SOPIMUSKSEN SOVELTAMISALA

SOPIMUSKSEN SOVELTAMISALA

(1. § Soveltamisala)

Uusi sopimus, jossa mukana myös JHL:

Näitä määräyksiä noudatetaan kaikissa Airpro Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteissa pois lukien asematasobussinkuljetta- jat. Sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia työtehtäviä ovat muun muassa lentoliikenteen ja lentoaseman ylläpito- ja palveluteh- tävät (esimerkiksi maapalvelutehtävät) sekä näihin liittyvät toimi- henkilötehtävät.

Tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä tai toimihenkilöis- tä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työntekijä.

Määräyksiä ei sovelleta yrityksen johtoon tai näihin rinnastuviin ylempiin toimihenkilöihin.

Xxxxx Xxxxxxx solmima sopimus:

Näitä määräyksiä noudatetaan kaikissa Airpro Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteissa joko omana työnä tehtävään työhön tai työhön joka tehdään vuokratyönä toisen työnantajan alaisena lu- kuun ottamatta ylempiä toimihenkilöitä ja asematasobussinkuljetta- jia. Tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä tai toimihenki- löistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työntekijä. Xxxx- xxxxx toimihenkilöiksi katsotaan yrityksen johtoryhmään kuuluvat henkilöt.

SOPIMUSKSEN SOVELTAMISALA

(1. § Sopimuksen soveltamisala)

Tällä sopimuksella määrätään

– säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien,

– raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien,

– tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä.

Tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliiken- teestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä mat- kustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisia tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita.

Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huolto- todistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.

Sopimuksen soveltamispiirissä ei saa tehdä rinnakkaissopimusta ilman allekirjoittaneiden liittojen kirjallista lupaa.

TYÖSUHTEEN MUOTO

Työntekijän työsuhde voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai erik- seen työhön kutsuva. Työehtosopimus ei rajoita millään tavoin sitä, millaiseen työsuhteeseen työntekijöitä palkataan.

Airpron työntekijöistä puolet ovat erikseen työhön kutsuttavia.

TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS

Työehtosopimuksessa ei määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyk- sestä. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottujen työnte- kijöiden työtä korvataan lisäämällä erikseen kutsuttavien työnteki- jöiden työtunteja tai käytetään vuokratyöntekijöitä.

TYÖSUHTEEN MUOTO

(11. § Osa-aikatyö – kohta 1)

Työntekijöitä voidaan palkata osa-aikatyöhön hoitamaan lentoliiken- teen ruuhkahuippuja. Osa-aikatyöntekijöiden palkkaaminen edellyt- tää, että työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä on sopi- mus osa-aikatyöntekijöiden työehdoista.

Sopimusalalla ei ole erikseen työhön kutsuttavia työntekijöitä.

TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS

(13. § Työvoiman vähentämisjärjestys)

Sen lisäksi mitä tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa irtisa- nomissuojasopimuksessa on todettu työvoiman vähentämisjärjestyk- sestä, työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintalain mukai- sen menettelyn päätyttyä työnantaja perustelee ja rajaa yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät nimeämättä heitä henkilöstön edustajalle.

Ottaen huomioon yhteistoimintalain ja muun työlainsäädännön vaa- timukset yrityksen tulisi ennen omien työntekijöidensä irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista luopua vuokratyövoiman käytös- tä lukuun ottamatta tehtäviä, joita ei ammattitaitovaatimusten tai muiden vastaavien syiden vuoksi voida teettää yrityksen omilla työntekijöillä.

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

Työehtosopimus ei rajoita ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Uuden sopimuksen soveltamisalalausekkeesta maininta vuokratyössä nou- datettavista työehdoista on jätetty pois.

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

(17. § Ulkopuolisen työvoiman käyttö)

Ulkopuolisen työvoiman käyttö yrityksessä on joko vuokratyövoi- man käyttöä tai alihankintaa. Ulkopuolisen työvoiman käytössä huomioidaan tämän työehtosopimuksen 1.§.

