Vuosityöajassa olevan opetushenkilöstön työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

Vuosityöajassa olevan opetushenkilöstön työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

1. Työsopimuksen osapuolet

• Todetaan työsopimuksen osapuolet

2. Työsopimuksen voimassaolo

• Työsuhteen muoto tulee aina kirjata työsopimukseen; määräaikainen tai voimassa toistaiseksi.

• Työnteon alkamisajankohta tulee kirjata työsopimukseen.

• Määräaikaisen työsopimuksen kesto tulee merkitä työsopimukseen, koska työsopimuksen allekirjoittamispäivä on usein eri kuin työnteon aloittamispäivä.

• Määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on aina oltava työsopimuslain mukainen peruste. Mikäli työntekijä itse nimenomaisesti pyytää määräaikaisen työsopimuksen tekemistä, ei lain mukaista perustetta tarvita. Peruste tulee aina kirjata työsopimukseen.

• Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia, että se on irtisanottavissa tai lomautettavissa työsopimuslain 7 luvun mukaisin perustein.

o Muussa tapauksessa määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa. Ilman erillistä sopimista lomauttaminen on mahdollista vain, jos määräaikaisuuden perusteena on vakituisen työntekijän sijaisuus ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

• Työsopimuksella ei voida etukäteen sopia, että määräaikainen työntekijä voitaisiin lomauttaa enintään 90 päiväksi työsopimuslain 5 luvun mukaisella tilapäisellä syyllä.

• Työnantaja voi määrätä tai lisätyötä voidaan sopia tehtäväksi työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Tarkista oppilaitoskohtainen työehtosopimuksen liite.

3. Koeaika

• Koeajasta tulee sopia nimenomaisesti työsopimuksessa, jos työsuhteen alkuun on tarkoitus sijoittaa koeaika.

• Koeajan pituus voi olla enintään 4 kk. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Enintään kahdeksan kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Esim. 6 kk mittainen työsuhde – koeaika voi olla enintään 3 kk.

• Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

• Koeaika kirjataan alkamaan työnteon alkaessa. Jos työntekijä esim. sairastuu siten, ettei hän aloita työntekoa sopimuksen mukaisena ensimmäisenä työpäivänä, alkaa koeaika kulua vasta kun työn tekeminen tosiasiallisesti aloitetaan. Tästä syystä työsopimukseen ei kannata koskaan kirjata esim. koeajan päättymispäivää päivämääränä.

4. Työaika

• Kirjataan työsopimukseen kokoaikainen sekä vuotuinen tuntimäärä tai osa-aikaisuuden vuotuinen tuntimäärä. Kokoaikaisen työntekijän työaika on 1624 tuntia vuodessa.

• Viittaus työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan on olennainen, jotta mahdolliset muutokset tulevat voimaan työehtosopimuksen muuttuessa.

• Työsopimukseen kirjataan työntekijän työntekovelvoitteen minimituntimäärä, joka on samalla myös työnantajan työntarjoamisvelvoitteen minimimäärä.

o Sovittava työaika on hyvä harkita tarkkaan, koska työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus työsopimuksen mukaiselta työtuntimäärältä riippumatta siitä, onko työtä tarjolla koko sovituksi tuntimääräksi.

• Työsopimukseen ei koskaan kirjauksia työajan sijoittelusta, esim. klo 8-16 välillä, koska ehto on työnantajaa sitova, eikä sitä voi myöhemmin tarvittaessa muuttaa yksipuolisesti.

• Esimerkiksi työsopimuksen mukainen minimituntimäärä tai työsopimuksessa sovittu työajan sijoittelu on olennainen työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti, vaan sen muuttaminen edellyttää irtisanomisperustetta ja mahdollisesti edeltäviä yt-neuvotteluja.

5. Työtehtävät

• Kannattaa määritellä väljästi. Työnantaja voi työnjohto-oikeuden nojalla määrätä työntekijälle tehtäväksi työsopimuksen mukaisia työtehtäviä. Ei kannata tarpeettomasti kaventaa työnantajan työnjohto-oikeutta määrittelemällä työtehtäviä liian yksityiskohtaisesti.

o Työntekijälle voi antaa erillisen asiakirjan (esim. tehtävänkuvauslomake), jossa on määritelty ko. tehtävän tarkempi tehtävänkuva työsuhteen alkaessa.

