Työmarkkinoiden hajautuminen ja paikallinen sopiminen Mallilausekkeet

Työmarkkinoiden hajautuminen ja paikallinen sopiminen. 53 5.1.3 Havaintoja Ruotsin työmarkkinajärjestelmästä 55 5.2 Saksa 56 5.2.1 Saksan työehtosopimusjärjestelmä yleisesti 56 5.2.2 Yleissitovuus- ja vähimmäispalkkasääntely 57 5.2.3 Havaintoja Saksan järjestelmästä 59 6 YLEISSITOVUUDEN TULEVAISUUS PALKKASÄÄNTELYMALLINA 61 6.1 Nykytilan säilyttäminen 61 6.1.1 Yleistä 61 6.1.2 SAK 62 6.2 Muutosehdotukset nykytilaan nähden 63 6.2.1 Keskuskauppakamari 63 6.2.2 Suomen Yrittäjät 66 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 69 BetrVG Betriebsverfassungsgesetz (Saksan liittotasavallan työpaikkatoiminnan perus- tuslaki) KKO Korkein oikeus MiLoG Mindestlohngesetz (Saksan liittotasavallan vähimmäispalkkalaki) PerustusL Suomen perustuslaki (731/1999) TEhtoL Työehtosopimuslaki (436/1946) TSL Työsopimuslaki (55/2001)
Työmarkkinoiden hajautuminen ja paikallinen sopiminen. Viime vuosituhannen vaihteessa ruotsalainen työehtosopimusjärjestelmä alkoi hajautua mo- nien työehtosopimusten mahdollistaessa työsuhteen yksityiskohtaisempien ehtojen sopimi- sen paikallisesti, toisin kuin aiemmin.328 Paikallisen sopimisen osalta eroja on siinä, sovi- taanko palkankorotusten määrästä yleensä – eli suhteessa kokonaistalouteen – vai palkan- korotusten jakautumisesta yksittäistapauksellisesti, eli riippuen työtehtävästä, suoritusta- sosta ja paikallisesta tuottavuudesta.329 Erot ovat suuria myös yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Julkisella sektorilla 50 %:n virkamiehistä palkankorotusten määrä yleisesti määräy- tyy paikallisessa sopimuksessa, ja 80 %:n virkamiehistä osalta palkankorotusten jakautumi- nen sovitaan niin ikään paikallisesti.330 Yksityisellä sektorilla palkankorotusten yleinen määrä eli niin sanottu palkkahaarukka määräytyy keskitetysti 70 %:lla työntekijöistä, mutta palkankorotusten jakautuminen yksittäisten työntekijäryhmien välillä sovitaan keskitetysti vain 20 %:n työntekijöistä osalta.331 Usein siteerattu Medlingsinstitutetin käyttämä jaottelu jakaa työehtosopimukset seitsemään tyyppiin sen mukaan, miten paljon työehtosopimusten palkkasäännökset antavat varaa pai- kalliselle sopimiselle. Työehtosopimustyypit ovat seuraavat järjestyksessä hajautetuim- mista keskitetyimpiin: 325 Kjellberg 2015, s. 15. 326 Skedinger 2016, s. 15. 327 Kauhanen 2015, s. 2. 328 Kjellberg 2015, s. 15. 329 Arbetsmarknadsekonomiska rådet 2018, s. 12–13. 330 Ibid, s. 13. 331 Ibid.

Related to Työmarkkinoiden hajautuminen ja paikallinen sopiminen

  • Paikallinen sopiminen Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista joko työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työn- antajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta muuta ole sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, elleivät molemmat osapuolet pidä sitä tarpeettomana. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa tätä sopimusta. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun sopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen.

  • Sopimuksen päättyminen Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei muuta ole sovittu. Asiakas saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ilmoittamalla siitä Toimittajalle. Sopimus päättyy tällöin irtisanomiskuukauden lopussa, mikäli irtisanominen on tehty viimeistään kuukauden 20. päivä. Jos irtisanominen on tehty kuukauden 20. päivän jälkeen, sopimus päättyy irtisanomista seuraa-van kuukauden lopussa. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden, ellei toisin ole sovittu. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus ennen määräaikaisen sopimuskauden päättymistä, mikäli asiakas muuttaa Toimittajan toimialueelta, taikka asiakas joutuu omaa syyttään työttömäksi, pitkäaikaissairaaksi tai asiakkaan taloudellinen asema muutoin heikkenee vastaavasta syystä olennaisesti. Asiakas on velvollinen asianmukaisesti osoittamaan edellä mainitun syyn olemassaolon. Toimittaja ei tällöin peri takaisin asiakkaan mahdollisesti saamia kestotilausetuja. Toimittajalla on oikeus irtisanoa kokonaan tai osittain tietyn ohjelmapalvelun osalta sopimus, mikäli Toimittaja lopettaa tietyn ohjelmapalvelun, jonka asiakas on tilannut. Tässä tapauksessa asiakkaan jo suorittama ohjelmapalvelumaksu palautetaan siltä osin kuin maksu kohdistuu irtisanomisen voimaantuloajankohdan jälkeiseen aikaan. Asiakas on velvollinen palauttamaan Laitteen viimeistään viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä Toimittajalle. Laitteen tulee palautettaessa olla sen käyttöikään nähden normaaliksi katsottavassa kunnossa. Mikäli asiakas ei palauta Laitetta, Toimittaja on oikeutettu perimään asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan Laitteen uushankintahinnan. Mikäli Laite noudetaan Toimittajan toimesta asiakkaalta, on asiakas velvollinen korvaamaan noudosta aiheutuneet kustannukset.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Sopimuksen syntyminen Tarjouspohjaisessa kaupassa sopimus syntyy, kun ostaja on ilmoittanut hyväksyvänsä myyjän tarjouksen sellaisenaan. Muussa tapauksessa kauppa syntyy, kun myyjä on vahvistanut tilauksen tai toimittanut tavaran. Ostajan tilauksen poiketessa myyjän tarjouksesta, kaupan katsotaan syntyneen myyjän tarjouksenmukaisin ehdoin, ellei myyjä ole kirjallisesti muuta vahvistanut.

  • Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien sopijaosapuolten asianmukaisesti allekirjoittamalla asiakirjalla.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.