SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

2000 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000 N:o 16—21

SISÄLLYS

N:o Sivu

16 Asetus lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 173

17 Asetus osa-aikatyötä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 187

18 Asetus kotityötä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 200

19 Asetus merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 214

20 Asetus merenkulkijoiden työnvälitystä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 228

21 Asetus yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 241

N:o 16

(Suomen säädöskokoelman n:o 300/2000)

Asetus

lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 17 päi- vänä kesäkuuta 1999 hyväksytty lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskeva yleisso- pimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 13 päivänä joulukuuta 1999 ja tasavallan presi- dentti ratifioinut 30 päivänä joulukuuta 1999 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoi-

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

miston pääjohtaja on 17 päivänä tammikuuta 2000 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voi- maan 17 päivänä tammikuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä tammikuuta 2001.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

8—2000 400508H

(Käännös)

YLEISSOPIMUS

(nro 182),

joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 87. istuntonsa 1 päivänä kesäkuuta 1999,

katsoo, että on tarpeen ottaa käyttöön uu- sia välineitä lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja poistamiseksi kansallisen ja kansainvälisen toiminnan tärkeimpänä toi- menpiteenä mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja avustaminen, täydentämään yleissopimusta ja suositusta, jotka koskevat työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähim- mäisikää, 1973, ja jotka edelleen ovat lapsi- työvoiman käyttöä koskevia perusasiakirjoja, katsoo, että lapsityön pahimpien muotojen tehokas poistaminen edellyttää välittömiä ja laaja-alaisia toimia, ottaen huomioon ilmai- sen peruskoulutuksen tärkeyden sekä tarpeen saada lapset pois kaikesta tällaisesta työstä ja järjestää heidän kuntoutuksensa ja yhteis- kuntaan sopeuttamisensa ottaen samalla huo-

xxxxx heidän perheidensä tarpeet,

ottaa huomioon Kansainvälisen työkonfe- renssin 83. istunnossaan vuonna 1996 hy- väksymän lapsityövoiman käytön poistamista koskevan päätöslauselman,

toteaa, että lapsityö aiheutuu suurelta osin köyhyydestä ja että pitkän tähtäimen ratkaisu on kestävä taloudellinen kasvu, joka johtaa sosiaaliseen kehitykseen, erityisesti köyhyy- den lieventymiseen ja kaikkien saatavilla olevaan koulutukseen,

Liite

CONVENTION (No 182)

concerning the prohibition and immediate action for the elimination of the Worst Forms of Child Labour

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International

Labour Office, and having met in its 87th Session on 1 June 1999, and

Considering the need to adopt new instru- ments for the prohibition and elimination of the worst forms of child labour, as the main priority for national and international action, including international cooperation and as- sistance, to complement the Convention and the Recommendation concerning Minimum Age for Admission to Employment, 1973, which remain fundamental instruments on child labour, and

Considering that the effective elimination of the worst forms of child labour requires immediate and comprehensive action, taking into account the importance of free basic education and the need to remove the children concerned from all such work and to provide for their rehabilitation and social integration while addressing the needs of their families, and

Recalling the resolution concerning the elimination of child labour adopted by the International Labour Conference at its 83rd Session in 1996, and

Recognizing that child labour is to a great evtent caused by poverty and that the long- term solution lies in sustained economic growth leading to social progress, in partic- ular poverty alleviation and universal educa- tion, and

ottaa huomioon lapsen oikeuksien yleisso- pimuksen, jonka Yhdistyneiden Kansakun- tien yleiskokous hyväksyi marraskuun 20 päivänä 1989, ja

ottaa huomioon Kansainvälisen työkonfe- renssin 86. istunnossaan vuonna 1998 hy- väksymän julistuksen työelämän perusperi- aatteista ja -oikeuksista ja sen seurannan,

ottaa huomioon, että eräät muut kansainvä- liset asiakirjat, erityisesti yleissopimus, joka koskee pakollista työtä, 1930, ja Yhdisty- neiden Kansakuntien lisäsopimus, joka kos- kee orjuuden, orjakaupan ja orjuuteen verrat- tavien järjestelmien ja käytännön tukahdutta- mista, 1956, kattavat tietyt lapsityön pahim- mat muodot ja

päättää hyväksyä tietyt ehdotukset koskien lapsityötä, mikä on tämän istunnon esityslis- talla neljäntenä kohtana ja

päättää, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon;

hyväksyy tänä seitsemäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataa yhdek- sänkymmentäyhdeksän seuraavan yleissopi- muksen, josta voidaan käyttää nimitystä Lapsityön pahimpia muotoja koskeva yleis- sopimus, 1999.

1 artikla

Kunkin tämän yleissopimuksen ratifioivan jäsenvaltion on ryhdyttävä välittömiin ja te- hokkaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen lapsityön pahimpien muotojen kiireellisen kieltämisen ja poistamisen.

2 artikla

Sanalla “lapsi” tarkoitetaan tässä yleisso- pimuksessa kaikkia alle 18-vuotiaita henki- löitä.

3 artikla

Tässä yleissopimuksessa ilmaisu “lapsityön pahimmat muodot” käsittää:

a) kaikki orjuuden muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt, kuten lasten myynnin ja lapsikaupan, velkaorjuuden ja maaorjuu-

Recalling the Convention on the Rights of the Child adopted by the United Nations General Assembly on 20 November 1989, and

Recalling the ILO Declaration on Funda- mental Principles and Rights at Work and its Follow-up, adopted by the International La- bour Conference at its 86th Session in 1998, and

Recalling that some of the worst forms of child labour are covered by other interna- tional instruments, in particular the Forced Labour Convention, 1930, and the United Nations Supplementary Convention on the Abolition of Slavery, the Slave Trade, and Institutions and Practices Similar to Slavery, 1956, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to child labour, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Con- vention;

adopts this seventeenth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- nine the following Convention, which may be cited as the Worst Forms of Child La- bour Convention, 1999.

Article 1

Each Member which ratifies this Conven- tion shall take immediate and effective mea- sures to secure the prohibition and elimina- tion of the worst forms of child labour as a matter of urgency.

Article 2

For the purposes of this Convention, the term ”child” shall apply to all persons under the age of 18.

Article 3

For the purposes of this Convention, the term ”the worst forms of child labour” comprises:

(a) all forms of slavery or practices similar to slavery, such as the sale and trafficking of children, debt bondage and serfdom and for-

den sekä pakkotyön mukaan lukien lasten pakkovärväyksen käytettäväksi aseellisessa selkkauksessa;

b) lapsen käytön, välityksen tai tarjoami- sen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;

c) lapsen käytön, välityksen tai tarjoami- sen laittomiin toimiin, erityisesti huumausai- neiden tuotantoon ja kauppaan, kuten asiaan- kuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty;

d) työn, joka luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi saattaa olla haitallista lasten ter- veydelle, turvallisuudelle tai moraalille.

4 artikla

1. Työt, jotka on mainittu 3 artiklan d- kohdassa on määritettävä kansallisella lain- säädännöllä tai asianomaisen viranomaisen määräyksillä sen jälkeen kun asiasta on neu- voteltu asianomaisten työnantaja- ja työnte- kijäjärjestöjen kanssa, ottaen huomioon asi- aankuuluvat kansainväliset normit ja erityi- sesti lapsityön pahimpia muotoja koskevan suosituksen, 1999, kohdat 3 ja 4.

2. Asianomaisen viranomaisen on neuvo- teltuaan asianomaisten työnantaja- ja työnte- kijäjärjestöjen kanssa yksilöitävä, missä näin määritettyjä töitä tehdään.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa määritettyjä töitä koskeva luettelo on määräajoin tarkis- tettava ja tarvittaessa uusittava yhteistyössä asianomaisten työnantaja- ja työntekijäjärjes- töjen kanssa.

5 artikla

Kunkin jäsenvaltion on neuvoteltuaan työnantaja ja työntekijäjärjestöjen kanssa pe- rustettava tai osoitettava asianmukainen toi- mintajärjestelmä tämän yleissopimuksen määräysten toimeenpanon valvomiseksi.

6 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja pantava toimeen toimintaohjelmia lapsityön pahimpien muotojen kiireelliseksi poistami- seksi.

ced or compulsory labour, including forced or compulsory recruitment of children for use in armed conflict;

(b) the use, procuring or offering of a child for prostitution, for the production of pornography or for pornographic performan- ces;

(c) the use, procuring or offering of a child for illicit activities, in particular for the production and trafficking of drugs as de- fined in the relevant international treaties;

(d) work which, by its nature or the cir- cumstances in which it is carried out, is li- kely to harm the health, safety or morals of children.

Article 4

1. The types of work referred to under Article 3(d) shall be determined by national laws or regulations or by the competent au- thority, after consultation with the organiza- tions of employers and workers concerned, taking into consideration relevant interna- tional standards, in particular Paragraphs 3 and 4 of the Worst Forms of Child Labour Recommendation, 1999.

2. The competent authority, after consulta- tion with the organizations of employers and workers concerned, shall identify where the types of work so determined evist.

3. The list of the types of work deter- mined under paragraph 1 of this Article shall be periodically evamined and revised as necessary, in consultation with the or- ganizations of employers and workers con- cerned.

Article 5

Each Member shall, after consultation with employers' and workers' or ganizations, es- tablish or designate appropriate mechanisms to monitor the implementation of the pro- visions giving effect to this Convention.

Article 6

1. Each Member shall design and imple- ment programmes of action to eliminate as a priority the worst forms of child labour.

2. Tällaiset toimintaohjelmat on laadittava ja pantava toimeen neuvotellen asianmukais- ten valtion elinten ja työnantaja- ja työnteki- jäjärjestöjen kanssa, ottaen tarvittaessa huo- mioon muiden asianosaisten ryhmien näke- mykset.

7 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on ryhdyttävä kaik- kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän yleis- sopimuksen määräysten tehokkaan toimeen- panon ja noudattamisen varmistamiseksi mukaan lukien rangaistusseuraamusten tai tarvittaessa muiden sanktioiden säätäminen ja soveltaminen.

2. Ottaen huomioon koulutuksen merkityk- sen lapsityön poistamisessa kunkin jäsenval- tion on ryhdyttävä tehokkaisiin ja aikaan sidottuihin toimenpiteisiin, joilla

a) estetään lasten käyttö lapsityön pa- himmissa muodoissa;

b) annetaan tarvittavaa ja asianmukaista suoraa apua lasten siirtämiseksi pois lapsi- työn pahimpien muotojen piiristä sekä hei- dän kuntouttamiseensa ja sosiaaliseen so- peuttamiseensa;

c) varmistetaan pääsy ilmaiseen peruskou- lutukseen ja, milloin mahdollista ja asianmu- kaista, ammatilliseen koulutukseen kaikille lapsityön pahimmista muodoista poissiirre- tyille lapsille;

d) tunnistetaan ja tavoitetaan erityisriskeil- le alttiina olevat lapset;

e) otetaan huomioon tyttöjen erityisongel- mat.

3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä asian- mukainen viranomainen, joka vastaa tämän yleissopimuksen määräysten toimeenpanosta.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukai- siin toimiin auttaakseen toisiaan tämän yleis- sopimuksen määräysten toimeenpanossa te- hostetun kansainvälisen yhteistyön ja/tai avustamisen keinoin mukaan lukien tuki so- siaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, köy- hyydenpoisto-ohjelmille ja kaikkien saatavil- la olevalle koulutukselle.

