Opetusvelvollisuus työajassa olevan opetushenkilöstön työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

Opetusvelvollisuus työajassa olevan opetushenkilöstön työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

1. Työsopimuksen osapuolet

o Todetaan työsopimuksen osapuolet

2. Työsopimuksen voimassaolo

o Työsuhteen muoto tulee aina kirjata työsopimukseen; määräaikainen vai voimassa toistaiseksi.

o Työnteon alkamisajankohta tulee kirjata työsopimukseen.

o Määräaikaisen työsopimuksen kesto tulee merkitä työsopimukseen, koska työsopimuksen allekirjoittamispäivä on usein eri kuin työnteon aloittamispäivä.

o Määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on aina oltava työsopimuslain mukainen peruste. Mikäli työntekijä itse nimenomaisesti pyytää määräaikaisen työsopimuksen tekemistä, ei lain mukaista perustetta tarvita. Peruste tulee aina kirjata työsopimukseen.

o Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia, että se on irtisanottavissa tai lomautettavissa työsopimuslain 7 luvun mukaisin perustein.

- Muussa tapauksessa määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa. Ilman erillistä sopimista lomauttaminen on mahdollista vain, jos määräaikaisuuden perusteena on vakituisen työntekijän sijaisuus ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

o Työsopimuksella ei voida etukäteen sopia, että määräaikainen työntekijä voitaisiin lomauttaa enintään 90 päiväksi työsopimuslain 5 luvun mukaisella tilapäisellä syyllä.

o Lisätyön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Lisätyösuostumus voidaan sisällyttää työsopimukseen, jolloin työntekijä on velvollinen tekemään hänelle määrätyn lisätyön. Osa-aikaisen opettajan osalta lisätyötä voidaan määrätä tehtäväksi enintään täyteen opetusvelvollisuuteen saakka. Päätoimisen tuntiopettajan sopimuksella olevalle opettajalle voidaan määrätä opetustunteja täyteen opetusvelvollisuuteen saakka.

3. Koeaika

o Koeajasta tulee sopia nimenomaisesti työsopimuksessa, jos työsuhteen alkuun on tarkoitus sijoittaa koeaika.

o Koeajan pituus voi olla enintään 4 kk. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Enintään kahdeksan kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Esim. 6 kk mittainen työsuhde – koeaika voi olla enintään 3 kk.

o Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

o Koeaika kirjataan alkamaan työnteon alkaessa, koska jos työntekijä esim. sairastuu siten, ettei hän aloita työn tekoa sopimuksen mukaisena ensimmäisenä työpäivänä, alkaa koeaika kulumaan vasta kun työn teko tosiasiallisesti aloitetaan. Tästä syystä

työsopimukseen ei kannata koskaan kirjata esim. koeajan päättymispäivää päivämääränä.

4. Työaika

o Kirjataan työsopimukseen aina keskimääräisenä viikkotyöaikana.

o Huomioi 1.2.2017 voimaan tulleet työajan pidennykset!

o Viittaus työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan on olennainen, jotta mahdolliset muutokset tulevat voimaan työehtosopimuksen muuttuessa.

o Työsopimus tehdään aina muodossa: Opettaja / toimenhaltija, päätoiminen tuntiopettaja tai sivutoiminen tuntiopettaja.

- Opettaja / toimenhaltija / lehtori: Voi olla täysi opetusvelvollisuus tai osa- aikainen

- Päätoiminen tuntiopettaja: Opetustuntien määrä keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia

- Sivutoiminen tuntiopettaja: Opetusvelvollisuus keskimäärin alle 16 tuntia viikossa.

▪ Jos opetustuntien määrä on keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia, sivutoimisen tuntiopettajan työsuhteeseen sovelletaan päätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehtoja riippumatta siitä, että työsopimus on sivutoimisen tuntiopettajan työsoimus.

- Työsopimukseen ei tehdä kirjauksia yhteispäätoimisuudesta tai musiikkioppilaitoksissa sivupäätoimisuudesta. Sivutoimiselle opettajalle ilmoitetaan suullisesti, mikäli häneen tulee sivutoimisen työsopimuksesta huolimatta syntyvän yhteispäätoimisuuden tai sivupäätoimisuuden johdosta sovellettavaksi päätoimista tuntiopettajaa koskevat työsuhteen ehdot.

o Työsopimukseen kirjataan työntekijän työntekovelvoitteen minimituntimäärä, joka on samalla myös työnantajan työntarjoamisvelvoitteen minimimäärä.

- Sovittava viikkotyöaika on hyvä harkita tarkkaan, koska työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus työsopimuksen mukaiselta työtuntimäärältä riippumatta siitä, onko työtä tarjolla koko sovituksi tuntimääräksi.

o Työsopimukseen ei kannata koskaan sisällyttää kirjauksia työajan sijoittelusta, esim. klo 8-16 välillä, koska ehto on työnantajaa sitova, eikä sitä voi myöhemmin tarvittaessa muuttaa yksipuolisesti.

o Esimerkiksi työsopimuksen mukaisen viikkotuntimäärä tai työsopimuksessa sovittu työajan sijoittelu on olennainen työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti, vaan sen muuttaminen edellyttää irtisanomisperusteen ja yt- neuvottelut (jos henkilöstön määrä vähintään 20 työntekijää).

o Tuntiopettajien osalta todetaan, että ”Tuntiopettajan tuntien määrä voi vaihdella työnantajan tarpeen mukaan.”, jotta tuntimäärää voidaan tarvittaessa muuttaa lukuvuosittain.

o Musiikkioppilaitoksissa sunnuntaityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Sunnuntaityösuostumus kannattaa lisätä työsopimukseen, jolloin työntekijä on velvollinen tekemään hänelle määrätyn sunnuntaityön. Muissa

oppilaitosryhmissä sunnuntaityötä voidaan työehtosopimuksen mukaisesti teettää ilman erillistä suostumusta.

o Ylitunteja ei kirjata työsopimukseen, vaan niiden määrä vahvistetaan tuntisuunnitelmalla. Ylitunnit eivät vakiinnu ja työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa tarjottavien ylituntien määrää.

