Koha-Suomi Oy Osakassopimus

Koha-Suomi Oy Osakassopimus

1. Osapuolet

1. Kunta y-tunnus osoite

2. Koha Suomi Oy

Edellä kohdassa 1 tarkoitettu tahojäljempänä erikseen ”Osakkeenomistaja” ja yhdessä ”Osakkeenomistajat”.

Edellä kohdissa 1–2 tarkoitetut tahot jäljempänä erikseen ”Osapuoli” ja yhdessä ”Osapuolet”.

Edellä kohdassa 2 todettu taho jäljempänä myös ”Yhtiö”.

2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Yhtiö on perustettu palvelemaan kuntia, jotka käyttävät avoimen lähdekoodin Koha- kirjastojärjestelmää. Yritys tuottaa ja hankkii julkisista hankinnoista annetun lain mukaisena sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehittämiseen liittyviä palveluita omistajakunnilleen.

Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kirjastojen kanssa sekä on aktiivinen toimija kansainvälisessä Koha-yhteisössä.

Allekirjoittaneet Koha-Suomi Oy:n osakkaat ovat solmineet tämän yhtiön yhtiöjärjestystä täydentävän osakassopimuksen. Tällä sopimuksella sovitaan Yhtiön toimintaperiaatteista, liiketoiminnan järjestämisestä ja hallinnosta sekä Osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden.

3. Osakkuus yhtiössä

Yhtiön osakkeita voi omistaa vain suomalainen kunta sekä Yhtiö itse.

Kukin kunta merkitsee yhden osakkeen jokaista kuntalaista kohden. Asukaslukuna käytetään osakkeiden hankkimisvuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän asukaslukua (Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan).

3.1. Kuntaliitos

Mikäli Osakkeenomistajina olevat kunnat liittyvät yhteen, tulee yhdistymisen seurauksena syntyvä uusi kunta osakkeenomistajaksi yhteen liittyneiden kuntien sijaan.

Mikäli kuntaliitoksen osapuolina on kuntia, joista joku tai jotkut eivät aiemmin ole olleet Osakkeenomistajina, tulee yhdistymisen seurauksena syntyvän uuden kunnan

päättää, merkitseekö se uusia osakkeita siten, että kunnan osakemäärä vastaa yhdistyneen kunnan väestön määrää vai luopuuko se yhtiön osakkuudesta.

Yhdistymisen seurauksena syntyvän uuden kunnan tulee ilmoittaa asiasta Yhtiön hallitukselle kolmen (3) kuukauden kuluttua kuntaliitoksen voimaantulosta.

Mikäli kunta päättää merkitä lisää osakkeita, Yhtiö järjestää suunnatun osakeannin, jossa kunta voi merkitä tarvittavat osakkeet. Uusia osakkeita merkittäessä on uusien osakkeiden merkintähinta merkintäajankohdan mukainen hinta tämän sopimuksen kohdan 4 mukaisesti.

Mikäli yhdistynyt kunta ilmoittaa, että se luopuu Yhtiön osakkuudesta, on yhtiöllä oikeus lunastaa yhdistyneen kunnan omistamat yhtiön osakkeet.

Lunastushinta yllä olevassa tapauksessa on osakkeen alkuperäinen merkintähinta. Yhtiön lunastaessa osakkeita lunastukseen käytetään ensisijaisesti yhtiön voitonjakokelpoisia varoja.

4. Osakkeiden merkintä

Yhtiön osakkeen merkintähetken mukaan määräytyvä merkintähinta on: 0,11 euroa kultakin osakkeelta 31.12.2016 saakka, minkä jälkeen

0,15 euroa kultakin osakkeelta tai yhtiökokouksen 2/3 enemmistön päätöksellä päättämä muu merkintähinta.

Osakkeen merkintähinnasta 0,01 euroa sijoitetaan osakepääomaan ja loput sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Mahdollisia myöhemmin mukaan tulevia kuntia varten Yhtiö järjestää suunnatun osakeannin.