2. Such programmes of action shall be designed and implemented in consultation with relevant government institutions and employers' and workers' organizations, ta- king into consideration the views of other concerned groups as appropriate.

Article 7

1. Each Member shall take all necessary measures to ensure the effective implemen- tation and enforcement of the provisions giving effect to this Convention including the provision and application of penal sanc- tions or, as appropriate, other sanctions.

2. Each Member shall, taking into account the importance of education in eliminating child labour, take effective and time-bound measures to:

(a) prevent the engagement of children in the worst forms of child labour;

(b) provide the necessary and appropriate direct assistance for the removal of children from the worst forms of child labour and for their rehabilitation and social integration;

(c) ensure access to free basic education, and, wherever possible and appropriate, vo- cational training, for all children removed from the worst forms of child labour;

(d) identify and reach out to children at special risk; and

(e) take account of the special situation of girls.

3. Each Member shall designate the com- petent authority responsible for the imple- mentation of the provisions giving effect to this Convention.

Article 8

Members shall take appropriate steps to assist one another in giving effect to the provisions of this Convention through en- hanced international cooperation and/or as- sistance including support for social and economic development, poverty eradication programmes and universal education.

9 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.

10 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimiston pää- johtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentois- ta kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenval- tion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahden- toista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.

11 artikla

1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jä- senvaltio voi irtisanoa sen kymmenen vuo- den kuluttua siitä päivästä, jona yleissopi- mus on alunperin tullut voimaan, lähettämäl- lä ilmoituksen irtisanomisesta Kansainväli- sen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröintiä varten. Kyseinen irtisanominen tulee voi- maan vasta vuoden kuluttua rekisteröimis- päivämäärästä.

2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edelli- sessä kohdassa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä tämän artik- lan mukaista irtisanomisoikeuttaan, on sidot- tu noudattamaan yleissopimusta seuraavan kymmenvuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artik- lassa määrätyin ehdoin.

12 artikla

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenval- tioiden hänelle ilmoittamista ja rekiste- röidyistä ratifioinneista ja irtisanomisista.

Article 9

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director-Gene- ral of the International Labour Office for registration.

Article 10

1. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications ha- ve been registered with the Director-General of the International Labour Office.

2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Di- rector-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the date on which its ratification has been registered.

Article 11

1. A Member which has ratified this Con- vention may denounce it after the evpiration of ten years from the date on which the Convention first comes into force, by an act communicated to the Director-General of the International Labour Office for registration. Such denunciation shall not take effect until one year after the date on which it is regis- tered.

2. Each Member which has ratified this Convention and which does not, within the year following the evpiration of the period of ten years mentioned in the preceding pa- ragraph, evercise the right of denunciation provided for in this Article, will be bound for another period of ten years and, thereaf- ter, may denounce this Convention at the evpiration of each period of ten years under the terms provided for in this Article.

Article 12

1. The Director-General of the Interna- tional Labour Office shall notify all Mem- bers of the International Labour Organiza- tion of the registration of all ratifications and acts of denunciation communicated by the Members of the Organization.

2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen ratifioinnin rekisteröinnistä pääjohta- jan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivä- määrään.

13 artikla

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista edel- listen artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistynei- den Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.

14 artikla

Kansainvälisen työtoimiston hallintoneu- voston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, esiteltävä yleiskonferenssille tämän yleisso- pimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko tarpeen ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys yleissopimuksen uusimisesta kokonaan tai osittain.

15 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö- mästi ipso jure tämän yleissopimuksen ir- tisanoutuminen 11 artiklan ehdoista huoli- matta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.

2. When notifying the Members of the Organization of the registration of the se- cond ratification, the Director-General shall draw the attention of the Members of the Organization to the date upon which the Convention shall come into force.

Article 13

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Sec- retary-General of the United Nations, for registration in accordance with article 102 of the Charter of the United Nations, full parti- culars of all ratifications and acts of denun- ciation registered by the Director-General in accordance with the provisions of the pre- ceding Articles.

Article 14

At such times as it may consider necessa- ry, the Governing Body of the International Labour Office shall present to the General Conference a report on the working of this Convention and shall evamine the desirabili- ty of placing on the agenda of the Conferen- ce the question of its revision in whole or in part.

Article 15

1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in whole or in part, then, unless the new Con- vention otherwise provides -

(a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure in- volve the immediate denunciation of this Convention, notwithstanding the provisions of Article 11 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;

(b) as from the date when the new re- vising Convention comes into force, this Convention shall cease to be open to ratifi- cation by the Members.

2. This Convention shall in any case re- main in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.

16 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.

Article 16

The English and French versions of the tevt of this Convention are equally authorita- tive.

(Käännös)

SUOSITUS

(nro 190),

joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 87. istuntonsa 1 päivänä kesäkuuta 1999, ja

hyväksyttyään Lapsityön pahimpia muoto- ja koskevan yleissopimuksen, 1999,

päättää hyväksyä tietyt ehdotukset koskien lapsityötä, mikä on tämän istunnon esityslis- tan neljäntenä kohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia suosituksen muotoon täydentämään Lapsi- työn pahimpia muotoja koskevaa yleissopi- musta, 1999,

hyväksyy tänä seitsemäntenätoista päivänä kesäkuuta tuhatyhdeksänsataa yhdeksänkym- mentäyhdeksän seuraavan suosituksen, josta voidaan käyttää nimitystä Lapsityön pahim- pia muotoja koskeva suositus, 1999.

1. Tämän suosituksen määräykset täyden- tävät Lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen, 1999, määräyksiä (jäljem- pänä “yleissopimus”) ja niitä on sovellettava yhdessä yleissopimuksen määräysten kanssa.

I. TOIMINTAOHJELMAT

2. Yleissopimuksen 6 artiklassa mainitut toimintaohjelmat tulisi laatia ja panna toi- meen kiireellisinä neuvotellen asianmukais- ten valtion elinten ja työnantaja- ja työnteki- jäjärjestöjen kanssa ja ottaen huomioon lap- sityön pahimmista muodoista suoraan kärsi- vien lasten, heidän perheidensä ja tarvittaes- sa yleissopimuksen ja tämän suosituksen tarkoitusperiin sitoutuneiden muiden asian- osaisten ryhmien näkemykset. Näiden ohjel-

2 400508H/8

Liite

RECOMMENDATION (No 190)

concerning the prohibition and immediate action for the elimination of the Worst Forms of Child Labour

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its 87th Session on 1 June 1999, and

Having adopted the Worst Forms of Child Labour Convention, 1999, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to child labour, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Worst Forms of Child Labour Convention, 1999;

adopts this seventeenth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- nine the following Recommendation, which may be cited as the Worst Forms of Child Labour Recommendation, 1999.

1. The provisions of this Recommendation supplement those of the Worst Forms of Child Labour Convention, 1999 (hereafter referred to as "the Convention"), and should be applied in conjunction with them.

I. PROGRAMMES OF ACTION

2. The programmes of action referred to in Article 6 of the Convention should be desig- ned and implemented as a matter of urgen- cy, in consultation with relevant government institutions and employers' and workers' or- ganizations, taking into consideration the views of the children directly affected by theworst forms of child labour, their families and, as appropriate, other concerned groups committed to the aims of the Convention

mien tarkoituksena on oltava muun muassa:

a) lapsityön pahimpien muotojen tunnista- minen ja ilmituominen;

b) lasten käytön estäminen lapsityön pa- himmissa muodoissa tai heidän siirtämisensä pois niistä, heidän suojaamisensa kostotoi- menpiteiltä sekä kuntoutuksen ja sosiaalisen sopeuttamisen järjestäminen keinoin, joilla otetaan huomioon heidän koulutukselliset, ruumiilliset ja henkiset tarpeensa;

c) ottaa erityisesti huomioon:

(i) hyvin nuoret lapset;

(ii) tytöt;

(iii) piilotyötilanteet, joissa tytöt ovat alt- tiina erityisille riskeille;

(iv) muut lapsiryhmät, jotka ovat erityisen suojattomia tai joilla on erityisiä tarpeita;

d) tunnistaa ja tavoittaa yhteisöt, joissa lapset ovat alttiina erityisille riskeille sekä työ niiden parissa;

e) yleiseen mielipiteeseen ja asianosaisiin, mukaan lukien lapset ja heidän perheensä, kohdistuva tiedottaminen, näiden saaminen tiedostamaan ongelmat ja ryhtymään toimiin.

II. VAARALLINEN TYÖ

3. Kun määritetään yleissopimuksen 3 ar- tiklan d-kohdassa tarkoitettuja töitä ja paik- koja, joissa niitä tehdään, tulisi ottaa huomi- oon muun muassa:

a) työ, jossa lapset ovat alttiina ruumiilli- selle, henkiselle tai seksuaaliselle hyväksi- käytölle;

b) maanpinnan - ja vedenalainen työ, vaa- rallisissa korkeuksissa tai ahtaissa tiloissa tapahtuva työ;

c) vaarallisilla koneilla, laitteilla ja työka- luilla tehtävä työ tai työ, johon liittyy raskai- den kuormien manuaalinen käsittely tai kan- taminen;

d) epäterveellisessä ympäristössä tehtävä työ, joka voi esimerkiksi altistaa lapset vaa- rallisille aineksille, aineille tai prosesseille tai heidän terveydelleen haitalliselle lämpöti- lalle, äänitasolle tai tärinälle;

e) erityisen vaikeissa olosuhteissa tehtävä työ, kuten pitkät työvuorot tai yötyö tai työ, jossa lapsi joutuu kohtuuttomasti oleskele- maan työnantajan tiloissa.

4. Yleissopimuksen 3 artiklan d-kohdassa ja yllä olevassa 3 kohdassa mainittujen töi- den osalta kansallisessa lainsäädännössä tai

and this Recommendation. Such program- mes should aim at, inter alia:

(a) identifying and denouncing the worst forms of child labour;

(b) preventing the engagement of children in or removing them from the worst forms of child labour, protecting them from re- prisals and providing for their rehabilitation and social integration through measures which address their educational, physical and psychological needs;

(i) younger children;

(ii) the girl child;

(iii) the problem of hidden work situ- ations, in which girls are at special risk;

(iv) other groups of children with special vulnerabilities or needs;

(d) identifying, reaching out to and wor- king with communities where children are at special risk;

(e) informing, sensitizing and mobilizing public opinion and concerned groups, in- cluding children and their families.

II. HAZARDOUS WORK

3. In determining the types of work refer- red to under Article 3(d) of the Convention, and in identifying where they evist, conside- ration should be given, inter alia, to:

(a) work which evposes children to physi- cal, psychological or sevual abuse;

(b) work underground, under water, at dangerous heights or in confined spaces;

(c) work with dangerous machinery, equipment and tools, or which involves the manual handling or transport of heavy loads;

(d) work in an unhealthy environment which may, for evample, evpose children to hazardous substances, agents or processes, or to temperatures, noise levels, or vibra- tions damaging to their health;

(e) work under particularly difficult condi- tions such as work for long hours or during the night or work where the child is un- reasonably confined to the premises of the employer.

4. For the types of work referred to under Article 3(d) of the Convention and Para- graph 3 above, national laws or regulations

asianomaisen viranomaisen määräyksissä voidaan, sen jälkeen kun asiasta on neuvo- teltu asianomaisten työnantaja- ja työntekijä- järjestöjen kanssa, sallia työnteko 16 vuoden iästä lähtien edellyttäen, että kyseessä ole- vien lasten terveys, turvallisuus ja moraali ovat täysin turvatut ja että lapsille on annet- tu riittävästi kyseisen toimialan erityisoh- jausta tai ammatillista koulutusta.

