Tuntiopettajien työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

Tuntiopettajien työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 2017:

Sovelletaan opintokeskuksiin, kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajiin, kuvataide- ja monitaiteellisten koulujen tuntiopettajiin sekä urheiluopistojen tuntiopettajiin.

1. Työsopimuksen osapuolet

o Todetaan työsopimuksen osapuolet

2. Työsopimuksen voimassaolo

o Työsuhteen muoto tulee aina kirjata työsopimukseen; määräaikainen vai voimassa toistaiseksi.

o Työnteon alkamisajankohta tulee kirjata työsopimukseen.

o Määräaikaisen työsopimuksen kesto tulee merkitä työsopimukseen, koska työsopimuksen allekirjoittamispäivä on usein eri kuin työnteon aloittamispäivä.

o Määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on aina oltava työsopimuslain mukainen peruste. Mikäli työntekijä itse nimenomaisesti pyytää määräaikaisen työsopimuksen tekemistä, ei lain mukaista perustetta tarvita. Peruste tulee aina kirjata työsopimukseen.

• Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia, että se on irtisanottavissa tai lomautettavissa työsopimuslain 7 luvun mukaisin perustein.

• Muussa tapauksessa määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa. Ilman erillistä sopimista lomauttaminen on mahdollista vain, jos määräaikaisuuden perusteena on vakituisen työntekijän sijaisuus ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

o Työsopimuksella ei voida etukäteen sopia, että määräaikainen työntekijä voitaisiin lomauttaa enintään 90 päiväksi työsopimuslain 5 luvun mukaisella tilapäisellä syyllä.

o Lisätyön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Lisätyösuostumus voidaan sisällyttää työsopimukseen, jolloin työntekijä on velvollinen tekemään hänelle määrätyn lisätyön.

3. Koeaika

o Koeajasta tulee sopia nimenomaisesti työsopimuksessa, jos työsuhteen alkuun on tarkoitus sijoittaa koeaika.

o Koeajan pituus voi olla enintään 4 kk. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Enintään kahdeksan kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Esim. 6 kk mittainen työsuhde – koeaika voi olla enintään 3 kk.

o Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

o Koeaika kirjataan alkamaan työnteon alkaessa, koska jos työntekijä esim. sairastuu siten, ettei hän aloita työn tekoa sopimuksen mukaisena ensimmäisenä työpäivänä, alkaa koeaika kulumaan vasta kun työn teko tosiasiallisesti aloitetaan. Tästä syystä työsopimukseen ei kannata koskaan kirjata esim. koeajan päättymispäivää päivämääränä.

4. Työaika

o Kirjataan työsopimukseen keskimääräisenä viikkotyöaikana tai työsuhteen kestäessä tehtävien opetustuntien kokonaistuntimääränä.

• Tarvittaessa töihin tuleva: Ei sovittua minimituntimäärää, vaan kutsutaan työhön silloin kun tilapäiselle lisätyövoimalle on tarvetta.

o Työsopimukseen todetaan, että opetusvelvollisuuden lisäksi tuntiopettajalla on työehtosopimuksen mukainen muun työn velvoite.

o Työsopimukseen kirjataan työntekijän työntekovelvoitteen minimituntimäärä, joka on samalla myös työnantajan työntarjoamisvelvoitteen minimimäärä.

• Sovittava viikkotyöaika on hyvä harkita tarkkaan, koska työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus työsopimuksen mukaiselta työtuntimäärältä riippumatta siitä, onko työtä tarjolla koko sovituksi tuntimääräksi.

o Mikäli opetustuntien määrä sovitaan jollekin tuntimäärän välille esim. 5 – 16, on hyvä todeta, että ”Tuntiopettajan tuntien määrä voi vaihdella työnantajan tarpeen mukaan.”, jotta tuntimäärää voidaan tarvittaessa muuttaa lukuvuosittain.

o Työsopimukseen ei kannata koskaan sisällyttää kirjauksia työajan sijoittelusta, esim. klo 8-16 välillä, koska ehto on työnantajaa sitova, eikä sitä voi myöhemmin tarvittaessa muuttaa yksipuolisesti.

o Esimerkiksi työsopimuksen mukaisen viikkotuntimäärä tai työsopimuksessa sovittu työajan sijoittelu on olennainen työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti, vaan sen muuttaminen edellyttää irtisanomisperusteen ja yt-neuvottelut (jos henkilöstön määrä vähintään 20 työntekijää).

