Yleinen suhtautuminen Mallilausekkeet

Yleinen suhtautuminen. Rämö ym. (2012, 44–46) ovat havainneet, että metsänomistajat suhtautuvat metsälakiin ja sen säännöksiin pääosin myönteisesti. Opinnäytetyöni tulokset tukevat tätä havaintoa. Haastatteluilta kysyttiin, kuinka tarpeellisena he yleensä ottaen pitivät ympäris- tötukikohteiden säilyttämistä (kuvio 1). Xxxxxxx arvoinen tulos on, että kukaan ei pitänyt kohteiden säilyttämistä turhana. Tosin yksi vastaaja ei ottanut ollen- kaan kantaa tähän kysymykseen. Suurin osa eli 10 henkilöä vastanneista piti kohteiden säilyttämistä jossain määrin tarpeellisena ja 6 henkilöä ehdottoman tarpeellisena. Ehdottomasti tarpeellista, 6 Xxxxxxx määrin tarpeellista, 10 Kuvio 1. Metsänomistajien vastaukset kysymykseen "Mitä mieltä yleensä olette ympäristötukikohteiden säilyttämisestä?" Perusteluna tarpeellisuudelle oli yleensä se, että henkilö piti monimuotoisuuden säilyttämistä ja luontoarvoja tärkeänä. Eräs vastaaja piti tärkeänä myös kohteen maisemallista merkitystä. Muita esille tulleita mielipiteitä oli esimerkiksi se, että talousmetsän näköisiä metsiä on jo tarpeeksi. Tämän takia normaalista talous- metsästä poikkeavia kohteita olisi tärkeä säilyttää. Vastaajat pitivät tärkeänä myös vanhan metsän säilyttämistä. Eräs haastateltavista piti luonnonsuojelua erittäin tärkeänä asiana ja kertoi suojelleensa vapaaehtoisesti paljon kohteita omilta mailtaan. Useissa haastatteluissa nousi esille mielipide, että luontokohteiden säästämi- nen sinänsä on tärkeää, mutta suojelua tulisi kohdistaa ensisijaisesti suurille yhtenäisille alueille kuten luonnonsuojelualueille. Nämä vastaajat suhtautuivat epäileväisesti pienten yksittäisten kohteiden säästämiseen ja uskoivat että siitä saatavat hyödyt jäävät melko pieniksi. Valtaosalla haastatteluista mielipide ei myöskään ollut muuttunut sen jälkeen, kun heidän tilalleen tehtiin ympäristötukisopimus. Mielipidettään oli muuttanut vain kolme henkilöä. Heidän mielipiteensä oli muuttunut kielteiseen suuntaan. Syitä mielipiteen muutokseen olivat kohteella sattuneet tuulenkaadot sekä se, että kohteen säilyttämisestä maksettua korvausta pidettiin liian pienenä. Tyyty- mättömyyttä aiheutti myös korvausten muuttuminen verolliseksi vuoden 2012 alussa. Xxxxx lukuun ottamatta kaikki haastatellut olisivat kuitenkin valmiit tekemään uuden ympäristötukisopimuksen nykyisen sopimuksen päättyessä. Heistä osa oli kuitenkin epävarmoja asiasta. He olivat sitä mieltä, että sopimus olisi ikään kuin pakko tehdä, koska puron varsia ei kuitenkaan saa hakata.

Related to Yleinen suhtautuminen

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.