III. TOIMEENPANO

5.(1) Lapsityön laatua ja laajuutta koskevia yksityiskohtaisia tietoja ja tilastoja tulisi ke- rätä ja pitää ajan tasalla, jotta niiden perus- teella voidaan määrittää lapsityön lopetta- mista ja varsinkin sen pahimpien muotojen kiireellistä kieltämistä ja poistamista koske- vien kansallisten toimien tärkeysjärjestys.

(2) Näiden tietojen ja tilastojen on mah- dollisuuksien mukaan oltava jaoteltuja suku- puolen, ikäryhmän, ammatin, toimialan, teh- tävänimikkeiden, koulunkäynnin ja maantie- teellisen sijainnin mukaan. Tehokkaan synty- märekisterijärjestelmän tärkeys, mukaan lu- kien syntymätodistusten antaminen, on otet- tava huomioon.

(3) Lapsityön pahimpien muotojen kieltä- mistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten rikkomuksia koskevat asianmu- kaiset tiedot tulisi kerätä ja pitää ajan tasal- la.

6. Yllä olevassa 5 kohdassa mainittu tie- tojen ja tilastojen keruu ja käsittely tulisi tehdä yksityisyydensuoja huomioon ottaen.

7. Yllä olevan 5 kohdan mukaisesti kerätyt tiedot tulisi toimittaa Kansainväliselle työtoi- mistolle säännöllisin väliajoin.

8. Jäsenvaltioiden olisi perustettava tai osoitettava asianmukainen kansallinen toi- mintajärjestelmä valvomaan lapsityön pa- himpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten toimeen- panoa neuvoteltuaan työnantaja- ja työnteki- jäjärjestöjen kanssa.

9. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että asianmukaiset viranomaiset, jotka ovat vas- tuussa lapsityön pahimpien muotojen kieltä- mistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten toimeenpanosta ovat yhteistyössä keskenään ja varmistavat toimintansa yh- teensopivuuden.

or the competent authority could, after con- sultation with the workers' and employers' organizations concerned, authorize em- ployment or work as from the age of 16 on condition that the health, safety and morals of the children concerned are fully protec- ted, and that the children have received ade- quate specific instruction or vocational trai- ning in the relevant branch of activity.

III. IMPLEMENTATION

5. (1) Detailed information and statistical data on the nature and evtent of child labour should be compiled and kept up to date to serve as a basis for determining priorities for national action for the abolition of child la- bour, in particular for the prohibition and elimination of its worst forms as a matter of urgency.

(2) As far as possible, such information and statistical data should include data disaggregated by sev, age group, occupation, branch of economic activity, status in em- ployment, school attendance and geographi- cal location. The importance of an effective system of birth registration, including the issuing of birth certificates, should be taken into account.

(3) Relevant data concerning violations of national provisions for the prohibition and elimination of the worst forms of child la- bour should be compiled and kept up to da- te.

6. The compilation and processing of the information and data referred to in Para- graph 5 above should be carried out with due regard for the right to privacy.

7. The information compiled under Para- graph 5 above should be communicated to the International Labour Office on a regular basis.

8. Members should establish or designate appropriate national mechanisms tomonitor the implementation of national provisions for the prohibition and elimination of the worst forms of child labour, after consulta- tion with employers' and workers' organiza- tions.

9. Members should ensure that the compe- tent authorities which have responsibilities for implementing national provisions for the prohibition and elimination of the worst forms of child labour cooperate with each other and coordinate their activities.

10. Kansallisen lainsäädännön tai asian- mukaisten viranomaisten tulisi nimetä henki- löt, jotka ovat vastuussa, jos lapsityön pa- himpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevia kansallisia säännöksiä ei noudateta.

11. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lain- säädännön sallimissa puitteissa tuettava lap- sityön pahimpien muotojen kiireelliseen kiel- tämiseen ja poistamiseen tähtääviä kansain- välisiä pyrkimyksiä:

a) keräämällä ja vaihtamalla tietoja rikok- sista, mukaan lukien rikokset, joilla on yh- teyksiä kansainvälisiin verkostoihin;

b) paljastamalla ja asettamalla syytteeseen henkilöt, jotka osallistuvat lasten myyntiin ja lapsikauppaan tai lasten käyttöön, välityk- seen tai tarjoamiseen laittomiin toimiin, prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;

c) rekisteröimällä tällaisiin rikoksiin syyl- listyneet.

12. Jäsenvaltioiden tulisi säätää seuraavat lapsityön pahimmat muodot rangaistaviksi:

a) kaikki orjuuden muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt, kuten lasten myynti ja lapsikauppa, velkaorjuus ja maaorjuus sekä pakkotyö mukaan lukien lasten pakkovär- väys käytettäväksi aseellisessa selkkaukses- sa;

b) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;

c) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen laittomiin toimiin, erityisesti huumausainei- den tuotantoon ja kauppaan, kuten asiaan- kuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty, tai toimiin, joihin liittyy ampu- ma-aseiden tai muiden aseiden laiton hallus- sapito tai käyttö.

13. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että rangaistuksia, mukaan lukien tarvittaessa rikosoikeudellisia rangaistuksia, sovelletaan yleissopimuksen 3 artiklan d-kohdassa mai- nitun työn estämistä ja poistamista koskevi- en kansallisten säännösten rikkomisesta.

14. Jäsenvaltioiden tulisi myös kiireellises- ti järjestää tarvittavia muita rikos- ja siviili- oikeudellisia tai hallinnollisia keinoja lapsi- työn pahimpia muotoja koskevien kansallis- ten säännösten tehokkaan noudattamisen var- mistamiseksi, kuten lapsityön pahimpia muotoja käyttäneiden yritysten erityisvalvon- ta sekä jatkuvien rikkomusten ollessa ky-

10. National laws or regulations or the competent authority should determine the persons to be held responsible in the event of non-compliance with national provisions for the prohibition and elimination of the worst forms of child labour.

11. Members should, in so far as it is compatible with national law, cooperate with international efforts aimed at the prohibition and elimination of the worst forms of child labour as a matter of urgency by:

(a) gathering and evchanging information concerning criminal offences, including tho- se involving international networks;

(b) detecting and prosecuting those invol- ved in the sale and trafficking of children, or in the use, procuring or offering of children for illicit activities, for prostitution, for the production of pornography or for pornographic performances;

12. Members should provide that the follo- wing worst forms of child labour are cri- minal offences:

(a) all forms of slavery or practices similar to slavery, such as the sale and trafficking of children, debt bondage and serfdom and for- ced or compulsory labour, including forced or compulsory recruitment of children for use in armed conflict;

(b) the use, procuring or offering of a child for prostitution, for the production of pornography or for pornographic performan- ces; and

(c) the use, procuring or offering of a child for illicit activities, in particular for the production and trafficking of drugs as de- fined in the relevant international treaties, or for activities which involve the unlawful carrying or use of firearms or other wea- pons.

13. Members should ensure that penalties including, where appropriate, criminal penal- ties are applied for violations of the national provisions for the prohibition and eliminati- on of any type of work referred to in Article 3 (d) of the Convention.

14. Members should also provide as a matter of urgency for other criminal, civil or administrative remedies, where appropriate, to ensure the effective enforcement of na- tional provisions for the prohibition and eli- mination of the worst forms of child labour, such as special supervision of enterprises which have used the worst forms of child

seessä toimiluvan tilapäisen tai pysyvän pe- ruuttamisen harkinta.

15. Muita lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseen ja poistamiseen tähtääviä toimia voivat olla esimerkiksi:

a) tiedottaminen suurelle yleisölle, mukaan lukien kansalliset ja paikalliset poliittiset johtajat, kansanedustajat ja oikeuslaitos, näi- den saaminen tiedostamaan ongelmat ja ryh- tymään toimiin;

b) työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen sitouttaminen ja koulu- tus;

c) soveltuvan koulutuksen järjestäminen asianomaisille viranomaisille, erityisesti tar- kastajille ja lainvalvojille sekä muille asian- mukaisille asiantuntijoille;

d) jäsenvaltion lapsityön pahimpien muo- tojen kieltoa ja välitöntä poistamista koske- via kansallisia säännöksiä rikkoneiden kan- salaisten syytteeseen asettamisen järjestämi- nen heidän omassa maassaan myös silloin, kun nämä rikkomukset ovat tapahtuneet toi- sessa valtiossa;

e) oikeudellisten ja hallinnollisten menet- telytapojen yksinkertaistaminen ja sen var- mistaminen, että ne ovat asianmukaisia ja täsmällisiä;

f) yritysten kannustaminen kehittämään toimintaperiaatteita ja -ohjelmia, jotka edis- tävät yleissopimuksen tavoitteita;

g) lapsityön poistamiseen tähtäävien par- haiden käytäntöjen seuranta ja tunnetuksi tekeminen;

h) lapsityötä koskevien lakien tai muiden säännösten tunnetuksi tekeminen eri kielillä tai murteilla;

i) erityisten valitusmenettelyiden luominen ja varautuminen niiden henkilöiden suojele- miseen syrjinnältä ja kostotoimenpiteiltä, jotka laillisesti paljastavat yleissopimuksen määräysten vastaisia toimia, sekä puhelinpal- veluiden tai yhteydenottopaikkojen ja oi- keusasiamiesten järjestäminen;

j) asianmukaisiin toimiin ryhtyminen kou- lutuksen perusrakenteen parantamiseksi ja opettajien koulutuksen saattamiseksi vastaa- maan poikien ja tyttöjen tarpeita;

k) milloin mahdollista, seuraavien asioiden huomioonottaminen:

(i) vanhempien ja aikuisten työtilaisuuksi- en ja ammatillisen koulutuksen tarve niissä perheissä, joiden lapset työskentelevät yleis- sopimuksen tarkoittamissa olosuhteissa ja

(ii) tarve saattaa vanhemmat tietoisiksi

labour, and, in cases of persistent violation, consideration of temporary or permanent revoking of permits to operate.

15. Other measures aimed at the prohibi- tion and elimination of the worst forms of child labour might include the following:

(a) informing, sensitizing and mobilizing the general public, including national and local political leaders, parliamentarians and the judiciary;

(b) involving and training employers' and workers' organizations and civic organiza- tions;

(c) providing appropriate training for the government officials concerned, especially inspectors and law enforcement officials, and for other relevant professionals;

(d) providing for the prosecution in their own country of the Member's nationals who commit offences under its national pro- visions for the prohibition and immediate elimination of the worst forms of child la- bour even when these offences are commit- xxx in another country;

(e) simplifying legal and administrative procedures and ensuring that they are appro- priate and prompt;

(f) encouraging the development of poli- cies by undertakings to promote the aims of the Convention;

(g) monitoring and giving publicity to best practices on the elimination of child labour;

(h) giving publicity to legal or other pro- visions on child labour in the different lan- guages or dialects;

(i) establishing special complaints proce- dures and making provisions to protect from discrimination and reprisals those who legiti- mately evpose violations of the provisions of the Convention, as well as establishing help- lines or points of contact and ombudsper- sons;

(j) adopting appropriate measures to im- prove the educational infrastructure and the training of teachers to meet the needs of boys and girls;

(k) as far as possible, taking into account in national programmes of action:

(i) the need for job creation and vocational training for the parents and adults in the fa- milies of children working in the conditions covered by the Convention; and

(ii) the need for sensitizing parents to the

tällaisissa olosuhteissa työskentelevien lasten ongelmista.

