Vastuuperuste Mallilausekkeet

Vastuuperuste. Kauppalaissa välittömät ja välilliset vahingot on jaettu eri vastuun piiriin. Välittömät va- hingot korvataan niin sanotun kontrollivastuun perusteella ja välilliset vahingot tuotta- musvastuun eli huolimattomuuden perusteella. Mikäli sopimuksessa ei sovelleta kaup- palakia korvausvastuu syntyy kummankin vahinkolajin perusteella. Jaotteluissa on huo- mattava periaatteellinen ero. Myyjälle ei muodostu välillisten vahinkojen korvausvastuu, hän toimii huolellisesti. Välittömien vahinkojen osalta myyjä on korvausvastuussa riippu- matta siitä, kuinka huolellisesti hän olisi olosuhteet huomioiden toiminut, jos vahinko joh- tuu myyjän vaikutusmahdollisuuksien piiriin kuuluvasta esteestä. Tämän lisäksi edellyte- tään, ettei myyjä olisi voinut kaupanteon hetkellä ottaa estettä kohtuudella huomioon tai välttää sen seurauksia. Tällä on pyritty ankarampaan korvausvastuuseen välittömien va- hinkojen kuin välillisten vahinkojen osalta. (Carlsson ym. 2014, 17-18) Esimerkiksi myyjän tuotantoprosessin häiriöt eivät ole välittömien vahinkojen vapautu- misperuste, vaikka myyjä olisi toiminut kuinka huolellisesti. Omien tuotantolaitoksiensa lisäksi myyjä vastaa myös käyttämistään alihankkijoista sekä toimittajista. Kuitenkin myy- jän vaikutusvallan ulkopiirissä olevat esteet kuten luonnonkatastrofit, lakot ja energia- huollon katkot voivat vapauttaa myyjän korvausvastuusta. Vastuusta vapautumiseen ky- seisten esteiden on kuitenkin oltava ennalta arvaamattomia ja niiden vaikutuksen välttä- minen kohtuutonta. (Ruotamo, Ramberg 1997) Taasen vapautumisperusteeksi välillisistä vahingoista riittää myyjän huolellinen toiminta. Myyjä ei esimerkiksi joudu välillisten vahinkojen korvausvastuuseen tuotantohäiriöissä, jos hän on toiminut huolellisesti. (Hemmo 1998, 44-45) Riitatilanteissa noudatetaan ekskulpaatiovastuuta. Sen mukaan vahingonkärsijän tulee osoittaa sopimusrikkomus. Vahingonkärsijän ei kuitenkaan tule osoittaa huolimatto- muutta vaan sitä pidetään oletuksena, jonka vahingonaiheuttaja osapuoli voi vastatodis- tuksella kumota. Kauppalaki sisältää nimenomaisen todistustaakkasäännöksen välittö- mien vahinkojen osalta, muttei välillisten. Myyjän tuleekin välittömien vahinkojen osalta osoittaa vaikutusvaltansa ulkopuolinen asia. Nämä todistustaakka kysymykset ratkais- taan kuitenkin tapauskohtaisesti, mutta kyseistä ekskulpaatiovastuuta pidetään pää- sääntönä. (Hemmo 2011, 234)

Related to Vastuuperuste

  • Vastuuvakuutus Vastuuvakuutuksessa ei korvausta vakuu- tetun huolimattomuuden takia alenneta eikä evätä. Jos vakuutettu on kuitenkin laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, tai jos va- kuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, voi- daan korvausta alentaa tai se evätä. Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluoh- jeen noudattamisen törkeästä huolimatto- muudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, Pohjantähti suorittaa kuiten- kin vastuuvakuutuksesta vahinkoa kärsi- neelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun mak- sukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

  • Vastuunrajoitukset Yhtiö vastaa vain viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista välittömistä vahingoista, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. Välillisinä vahinkoina pidetään muun muassa saamatta jäänyttä tuloa tai voittoa taikka informaation katoamista tai viivästymistä niistä johtuvat seuraukset ja Liittyjän mahdollisesti kolmannelle maksamat vahingonkorvaukset mukaan lukien. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä on Liittyjän Yhtiölle tästä sopimuksesta maksama summa.

