Turva Työkyvyttömyyden Varalta Mallilausekkeet

Turva Työkyvyttömyyden Varalta. Vakuutus pysyvän työkyvyttömyyden varalta turvaa vakuutetun toimeentuloa, jos hän menet- tää työkykynsä pysyvästi. Pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettavan ker- takorvauksen suuruus sovitaan vakuutusta tehtä- essä. Kertakorvaus voi olla joko kiinteäsummainen tai alenevasummainen. Kiinteäsummainen kerta- korvaus on sama koko vakuutusajan, kun taas ale- nevasummainen kertakorvaus alenee tasaisesti koko vakuutusajan. Alenevasummainen kertakor- vaus ei kuitenkaan laske alle 20 000 euron.‌ Kertakorvaus maksetaan, jos vakuutetulle on tä- män vakuutuksen voimassa ollessa myönnetty la- kisääteinen työkyvyttömyyseläke täytenä eläkkee- nä ja korvausta on haettu vakuutetun elinaikana. Korvauksen maksamista varten on Aktialle toimi- tettava päätös lakisääteisen työkyvyttömyyseläk- keen myöntämisestä sekä vakuutettua hoitaneen lääkärin antama lausunto työkyvyttömyydestä, sen syystä ja pysyvyydestä. Lääkärinlausunto on han- kittava Suomesta. Vakuutus voidaan myöntää aikaisintaan sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 15 vuotta ja vii- meistään sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 60 vuotta. Vakuutus päättyy viimeistään vakuutuk- sen vuosipäivää edeltävänä päivänä sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 65 vuotta. Vakuutuksesta maksetaan sovittua päiväkorvaus- ta omavastuuajan ylittävältä yhtäjaksoiselta työky- vyttömyysajalta. Korvauspäivien enimmäismäärä on sopimuksen mukaan joko 365 tai 730 päivää. Päiväkorvaus maksetaan kuukausittain jälkikä- teen. Korvauksen maksaminen ja omavastuuajan laskeminen alkavat työkyvyttömyyden toteamises- ta, kuitenkin aikaisintaan lääkärin antaman hoidon aloittamisesta. Vakuutus voidaan myöntää aikaisintaan sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 15 vuotta ja vii- meistään sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 60 vuotta. Vakuutus päättyy viimeistään vakuutuk- sen vuosipäivää edeltävänä päivänä sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 65 vuotta.
Turva Työkyvyttömyyden Varalta. 6.1 Työkyvyttömyyden määritelmä 5 6.2 Työkyvyttömyyden alkaminen 5 6.3 Korvauksen maksamisen edellytykset 5 6.4 Korvausmäärä ja sen maksaminen 5 6.5 Korvausrajoitukset 5
Turva Työkyvyttömyyden Varalta. Vakuutus pysyvän työkyvyttömyyden varalta turvaa vakuutetun toimeentuloa, jos hän me- nettää työkykynsä pysyvästi. Pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettavan kertakorvauksen suuruus sovitaan vakuutus- ta tehtäessä. Kertakorvaus voi olla joko kiinte- äsummainen tai alenevasummainen. Kiinte- äsummainen kertakorvaus on sama koko va- kuutusajan, kun taas alenevasummainen ker- takorvaus alenee tasaisesti koko vakuutusajan. Alenevasummainen kertakorvaus ei kuitenkaan laske alle 20 000 euron. Kertakorvaus maksetaan, jos vakuutetulle on tämän vakuutuksen voimassa ollessa myönnet- ty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke täytenä eläkkeenä ja korvausta on haettu vakuutetun elinaikana. Korvauksen maksamista varten on Aktialle toimitettava päätös lakisääteisen työkyvyttö- myyseläkkeen myöntämisestä sekä vakuutettua hoitaneen lääkärin antama lausunto työkyvyt- tömyydestä, sen syystä ja pysyvyydestä. Lääkä- rinlausunto on hankittava Suomesta. Vakuutus voidaan myöntää aikaisintaan sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 15 vuotta ja vii- meistään sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 60 vuotta. Vakuutus päättyy viimeistään vakuu- tuksen vuosipäivää edeltävänä päivänä sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää 65 vuotta.
Turva Työkyvyttömyyden Varalta 

Related to Turva Työkyvyttömyyden Varalta

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.

  • Viikoittainen vapaa-aika 8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yh- teyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Korvaava työ Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuollon asiantun- tija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.