16. Lisääntyneen kansainvälisen yhteis- työn ja/tai avustamisen jäsenvaltioiden kes- ken lapsityön pahimpien muotojen kieltämi- seksi ja tehokkaaksi poistamiseksi tulisi täy- dentää kansallisia pyrkimyksiä ja sitä voi- daan tarvittaessa kehittää ja panna toimeen neuvotellen työnantaja- ja työntekijäjärjestö- jen kanssa. Tällaisen kansainvälisen yhteis- työn ja/tai avustamisen tulisi sisältää:

a) varojen hankinta kansallisia ja kansain- välisiä ohjelmia varten;

b) keskinäinen oikeudellinen apu;

c) tekninen apu mukaan lukien tietojen vaihto;

d) tuki sosiaaliselle ja taloudelliselle kehi- tykselle, köyhyydenpoisto-ohjelmille ja kaik- kien saatavilla olevalle koulutukselle.

problem of children working in such condi- tions.

16. Enhanced international cooperation and/or assistance among Members for the prohibition and effective elimination of the worst forms of child labour should comple- ment national efforts and may, as appro- priate, be developed and implemented in consultation with employers' and workers' organizations. Such international cooperation and/or assistance should include:

(a) mobilizing resources for national or international programmes;

(b) mutual legal assistance;

(d) support for social and economic deve- lopment, poverty eradication programmes and universal education.

187

N:o 17

(Suomen säädöskokoelman n:o 301/2000)

Asetus

osa-aikatyötä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 24 päi- vänä kesäkuuta 1994 hyväksytty osa-aika- työtä koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä helmikuuta 1999 ja tasavallan presidentti ratifioinut 30 päivä- nä huhtikuuta 1999 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

25 päivänä toukokuuta 1999 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voimaan 25 päivänä toukokuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta 2000.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

(Suomennos)

YLEISSOPIMUS

(nro 175),

joka koskee osa-aikatyötä

Kansainvälisen työjärjestön yleiskokous, aloitettuaan 81. istuntokautensa Kansainvä-

lisen työtoimiston hallintoneuvoston koollekut- sumana Genevessä 7 päivänä kesäkuuta 1994, ja

todeten samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa koskevan yleissopimuksen, 1951, työmarkkinoilla ja am- matinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan yleissopimuksen. 1958, ja perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua koskevan yleissopi- muksen ja suosituksen, 1981, määräysten tär- keyden osa-aikatyöntekijöille ja

todeten, että näille työntekijöille ovat merki- tyksellisiä työllisyyden edistämistä ja työttö- myysturvaa koskeva yleissopimus, 1988, ja työllisyyspolitiikkaa koskeva suositus (täyden- tävät määräykset), 1984, ja

tietoisena siitä, että tuottava ja vapaasti valittu työ on tärkeää kaikille työntekijöille, että osa-aikatyö on taloudellisesti merkittävää. että tarvitaan työllisyyspolitiikkaa, jossa ote- taan huomioon osa-aikatyön merkitys uusien työpaikkojen luomisen kannalta, ja että on tarvetta varmistaa osa-aikatyöntekijöiden suo- jelu työhön pääsyn, työolosuhteiden ja sosiaa- liturvan alueilla, ja

päätettyään hyväksyä eräitä ehdotuksia kos- kien osa-aikatyötä. joka on istunnon esityslis- talla neljäntenä kohtana, ja

päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdentenakymmenen- tenäneljäntenä päivänä kesäkuuta vuonna 1994 seuraavan yleissopimuksen, jonka nimenä on Osa-aikatyötä koskeva yleissopimus, 1994.

CONVENTION No. 175

concerning Part-Time Work

The General Conference of the International Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its 81st Session on 7 June 1994, and

Noting the relevance, for part-time workers of the provisions of the Equal Remuneration Convention. 1951, the Discrimination (Em- ployment and Occupation) Convention. 1958, and the Workers with Family Responsibilities Convention and Recommendation, 1981, and

Noting the relevance for these workers of the Employment Promotion and Protection against Unemployment Convention, 1988. and the Employment Policy (Supplementary Provi- sions) Recommendation, 1984, and

Recognizing the importance of productive and freely chosen employment for all workers. the economic importance of part-time work, the need for employment policies to take into account the role of part-time work in facilitat- ing additional employment opportunities, and the need to ensure protection for part-time workers in the areas of access to employment, working conditions and social security, and

Having decided upon the adoption of certain proposals with regard to part-time work, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Convention;

adopts this twenty-fourth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- four the following Convention, which may be cited as the Part-Time Work Convention, 1994:

1 artikla Tässä yleissopimuksessa

a) käsitteellä ”osa-aikatyöntekijä” tarkoite- taan työssä olevaa henkilöä, jonka säännölli- nen työaika on lyhyempi kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevän työntekijän,

b) edellä a) alakohdassa tarkoitettu säännöl- linen työaika voidaan laskea viikoittaisena tai tietyn ajanjakson keskimääräisenä työaikana,

c) käsitteellä ”vastaavaa työtä kokoaikaises- ti tekevä työntekijä” tarkoitetaan kokoaika- työntekijää, joka

(i) on tehnyt samantyyppisen työsopimuksen,

(ii) toimii samassa tai samankaltaisessa työs- sä tai ammatissa, ja

(iii) on työssä samassa toimipaikassa tai, kun toimipaikassa ei ole vastaavaa työtä ko- koaikaisesti tekevää työntekijää, samassa yri- tyksessä tai, kun yrityksessä ei ole vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevää työntekijää, sa- malla alalla kuin kyseessä oleva osa-aikatyön- tekijä.

d) kokoaikatyöntekijöitä, jotka ovat osittain työttömiä sen seurauksena, että heidän sään- nöllistä työaikaansa on kollektiivisesti ja tila- päisesti lyhennetty taloudellisista, teknisistä tai rakenteellisista syistä, ei pidetä osa-aikatyönte- kijöinä.

Article 1

For the purposes of this Convention:

(a) the term ”part-time worker” means an employed person whose normal hours of work are less than those of comparable full-time workers;

(b) the normal hours of work referred to in subparagraph (a) may be calculated weekly or on average over a given period of employment;

(i) has the same type of employment rela- tionship;

(ii) is engaged in the same or a similar type of work or occupation; and

(iii) is employed in the same establishment or, when there is no comparable full-time worker in that establishment, in the same enterprise or, when there is no comparable full-time worker in that enterprise, in the same branch of activity, as the part-time worker concerned;

(d) full-time workers affected by partial un- employment. that is by a collective and tem- porary reduction in their normal hours of work for economic, technical or structural reasons. are not considered to be part-time workers.

2 artikla

Tämä yleissopimus ei vaikuta osa-aikatyön- tekijöihin sovellettaviin muiden kansainvälisten työtä koskevien yleissopimusten mukaisiin edullisempiin määräyksiin.

3 artikla

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin osa-aikatyöntekijöihin, mutta jäsenvaltio voi kuitenkin neuvoteltuaan asianomaisten edusta- vien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa jättää kokonaan tai osittain soveltamisalan ulkopuolelle tiettyjä työntekijä- tai yritysryh- miä, jos sen soveltaminen näihin ryhmiin aihe- uttaisi huomattavia erityisongelmia.

2. Tämän yleissopimuksen ratifioivan jäsen- valtion, joka käyttää hyväkseen edellisessä kohdassa määrättyä mahdollisuutta, tulee tä- män yleissopimuksen noudattamisesta Kan- sainvälisen työjärjestön perussäännön 22 artik- lan mukaisesti annettavissa raporteissa ilmoit- taa kaikki nimenomaiset työntekijä- ja yritys-

ryhmät, jotka on siten jätetty soveltamisalan

3 400508H/8

Article 2

This Convention does not affect more fa- vourable provisions applicable to part-time workers under other international labour Con- ventions.

Article 3

1. This Convention applies to all part-time workers, it being understood that a Member may. after consulting the representative orga- nizations of employers and workers concerned, exclude wholly or partly from its scope partic- ular categories of workers or of establishments when its application to them would raise particular problems of a substantial nature.

2. Each Member having ratified this Con- vention which avails itself of the possibility afforded in the preceding paragraph shall, in its reports on the application of the Convention under article 22 of the Constitution of the International Labour Organization, indicate any particular category of workers or of establishments thus excluded and the reasons

ulkopuolelle ja xxxx, miksi tätä pois jättämistä pidettiin tai edelleen pidetään tarpeellisena.

4 artikla

Toimiin, joilla taataan osa-aikatyöntekijöille samantasoinen suojelu kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevillä työntekijöillä tulee ryh- tyä seuraavien asioiden suhteen:

a) järjestäytymisoikeus, oikeus käydä työeh- tosopimusneuvotteluja ja oikeus toimia työnte- kijöiden edustajina,

b) työturvallisuus ja -terveys,

c) työmarkkinoilla ja ammatinharjoittami- sen yhteydessä tapahtuva syrjintä.

5 artikla

Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mu- kaisiin toimiin tulee ryhtyä sen varmistamisek- si, että osa-aikatyöntekijät eivät vain sen takia, että he tekevät osa-aikatyötä, saa peruspalk- kaa, joka on suhteellisesti työajan, suoritusten tai urakan perusteella laskettuna alempi kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevän työnte- kijän samalla menetelmällä laskettu peruspalk- ka.

why this exclusion was or is still judged necessary.

Article 4

Measures shall be taken to ensure that part-time workers receive the same protection as that accorded to comparable full-time work- ers in respect of:

(a) the right to organize, the right to bargain collectively and the right to act as workers’ representatives;

(b) occupational safety and health;

Article 5

Measures appropriate to national law and practice shall be taken to ensure that part-time workers do not, solely because they work part time, receive a basic wage which, calculated proportionately on an hourly, performance- related, or piece-rate basis, is lower than the basic wage of comparable full-time workers, calculated according to the same method.

6 artikla

Työntekoon perustuvia lakisääteisiä sosiaali- turvajärjestelmiä on sopeutettava siten, että osa-aikatyön-tekijöitä koskevat ehdot ovat sa- mantasoiset kuin vastaavaa työtä kokoaikaises- ti tekeviä työntekijöitä koskevat ehdot: nämä ehdot voidaan määritellä suhteutettuna työn kestoon, sosiaaliturvamaksuihin tai ansioihin tai muilla kansallisen lainsäädännön ja käytän- nön mukaisilla menetelmillä.

7 artikla

On ryhdyttävä toimiin, joilla taataan osa- aikatyöntekijöille samantasoiset ehdot kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevillä työn- tekijöillä on seuraavilla aloilla:

a) äitiyssuojelu.

b) työsopimuksen päättäminen.

c) palkallinen vuosiloma ja palkalliset yleiset vapaapäivät,

d) sairausloma,

kuitenkin niin, että rahalliset korvaukset voidaan suhteuttaa työn kestoon tai ansioihin.

8 artikla

1. Jäsenvaltio voi jättää osa-aikatyöntekijät,

Article 6

Statutory social security schemes which are based on occupational activity shall be adapted so that part-time workers enjoy conditions equivalent to those of comparable full-time workers; these conditions may be determined in proportion to hours of work, contributions or earnings, or through other methods consistent with national law and practice.