6. Palkka

• Määritellään kelpoisuuden mukaan määräytyvä tilastokoodi ja kokemusvuosiin oikeuttava työkokemuksen määrä.

• Lisäksi työnantaja voi halutessaan maksaa henkilökohtaista palkanlisää (ope palkkasopimus 19 §) tai muuta työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolista lisäpalkkaa.

• ”Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.” Lauseke on tarpeellinen, jotta työnantajalle jää riittävä aika maksaa lopputili työsuhteen päättyessä. Mikäli muuta ei sovita, tulee lopputilin olla työntekijän tilillä työsuhteen viimeisenä voimassaolopäivänä. Mikäli lopputili viivästyy, on työntekijällä mahdollisuus vaatia odotusajan palkkaa viivästyneiltä päiviltä, kuitenkin enintään kuudelta päivältä.

7. Työntekopaikka / -alue

• Työntekopaikka kannattaa määritellä väljästi, esim. ”pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toimipisteet”, vaikka työsopimuksen tekohetkellä toimipisteitä olisikin esim. vain Espoossa. Tällöin mikäli toimipisteitä perustettaisiin jatkossa esim. Helsinkiin, voisi työnantaja määrätä työnjohto-oikeuden perusteella työntekijän työskentelemään myös Helsinkiin. Jos työntekopaikka on rajattu tiukasti esim. Xxxxxxxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx, ei työnantaja voi

määrätä työntekijää työnjohto-oikeuden perusteella työskentelemään missään muualla, vaan se edellyttää aina sopimista työntekijän kanssa.

8. Noudatettava työehtosopimus

• Kirjataan muodossa ”kulloinkin työnantajaa sitova työehtosopimus”, jotta työehtosopimus vaihtuu lain nojalla liikkeenluovutustilanteissa tai työnantajan järjestäytymisen muuttuessa, ilman turhia väitteitä siitä, että kyse on työsopimuksen ehdosta, jota ei voi muuttaa.

• Työsuhteen alussa noudatettavasta työehtosopimuksesta lisätään maininta

työsopimuslomakkeen alareunassa olevaan ”selvitys-osaan”, joka ei ole osa työsopimusta.

9. Muut ehdot

• Rikosrekisteriotteen toimittamisvelvollisuus, mikäli sen toimittamista ei ole edellytetty ennen työsopimuksen tekemistä.

• Selvitys työkyvystä

o Työnantaja voi edellyttää, että työntekijä toimittaa esim. koeajan kuluessa selvityksen työntekijän terveydellisestä sopivuudesta työtehtävään.

• Kilpailukieltolauseke

o Työsuhteen aikana on voimassa työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto.

o Kilpailukieltolausekkeella voidaan erityisen painavista syistä rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli kilpailukieltolauseke on tarpeen sisällyttää työsopimukseen, ota yhteyttä jäsenpalveluumme.

• Salassapitolauseke

o Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus koskee vain työsuhteen kestoaikaa. Jos salassapitovelvollisuus halutaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, siitä on sovittava erikseen.

o Mallilauseke: ”Työntekijä sitoutuu pitämään työsuhteensa aikana tietoonsa saamat työnantajan, asiakkaan tai muun yhteistyökumppanin liike- ja ammattisalaisuudet salassa työsuhteen aikana sekä sen päättymisen jälkeen.”

• Tekijänoikeuslauseke

o ”Työsuhteen aikana ja sen johdosta tehtyjen sekä luotujen teosten ja muiden tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen suojan kohteiden kaikki taloudelliset oikeudet, mukaan lukien muunteluoikeus ja luovutusoikeus toiselle, siirtyvät työnantajalle ja säilyvät tällä työsuhteen päätyttyä ilman eri korvausta.”

o Työnantajan on syytä muokata lauseketta oman toimintansa tarpeet huomioiden.

• Muut tarpeelliset sopimusehdot

10. Työsopimuslain 2:4 §:n mukainen selvitys

• Ei ole osa työsopimusta, vaan sisältää myös sellaisia seikkoja, joita työnantaja voi muuttaa työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti.

• Ks. erillinen ohje työsopimuslain 2:4 §:n mukaisen selvityksen sisällöstä