Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointity...
Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueille, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.
Toimintaympäristön muutostekijät. Kuvattu strategisessa sopimuksessa.
Toimintaympäristön muutostekijät. Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä taloudellisten resurssien riittävyys ja kohdentaminen. Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella ruotsinkielinen Braheskolan, Syvälahden koulu ja päiväkoti. Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Lainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elokuussa 2016. Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt, oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluissa. Kehittämisen pinopisteenä oppilaan tuen uudistus ja laadunhallintajärjestelmän kehittäminen. Perusopetuksen lainsäädäntöön on esitetty muutosta koskien opetusta ja oppilashuoltoa. Muutoksilla edistettäisiin koulujen työrauhaa ja lisättäisiin oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirrettäisiin painopiste ennaltaehkäisyyn. Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen. Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Oppilashuoltolaki toteutuessaan edellyttää lisäpanostuksia kuraattori- ja psykologipalveluihin niin lukioissa kuin nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otett...
Toimintaympäristön muutostekijät. Koko kaupungin hallintopalveluiden uudistamiseen ja muutokseen valmistautuminen ja toimintojen sopeuttaminen uudistuneeseen organisaatioon tarpeellisin osin. Osallistuminen avustustoiminnan uudistamiseen ja muutoksiin.
Toimintaympäristön muutostekijät. Uuden esiopetussuunnitelman laadintaprosessi on meneillään, ja uudet kunta- ja yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Varhaiskasvatuslain I-vaihe on tullut voimaan 1.8.2015. Xxxxxx asioina lakiin on kirjattu säännökset päiväkodin ryhmäkoosta, lapsen varhaiskasvatussuun- nitelmasta, osallisuudesta ja vaikuttamisesta, arvioinnista sekä yhteistyöstä. Varhaiskasvatuslain I-vaiheen muutoksilla ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuk- sia kunnille. Opetushallituksesta tulee varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto ja varhaiskasvatus tulee jatkossa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ar- vioinnin piiriin. Uudessa laissa säädetään valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. OPH on käynnistänyt hankkeen valtakunnallisten var- haiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistamiseksi. Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden mukaiset paikalliset ja lapsikohtaiset suunnitel- mat tulee ottaa kunnissa käyttöön 1.8.2017. Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi käynnistetään Turussa syksyllä 2016 esiopetussuunnitel- maprosessin päätyttyä. - Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjä- nä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Vastaavissa tilanteissa lapsella on oikeus esiopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatuk- seen. - Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaa-van syyn vuoksi. - Esityksen mukaan varhaiskasvatus on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai muutoin lapsen edun mukaista. - Vanhemman jäädessä työttömäksi lapsen varhaiskasvatusoikeus pysyy kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan. Esityksessä säädetään myös, että lapsel- la säilyy oikeus samaan päiväkotipaikkaan, vaikka varhaiskasvatusoikeuden laajuus muuttuisi ehdotettavien muutosten takia. Perhepäivähoidossa paikka säilyy mahdollisuuksien mukaan. - Vastaavat muutokset tehdään myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Nykyistä vastaavaa yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. - Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito mak...
Toimintaympäristön muutostekijät. Strategisen sopimuksen mukaan. Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Kunnossapidettävän pinta-alan ha kasvu perustuu kaupungin 1-2 %:n laajentumiseen vuositasolla.
Toimintaympäristön muutostekijät. Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistäminen edellyttää yhteinäisen toimintakulttuurin ja uusien yhteisten toiminohjeiden luomista ja toimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen reformi toteutuu v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuor- ten ja aikuisten koulutusten raja-aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisten ammatillisissa perustutkinnoissa ja vaatimus opintojen henkilökohtaismisesta lisääntyy. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on kova puute ja näiden alojen koulutusta tulisi lisätä. Xxxxxxxxx on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen hakijamäärän ollessa pieni. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste. Kilpailulainsäädäntö aiheuttaa tiettyjä haasteita koulutuksen järjestämiseen, erityisesti ELY:n ostaman kotouttamiskoulutuksen ja yritysten kehittämiskoulutusten myynti ei ole mahdollista kunnalliselle toimijalle. opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus 5899 6610 4914 5556 ennuste 5200 opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus, vie- raskieliset 1069 1072 1029 1110 992(31.8.) painotettu opiskelijamäärä (VOS) am- matillinen peruskoulutus 4286 4271,66 4351(20.1 .2017) vieraskieliset perustutkinnon aloittaneet opiskelijat, ammi ,VOS 195 155 171 229 107 Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms., esimerkkitieto on strategisesta sopimuksesta )
Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmi...
Toimintaympäristön muutostekijät. Lukiokoulutuksessa jatketaan opettajien tietoteknisten taitojen koulutusta. Opiskeluhuoltoa vahvistetaan toiminnan uudistamisella. Pedagogisia menetelmiä kehite- tään lukioiden välisellä yhteistyöllä ja yhteistyöllä korkeakoulujen kanssa. Työväenopiston toiminnassa otetaan erityisesti huomioon maahanmuuttajien ja syrjäyty- misvaarassa olevien nuorten koulutustarpeet. Onko toimintaympäroistö muuttunut ennakoidusti? Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnuslu- vut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä 179 155 174 186 Opettajat ict koulutuksessa 200 200 Yo-kirjoitusten arvosanojen ka 4,66 4,88 4,89 16-vuotiaiden määrä Turun seutukun- nassa (ennuste Tilastokeskus) 0000 0000 0000 3339 3462 3537 3465 3522 16-vuotiaiden määrä Turussa (ennuste) 1603 1585 1472 1526 1547 1665 1549 1641