Article 7

Measures shall be taken to ensure that part-time workers receive conditions equivalent to those of comparable full-time workers in the fields of:

(a) maternity protection;

(b) termination of employment;

(d) sick leave,

it being understood that pecuniary entitle- ments may be determined in proportion to hours of work or earnings.

Article 8

1. Part-time workers whose hours of work

joiden työn kesto on määrättyä vähimmäisai- kaa lyhyempi tai ansiot määrättyä vähimmäis- määrää pienemmät,

a) minkä tahansa 6 artiklassa tarkoitetun sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisalan ulko- puolelle, paitsi kun kyseessä ovat työtapatur- man tai ammattitaudin perusteella maksettavat korvaukset,

b) minkä tahansa 7 artiklan kattamien toi- mien soveltamisalan ulkopuolelle, paitsi kun kyseessä ovat muut kuin lakisääteisten sosiaa- liturvajärjestelmien mukaiset äitiyssuojelua koskevat toimet.

2. Edellä l kohdassa tarkoitettujen vähim- mäisedellytysten tulee olla tarpeeksi lievät, jotta ne eivät sulje pois kohtuuttoman suurta pro- senttiosuutta osa-aikatyöntekijöistä.

3. Jäsenvaltion, joka käyttää hyväkseen l kohdassa määrättyä mahdollisuutta, tulee:

a) ajoittain tarkistaa voimassa olevat vähim- mäisedellytykset,

b) tämän yleissopimuksen soveltamisesta Kansainvälisen työjärjestön perussäännön 22 artiklan mukaisesti annettavissa raporteissa il- moittaa voimassa olevat vähimmäisedellytyk- set. niiden perusteet ja se, harkitaanko suojan asteittaista laajentamista ulkopuolelle jätettyjä työntekijöitä koskevaksi.

4. Edustavimpien työntekijä- ja työnantaja- järjestöjen kanssa tulee neuvotella tässä artik- lassa tarkoitettujen vähimmäisedellysten asetta- misesta, uudelleenarvioinnista ja uudistamises- ta.

or earnings are below specified thresholds may be excluded by a Member:

(a) from the scope of any of the statutory social security schemes referred to in Article 6, except in regard to employment injury benefits;

(b) from the scope of any of the measures taken in the fields covered by Article 7, except in regard to maternity protection measures other than those provided under statutory social security schemes.

2. The thresholds referred to in paragraph 1 shall be sufficiently low as not to exclude an unduly large percentage of part-time workers.

3. A Member which avails itself of the possibility provided for in paragraph 1 above shall:

(a) periodically review the thresholds in force;

(b) in its reports on the application of the Convention under article 22 of the Constitution of the International Labour Organization, in- dicate the thresholds in force, the reasons therefor and whether consideration is being given to the progressive extension of protection to the workers excluded.

4. The most representative organizations of employers and workers shall be consulted on the establishment, review and revision of the thresholds referred to in this Article.

9 artikla

1. Tuottavaan ja vapaasti valittuun osa- aikatyöhön. joka vastaa sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeita, pääsyn helpottami- seksi tulee ryhtyä toimiin, edellyttäen, että 4 ja 7 artiklojen mukainen suoja on varmistettu.

2. Näiden toimien tulee sisältää seuraavat asiat:

a) sellaisten lakien tai asetusten, jotka saat- tavat estää tai haitata osa-aikatyön aloittamista tai sen vastaanottamista, uudelleenarviointi,

b) työvoimapalvelujen käyttäminen, kun nii- tä on saatavilla, siten että tiedotuspalvelujen ja työnvälitystoiminnan yhteydessä tunnistetaan mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja tiedotetaan niistä,

c) erityisen huomion kiinnittäminen työlli- syyspolitiikassa erityisryhmien, kuten työttö- mien, perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien

Article 9

1. Measures shall be taken to facilitate ac- cess to productive and freely chosen part-time work which meets the needs of both employers and workers, provided that the protection referred to in Articles 4 to 7 is ensured.

2. These measures shall include:

(a) the review of laws and regulations that may prevent or discourage recourse to or acceptance of part-time work;

(b) the use of employment services, where they exist, to identify and publicize possibilities for part-time work in their information and placement activities;

(c) special attention, in employment policies. to the needs and preferences of specific groups such as the unemployed, workers with family

mies- ja naistyöntekijöiden, ikääntyneiden työntekijöiden, vammaisten työntekijöiden ja yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutukses- sa olevien työntekijöiden, tarpeisiin ja mielty- myksiin.

3. Näihin toimiin voivat myös kuulua tutki- mus ja tiedon levittäminen siitä, missä määrin osa-aikatyö vastaa työntekijöiden ja työnanta- jien taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita.

10 artikla

Kun se on tarkoituksenmukaista, tulee ryh- tyä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että siirtyminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai päinvastoin on vapaaehtoista.

11 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset on pan- tava toimeen laeilla tai asetuksilla, lukuunotta- matta määräyksiä, jotka saatetaan voimaan kollektiivisin sopimuksin tai jollakin muulla kansallisen käytännön mukaisella tavalla. Edustavimpien työntekijä- ja työnantajajärjes- töjen kanssa tulee neuvotella ennen tällaisten lakien tai asetusten hyväksymistä.

12 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioin- neista on rekisteröintiä varten lähetettävä il- moitus Kansainvälisen työtoimiston pääjohta- jalle.

13 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pää- johtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voi- maan kunkin jäsenvaltion osalta kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.

14 artikla

1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsen- valtio voi irtisanoa sen kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus on alunperin tullut voimaan, lähettämällä ilmoi- tuksen irtisanomisesta Kansainvälisen työtoi-

responsibilities, older workers, workers with disabilities and workers undergoing education or training.

3. These measures may also include research and dissemination of information on the degree to which part-time work responds to the economic and social aims of employers and workers.

Article 10

Where appropriate, measures shall be taken to ensure that transfer from full-time to part- time work or vice versa is voluntary, in accordance with national law and practice.

Article 11

The provisions of this Convention shall be implemented by laws or regulations, except in so far as effect is given to them by means of collective agreements or in any other manner consistent with national practice. The most representative organizations of employers and workers shall be consulted before any such laws or regulations are adopted.

Article 12

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director-General of the International Labour Office for registra- tion.

Article 13

1. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications have been registered with the Director General.

2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Direc- tor-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the date on which its ratification has been regis- tered.

Article 14

1. A Member which has ratified this Con- vention may denounce it after the expiration of ten years from the date on which the Conven- tion first comes into force, by an act commu- nicated to the Director-General of the Interna-

miston pääjohtajalle rekisteröintiä varten. Ky- seinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuo- den kuluttua rekisteröimispäivämäärästä.

2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä kohdassa mainitun kymmenen vuoden määrä- ajan päättymisestä käytä tämän artiklan mu- kaista irtisanomisoikeuttaan, on sidottu nou- dattamaan yleissopimusta seuraavan kymmen- vuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kunkin kymmenvuotis- kauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.

15 artikla

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kai- kille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ja rekisteröidyistä ratifi- oinneista ja irtisanomisista.

2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toi- sen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröin- nistä pääjohtajan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voi- maantulopäivämäärään.

16 artikla

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsih- teerille täydelliset tiedot kaikista edellisten ar- tiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioin- neista ja irtisanomisista Yhdistyneiden Kansa- kuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista re- kisteröintiä varten.

17 artikla

Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvos- ton on. milloin se katsoo tarpeelliseksi, esitel- tävä yleiskonferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava. onko tarpeen ottaa konferenssin työjärjestyk- seen kysymys yleissopimuksen uusimisesta osit- tain tai kokonaan.

18 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleis- sopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittömäs-

tional Labour Office for registration. Such denunciation shall not take effect until one year after the date on which it is registered.

2. Each Member which has ratified this Convention and which does not, within the year following the expiration of the period of ten years mentioned in the preceding para- graph, exercise the right of denunciation pro- vided for in this Article, will be bound for another period of ten years and, thereafter, may denounce this Convention at the expira- tion of each period of ten years under the terms provided for in this Article.

Article 15

1. The Director-General of the International Labour Office shall notify all Members of the International Labour Organization of the re- gistration of all ratifications and denunciations communicated to him by the Members of the Organization.

2. When notifying the Members of the Or- ganization of the registration of the second ratification communicated to him, the Direc- tor-General shall draw the attention of the Members of the Organization to the date upon which the Convention will come into force.

Article 16

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Secre- tary-General of the United Nations for regis- tration in accordance with Article 102 of the Charter of the United Nations full particulars of all ratifications and acts of denunciations registered by him in accordance with the provisions of the preceding Articles.

Article 17

At such times as it may consider necessary, the Governing Body of the International La- bour Office shall present to the General Xxx- xxxxxxx a report on the working of this Con- vention and shall examine the desirability of placing on the agenda of the Conference the question of its revision in whole or in part.

Article 18

1. Should the Conference adopt a new Con- vention revising this Convention in whole or in part, then. unless the new Convention other- wise provides

(a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure involve the

ti ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanoutu- minen 14 artiklan ehdoista huolimatta, jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voi- maan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jä- senvaltioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopimusta.

19 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja rans- kankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

immediate denunciation of this Convention, notwithstanding the provisions of Article 14 above, if and when the new revising Conven- tion shall have come into force;

(b) as from the date when the new revising Convention comes into force this Convention shall cease to be open to ratification by the Members.

2. This Convention shall in any case remain in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.

Article 19

The English and French versions of the text of this Convention are equally authoritative.

SUOSITUS

(nro 182),

joka koskee osa-aikatyötä

Kansainvälisen työjärjestön yleiskokous, aloitettuaan 81. istuntokautensa Kansainvä-

lisen työtoimiston hallintoneuvoston koollekut- sumana Genevessä 7 päivänä kesäkuuta 1994, ja

päätettyään hyväksyä tiettyjä ehdotuksia koskien osa-aikatyötä, joka on tämän istunnon esityslistalla neljäntenä kohtana,

päätettyään, että nämä ehdotukset tulee laa- tia kansainvälistä osa-aikatyötä koskevaa yleis- sopimusta, 1994, täydentävän suosituksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdentenakymmenen- tenäneljäntenä päivänä kesäkuuta vuonna 1994 seuraavan suosituksen, jonka nimenä on osa- aikatyötä koskeva suositus, 1994.

1. Tämän suosituksen määräyksiä tulee ar- vioida yhdessä osa-aikatyötä koskevan yleisso- pimuksen, 1994, määräysten kanssa, (myöhem- min ”yleissopimus”).

2. Tässä suosituksessa

a) käsitteellä ”osa-aikatyöntekijä” tarkoite- taan työssä olevaa henkilöä, jonka säännölli- nen työaika on lyhyempi kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevien työntekijöiden säännöl- linen työaika.

b) edellä a) alakohdassa tarkoitettu säännöl- linen työaika voidaan laskea viikoittaisena tai tietyn jakson keskimääräisenä työaikana,

c) käsite ”vastaavaa työtä kokoaikaisesti te- kevä työntekijä” viittaa kokoaikatyöntekijään, joka

(i) on tehnyt samantyyppisen työsopimuksen

(ii) toimii samassa tai samakaltaisessa työssä tai ammatissa ja

(iii) on työssä samassa toimipaikassa tai,

RECOMMENDATION No. 182

concerning Part-Time Work

The General Conference of the International Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its 81st Session on 7 June 1994, and

Having decided upon the adoption of certain proposals with regard to part-time work, which is the fourth item on the agenda of the session. and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supple- menting the Part-Time Work Convention, 1994;

adopts this twenty-fourth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- four the following Recommendation, which may be cited as the Part-Time Work Recom- mendation, 1994:

1. The provisions of this Recommendation should be considered in conjunction with those of the Part-Time Work Convention. 1994 (hereafter referred to as ”the Convention”).