5. Uuden osakkaan mukaantulo

Osakkeenomistajat päättävät yksimielisesti uusien osakkaiden mukaantulosta Yhtiöön Yhtiökokouksessa. Yhtiössä osakkeen saanto edellyttää, että Yhtiön uusi osakkeenomistaja tulee tämän Sopimuksen osapuoleksi. Sopimuksen osapuoleksi liittymisestä tehdään erillinen liittymissopimus, joka oheistetaan tämän Sopimuksen liitteeksi ja jonka Osakkeenomistajat hyväksyvät ja allekirjoittavat.

Liittymissopimuksen allekirjoituksella uudesta osakkeenomistajasta tulee tämän Sopimuksen osapuoli ja hän hyväksyy kaikki tämän Sopimuksen ehdot itseään sitoviksi.

Jos uusien osakkeenomistajien mukaantulo Yhtiöön edellyttää tämän Sopimuksen tai yhtiöjärjestyksen (mm. osakelajimääräykset) muuttamista tai uuden osakassopimuksen tekemistä, Osapuolet sitoutuvat viipymättä myötävaikuttamaan

Sopimuksen tai yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tai uuden osakassopimuksen tekemiseen sekä muihin mahdollisiin toimenpiteisiin.

6. Rahoitusmalli

6.1. Palvelumaksut

Yhtiö rahoittaa toimintansa osakkailta perittävillä palvelumaksuilla. Palvelumaksun suuruus perustuu Yhtiön hallituksen hyväksymään talousarvioon ja osakkaan asukaslukuun. Palvelumaksua ryhdytään perimään hyväksytyn käyttöönoton jälkeen.

Mikäli yhtiökokous päättää merkittävästä muutoksesta palvelutasossa tai jos yleinen hintataso muuttuu merkittävästi tai jos Yhtiön rakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, voi Yhtiö tarkistaa palveluhintoja. Osakassopimuksen osapuolet sitoutuvat hyväksymään palveluhintojen muutokset.

6.2. Muut rahoituskanavat

Yhtiö ei lähtökohtaisesti nosta korollista lainaa rahoittaakseen toimintaansa ja järjestelmän kehittämistä, ellei hallitus erittäin hyvin perustellusta syystä toisin päätä. Kehittämistyö rahoitetaan ensisijaisesti palvelumaksuilla ja vapaalla omalla pääomalla.

7. Panttauskielto

Osakkaat eivät saa pantata eivätkä rasittaa Yhtiön osakkeita tai Yhtiön osakkeiden merkintään oikeuttavia instrumentteja tai niihin liittyviä todistuksia tai muita asiakirjoja.

8. Yhtiön hallinto

8.1. Osakkaiden toiminta yhtiön hallinnoinnissa

Osapuolten tarkoituksena on hallinnoida ja kehittää yhtiön liiketoimintaa hyviä liiketapoja noudattaen siten, että Yhtiö pystyy tuottamaan omistajakuntien tarvitsemat kirjastojärjestelmään liittyvät kehittämispalvelut tehokkaasti. Kuntien etu tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.

Osapuolet sitoutuvat toimimaan Yhtiössä keskinäisessä yhteistyössä ja edistämään avoimen lähdekoodin käyttöä ja verkostoitunutta työtapaa julkishallinnossa.

8.2. Yhtiön hallitus

Hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus nimeää ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo Yhtiön toimintaa ja

toimitusjohtajaa, varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan sekä vastaa yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta. Hallitus nimeää asiantuntijaryhmän. Hallitus päättää ohjelman major-version (kokonaan uusi päivitetty versio ohjelmistosta) käyttöönotosta. Hallituksen jäsenten tehtävänä on edistää yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siitä, mikä taho on nimennyt heidät jäsenehdokkaaksi.

Hallituksella tulee olla työjärjestys.

Yhtiön hallitukseen kuuluu viidestä yhdeksään varsinaista jäsentä. Jäsenille valitaan kullekin varajäsen.

Yhtiön ensimmäisen viiden toimintavuoden aikana perustajajäsenillä (Joensuun kaupunki, Kouvolan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja Turun kaupunki) on oikeus nimetä edustajansa yhtiön hallitukseen. Tämän jälkeen hallituksen kokoonpanon päättää yhtiökokous haluamallaan tavalla, huomioiden kuitenkin hankintalainsäädännön sidosyksikköaseman edellytykset.