Vuokratyötä teettävä yritys edellyttää vuokratyötä tekevältä yrityk- seltä, että se noudattaa ilmailualan vuokratyössä Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantajan teettäessä alihankintana Lentoliikenteen palveluja kos- kevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisia tai niihin rinnastettavia töitä, tulee alihankkijan palveluksessa oleviin työnteki- jöihin noudattaa Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopi- musta.

Mikäli alihankintatyö on luonteeltaan tilapäistä ja kertaluonteista sekä tehdään tilaajayrityksen normaalin toimintaympäristön ulko- puolella, ei näihin töihin sovelleta Lentoliikenteen palveluja koske- vaa työehtosopimusta.

TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMA KILPAILUTUSTILANTEESSA

Työehtosopimuksessa ei määräyksiä työntekijöiden asemasta kilpai- lutustilanteessa.

TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMA KILPAILUTUSTILANTEESSA

(18. § Työntekijöiden asema kilpailutustilanteessa)

Mikäli lentoliikenteen palveluja tuottava yritys häviää palvelujen kilpailutuksen ja joutuu sen seurauksena irtisanomaan henkilöstöään, on yrityksen selvitettävä henkilöstönsä mahdollisuudet työllistyä kilpailun voittaneen yrityksen palveluksessa. Muilta osin noudate- taan TT:n ja SAK:n välisen irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ä.

Jos kilpailun voittanut yritys tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa toiminnan siirtymisestä kilpailutuksen kohteena olleessa työpaikassa lisätyövoimaa samoihin tai samankaltaisena säilyneisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, kilpailun voittaneen yrityksen on tarjottava työtä ensisijaisesti hävinneen yrityksen irtisanomalle työntekijälle. Tällaisessa tilanteessa työntekijän oikeus työsuhteen keston mukaan määräytyvään sairaus- ja äitiysvapaan ajan palkkaan määräytyy molempien työsuhteiden keston mukaan. Henkilön palk- kaukseen liittyvä moniosaaminen todetaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua työsuhteen xxxx- xxxxxxx.

TYÖAIKA

(5. § Säännöllinen työaika)

Jaksotyöntekijöiden työaika

Jaksotyössä noudatetaan keskimääräistä työaikaa, jossa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 111 tuntiin 30 minuuttiin / työnantajan määrittelemä kolmeviikkoisjakso enintään 51 viikon pituisen tasoi- tusjakson aikana. Työnantaja määrittelee tasoitusjakson pituuden.

Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa kolmen viikon ajanjaksossa ylittää 128 tuntia. Kuitenkin työnte- kijä ja työnantaja voivat erikseen sopia, että keskimääräisenä järjes- tetty työaika saa ylittää 128 tuntia. Tällöin 128 tuntia ylittävä työ korvataan ylityönä.

Arkipyhät eivät vähennä jakson työaikaa, vaan niiden lyhentävä vai- kutus on otettu huomioon säännöllistä jaksottaista työaikaa lyhentä- mällä.

Soveltamisohje:

Työnantajan on ilmoitettava tasoitusjakson pituus ja alkamisajan- kohta ennen tasoitusjakson alkua.

Erikseen töihin kutsuttavien työaika

Erikseen töihin kutsuttavien säännöllinen työaika on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

TYÖAIKA

(30. § Jaksotyö – kohdat 1 ja 2)

Jaksotyössä säännöllinen työaika on 111 tuntia kolmen viikon pitui- sena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huomioitu aikaisempi työ- ajan lyhentämissopimus.

Xxxxxxxxxx, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, ja hela- torstai lyhentävät asianomaista jaksoa kahdeksalla tunnilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannus- aattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.

TYÖVUOROLUETTELON JULKAISEMINEN

(6. § Säännöllisen työajan järjestäminen)

Työvuoroluettelo asetetaan nähtäville viikkoa ennen ensimmäistä työvuoron alkua, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Työntekijöiden tietoon saatettua työvuoroluetteloa saa muut- taa yleensä vain työntekijän suostumuksella. Työpaikan toiminnan turvaamiseksi työnantaja voi kuitenkin muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään ennen työntekijän edellisen työvuoron päättymistä. Tämän jälkeen muutoksesta on sovittava työntekijän kanssa.