2. For the purposes of this Recommenda- tion:

(a) the term ”part-time worker” means an employed person whose normal hours of work are less than those of comparable full-time workers;

(b) the normal hours of work referred to in clause (a) may be calculated weekly or on average over a given period of employment;

(i) has the same type of employment rela- tionship;

(ii) is engaged in the same or a similar type of work or occupation; and

(iii) is employed in the same establishment

kun toimipaikassa ei ole vastaavaa työtä ko- koaikaisesti tekevää työntekijää, samassa yri- tyksessä, tai kun yrityksessä ei ole vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevää työntekijää, sa- malla alalla,

kuin kyseessä oleva osa-aikatyöntekijä,

d) kokoaikatyöntekijöitä, jotka ovat osittain työttömiä sen seurauksena, että säännöllistä työaikaa on kollektiivisesti ja tilapäisesti lyhen- netty taloudellisista, teknisistä tai rakenteellisis- ta syistä, ei pidetä osa-aikatyöntekijöinä.

3. Tätä suositusta sovelletaan kaikkiin osa- aikatyöntekijöihin.

4. Työnantajien tulee kansallisen lainsäädän- nön ja käytännön mukaisesti neuvotella niiden työntekijöiden edustajien kanssa, joita laaja- mittainen osa-aikatyön käyttöön ottaminen tai laajentaminen koskettaa, mainitun kaltaiseen työhön sovellettavista menettelyistä ja mahdol- lisesti tarvittavista suojelu- ja edistämistoimista.

5. Osa-aikatyöntekijöille tulee tiedottaa työn erityisehdoista kirjallisesti tai millä tahansa muulla kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisella tavalla.

6. Yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti tehtävien lakisääteisten, työntekoon perustu- vien sosiaaliturvajärjestelmien muutosten tar- koituksena tulee olla:

a) mikäli se on tarkoituksenmukaista, asteit- tain alentaa näiden järjestelmien piiriin kuulu- misen ehtona olevia ansioihin tai työnkestoon perustuvia vähimmäisvaatimuksia,

b) myöntää osa-aikatyöntekijöille asianmu- kaiset vähimmäisetuudet tai kiinteämääräiset etuudet, erityisesti vanhuus-, sairaus-, invalidi- soitumis- ja äitiysetuudet sekä perhe-etuudet,

c) periaatteessa hyväksyä se, että työntekijät, joiden työsuhde on päättynyt tai keskeytynyt, ja jotka etsivät vain osa-aikatyötä, täyttävät työttömyysturvan maksamisen edellyttämän työmarkkinoiden käytettävissä olemisen ehdon,

d) vähentää sitä vaaraa, että osa-aikatyön- tekijöitä voidaan rangaista järjestelmillä, joissa

(i) asetetaan etuuksien saamisen ehdoksi kel- poisuuskauden, joka määritellään tietyn tarkas- telujakson aikana suoritettujen sosiaaliturva- maksu-, vakuutusmaksu- ja työssäolokausien perusteella, tai

(ii) sidotaan etuuksien määrä sekä aikaisem- pien ansioiden keskimääräiseen määrään että sosiaaliturvamaksu-, vakuutusmaksu- ja työs- säolokausien pituuteen.

or, when there is no comparable full-time worker in that establishment, in the same enterprise or, when there is no comparable full-time worker in that enterprise, in the same branch of activity,

as the part-time worker concerned;

(d) full-time workers affected by partial un- employment, that is by a collective and tem- porary reduction in their normal hours of work for economic, technical or structural reasons, are not considered to be part-time workers.

3. This Recommendation applies to all part- time workers.

4. In accordance with national law and practice, employers should consult the repre- sentatives of the workers concerned on the introduction or extension of part-time work on a broad scale, on the rules and procedures applying to such work and on the protective and promotional measures that may be appro- priate.

5. Part-time workers should be informed of their specific conditions of employment in writing or by any other means consistent with national law and practice.

6. The adaptations to be made in accor- dance with Article 6 of the Convention to statutory social security schemes which are based on occupational activity should aim at:

(a) if appropriate, progressively reducing threshold requirements based on earnings or hours of work as a condition for coverage by these schemes;

(b) as appropriate, granting to part-time workers minimum or flat-rate benefits, in par- ticular old-age, sickness, invalidity and mater- nity benefits, as well as family allowances;

(c) accepting in principle that part-time workers whose employment has come to an end or been suspended and who are seeking only part-time employment meet the condition of availability for work required for the pay- ment of unemployment benefits;

(d) reducing the risk that part-time workers may be penalized by schemes which:

(i) subject the right to benefits to a qualify- ing period, expressed in terms of periods of contribution, of insurance or of employment during a given reference period; or

(ii) fix the amount of benefits by reference both to the average of former earnings and to the length of the periods of contribution, of insurance or of employment.

7. (1) Kun se on asianmukaista, yksityisten, lakisääteisiä järjestelmiä täydentävien tai ne korvaavien työntekoon perustuvien järjestelmi- en piiriin kuulumisen vähimmäisvaatimuksia olisi alennettava asteittain, jotta mahdollisim- man monet osa-aikatyöntekijät voisivat kuulua niiden piiriin.

(2) Näiden järjestelmien tulee suojella osa- aikatyöntekijöitä vastaavin ehdoin kuin koko- aikatyöntekijöitä. Silloin kun se on asianmu- kaista, nämä ehdot voidaan määritellä työtun- tien, sosiaaliturvamaksujen tai ansioiden perus- teella.

8. (l) Kuten asiaan kuuluu, yleissopimuksen 8 artiklassa eriteltyjä, työtunteihin tai ansioihin perustuvia vähimmäisvaatimuksia aloilla, jotka on mainittu yleissopimuksen 7 artiklasssa, tulee alentaa asteittain.

(2) Työssäolokausien, jotka vaaditaan suo- jan saamiseksi yleissopimuksen 7 artiklassa mainituilla aloilla, ei tule osa-aikatyöntekijöi- den kohdalla olla pitempiä kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevien työntekijöiden kohdalla.

9. Kun osa-aikatyöntekijöillä on useampi kuin yksi työpaikka, tulee ottaa huomioon heidän työtuntiensa, sosiaaliturvamaksujensa tai ansioidensa kokonaismäärä, kun päätetään täyttävätkö he ammatissa toimimiseen perustu- vien lakisääteisten sosiaaliturvajärjestelmien vä- himmäisvaatimukset.

10. Osa-aikatyöntekijöiden tulee hyötyä ta- savertaisin perustein niistä peruspalkkaan lisät- tävistä rahallisista korvauksista, joita vastaa- vaa työtä kokoaikaisesti tekevät työntekijät saavat.

11. Kaikkiin asianmukaisiin toimiin tulee ryhtyä sen varmistamiseksi, että osa-aikatyön- tekijöillä on toteuttamismahdollisuuksien ra- joissa tasavertaisin perustein oikeus käyttää kyseessä olevan toimipaikan hyvinvointi- ja sosiaalipalveluja; näitä palveluja tulee mahdol- lisuuksien mukaan muuttaa osa-aikatyöntekijät huomioonottaviksi.

12. (1) Osa-aikatyöntekijöiden työtuntien määrä ja ajoittuminen tulee määrätä siten, että otetaan huomioon sekä työntekijän edut että toimipaikan tarpeet.

(2) Sovitun työajan muutoksille ja säännöl- lisen työajan ulkopuolella tehtävälle työlle tulee mahdollisuuksien mukaan asettaa rajoitukset ja niistä tulee ilmoittaa etukäteen.

(3) Sovitun työajan ulkopuolella tehtävästä

7. (1) Where appropriate, threshold require- ments for access to coverage under private occupational schemes which supplement or replace statutory social security schemes should be progressively reduced to allow part-time workers to be covered as widely as possible.

(2) Part-time workers should be protected by such schemes under conditions equivalent to those of comparable full-time workers. Where appropriate, these conditions may be deter- mined in proportion to hours of work, contri- butions or earnings.

8. (1) As appropriate, threshold require- ments based on hours of work or earnings as specified under Article 8 of the Convention in the fields referred to in its Article 7 should be progressively reduced.

(2) The periods of service required as a condition for protection in the fields referred to in Article 7 of the Convention should not be longer for part-time workers than for compa- rable full-time workers.

9. Where part-time workers have more than one job, their total hours of work, contribu- tions or earnings should be taken into account in determining whether they meet threshold requirements in statutory social security schemes which are based on occupational activity.

10. Part-time workers should benefit on an equitable basis from financial compensation, additional to basic wages, which is received by comparable full-time workers.

11. All appropriate measures should be taken to ensure that as far as practicable part-time workers have access on an equitable basis to the welfare facilities and social services of the establishment concerned, these facilities and services should, to the extent possible, be adapted to take into account the needs of part-time workers.

12. (1) The number and scheduling of hours of work of part-time workers should be estab- lished taking into account the interests of the worker as well as the needs of the establish- ment.

(2) As far as possible, changes in the agreed work schedule and work beyond scheduled hours should be subject to restrictions and to prior notice.

(3) The system of compensation for work

4 400508H/8

työstä saatavaa korvausta säätelevästä järjes- telmästä tulee neuvotella kansallisen lainsää- dännön ja käytännön mukaisesti.

13. Osa-aikatyöntekijöillä tulee kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti olla oikeus käyttää kaikkia lomia ja vapaita, erityi- sesti opintovapaata, vanhempainlomaa ja sai- raan lapsen tai muun lähisukulaisen hoitova- paata tasavertaisesti kokoaikatyöntekijöiden kanssa ja mahdollisuuksien mukaan samoin ehdoin kuin he.

14. Kun se on asianmukaista, osa-aikatyön- tekijöiden tulee olla samojen vuosiloman ajoit- tumista ja perinteisinä lepopäivinä ja yleisinä vapaapäivinä tehtävää työtä koskevien sääntö- jen alaisia kuin vastaavaa työtä kokoaikaisesti tekevät työntekijät.

15. Kun se on asianmukaista, tulee ryhtyä toimiin, joilla poistetaan ne erityisesteet, joita osa-aikatyöntekijöillä on koulutukseen pääsys- sä, uralla etenemisessä ja ammatillisessa liikku- vuudessa.

16. Sellaisia työntekoon perustuvien lakisää- teisten sosiaaliturvajärjestelmien määräyksiä, jotka saattavat estää osa-aikatyön aloittamisen tai sen vastaanottamisen, tulee sopeuttaa, eri- tyisesti niitä, jotka

a) johtavat siihen, että osa-aikatyöntekijöi- den maksut ovat suhteellisesti arvioituina kor- keammat, elleivät niitä tee oikeutetuksi vastaa- vat suhteellisesti suuremmat edut,

b) ilman perusteltuja syitä vähentävät mer- kittävästi niiden työttömien työntekijöiden työttömyysturvaa, jotka ovat tilapäisesti osa- aikatyössä,

c) antavat vanhuusetuuden laskemisessa lii- an suuren painoarvon vain eläkkeelle jäämistä edeltävänä ajanjaksona tehdyn osa-aikatyön vuoksi vähentyneille ansioille.

