Valvontamekanismi Mallilausekkeet

Valvontamekanismi. YK:n vammaissopimuksessa on määräykset siitä, miten yleissopimusta edistetään ja valvotaan. Yleissopimuksen valvontamekanismi jakaantuu sekä kansainväliseen että kansalliseen järjestelmään. Kansainvälisen valvontamekanismin osalta voidaan lyhy- esti todeta, että sopimuksen hyväksyneiden valtioiden on määräajoin raportoitava vammaisten henkilöiden ih- misoikeuksien toteutumisesta valtiossa YK:n vammais- sopimusta valvovalle kansainväliselle komitealle. Suo- mi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen 10.6.2016 eli kansallisesti voimaan saattanut sen lakina osaksi omaa oikeusjärjestystä. Kun kaksi vuotta on kulunut yleisso- pimuksen ratifioinnista, valtion pitää tehdä komitealle määräaikaisraportti. Tämän jälkeen määräaikaisraport- ti tehdään neljän vuoden välein. YK:n vammaiskomitea käsittelee valtioiden määräaikaisraportit jopa kolmen tai neljän vuoden kuluttua niiden lähettämisestä. Mää- räaikaisraportissa on tiukka sanaraja, jota on noudatet- tava. Ensimmäisessä määräaikaisraportissa komitealle pi- tää kuvata, mitä toimia on tehty kansallisesti kaikkia ar- tikloja silmälläpitäen. Jatkossa keskitytään vain pääasi- assa joihinkin erityisesti komitealta huomautuksen saa- neisiin artiklojen takaamiin oikeuksiin. Suomi on valmis- tellut ensimmäistä määräaikaisraporttia yhdessä vam- maisjärjestöjen kanssa. Ulkoministeriö vastuuministeriö- nä on käsitellyt vammaisjärjestöjen lausuntoja ja pitänyt kuulemistilaisuuksia Suomen ensimmäisen määräaikais- raportin osalta. Suomi on hyväksynyt YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen lisäk- si myös siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan, jossa on säännelty em. valitusten tekemisestä, niiden käsittelystä ja mahdollisista seuraamuksista. Kansallisen valvontamekanismiin liittyy kolme toisiinsa sidoksissa olevaa asiakokonaisuutta. Vasta tehokas seu- ranta- ja valvontamekanismin luominen tai sen nimittä- minen edesauttaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuk- sien toteutumista. Ensinnäkin sopimuksen hyväksyneen valtion on perus- tettava yksi tai useampi yhteystaho yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa varten. Kansallisella täytän- töönpanolla tarkoitetaan sopimuksen saattamista osaksi valtion omaa oikeusjärjestelmää. Yhteystahojen rooli on olla aktiivinen vammaisten oikeuksien ja vammaispoli- tiikan toteuttaja. Tämän lisäksi yhteystahon puitteissa yleissopimus edellyttää koordinaatiojärjestelmän perus- tamista helpottamaan kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa eri aloilla ja tasoilla. Koor...
Valvontamekanismi. 28 LÄHTEET 29 Liitteenä:

Related to Valvontamekanismi

  • Valvontaviranomaiset Kuluttajaluottoja valvovat Finanssivalvonta (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx), kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (xxx.xxx.xx) sekä sen alaisina piirihallintoviranomaisina aluehallintovirastot (xxx.xxx.xx).

  • Valvova viranomainen Kuluttajaluottoja valvovat kuluttaja-asiamies ja Kuluttaja ja kilpailuvirasto (xxx.xx) sekä sen alaisina piirihallintoviranomaisina aluehallintovirastot (xxx.xx).

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuk- sen, jonka kerrosala on vähintään 140 k-m², kolmen vuoden kuluessa siitä hetkestä, kun rakennustyöt saa aloittaa, siihen valmiusasteeseen, että raken- nustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttä- män hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokramies sitoutuu rakentamaan ajoneuvoliittymän niin, että tontin kadun- puoleiselle rajalle asemakaavassa osoitetun istutettavan alueen osan toteut- taminen käy mahdolliseksi. Muita kuin tontin rakennettavaksi tarkoitetulla osalla kasvavia puita ei saa kaataa ilman rakennustarkastajan lupaa. Rakentamisen saa aloittaa heti.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Valvonta Vastaanoton valvonta ja ohjaus kuuluu Maahanmuuttovirastolle. Valvontaa tehdään vastaanottojärjestelmän valvontaohjelman mukaisella tavalla.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.