Soveltamisohje:

Painavalla syyllä tarkoitetaan työaikalain esitöissä mainittuja tilan- teita, kuten esimerkiksi äkilliset sairastapaukset tai muut ennalta arvaamattomat muutokset aikatauluissa, ja näiden toiminnalle aihe- uttamat muutokset, joita ei ole voitu etukäteen ottaa huomioon.

Jos jaksotyötä tekevän työtekijä vahvistettua työvuoroa muutetaan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisilla edellytyksillä (ks. 6 §:n ensimmäinen kappale) työnantajan aloitteesta niin, että työntekijän vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, maksetaan työntekijälle 15 euron suuruinen kertakorvaus vapaapäivää kohden. Menettelytapojen osal- ta (ml. työntekijän suostumus) noudatetaan sitä, mitä 6 §:n ensim- mäisessä kappaleessa on sanottu. (Uusi sopimus)

TYÖVUOROLUETTELON JULKAISEMINEN

(30. § Jaksotyö – kohta 4)

Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua.

TYÖVUORON PITUUS

(6. § Säännöllisen työajan järjestäminen)

Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä järjestetään enin- tään 14 tunnin pituiseksi, ja ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on vähintään neljä tuntia, kahteen erilliseen työjaksoon jaetun työvuoron yhteispituus vähin- tään seitsemän tuntia ja jokaisen työrupeaman pituuden tulee olla minimissään 2 tuntia.

Työntekijälle maksetaan jaetusta työvuorosta 22 euron korvaus (Uu- si sopimus).

Soveltamisohje:

Kaksiosainen työvuoro voidaan suunnitella esim. seuraavasti 3 + 4, tai 5 + 2. Työvuorojen väliin jäävä aika tulee olla minimissään 2 tuntia, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.

Työntekijän kanssa voidaan sopia työvuoron merkitsemisestä työ- vuoroluetteloon edellisestä poikkeavasti.

Yllä oleva määräys jaetun työvuoron pituudesta ei tule sovelletta- vaksi erikseen töihin kutsuttavan työsuhteessa, vaan työvuoron pi- tuus määräytyy tällöin sovitun mukaisesti.

Esimiehen suostumuksella työntekijällä on oikeus vaihtaa työvuoroa toisen työntekijän kanssa. Työntekijän aloitteesta tapahtuneet vuoro- jen vaihdot eivät synnytä ylityötä. Työvuoron vaihtamisessa on nou- datettava työaikalain ja työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖVUORON PITUUS

(30. § Jaksotyö – kohdat 5 ja 6)

Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä järjestetään vähin- tään kuuden tunnin ja enintään 14 tunnin pituiseksi yhtenäiseksi jak- soksi.

Liikennerakenteesta johtuen voidaan työvuoro jakaa kahteen erilli- seen jaksoon, joiden yhteispituus on vähintään seitsemän tuntia. Täs- tä työntekijälle aiheutuva haitta kompensoidaan kahden tunnin kes- kituntiansiota vastaavalla erillislisällä.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

(7. § Säännöllisen työajan ylittäminen) Lisätyön käsite

Jaksotyöntekijän lisätyötä on työnantajan työvuoroluetteloon suun- nitteleman työn lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ei ylitä 128 tuntia. Lisätyötä tehdään vain esimiehen määräyksestä.

Lisätyö jaksotyössä

Jos henkilö tulee työnantajan aloitteesta ylimääräiseen työhön tai työvuoroa pidennetään, voidaan tällöin syntynyt lisätyö tasoittaa työtuntijärjestelmän puitteissa tai maksaa työntekijälle pois korotta- mattomana tuntipalkkana. Mikäli kolmeviikkoisjakson työaika ylit- tää 128 tuntia, on työ ylityötä.

Soveltamisohje:

Työntekijälle on esim. suunniteltu kolmiviikkoisjaksoon 100 tuntia työtä. Työntekijä tulee työnantajan aloitteesta tekemään esim. sai- raspaikkauksia yhteensä 30 tuntia, jolloin jaksossa tehtyä työtä syn- tyy yhteensä 130 tuntia. Työ 100 tunnista 128 tuntiin voidaan mak- saa lisätyönä tai laittaa taseeseen. Yli 128 tunnin menevä työ on yli- työtä.

Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan samoja lisätyön rajoja kuin kokoaikaisiin työntekijöihin

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

(32. § Lisätyö)

Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon merkittyjen tuntien yli meneviltä tunneilta lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka 111 tuntiin asti.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

(7. § Säännöllisen työajan ylittäminen) Ylityön käsite

Ylityötä teetetään työntekijän suostumuksella ja työaikalaissa sääde- tyin rajoituksin. Ylityötä tehdään vain esimiehen määräyksestä.

Ylityö jaksotyössä

Keskimääräistä jaksotyötä tehtäessä jaksoylityötä on, joka ylittää 128 tuntia kolmen viikon jakson aikana. Jaksoylityötä on myös työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan tasoitusjak- sossa. Tasoitusjakson säännöllinen työaika saadaan kertomalla työ- aikalain mukainen säännöllinen kolmeviikkoisjakson työaika (120 tuntia) tasoitusjaksossa olevien kolmeviikkoisjaksojen lukumäärällä.

Ylityö erikseen kutsuttavilla työntekijöillä

Erikseen kutsuttavilla työntekijöillä ylityötä on 80 tuntia kahden viikon jaksossa ylittävä työ, joka on tehty esimiehen pyynnöstä.

Ylityökorvaukset

Ylityöstä maksetaan työaikalain 22 §:n mukaiset korvaukset siten, että kahden viikon jaksossa 12 ensimmäiseltä ja kolmen viikon jak- sossa 18 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu perus- tuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu perustunti- palkka.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

(33. § Ylityö jaksotyössä)

Ylityötä teetetään työntekijän suostumuksella ja niin, että muut työ- aikalaissa ja tässä sopimuksessa säädetyt rajoitukset otetaan huomi- oon.

Sopimusperusteista ylityötä on se työ, joka ylittää 111 tuntia ja laki- perusteista ylityötä se työ, joka kolmiviikkoisjakson aikana ylittää 120 tuntia. Ylityössä maksetaan kymmeneltä ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Jos kolmiviikkoisjakso on keskeytynyt sen takia, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan hänelle kuuluvat ylityötunnit paikallisen sopimuksen mukaisena.

Ylityökorvausten maksaminen vuorolisiin suoritetaan siten, että yli- työn laskemiseksi käytettävää tuntipalkkaa korotetaan 5 prosentilla.

Soveltamisohje:

50 % ylitöiden määrä lasketaan tasoitusjaksossa seuraavasti: Tasoi- tusjaksoon sijoittuvien 3-viikkoisjaksojen lukumäärä kerrotaan 18:lla. Saatu luku määrittelee 50 % ylitöiden määrän tasoitusjaksos- sa. Tämän ylimenevä määrä on 100 %:sta ylityötä. Esimerkki. Tasoi- tusjakson pituus on 27 viikkoa. Ao. tasoitusjaksossa on 9 kolmeviik- koisjaksoa. 50 % ylitöiden määrä on 9 x 18 =162 tuntia ja loput 100

%:sta ylityötä.

Sovittaessa voidaan ylityö korvata vastaavasti korotetulla vapaa- ajalla.

TYÖAIKAAN LIITTYVÄT LISÄT

(8. § Työaikaan liittyvät lisät) Iltatyö

Työntekijälle maksetaan iltatyölisää kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä 15 %:a työntekijän perustuntipalkasta

Yötyö

Työntekijälle maksetaan yötyölisää klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä 30 %:a työntekijän perustuntipalkasta. Viimeistään kello 00.00 alkaneesta työvuorosta maksetaan yötyölisää kuitenkin työvuoron päättymiseen asti.

Soveltamisohje:

Yövuorolisää aletaan maksaa klo 22.00 ja sitä maksetaan työvuoron päättymiseen asti.

TYÖAIKAAN LIITTYVÄT LISÄT

(36. § Vuorolisä)

Vuorolisää maksetaan seuraavasti:

Kello 15.00–23.00 (iltavuoro) 2,63 euroa/tunti.

