VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 27.4.2010 HENKILÖSTÖOSASTO OHJE VM/966/00.00.01/2010 SUOSITUS
VALTIOVARAINMINISTERIÖ | MÄÄRÄYS | 27.4.2010 |
HENKILÖSTÖOSASTO | OHJE | VM/966/00.00.01/2010 |
SUOSITUS |
Sisältöalue |
Työsopimussuhteisten palvelussuhdeasiat Työsopimuslomakemalli |
Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu |
Valtioneuvostolaki 12 § Valtioneuvoston ohjesääntö 17 § |
Kohderyhmät |
Ministeriöt ja virastot |
Voimassaoloaika |
27.4.2010 - |
Korvaa suosituksen (pvm nro) |
20.12.2006, 5/2006 |
VALTION TYÖSOPIMUSLOMAKEMALLI
Oheisena on virastoissa käytettäväksi työsopimuslomakemalli täyttöohjeineen. Lomakemallin käytössä on huomattava seuraavaa:
Työsopimuslaki ei edellytä työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Monissa työehtosopi- muksissa on kuitenkin määräykset, että työsopimukset on laadittava kirjallisesti. Valtio- varainministeriön henkilöstöosasto suosittelee, että pääsääntöisesti käytettäisiin kirjalli- sia työsopimuksia. Suullisissa työsopimuksissa on huomattava työnantajan työsopimus- lain 2:4 §:n (55/01) mukaiset velvoitteet työsuhteen keskeisten ehtojen kirjallisesta selvi- tyksestä.
Työsopimuslomakemalli ei ole tarkoitettu sitovaksi ohjeeksi työsopimuksia tehtäessä, vaan voidaan käyttää edelleen myös virastokohtaisesti suunniteltuja työsopimuslomak- keita oheistetun työsopimuslomakemallin periaatteet huomioon ottaen.
Työsopimuslomakemalli ei sellaisenaan sovellu tilanteisiin, jolloin noudatetaan yksityis- sektorin palvelussuhteen ehtoja taikka virastokohtaisia tavanomaisesta poikkeavia pal- velussuhteen ehtoja.
Osastopäällikkö,
valtion työmarkkinajohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Neuvotteleva virkamies Xxxxxx Xxxxxxxxx Liitteet Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet ja työsopimuslomakemalli
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Internet: xxx.xx.xx/xxxx kohdassa
HENKILÖSTÖOSASTO Henkilöstöhallinnon asiakirjat Xxxxxxxxxx 0, XX 00, 00023 VALTIONEUVOSTO
Puhelin (09) 16001, telefax (00) 0000 0000
LIITE
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
1. Merkitään työnantajan ja työntekijän tarkka osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
3. Tehtävät
Tehtäväkuvaus ei saa olla ristiriidassa työehtosopimuksen tehtävä- tai palkkaryhmittelyä koskevien määräysten kanssa. Tehtävä voidaan määritellä joustavasti työtehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoi- tamiseksi.
4. Palvelussuhteen kokoaikaisuudesta tai osa-aikaisuudesta on tehtävä merkintä. Osa-aikatyössä säännöllisellä viikottaisella työajalla on merkitystä tietyissä palvelussuhteen ehdoissa (mm. vuosilo- man edellytyksenä 35 tuntia lomanmääräytymiskuukaudessa).
5. Työntekijällä on työn luonteesta johtuva tai sovittu työn suorituspaikka. Töiden tarkoituksenmukai- seksi hoitamiseksi voidaan työn suorituspaikaksi sopia tarvittaessa kuitenkin määrätty alue tai alueita. Työn suorituspaikka voi olla muu kuin kiinteä työpaikka silloin kuin tehtävien hoito edellyttää työsken- telyä useissa eri työpisteissä tietyllä alueella tai alueilla. Tällöin työn tekemistä ei ole tarkoituksenmu- kaista sitoa tiettyyn työpisteeseen.
6. Työsopimuksen kestoaika
Työsopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai perustellusta syystä määräajaksi (työ- sopimuslain 1:3 §:n 2 momentti). Sopimus on pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun on so- vittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta.
Jos tehtävät ovat pysyviä, on työsopimus tehtävä olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikainen työ- sopimus voidaan tehdä, kun työnantajalla on työtä tarjolla rajoitetuksi ajaksi. Hallituksen esityksessä työsopimuslain 1:3 §:ksi mainitaan määräaikaisuuden perusteiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnanta- jalla on muu toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa, pi- detään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. Työsopimuksessa on mainittava määräaikaisuuden peruste.
Määräaikaisen työsuhteen päättäminen
Määräaikaisen sopimuksen päättymisessä noudatetaan työsopimuslain 6:1 §:n säännöksen ohella työehtosopimuksissa mahdollisesti olevia määräyksiä. Työntekijän kannalta on tärkeää, että hän saa työsuhteen alussa tiedon mikä on määräaikaisen työsuhteen kesto, kun on kyse tietyn työkokonai- suuden suorittamisesta tai pitempiaikaisiin sijaisjärjestelyihin perustuvasta työstä.
Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa ilman irtisanomista sovi- tun määräajan päättyessä tai työn valmistuessa
Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, on hänen työsopimuslain 6:1 §:n 2 momentin mukaan ilmoitettava työntekijälle sopimuksen päättymisestä viipymättä, kun pää- tymisajankohta on tullut työnantajan tietoon.
Jos sovitaan, että määräaikainen sopimus voi sijaisuustapauksissa päättyä ennen sopimusta tehtäes- sä tiedossa olevaa määräaikaa, on peruste määräaikaisen sopimuksen ennenaikaiselle päättymiselle mainittava, esim. kunnes vakinainen työntekijä palaa työhön, kuitenkin enintään xx.x.201x saakka.
7. Koeaika
Työsopimuslain 1:4 §:n mukaisesti voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Koeajasta on nimenomaan sovittava, jotta siihen voidaan vedota. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työ- sopimuslain 2:2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuu- kautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.
8. Irtisanomisaika
Toistaiseksi tehty työsopimus saatetaan lakkaamaan irtisanomisella. Työsopimuksessa voidaan sopia myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta.
Työsuhteen päättyessä irtisanomisaika on työehtosopimuksen mukainen tai muu työsopimuksessa sovittava aika. Työsopimuslain 8:1 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla työsopimus voidaan purkaa päätty- mään välittömästi. Työsopimuslain 8:2 §:ssä on säädetty, milloin purkamisoikeus raukeaa.
9. Työntekijän suostuminen Työaikajärjestelyt
Kohdassa 9 voidaan sopia tarvittaessa varallaolosta sekä lisätyön että sunnuntaityön tekemisestä. Työntekijä voi työsopimuksessa ilmoittaa myös halukkuutensa ylityöhön, jolloin hän kuitenkin ratkai- see tapauskohtaisesti kulloisenkin suostumuksensa ylityöhön.
Suostumus varallaoloon voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Työaikalain (605/96) 5 §:n 1 mo- mentin mukaan varallaoloajan pituus ja toistuvuus eivät saa kuitenkaan haitata kohtuuttomasti työnte- kijän vapaa-ajan käyttöä. Samalla kun varallaolosta sovitaan työsopimuksessa, on myös sovittava sii- tä suoritettavasta korvauksesta sekä varallaoloajan aikaisesta tavoitettavuudesta ja tehtävistä. Suos- tumus varallaoloon sisältää samalla suostumuksen varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Työsopimuksessa annetusta suostumuksesta huolimatta työntekijä voi kieltäytyä lisätyöstä perustel- lusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena henkilökoh- taisena syynä voidaan pitää mm. opiskelua, perheasioiden hoitoon liittyviä järjestelyjä, terveydellisiä syitä tai matkoja, joiden peruuttaminen ilman kustannuksia ei olisi enää mahdollista.
Ylityön teettäminen edellyttää työsopimuksessa olevasta ilmoituksesta huolimatta työntekijän suostu- musta kussakin konkreettisessa ylityötilanteessa. Työaikalain 18 §:n 1 momentin mukaisesti työnteki- jä voi antaa kuitenkin suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Tällaista suostumusta antaessaan työntekijän on tiedettävä sen jakson pituus, jota varten suostumus annetaan.
Työntekijä voi antaa työsopimuksessa suostumuksensa sunnuntaityöhön. Erillistä suostumusta ei tarvita, jos työtä luonteensa puolesta tehdään säännöllisesti sunnuntaisin, kuten usein mm. jakso- työssä.
Eräät muut tapaukset
Kohdassa voidaan myös sopia, että työntekijä pidättäytyy ilman työnantajan suostumusta sivutoimista ja yritystoiminnasta, josta voi olla haittaa sopimuksen noudattamiselle ja siihen, ettei hän käytä hy- väkseen tai ilmaise sivullisille työssään saamiaan tietojaan tai työnantajan liike- ja ammattisalaisuuk- sia. Vaikka sivutoimilupa tai liike- ja ammattisalaisuuskohtia ei ole rastitettu, työntekijää sitovat näissä asioissa työsopimuslain asianomaiset säännökset. Kohdassa ”12 Lisäehdot” voidaan myös sopia kou- lutuskustannusten korvauksista ja vähimmäispalveluajasta sekä työnantajan atk-järjestelmien, ohjel- mien ja tiedostojen käyttöön liittyvistä rajoituksista.
10. Työaika
Sopimukseen erikseen kirjattava työntekijän säännöllinen vuorokautinen, viikottainen tai työjaksottai- nen työaika määräytyy valtion yleisen työehtosopimuksen työaikamääräysten ja noudatettavan työeh- tosopimuksen mukaan.
11. Palkkaus
Sopimukseen merkitään noudatettava palkkasopimus ja tehtävän vaativuusryhmä.
12. Lisäehdot
Määräaikaisissa työsopimuksissa voidaan sopia, että vuosiloma pidetään ennen palvelussuhteen päättymistä.