  • Vastuu Tilinhaltijan tulee kaiken aikaa noudattaa soveltuvaa lainsäädäntöä sekä kyseisen Toimivalta-alueen Domain Protokollaa. Datahubin Käyttäjä tai Toimivaltainen Alkuperätakuidenmyöntäjä ei ole vastuussa Tilinhaltijalle aiheutuneista vahingoista, ellei kyseessä ole Datahubin Käyttäjän/Toimivaltaisen Alkuperätakuidenmyöntäjän törkeä huolimattomuus. Jos Tilinhaltijalle aiheutuu vahinkoa Datahubin Osapuolen törkeän huolimattomuuden vuoksi, tulee Tilinhaltijan vaatia korvausta ainoastaan Datahubin Osapuolelta. Jos Tilinhaltijalle aiheutuu vahinkoa Datahubin Käyttäjän, Toimivaltaisen Alkuperätakuidenmyöntäjän, Markkinaosapuolen tai kolmannen osapuolen törkeän huolimattomuuden vuoksi, tulee Tilinhaltijan vaatia korvausta ainoastaan vahingon aiheuttaneelta Datahubin Käyttäjältä, Toimivaltaiselta Alkuperätakuidenmyöntäjältä, Markkinaosapuolelta tai kolmannelta osapuolelta. AIB, muut Datahubin Käyttäjät tai niiden edustajat eivät ole vastuussa toisen Datahubin Käyttäjän, Toimivaltaisen Alkuperätakuidenmyöntäjän, Markkinaosapuolen tai kolmannen osapuolen huolimattomasta toiminnasta. Tilinhaltija on velvollinen kaikin mahdollisin tavoin estämään tai rajoittamaan syntyvien vahinkojen määrää. Ellei Tilinhaltija asianmukaisilla tavoilla estä tai rajoita vahinkojen syntymistä, korvausta voidaan pienentää. Jokaisen Datahubin Käyttäjän vastuu Tilinhaltijalle Alkuperätakuiden (tai muiden EECS Todistuksien) Transaktioihin liittyen aiheutuneista vahingoista, menetyksistä, menoista tai kustannuksesta on rajoitettu viiteen tuhanteen (5000) euroon vuodessa. Kukaan Datahubin Käyttäjä ei vastaa epäsuorista tai välillisistä vahingoista kuten esimerkiksi tuotannon tai liiketoiminnan vähentymisestä aiheutuneesta vahingosta, saamatta jääneestä voitosta tai muiden kolmansien osapuolien vaatimuksista. Kyseisiä vastuunrajoituksia ei kuitenkaan sovelleta, mikäli kyseessä on tahallinen rikkomus tai tarkoituksellisesti aiheutettu vahinko. AIB:n vastuu Tilinhaltijalle Alkuperätakuiden Transaktioihin liittyen aiheutuneista vahingoista, menetyksistä, menoista tai kustannuksista, jotka AIB on aiheuttanut törkeällä huolimattomuudella, on rajoitettu tuhanteen (1000) euroon vuodessa Tilinhaltijaa kohden. AIB ei vastaa epäsuorista tai välillisistä vahingoista kuten esimerkiksi tuotannon tai liiketoiminnan vähentymisestä aiheutuneesta vahingosta, saamatta jääneestä voitosta tai muiden kolmansien osapuolien vaatimuksista. Kyseisiä vastuunrajoituksia ei kuitenkaan sovelleta, mikäli kyseessä on tahallinen rikkomus tai tarkoituksellinen vahinko. Mitään AIB:n palvelusopimuksen mukaista suoritusta ei voida arvioida törkeäksi huolimattomuudeksi. Mikäli tämän kappaleen 6 mukaiset sopimusehdot eivät ole sovellettavissa tai päteviä sovellettavan lainsäädännön vuoksi, sovelletaan näitä ehtoja siinä määrin kuin se on sallittua sovellettavan lain mukaan.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.