Yhtiökokous voi nimetä nimeämistoimikunnan valmistelemaan hallituksen ehdokasasettelua.

Valmistellessaan hallituksen jäsenten valintaa yhtiökokoukselle mahdollisen nimeämistoimikunnan on huomioitava yhtiön sidosyksikköaseman asettamien edellytysten lisäksi, että hallituksen jäseniltä edellytetään Yhtiön joko riittävää toimialan tuntemista tai riittävää liike- ja kuntataloudellista osaamista tehtävien onnistuneen hoitamisen varmistamiseksi. Lisäksi hallituksen jäsenten tulee edustaa tasapuolisesti osakkeenomistajia ja palveluiden käyttäjiä.

8.3. Nimeämistoimikunta

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous nimeää nimeämistoimikunnan valmistelemaan hallituksen ehdokasasettelua. Nimeämistoimikuntaan valittavien henkilöiden on edustettava kirjastoalan tuntemusta. Nimeämistoimikunnan muodostamisessa tulee huomioida kaikki osakkeenomistajat ja palvelunkäyttäjät ja jäsenten tulee edustaa tasaveroisesti kaikkia osakkaita huolimatta siitä, minkä kunnan palveluksessa jäsen on.

8.4. Yhtiön toimitusjohtaja

Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja. Yhtiötä perustettaessa toimitusjohtajan tehtäviä hoitamaan valtuutetaan hoitamaan joku perustajakuntien kirjastotoimenjohtajista oman toimensa ohella. Yhtiön ensimmäiseen budjettiin varataan 10 %:ia toimistotyöajasta vastaava summa jaettavaksi osakkaiden kesken. Ensimmäisen toimintavuoden aikana toimitusjohtajana työskentelevän kirjastotoimenjohtajan tulee tehdä työajanseurantaa, että oikea taso tarvittavalle työajalle voidaan määrittää.

Toimitusjohtaja vastaa osakeyhtiölain 17 §:n määrittelemistä toimitusjohtajan tehtävistä.

8.5. Tuotepäällikkö

Tuotepäällikkö panee toimeen hallituksen hyväksymät kehittämistoimenpiteet. Lisäksi hän vastaa minor- eli lisäominaisuuksien ja build-ominaisuuksien (kiireelliset virhekorjaukset) hyväksymisestä. Tuotepäällikkö vastaa versionhallinnasta.

Tuotepäällikkö toimii asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

8.6. Asiantuntijaryhmä

Asiantuntijaryhmä tekee esitykset hallitukselle ja toimitusjohtajalle ohjelmistoon liittyvästä kehittämisestä ja priorisoi kehitystarpeet. Asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Tuotepäällikkö toimii aina automaattisesti asiantuntijaryhmässä.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on:

-kirjastojärjestelmään liittyvien kehittämistarpeiden ja –toiveiden kartoittaminen

-kehityshankkeiden arvioiminen ja tärkeysjärjestykseen asettaminen

-kehityshankkeiden valmistelu Yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle päätettäväksi.

Asiantuntijaryhmän päätöksissä pyritään saavuttamaan yksimielisyys. Mikäli se ei kuitenkaan toteudu, päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Asiantuntijaryhmän toimikausi on vuosi. Yhtiön hallitus nimeää asiantuntijaryhmän jäsenet ja varajäsenet. Asiantuntijaryhmän jäsenten tulee edustaa tasapuolisesti osakkeenomistajia ja palveluiden käyttäjiä.

Asiantuntijaryhmä kokoontuu kokouksiinsa puheenjohtajan kutsusta. Asiantuntijaryhmänryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka lähetetään hallituksen puheenjohtajalle, jäsenille ja toimitusjohtajalle tiedoksi.

9. Tiedonsaantioikeus

Osapuolilla on oikeus tämän Sopimuksen voimassaoloaikana haluamassaan laajuudessa tutustua Yhtiön kirjanpitoaineistoon, muuhun taloudelliseen aineistoon ja kaikkiin Yhtiön toimintaan liittyviin asiakirjoihin sekä nimetä omalla kustannuksellaan ulkopuolinen tilintarkastaja tutustumaan edellä mainittuun aineistoon.

Osakkeenomistajien tiedonsaantioikeuteen sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain osakkeenomistajien tiedonsaantioikeutta määrittäviä säännöksiä.