17. Työnantajien tulee, kun se on asianmu- kaista. harkita ryhtymistä toimiin, joilla helpo- tetaan osa-aikatyöhön pääsyä kaikilla yrityk- sen tasoilla, mukaan lukien erityistä ammatti- taitoa vaativat ja johtajatason asemat.

18. (l) Kun se on asianmukaista, työnanta- jien tulee ottaa huomioon

(a) työntekijöiden pyynnöt siirtyä kokoaika- työstä yrityksessä vapautuvaan osa-aikatyöhön ja

(b) työntekijöiden pyynnöt siirtyä osa-aika- työstä yrityksessä vapautuvaan kokoaikatyö- hön.

(2) Työnantajien tulee antaa työntekijöille,

beyond the agreed work schedule should be subject to negotiations in accordance with national law and practice.

13. In accordance with national law and practice, part-time workers should have access on an equitable basis, and as far as possible under equivalent conditions, to all forms of leave available to comparable full-time work- ers, in particular paid educational leave, paren- tal leave and leave in cases of illness of a child or another member of a worker’s immediate family.

14. Where appropriate, the same rules should apply to part-time workers as to com- parable full-time workers with respect to sched- uling of annual leave and work on customary rest days and public holidays.

15. Where appropriate, measures should be taken to overcome specific constraints on the access of part-time workers to training, career opportunities and occupational mobility.

16. Provisions of statutory social security schemes based on occupational activity that may discourage recourse to or acceptance of part-time work should be adapted, in particular those which:

(a) result in proportionately higher contribu- tions for part-time workers unless these are justified by corresponding proportionately higher benefits;

(b) without reasonable grounds, significantly reduce the unemployment benefits of unem- ployed workers who temporarily accept part- time work:

(c) overemphasize, in the calculation of old- age benefits, the reduced income from part- time work undertaken solely during the period preceding retirement.

17. Measures should be considered by em- ployers to facilitate access to part-time work at all levels of the enterprise, including skilled and managerial positions where appropriate.

18. (1) Where appropriate, employers should give consideration to:

(a) requests by workers for transfer from full-time to part-time work that becomes avail- able in the enterprise; and

(b) requests by workers for transfer from part-time to full-time work that becomes avail- able in the enterprise.

(2) Employers should provide timely infor-

kun se on ajankohtaista, tietoa toimipaikassa vapaana olevasta osa- ja kokoaikatyöstä, jotta siirtyminen osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön tai päinvastoin helpottuu.

19. Työntekijän kieltäytymisen siirtymästä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai päinvastoin ei sinänsä tule muodostaa pätevää perustetta työsuhteen päättämiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseessä olevan toimipaikan toi- mintaan liittyvistä tarpeista johtuvien muiden syiden takia tapahtuvaa kansallisen lainsäädän- nön ja käytännön mukaista työsuhteen päättä- mistä.

20. Kun kansalliset tai toimipaikkatason edellytykset sen sallivat, työntekijöillä tulee olla mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön, kun sii- hen on perusteltu syy, kuten raskaus tai tarve huolehtia pienestä lapsesta tai työntekijän vam- maisesta tai sairaasta lähisukulaisesta, ja myö- hemmin palata kokoaikatyöhön.

21. Kun työnantajien velvoitteet riippuvat heidän työllistämiensä työntekijöiden määräs- tä, osa-aikatyöntekijät tulee laskea kokoaika- työntekijöiksi. Kun se on tarkoituksenmukais- ta. osa-aikatyöntekijät voidaan kuitenkin las- kea suhteellisesti heidän tekemiensä työtuntien mukaan, mutta kun tällaiset velvoitteet koske- vat yleissopimuksen 4 artiklassa mainittua suo- jaa, heidät tulee laskea kokoaikatyöntekijöiksi.

22. Osa-aikatyöhön sovellettavista suojelu- toimista ja erilaisten osa-aikatyöjärjestelmien käytännön järjestelyistä tulee levittää tietoa.

xxxxxx to the workers on the availability of part-time and full-time positions in the estab- lishment, in order to facilitate transfers from full-time to part-time work or vice versa.

19. A worker’s refusal to transfer from full-time to pan-time work or vice versa should not in itself constitute a valid reason for termination of employment, without prejudice to termination, in accordance with national law and practice, for other reasons such as may arise from the operational requirements of the establishment concerned.

20. Where national or establishment-level conditions permit, workers should be enabled to transfer to part-time work in justified cases, such as pregnancy or the need to care for a young child or a disabled or sick member of a worker’s immediate family, and subsequently to return to full-time work.

21. Where obligations on employers depend on the number of the workers they employ, part-time workers should be counted as full- time workers. Nevertheless, where appropriate, part-time workers may be counted proportion- ately to their hours of work. it being under- stood that where such obligations refer to the protection mentioned in Article 4 of the Con- vention, they should be counted as full-time workers.

22. Information should be disseminated on the protective measures that apply to part-time work and on practical arrangements for vari- ous part-time work schemes.

200

N:o 18

(Suomen säädöskokoelman n:o 302/2000)

Asetus

kotityötä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 20 päi- vänä kesäkuuta 1996 hyväksytty kotityötä koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 6 päivänä maaliskuuta 1998 ja tasavallan presidentti ratifioinut 29 päivänä toukokuuta 1998 ja jonka ratifioinnin Kan- sainvälisen työtoimiston pääjohtaja on 17

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

päivänä kesäkuuta 1998 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voimaan 22 päivänä huhti- kuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2000.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

(Suomennos) Liite

Yleissopimus (nro 177),

joka koskee kotityötä

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 83. istuntokautensa 4. päi- vänä kesäkuuta 1996, ja

ottaa huomioon, että monia soveltamisalal- taan yleisiä, työoloja koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja suosituksia sovelletaan kotityöntekijöihin, ja

toteaa, että kotityölle ominaisten eri- tyisolojen vuoksi on toivottavaa, että näiden yleissopimusten ja suositusten soveltamista kotityöntekijöihin edistetään ja että niitä täy- dennetään määräyksillä, jotka ottavat huo- mioon kotityön erityispiirteet, ja

päättää hyväksyä eräitä ehdotuksia koskien kotityötä, mikä on istunnon esityslistalla nel- jäntenä kohtana, ja päättää, että nämä ehdo- tukset tulee laatia kansainvälisen yleissopi- muksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdentenakymmenentenä päivänä kesäkuuta vuonna 1996 seuraavan yleissopimuksen,

josta voidaan käyttää nimitystä Kotityötä koskeva yleissopimus, 1996.

1 artikla Tässä yleissopimuksessa:

a) käsitteellä "kotityö" tarkoitetaan työtä, jota kotityöntekijä suorittaa

(i) kotonaan tai muissa valitsemissaan ti- loissa, ei kuitenkaan työnantajan työpaikalla,

(ii) vastiketta vastaan,

(iii) jossa tuloksena on työnantajan yksilöi- mä tuote tai palvelu, riippumatta siitä kuka toimittaa käytettävät työvälineet, materiaalit tai muut panokset, kunhan tämä henkilö ei ole siinä määrin itsenäinen tai taloudellisesti riippumaton, että häntä voidaan kansallisen

Convention No. 177

concerning Home Work

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-third Session on 4 June 1996, and

Recalling that many international labour Conventions and Recommendations laying down standards of general application con- cerning working conditions are applicable to homeworkers, and

Noting that the particular conditions characterizing home work make it desirable to improve the application of those Conven- tions and Recommendations to homework- ers, and to supplement them by standards which take into account the special charac- teristics of home work, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to home work, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Con- vention;

adopts, this twentieth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- siv, the following Convention, which may be cited as the Home Work Convention, 1996:

Article 1

For the purposes of this Convention:

(a) the term "home work" means work carried out by a person, to be referred to as a homeworker,

(i) in his or her home or in other premises of his or her choice, other than the work- place of the employer;

(ii) for remuneration;

(iii) which results in a product or service as specified by the employer, irrespective of who provides the equipment, materials or other inputs used, unless this person has the degree of autonomy and of economic inde- pendence necessary to be considered an

lainsäädännön tai tuomioistuimen päätösten mukaan pitää itsenäisenä ammatinharjoittaja- na;

b) työsuhteessa olevia henkilöitä ei katsota tämän yleissopimuksen tarkoittamiksi koti- työntekijöiksi, jos he vain satunnaisesti teke- vät työtä kotonaan tavanomaisen työpaikkan- sa sijasta;

c) käsite "työnantaja" tarkoittaa luonnollis- ta henkilöä tai oikeushenkilöä, joka teettää kotityötä liiketoimintansa mukaisesti joko suoraan tai välittäjän kautta, oli välittäjistä säädetty kansallisessa lainsäädännössä tai ei.

2 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin 1 ar- tiklassa tarkoitettuihin kotityötä tekeviin henkilöihin.

3 artikla

Kuultuaan edustavimpia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ja mahdollisia kotityönte- kijöitä edustavia ja kotityöntekijöiden työn- antajia edustavia järjestöjä kunkin tämän yleissopimuksen ratifioineen jäsenvaltion tulee hyväksyä, panna täytäntöön ja määrä- ajoin tarkistaa kotityötä koskeva kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa koti- työntekijöiden asemaa.

4 artikla

1. Kotityötä koskevan kansallisen ohjel- man tulee edistää mahdollisuuksien mukaan kotityöntekijöiden ja muiden palkansaajien välistä yhdenvertaista kohtelua ottaen huo- mioon kotityön erityispiirteet ja tarvittaessa ehdot, joita sovelletaan yrityksessä suoritet- tavaan samaan tai samankaltaiseen työhön.

2. Yhdenvertaista kohtelua tulee edistää erityisesti, kun kyseessä on:

a) kotityöntekijän oikeus oman valintansa mukaan perustaa järjestöjä tai liittyä niihin sekä osallistua sellaisten järjestöjen toimin- taan,

b) suojelu syrjintää vastaan työhönotossa ja työssä,

c) työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvä suojelu,

d) palkkaus,

e) lakisääteisen sosiaaliturvan suoja,

f) koulutukseen pääsy,

g) työhön pääsemiseksi vaadittava vä- himmäisikä, ja

h) äitiyssuojelu.

independent worker under national laws, regulations or court decisions;

(b) persons with employee status do not become homeworkers within the meaning of this Convention simply by occasionally per- forming their work as employees at home, rather than at their usual workplaces;

(c) the term "employer" means a person, natural or legal, who, either directly or through an intermediary, whether or not intermediaries are provided for in national legislation, gives out home work in pursu- ance of his or her business activity.

Article 2

This Convention applies to all persons car- rying out home work within the meaning of Article 1.

Article 3

Each Member which has ratified this Con- vention shall adopt, implement and period- ically review a national policy on home work aimed at improving the situation of homeworkers, in consultation with the most representative organizations of employers and workers and, where they evist, with or- ganizations concerned with homeworkers and those of employers of homeworkers.

Article 4

1. The national policy on home work shall promote, as far as possible, equality of treat- ment between homeworkers and other wage earners, taking into account the special characteristics of home work and, where appropriate, conditions applicable to the same or a similar type of work carried out in an enterprise.

2. Equality of treatment shall be promoted, in particular, in relation to:

a) the homeworkers' right to establish or join organizations of their own choosing and to participate in the activities of such or- ganizations;

(b) protection against discrimination in employment and occupation;

(d) remuneration;

(e) statutory social security protection;

(f) access to training;

(g) minimum age for admission to employment or work; and

(h) maternity protection.

