Yleisiä huomioita sosiaalipalveluiden palvelusopimuksista Mallilausekkeet

Yleisiä huomioita sosiaalipalveluiden palvelusopimuksista. Sosiaalipalveluiden palvelusopimuskantaa yleisesti kuvaa parhaiten sopimusten kirjavuus. Sopimuksissa on poikkeuksellisen suurta hajontaa sekä sopimusten iän että niissä käytettyjen ehtojen osalta. Osin tätä selittää kolmannen sektorin suuri painoarvo tässä sopimusluokassa. Toinen yleinen huomio kiinnittyi sopi- musten päällekkäisyyteen. Tyypillistä on, että palveluita hankitaan puitesopimuksilla ilman minimiostovel- voitteita ja sopimus laaditaan monesti kaikkien kilpailutukseen osallistuneiden kanssa kilpailutuksen määri- tellessä tilausten etusijajärjestyksen. Kun suurin osa kunnista toimii tällä samalla tavalla, on lopputuloksena tilanne, jossa jokaisella palveluntuottajalla on sopimus useamman kunnan kanssa koskien samaa palvelua. Useissa sopimuksissa on määritelty jokin tuotettavan palvelun maksimimäärä. Kun kaikki kuvatulla tavalla päällekkäiset sopimukset lasketaan yhteen, on siis tuloksena hyvin todennäköisesti tilanne, jossa sopimus- ten laskennallinen maksimäärä ylittää selvästi sen, mitä palveluntuottajat todellisuudessa pystyvät tuotta- maan. Toinen seuraus tavasta tehdä sosiaalipalveluiden palvelusopimuksia kuvatun tapaisina laajoina puitesopi- muksina on, ettei itse sopimusdokumenteista pysty päättelemään juuri mitään niiden taloudellisesta paino- arvosta. Sopimuksesta käy ilmi hinnoittelun perusteet ja joissain tapauksissa laskennalliset maksimäärät palvelun tuottamiselle. Tilausten määrää ei yleensä kuitenkaan ole määritelty edes arviona. Yleisesti voi- daan sanoa, että erityisesti asumispalveluita koskevat sopimukset ovat painoarvoltaan merkittävä koko- naisuus, mutta tarkemman selvityksen tekeminen talouden osalta edellyttää laajempaa selvitystä kunnan laskutustietojen osalta. Sopimusten sisällöllisten seikkojen osalta huomiota kiinnitettiin erityisesti salassapitoa koskeviin seikkoihin. Monet sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että palveluntuottaja saa väistämättä palvelua tuottaes- saan havainnoimalla tietoja sosiaalihuollon asiakkaiden ja usein myös näiden omaisten yksityiselämästä. Salassapito on suurimmassa osassa sopimuksista huomioitu jonkinlaisilla ehdoilla. Poikkeuksen tähän muodostaa lähinnä yksittäiset joukossa olleet hyvin vanhat sopimukset. Salassapitoehdot on kuitenkin tyy- pillisesti kirjoitettu lähinnä lakiviitteinä sosiaalihuollon asiakastietojen salassapitoa koskeviin lainkohtiin. Eh- doissa on hyvin harvoin esimerkiksi määritelty, mitkä ovat salassapitovelvoitteen rikkomisen seuraukset so- pimuksen kannalta.

Related to Yleisiä huomioita sosiaalipalveluiden palvelusopimuksista

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palvelusvuosilisä Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.