Sopijaosapuolet. Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain- ministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti. Kuntayhtymät: Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL). Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisesti. Yliopistolain (558/2009, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalalle. Sopijaosapuolten on muodostettava enemmistö yliopistoista, joilla on koulutusvastuu sillä alalla, jolle erikoistumiskoulutus järjestetään. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistö, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK). Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeako...
Sopijaosapuolet. Kansalliskirjasto PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto 0313471-7 (jäljempänä Kansalliskirjasto) Palvelun asiakas: organisaatio nimi osoitetiedot [täytä y-tunnus] (jäljempänä Organisaatio) Molemmat jäljempänä Sopijaosapuolet.
Sopijaosapuolet. Täydennä puuttuvat tiedot yhteistyötahosta.
Sopijaosapuolet. Tilaaja Helsingin kaupunki, elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut -yksikkö Unioninkatu 28 A, 3. kerros PL 20, 00099 Helsingin kaupunki Kokeilun toimittaja Xxxxxxxxx nimi Osoite Y-tunnus
Sopijaosapuolet. Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusprosessissa mukana ovat Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kunnat. MAL-sopimuksen valmistelua seudulla on ohjannut kunnanjohtajista ja kunnanhallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Sopijaosapuolet. Sopijaosapuolina ovat Pohjois-Karjalan kunnat ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. Sopijakuntina ovat Ilomantsin kunta, Heinäveden kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kiteen kaupunki, Kohtiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Tällä sopimuksella sovitaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Polvijärven kunnan, Rääkkylän kunnan ja Tohmajärven kunnan välillä ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Kolme muuta samansisältöistä sopimusta tehdään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Ilomantsin kunnan, Heinäveden kunnan, Joensuun kaupungin ja Juuan kunnan, Kiteen kaupungin, Kontiolahden kunnan, Lieksan kaupungin, Liperin kunnan, Nurmeksen kaupungin, Outokummun kaupungin välillä.
Sopijaosapuolet. Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaine, jäljempänä Turun yliopisto, Y-tunnus 0245896-3, osoitetiedot: Yleislääketiede, 20014 Turun yliopisto. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä Varsinais-Suomen hyvinvointialue / yliopistollisen sote- keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö, jäljempänä YTA-HVA, Y- tunnus 3221065-1, Xxxxxxxxxxxxxxx 0-0, 00000 Xxxxx. Satakunnan hyvinvointialue, jäljempänä HVA, Y-tunnus 3221304, Sairaalatie 3, 28500 Pori. Hyvinvointialueen koulutuspaikat, joita tämä sopimus koskee, on kuvattu liitteessä 1 (jokaisesta koulutuspaikasta oma liite).
Sopijaosapuolet. Sopijaosapuolet on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä 1.
Sopijaosapuolet. Kunta Y-tunnus Yhteyshenkilö