5. Työtehtävät

o Kannattaa määritellä väljästi. Työnantaja voi työnjohto-oikeuden nojalla määrätä työntekijälle tehtäväksi työsopimuksen mukaisia työtehtäviä. Ei kannata tarpeettomasti kaventaa työnantajan työnjohto-oikeutta määrittelemällä työtehtäviä liian yksityiskohtaisesti.

- Työntekijälle voi antaa erillisen asiakirjan (esim. tehtävänkuvauslomake), jossa on määritelty ko. tehtävän sisältö työsuhteen alkaessa. Tehtävänkuva voi työsopimuksen rajoissa muuttua työsuhteen kuluessa.

6. Palkka

o Määritellään kelpoisuuden mukaan määräytyvä tilastokoodi, epäpätevyysalennuksen määrä sekä kokemuslisään oikeuttava palvelusvuosien määrä. Palkka-asteikolta palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuus ja vastuullisuus (Opepalkkasopimus 2 §)

o Lisäksi työnantaja voi halutessaan maksaa henkilökohtaista palkanlisää (Opepalkkasopimus 19 §) tai muuta työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolista lisäpalkkaa.

o Sivutoimisten tuntiopettajien osalta määritellään maksettavan tuntipalkkion määräytymisperuste tai maksettava tuntipalkkio.

o ”Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.” Lauseke on tarpeellinen, jotta työnantajalle jää riittävä aika maksaa lopputili työsuhteen päättyessä. Mikäli muuta ei sovita, tulee lopputilin olla työntekijän tilillä työsuhteen viimeisenä voimassa olopäivänä. Mikäli lopputili viivästyy, on työntekijällä mahdollisuus vaatia odotusajan palkkaa viivästyneiltä päiviltä, kuitenkin enintään kuudelta päivältä.

7. Työntekopaikka / -alue

o Työntekopaikka kannattaa määritellä väljästi, esim. ”pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toimipisteet”, vaikka työsopimuksen tekohetkellä toimipisteitä olisikin esim. vain Espoossa. Tällöin mikäli toimipisteitä perustettaisiin jatkossa esim. Helsinkiin, voisi työnantaja määrätä työnjohto-oikeuden perusteella työntekijän työskentelemään myös Helsinkiin. Jos työntekopaikka on rajattu tiukasti esim. Mannerheimintie 40, Helsinki, ei työnantaja voi määrätä työntekijää työnjohto-oikeuden perusteella työskentelemään missään muualla, vaan se edellyttää aina sopimista työntekijän kanssa.

8. Noudatettava työehtosopimus

o Kirjataan muodossa ”kulloinkin työnantajaa sitova työehtosopimus”, jotta työehtosopimus vaihtuu lain nojalla liikkeenluovutustilanteissa, ilman turhia väitteitä siitä, että kyse on työsopimuksen ehdosta, jota ei voi muuttaa. Mikäli tietyn

työehtosopimuksen soveltamisesta on sovittu työsopimuksella, sitä ei voida kaikissa tilanteissa muuttaa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella.

o Työsuhteen alussa noudatettavasta työehtosopimuksesta lisätään maininta työsopimuslomakkeen alareunassa olevaan ”selvitys-osaan”, joka ei ole osa työsopimusta.

9. Muut ehdot

o Rikosrekisteriotteen toimittamisvelvollisuus, mikäli sen toimittamista ei ole edellytetty ennen työsopimuksen tekemistä.

o Selvitys työkyvystä

- Työnantaja voi edellyttää, että työntekijä toimittaa esim. koeajan kuluessa selvityksen työntekijän terveydellisestä sopivuudesta työtehtävään.

o Kilpailukieltolauseke

- Työsuhteen aikana on voimassa työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto.

- Kilpailukieltolausekkeella voidaan erityisen painavista syistä rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli kilpailukieltolauseke on tarpeen sisällyttää työsopimukseen, ota yhteyttä jäsenpalveluumme.

o Salassapitolauseke

- Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus koskee vain työsuhteen kestoaikaa. Jos salassapitovelvollisuus halutaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, siitä on sovittava erikseen.

- Mallilauseke: ”Työntekijä sitoutuu pitämään työsuhteensa aikana tietoonsa saamat työnantajan, asiakkaan tai muun yhteistyökumppanin liike- ja ammattisalaisuudet salassa työsuhteen aikana sekä sen päättymisen jälkeen.”

o Tekijänoikeuslauseke

- ”Työsuhteen aikana ja sen johdosta tehtyjen sekä luotujen teosten ja muiden tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen suojan kohteiden kaikki taloudelliset oikeudet, mukaan lukien muunteluoikeus ja luovutusoikeus toiselle, siirtyvät työnantajalle ja säilyvät tällä työsuhteen päätyttyä ilman eri korvausta.”

- Työnantajan on syytä muokata lauseketta oman toimintansa tarpeet huomioiden.

o Muut tarpeelliset sopimusehdot

10. Työsopimuslain 2:4 §:n mukainen selvitys

o Ei ole osa työsopimusta, vaan sisältää myös sellaisia seikkoja, joita työnantaja voi muuttaa työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti.

o Ks. erillinen ohje työsopimuslain 2:4 §:n mukaisen selvityksen sisällöstä