5. Työtehtävät

o Kannattaa määritellä väljästi. Työnantaja voi työnjohto-oikeuden nojalla määrätä työntekijälle tehtäväksi työsopimuksen mukaisia työtehtäviä. Ei kannata tarpeettomasti kaventaa työnantajan työnjohto-oikeutta määrittelemällä työtehtäviä liian yksityiskohtaisesti.

• Työntekijälle voi antaa erillisen asiakirjan (esim. tehtävänkuvauslomake), jossa on määritelty ko. tehtävän sisältö työsuhteen alkaessa. Tehtävänkuva voi työsopimuksen rajoissa muuttua työsuhteen kuluessa.

6. Palkka

o Määritellään kelpoisuuden mukaan määräytyvä tilastokoodi ja maksettava tuntipalkkio.

o ”Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.” Lauseke on tarpeellinen, jotta työnantajalle jää riittävä aika maksaa lopputili työsuhteen päättyessä. Mikäli muuta ei sovita, tulee lopputilin olla työntekijän tilillä työsuhteen viimeisenä voimassa olopäivänä. Mikäli lopputili viivästyy,

on työntekijällä mahdollisuus vaatia odotusajan palkkaa viivästyneiltä päiviltä, kuitenkin enintään kuudelta päivältä.

7. Työntekopaikka / -alue

o Työntekopaikka kannattaa määritellä väljästi, esim. ”pääkaupunkiseudulla sijaitsevat toimipisteet”, vaikka työsopimuksen tekohetkellä toimipisteitä olisikin esim. vain Espoossa. Tällöin mikäli toimipisteitä perustettaisiin jatkossa esim. Helsinkiin, voisi työnantaja määrätä työnjohto-oikeuden perusteella työntekijän työskentelemään myös Helsinkiin. Jos työntekopaikka on rajattu tiukasti esim. Mannerheimintie 40, Helsinki, ei työnantaja voi määrätä työntekijää työnjohto-oikeuden perusteella työskentelemään missään muualla, vaan se edellyttää aina sopimista työntekijän kanssa.

8. Noudatettava työehtosopimus

o Kirjataan muodossa ”kulloinkin työnantajaa sitova työehtosopimus”, jotta työehtosopimus vaihtuu lain nojalla liikkeenluovutustilanteissa, ilman turhia väitteitä siitä, että kyse on työsopimuksen ehdosta, jota ei voi muuttaa. Mikäli tietyn työehtosopimuksen soveltamisesta on sovittu työsopimuksella, sitä ei voida kaikissa tilanteissa muuttaa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella.

o Työsuhteen alussa noudatettavasta työehtosopimuksesta lisätään maininta työsopimuslomakkeen alareunassa olevaan ”selvitys-osaan”, joka ei ole osa työsopimusta.

9. Muut ehdot

o Rikosrekisteriotteen toimittamisvelvollisuus, mikäli sen toimittamista ei ole edellytetty ennen työsopimuksen tekemistä.

o Selvitys työkyvystä

• Työnantaja voi edellyttää, että työntekijä toimittaa esim. koeajan kuluessa selvityksen työntekijän terveydellisestä sopivuudesta työtehtävään.

o Kilpailukieltolauseke

• Työsuhteen aikana on voimassa työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto.

• Kilpailukieltolausekkeella voidaan erityisen painavista syistä rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli kilpailukieltolauseke on tarpeen sisällyttää työsopimukseen, ota yhteyttä jäsenpalveluumme.

o Salassapitolauseke

• Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus koskee vain työsuhteen kestoaikaa. Jos salassapitovelvollisuus halutaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, siitä on sovittava erikseen.

• Mallilauseke: ”Työntekijä sitoutuu pitämään työsuhteensa aikana tietoonsa saamat työnantajan, asiakkaan tai muun yhteistyökumppanin liike- ja ammattisalaisuudet salassa työsuhteen aikana sekä sen päättymisen jälkeen.”

o Tekijänoikeuslauseke

• ”Työsuhteen aikana ja sen johdosta tehtyjen sekä luotujen teosten ja muiden tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen suojan kohteiden kaikki taloudelliset

oikeudet, mukaan lukien muunteluoikeus ja luovutusoikeus toiselle, siirtyvät

työnantajalle ja säilyvät tällä työsuhteen päätyttyä ilman eri korvausta.”

• Työnantajan on syytä muokata lauseketta oman toimintansa tarpeet huomioiden.

o Muut tarpeelliset sopimusehdot

10. Työsopimuslain 2:4 §:n mukainen selvitys

• Ei ole osa työsopimusta, vaan sisältää myös sellaisia seikkoja, joita työnantaja voi muuttaa työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti.

• Ks. erillinen ohje työsopimuslain 2:4 §:n mukaisen selvityksen sisällöstä