Yhteistyörakenteet Mallilausekkeet

Yhteistyörakenteet. Yhteistyörakenteista sovitaan tässä sopimuksessa neljälle toisiaan täydentäville tasoille: strateginen, operatiivinen, hv-koordinaattori ja kumppanuustaso.
Yhteistyörakenteet. Yhteistyön syventämiseksi ja tämän kumppanuussopimuksen toteutumisen seuraamiseksi muodostetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat Kaupungin ja Korkeakouluyhteisön johdot, Tampereen kauppakamarin johdon edustaja, Pirkanmaan yrittäjien edustaja sekä Tampereen ylioppilaskunta TREYn ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkon puheenjohtajat. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kokouksessa käydään läpi painopisteiden toteutumisen käytännön toimia, hyväksytään kumppanuussopimuksen tueksi rakentuva toimeenpanosuunnitelma ja käydään läpi yhteistyön kehittämistarpeita sekä toimintaympäristön tilannekuvaa. Kumppanuussopimuksen jatkovalmistelusta vastaa kumppanuussopimuksen seurantaryhmä, joka vastaa kumppanuussopimuksen toimintasuunnitelman valmistelusta, käytännön yhteydenpidosta kumppanien henkilöstöön ja sidosryhmiin sekä tarvittavien yhteistyöryhmien koordinoinnista tietyn toiminnallisen painopisteen edistämiseksi. Kumppanuusosapuolet mahdollistavat yhteistyössä toiminnan tueksi tarvittavien yhteistyöfoorumien toteutumisen.
Yhteistyörakenteet. Jokainen sopijapuoli nimeää varautumisen ja valmiuden vastuutahon, joka toimii yhteis- työssä muiden sopijapuolten kanssa. HUS-yhtymän Valmiuskeskus (jäljempänä Valmius- keskus) toimii koko yhteistyöalueella järjestämislain 51 §:n tarkoittamana ja määrittele- mänä yhteistyöalueen valmiuskeskuksena, eli Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksena, hoitaen sille asetettuja tehtäviä valtakunnallisten ohjeiden ja tämän sopimuksen mukaisesti (kuva 2.). Sopijapuolet ja Valmiuskeskus käyvät säännöllisesti läpi yhteistyöalueen sosiaali- ja ter- veyden huollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvät ajankohtaiset asiat ja tilannekuvan omalla yhteistyöfoorumillaan (ns. valmiusverkostokokoukset). Yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon johdon valmiuskokouksissa (Etelä-Suomen sote-varautumisen ja valmiuden neuvottelukunnan ja Etelä-Suomen Valmiuskeskuksen säännölliset kokoukset kuvan 2. osoittaman rakenteen mukaisesti) käsitellään varautumi- sen keskeiset ajankohtaiset teemat ja tilannekuva, sekä sovitaan tarvittavista yhteisistä toi- menpiteistä tai linjauksista. Edellä mainituilla toimintamalleilla sopijapuolet varmistavat, että Etelä-Suomen yhteistyöalueen valmiuden ja varautumisen järjestelyt muodostavat ohjattavan ja erilaisiin häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin vastaamaan kykenevän ko- konaisuuden. Operatiivisen valmiuden järjestelyt ovat yhteensopivat muiden yhteistyöalu- eiden kanssa ja perustuvat hyvinvointialueiden omiin suunnittelu-, johtamis- ja tilanneku- vatoimintoihin. Tavoitteena on sekä alueellinen että valtakunnallinen valmiuden koko- naisuus. Tilannekuvan päivitystiheydestä ja operatiivisten valmiuskokousten koolle kutsu- misesta päätetään kulloisenkin valmiustilanteen vaatimusten mukaisesti HUS-yhtymän johtajaylilääkärin päätöksellä synkronoituna valtakunnallisiin (sosiaali- ja terveysministe- riön) tilannekuvarakenteisiin. <.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, Verkkosivusto, ohjelmisto Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..> Valmiuslain kokonaisuudistuksen (OM015:00/2022) tai muiden keskeisten valmiutta ja varautumista ohjaavien lainsäädäntömuutosten jälkeen sopijapuolet selvittävät alueellisen valmiuden säätelyjärjestelmän sisältöä ja käyttöönoton mahdollisuutta.

Related to Yhteistyörakenteet

  • Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuk- sen, jonka kerrosala on vähintään 140 k-m², kolmen vuoden kuluessa siitä hetkestä, kun rakennustyöt saa aloittaa, siihen valmiusasteeseen, että raken- nustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttä- män hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokramies sitoutuu rakentamaan ajoneuvoliittymän niin, että tontin kadun- puoleiselle rajalle asemakaavassa osoitetun istutettavan alueen osan toteut- taminen käy mahdolliseksi. Muita kuin tontin rakennettavaksi tarkoitetulla osalla kasvavia puita ei saa kaataa ilman rakennustarkastajan lupaa. Rakentamisen saa aloittaa heti.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

  • Kvv-laitteistot Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) määritellään edellä näiden toimitusehtojen kohdassa 1.13.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Suojeluohjeet Vakuutetulla on velvollisuus noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, tahallaan tai huolimamaattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennukset ja koneet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa.

  • Yhteisvastuullisuus Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutus korvaa ainoastaan sen osan vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää voida osoittaa, vakuutus korvaa enintään pääluvun mukaisen osuuden kokonaisvahingosta

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.