Kello 23.00–07.00 (yövuoro) 4,39 euroa/tunti.

TYÖAIKAAN LIITTYVÄT LISÄT

(8. § Työaikaan liittyvät lisät)

Lauantai- ja sunnuntaityö

Jaksotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkilauantaina klo

06.00 – 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvaukse- na tunnilta 25 % työntekijän perustuntipalkasta.

Lauantaisin ja pääsiäislauantaina klo 18.00 – 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 50 % työntekijän peruspalkasta.

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta samanaikaisesti lauantaityökorvauksen kanssa. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sun- nuntaityökorvausta.

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan 100 %:lla ko- rotettu palkka perustuntipalkasta laskettuna.

TYÖAIKAAN LIITTYVÄT LISÄT

(37. § Lauantai- ja aattotyö ja 38. § Sununtai- ja juhlapäivinä tehty työ )

Lauantaipäivän, sekä vappu-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaaton aikana kello 6.00 alkaen tehtävästä työstä maksetaan peruspalkan lisäksi 50 prosentin suuruinen erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Eril- lislisä perustuu liikenteen rakenteeseen. Lisää ei makseta niiltä edel- lä mainituilta päiviltä, jotka ovat pyhä- tai sunnuntaipäiviä.

Jouluaattona lisää maksetaan kello 15:een asti.

Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.

Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan yhden tunnin palkka lisineen, vaikka työ ei kestäisikään tuntia.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

(10. § Palkkaperusteet)

Työntekijöiden palkat määräytyvät yrityksessä käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti (LIITE 4).

Työehtosopimuksessa ei ole liitettä palkkausjärjestelmästä. Alla maapalvelutyöntekijöiden palkat poimittuna työnantajan työehtoso- pimusneuvotteluissa toimittamasta materiaalista:

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

(67. § Palkkaryhmät ja perustaulukkopalkat maapalveluja tuottavissa yrityksissä)

Xxxxxxxxx X	(Service Officer 1)	1 364,74	Kuormaaja	(Palkkaryhmä 4)	1 830,00
Xxxxxxxxx XX	(Service Officer 2)	1 854,71	Sorting/Loading	(Palkkaryhmä 5)	1 933,00
Kuormausesimies I	(Service Officer 2)	1 854,71	Kuormausesimies	(Palkkaryhmä 6)	2 044,00
Kuormausesimies II	(Service Officer 3)	2 068,68	Loadmaster	(Palkkaryhmä 7)	2 170,00
Liikennevirkailija	(Service Officer 1)	1 364,74	Liikennevirkailija	(Palkkaryhmä 6)	2 044,00
Vastaava virkailija	(Duty Officer 1)	1 854,41	Vastaava virkailija	(Palkkaryhmä 7)	2 170,00
Päällikkövirkailija	(Duty Officer 2)	2 068,68	Päällikkövirkailija	(Palkkaryhmä 8)	2 300,00

KOKEMUSLISÄ

Yrityksessä ei makseta kokemuslisiä.

KOKEMUSLISÄ

(69. § Kokemuslisän määräytyminen maapalveluja tuottavissa yri- tyksissä)

Jos työnantajan alueella on käytössä 10 luvun mukainen henkilökoh- taisen palkanosan arviointijärjestelmä, palkkaryhmissä 1–9 makse- taan kokemuslisää seuraavasti:

2 vuoden jälkeen	3 %
4 ”	6 %
6 ”	9 %
8 ”	12 %
10 ”	15 %

Jos työnantajan alueella ei ole käytössä 10 luvun mukaista henkilö- kohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää, maksetaan kokemus- vuosilisää seuraavasti:

alle 2 vuotta	5 %
2 vuoden jälkeen	11 %
4 ”	18 %
6 ”	21 %
8 ”	27 %
10 ”	34 %

HENKILÖKOHTAINEN PALKAOSA

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA

(76. § Henkilökohtaisen palkanosan vaikutus palkkaan)

