Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset Mallilausekkeet

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset. Terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu viimeksi vuonna 2011 uudella terveydenhuoltolailla. Uudistus sai alkunsa, kun valtioneuvosto asetti syksyllä 2001 kansallisen terveyshankkeen, joka oli alku laajalle terveydenhuollon uudistamistyölle. Keväällä 2002 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Samalla terveydenhuollon uudistamisen tavoitteeksi asetettiin väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta.27 Edellä kuvattu oli pohjatyötä uudelle terveydenhuoltolaille, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2011. Uudistus yhdisti kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdeksi uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Em. lait eivät kuitenkaan täysin poistuneet, mutta niiden toteuttamisesta ja toiminnan sisällöstä säädetään nyt yhdessä, uudessa laissa. Terveydenhuoltolain 2 §:ssä todetaan seuraavasti lain tarkoituksesta: ”Lain tarkoituksena on: terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) kanssa ja muodosti vuonna 2009 nykyisen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran. 26 HE 90/2010 vp, 8–9. 27 HE 90/2010 vp, 5.

Related to Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.