10. Sopimusrikkomus ja sopimussakko

Jäljempänä tässä kohdassa sopimusrikkomuksella (jäljempänä ”Sopimusrikkomus”) tarkoitetaan sellaista tämän Sopimuksen ehtojen olennaista rikkomista, jota ei ole korjattu kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun loukattu Osakkeenomistaja tai Yhtiö on rikkomuksesta kirjallisesti ja todistettavasti rikkojalle huomauttanut (mikäli sopimusrikkomus on sen luonteinen, että se on korjattavissa).

Sopimusrikkomukseen syyllistyvän Osakkeenomistajan on maksettava sopimussakkona satatuhatta (100.000) euroa. Sopimussakko maksetaan loukatulle Osakkeenomistajalle tai loukatun Osakkeenomistajan niin vaatiessa, Yhtiölle.

Sopimussakon maksaminen ei poista rikkoneen Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuutta siltä osin kuin loukatun Osakkeenomistajan tai Yhtiön Sopimusrikkomuksen perusteella kärsimä vahinko ylittää sopimussakon määrän.

11. Sopimusta koskevat määräykset

11.1. Yleisvelvoite

Osakkeenomistajat sitoutuvat itse, asiamiehensä tai edustajansa välityksellä äänestämään ja toimimaan Yhteisyrityksen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tavalla, jota tämän sopimuksen ja sen tarkoituksen noudattaminen edellyttää.

11.2. Sopimuskokonaisuus ja muutosten tekeminen

Tämän Sopimuksen tultua voimaan se korvaa kaikki Osapuolten väliset aiemmat suulliset tai kirjalliset neuvottelut, asiakirjat, pöytäkirjat ja kirjeenvaihdon tämän Sopimuksen tarkoittamassa asiassa.

Muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja kaikkien Osakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Suulliset muutokset ovat mitättömiä.

11.3. Osittainen pätemättömyys

Mikäli jotakin sopimuksen ehtoa pidetään pätemättömänä, mitättömänä tai täytäntöönpanokelvottomana, sen ei katsota vaikuttavan sopimuksen muiden ehtojen pätevyyteen. Osapuolet sitoutuvat tällaisessa tilanteessa vilpittömin mielin neuvottelemaan uudesta sopimusehdosta, joka korvaisi pätemättömän, mitättömän tai täytäntöönpanokelvottoman sopimusehdon. Vaikka Osapuolet eivät pääsisikään sopimukseen sopimusehdon korvaamisesta, se ei vaikuta muiden sopimusehtojen pätevyyteen.

11.4. Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

Sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun Yhtiön koko osakekanta myydään, Yhtiö sulautuu tai yhdistetään toisen yhtiön kanssa siten, että Yhtiön osakkeet tulevat tämän seurauksena tai muutoin yhden omistajan tai kokonaisuudessaan muiden kuin Osakkeenomistajien omistukseen tai Yhtiö puretaan.

Tämän sopimuksen mukainen Osakkeenomistajan kaikkien osakkeiden luovutus johtaa siihen, että luovuttajalla ei ole enää tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia tai velvollisuuksia. Selvyyden vuoksi kuitenkin todetaan, että tämän sopimuksen ehtojen vastainen osakkeiden luovutus ei vapauta luovuttajaa sopimuksen mukaisista velvoitteista.

Mikäli osa tästä sopimuksesta on tai tulee lainsäädännöllisten muutosten takia, viranomaismääräyksellä tai muista syistä pätemättömäksi tai mitättömäksi, on sopimus muilta osin yhä voimassa.

12. Lainsäädäntö ja erimielisyydet

Tähän osakassopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Osakassopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ja sopimaan neuvotteluteitse. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopuun, ratkaistaan riita yhden välimiehen muodostamassa välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Välimiehen valitsee Keskuskauppakamari. Välimiesmenettelyssä noudatetaan Suomen lakia.

13. Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty 2 (kaksi) samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.

Osapuolet ovat huolellisesti ja itsenäisesti arvioineet tämän sopimuksen heille tuomat oikeudet ja velvollisuudet sekä sopimusjärjestelyyn liittyvät riskit ja mahdollisuudet.