Henkilökohtaiseen palkanosuuteen hyödynnetään kulloinkin voi- massa olevan suoritusarvioinnin kriteereitä.	Ammatinh. A*	Työskentelyt. A*	HEKO A*	% 0*
	B	B	B	3
Henkilökohtaisen palkanosuus kokonaispalkasta voi olla 0-30 %.	B	C	C	4
	B	D	D	5
Työnantajan työehtosopimusneuvotteluissa toimittamasta materiaa-	C	B	E	5
lista ilmenee keskimääräiset henkilökohtaisen palkanosuudet maa-	B	E	F	6
palvelutehtävien palkkaryhmistä 1.4.2013:	C	C	G	6
	C	D	H	7
Service Officer 1 4 %	C	E	I	8
	D	B	J	8
Service Officer 2 10 %	D	C	K	9
	D	D	L	10
Service Officer 3 6 %	D	E	M	11
	E	B	N	11
Duty Officer 1 10 %	E	C	O	12
	E	D	P	13
Duty Officer 2 6 %	E	E	Q	14

*Työntekijää ei ole arvioitu

HENKILÖKOHTAINEN PALKAOSA

(Takuupalkka – Uusi sopimus)

Jos työntekijä on työskennellyt Airpro Oy:ssä keskeytyksettä viiden vuoden ajan samassa vaativuusryhmässä ja jos hänen henkilökohtai- nen palkanosansa on edelleen alle 12 %, nostetaan henkilökohtainen palkanosa tälle tasolle seuraavien edellytysten mukaisesti:

takuupalkan saaminen edellyttää työntekijän saama suoritusarviointi on vähintään tehtävän edellyttämällä normaali tasolla

takuupalkan maksaminen rahoitetaan järjestelyeristä ja muutoin, siten kun osapuolten välillä sovitaan.

Erikseen työhön kutsuttavalla takuupalkkasäännöstä sovelletaan sa- moin periaattein.

MONIOSAAMINEN

Yrityksessä ei makseta moniosaajuudesta lisiä.

MONIOSAAMINEN

(86. § Moniosaamisen vaikutus palkkaan)

Moni- Erityisosaaminen

taitoisuus	B	C	D	E
B	0 % (B)	1 % (C)	2 % (D)	3 % (E)
C	3 % (F)	4 % (G)	5 % (H)	6 % (I)
D	6 % (J)	7 % (K)	8 % (L)	9 % (M)
E	9 % (N)	9 % (O)	9 % (P)	9 % (Q)

SAIRAUSAJAN PALKKA

(18. § Työntekijän palkka sairausloman ajalta)

Jos työntekijä kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta estyy te- kemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto Sairausajan palkanmaksujakso

Alle 3 vuotta 4 viikkoa

3 - 5 vuotta 5 viikkoa

5 - 10 vuotta 6 viikkoa

yli 10 vuotta 8 viikkoa

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi ollut yksi sairastumisjakso.

SAIRAUSAJAN PALKKA

(88. § Sairausajan palkka)

Jos työntekijä ei voi tehdä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut tautia tai tapaturmaa tahallisesti tai aiheuttanut sitä rikollisella toiminnallaan tai kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, maksaa työnantaja hänelle sairaus- ajalta palkkaa. Vaadittaessa se varmennetaan työnantajan määrää- män ja kustantaman lääkärin todistuksella.

Palkkaa maksetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jos hän on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti seuraavasti:

– alle 1 vuoden, täyden palkan viideltä viikolta

– 1–5 vuotta, täyden palkan kuudelta viikolta

– yli 5 vuotta, täyden palkan kuudelta kuukaudelta.

TYÖMATKAT YÖAIKANA

Yrityksessä ei makseta korvauksia yöaikana tehdyistä työmatkoista.

TYÖMATKAT YÖAIKANA

(96. § Työmatkat yöaikana)

Työnantaja järjestää ja kustantaa työmatkat yöaikana, jos työvuoro

– alkaa tai päättyy kello 23.00:n jälkeen

– arkipäivänä alkaa tai päättyy kello 06.00 tai aikaisemmin

– pyhäpäivänä alkaa tai päättyy kello 07.00 tai aikaisemmin.