5 artikla

Kotityötä koskeva kansallinen ohjelma tulee panna täytäntöön lainsäädännön, työeh- tosopimusten tai välitystuomion avulla tai jollakin muulla sopivalla tavalla kansallisen käytännön mukaisesti.

6 artikla

On ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin, jotta työtilastot mahdollisessa määrin sisältävät kotityön.

7 artikla

Työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan kansallisen lainsäädännön tulee koskea koti- työtä ottaen huomioon sen erityispiirteet, ja säätää edellytykset, joiden mukaan tietyt työmuodot ja tiettyjen aineiden käyttö voi- daan kieltää kotityössä turvallisuuden ja ter- veyden vuoksi.

8 artikla

Milloin välittäjien käyttö kotityössä on sallittua, tulee kansallisen käytännön mukai- sesti lainsäädännöllä ja tuomioistuimen pää- töksillä määrätä työnantajille ja välittäjille kullekin kuuluva vastuu.

9 artikla

1. Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisen valvontajärjestelmän tulee taata kotityöhön sovellettavan lainsäädännön nou- dattaminen.

2. Tämän lainsäädännön rikkomusten va- ralta on säädettävä riittävät oikeuskeinot, mukaan luettuna tarvittaessa rangaistukset, ja niitä on tehokkaasti sovellettava.

10 artikla

Tämä yleissopimus ei vaikuta muissa kan- sainvälisissä työtä koskevissa sopimuksissa annettuihin edullisempiin kotityöntekijöihin sovellettaviin määräyksiin.

11 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.

12 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimiston pää-

Article 5

The national policy on home work shall be implemented by means of laws and regula- tions, collective agreements, arbitration awards or in any other appropriate manner consistent with national practice.

Article 6

Appropriate measures shall be taken so that labour statistics include, to the evtent possible, home work.

Article 7

National laws and regulations on safety and health at work shall apply to home work, taking account of its special character- istics, and shall establish conditions under which certain types of work and the use of certain substances may be prohibited in home work for reasons of safety and health.

Article 8

Where the use of intermediaries in home work is permitted, the respective responsibil- ities of employers and intermediaries shall be determined by laws and regulations or by court decisions, in accordance with national practice.

Article 9

1. A system of inspection consistent with national law and practice shall ensure com- pliance with the laws and regulations appli- cable to home work.

2. Adequate remedies, including penalties where appropriate, in case of violation of these laws and regulations shall be provided for and effectively applied.

Article 10

This Convention does not affect more favourable provisions applicable to home- workers under other international labour Conventions.

Article 11

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director-Gen- eral of the International Labour Office for registration.

Article 12

l. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications

johtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentois- ta kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenval- tion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahden- toista kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

have been registered with the Director-Gen- eral of the International Labour Office.

2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Director-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the date on which its ratification has been registered.

13 artikla

1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jä- senvaltio voi irtisanoa sen kymmenen vuo- den kuluttua siitä päivästä, kun yleissopimus on alunperin tullut voimaan, lähettämällä ilmoituksen irtisanomisesta Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröintiä var- ten. Kyseinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua rekisteröimispäivä- määrästä.

Article 13

2. Each Member which has ratified this Convention and which does not, within the year following the evpiration of the period of ten years mentioned in the preceding paragraph, evercise the right of denunciation provided for in this Article, will be bound for another period of ten years and, there- after, may denounce this Convention at the evpiration of each period of ten years under the terms provided for in this Article.

14 artikla

15 artikla

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista edel- listen artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistynei- den kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.

Article 14

1. The Director-General of the Interna- tional Labour Office shall notify all Mem- bers of the International Labour Organi- zation of the registration of all ratifications and denunciations communicated by the Members of the Organization.

2. When notifying the Members of the Organization of the registration of the sec- ond ratification, the Director-General shall draw the attention of the Members of the Organization to the date upon which the Convention shall come into force.

Article 15

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Sec- retary-General of the United Nations, for registration in accordance with article 102 of the Charter of the United Nations, full par- ticulars of all ratifications and acts of denun- ciation registered by the Director-General in

16 artikla

17 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö- mästi ipso jure tämän yleissopimuksen ir- tisanoutuminen 13 artiklan ehdoista huoli- matta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.

accordance with the provisions of the pre- ceding Articles.

Article 16

At such times as it may consider neces- sary, the Governing Body of the Interna- tional Labour Of fice shall present to the General Conference a report on the working of this Convention and shall evamine the desirability of placing on the agenda of the Conference the question of its revision in whole or in part.

Article 17

1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in whole or in part, then, unless the new Con- vention otherwise provides

(a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure in- volve the immediate denunciation of this Convention, notwithstanding the provisions of Article 13 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;

(b) as from the date when the new re- vising Convention comes into force, this Convention shall cease to be open to ratifi- cation by the Members.

2. This Convention shall in any case re- main in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.

18 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.

Article 18

The English and French versions of the tevt of this Convention are equally authorita- tive.

5 400508H/8

(Suomennos) Liite

SUOSITUS

(nro 184),

joka koskee kotityötä

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 83. istuntokautensa 4. päi- vänä kesäkuuta 1996, ja

ottaa huomioon, että monia soveltamisalal- taan yleisiä, työoloja koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja suosituksia sovelletaan kotityöntekijöihin, ja

päättää hyväksyä eräitä ehdotuksia koskien kotityötä, mikä on istunnon esityslistalla nel- jäntenä kohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia suosituksen muotoon täydentämään yleisso- pimusta kotityöstä 1996,

hyväksyy tänä kahdentenakymmenentenä päivänä kesäkuuta vuonna 1996 seuraavan suosituksen, josta voidaan käyttää nimitystä Kotityötä koskeva suositus, 1996.

I. MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1. Tässä suosituksessa:

a) käsitteellä "kotityö" tarkoitetaan työtä, jota kotityöntekijä suorittaa

(i) kotonaan tai muissa valitsemissaan ti- loissa, ei kuitenkaan työnantajan työpaikalla,

(ii) vastiketta vastaan,

(iii) jossa tuloksena on työnantajan yksilöi- mä tuote tai palvelu, riippumatta siitä kuka toimittaa käytettävät työvälineet, materiaalit

RECOMMENDATION No. 184

concerning Home Work

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-third Session on 4 June 1996, and

Recalling that many international labour Conventions and Recommendations laying down standards of general application con- cerning working conditions are applicable to homeworkers, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to home work, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Home Work Convention, 1996;

adopts, this twentieth day of June of the year one thousand nine hundred and ninety- siv, the following Recommendation, which may be cited as the Home Work Recom- mendation, 1996:

I. DEFINITIONS AND SCOPE OF APPLICATION

1. For the purposes of this Recommenda- tion:

(a) the term "home work" means work carried out by a person, to be referred to as a homeworker,

(i) in his or her home or in other premises of his or her choice, other than the workplace of the employer;

(ii) for remuneration;

(iii) which results in a product or service as specified by the employer, irrespective of who provides the equipment, materials or

tai muut panokset, kunhan tämä henkilö ei ole siinä määrin itsenäinen tai taloudellisesti riippumaton, että häntä voidaan kansallisen lainsäädännön tai tuomioistuimen päätösten mukaan pitää itsenäisenä ammatinharjoittaja- na,

b) työsuhteessa olevia henkilöitä ei katsota tämän suosituksen tarkoittamiksi kotityönte- kijöiksi, jos he vain satunnaisesti tekevät työtä kotonaan tavanomaisen työpaikkansa sijasta,

c) käsite "työnantaja" tarkoittaa luonnollis- ta tai oikeushenkilöä, joka teettää kotityötä liiketoimintansa mukaisesti joko suoraan tai välittäjän kautta, oli välittäjistä säädetty kan- sallisessa lainsäädännössä tai ei.

2. Tätä suositusta sovelletaan kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin kotityötä tekeviin henkilöihin.

other inputs used, unless this person has the degree of autonomy and of economic inde- pendence necessary to be considered an in- dependent worker under national laws, regu- lations or court decisions;

(b) persons with employee status do not become homeworkers within the meaning of this Recommendation simply by occasional- ly performing their work as employees at home, rather than at their usual workplaces;

(c) the term "employer" means a person, natural or legal, who, either directly or through an intermediary, whether or not in- termediaries are provided for in national legislation, gives out home work in pursu- ance of his or her business activity.

2. This Recommendation applies to all persons carrying out home work within the meaning of Paragraph 1.

II. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

3. (1) Kunkin jäsenvaltion tulee kansalli- sen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti nimittää viranomainen tai viranomaiset sopi- muksen 3 artiklassa tarkoitetun kotityötä koskevan kansallisen ohjelman laatimista ja toteuttamista varten.

(2) Kolmikantaisia työnantaja- tai työnteki- jäelimiä tai järjestöjä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää tämän kansallisen ohjelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

(3) Kotityöntekijöiden asioita hoitavien järjestöjen tai kotityöntekijöiden työnantajien järjestöjen puuttuessa 1 alakohdassa tarkoite- tun viranomaisen tai viranomaisten tulee tehdä sopivia järjestelyjä, jotta nämä työnte- kijät ja työnantajat voivat ilmaista mielipi- teensä tästä kansallisesta ohjelmasta ja sen toteuttamiseksi käyttöönotetuista toimenpi- teistä.

4. Kotityön laajuudesta ja ominaispiirteistä tulee kerätä yksityiskohtaiset ja ajan tasalla pidettävät tiedot, mukaan luettuna sukupuo- len mukaan luokitellut tiedot, joiden tulee toimia kansallisen ohjelman ja sen toteutta- mista varten käyttöön otettujen toimenpitei- den pohjana. Nämä tiedot tulee julkaista ja pitää julkisesti saatavilla.

5. (1) Kotityöntekijän tietoon tulee saattaa hänen työsuhteensa erityisehdot joko kirjalli- sesti tai jollakin muulla sopivalla ja kansalli- sen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tavalla.

II. GENERAL PROVISIONS

3. (1) Each Member should, according to national law and practice, designate an authority or authorities entrusted with the formulation and implementation of the national policy on home work referred to in Article 3 of the Convention.

(2) As far as possible, use should be made of tripartite bodies or organizations of em- ployers and workers in the formulation and implementation of this national policy.

(3) In the absence of organizations con- cerned with homeworkers or organizations of employers of homeworkers, the authority or authorities referred to in subparagraph (1) should make suitable arrangements to permit these workers and employers to evpress their opinions on this national policy and on the measures adopted to implement it.

4. Detailed information, including data classified according to sev, on the evtent and characteristics of home work should be compiled and kept up to date to serve as a basis for the national policy on home work and for the measures adopted to implement it. This information should be published and made publicly available.

5. (1) A homeworker should be kept infor- med of his or her specific conditions of em- ployment in writing or in any other appro- priate manner consistent with national law and practice.

(2) Näihin tietoihin tulee erityisesti sisäl- tyä:

a) työnantajan ja mahdollisen välittäjän nimet ja osoitteet,

b) palkka-asteikko tai palkan suuruus sekä laskentamenetelmä, ja

c) tehtävän työn laatu.

III. KOTITYÖN VALVONTA

6. Kansallisella tasolla ja, milloin tarkoi- tuksenmukaista, alueellisella, alakohtaisella ja paikallistasolla toimivan asianomaisen viranomaisen tulee järjestää kotityöntekijöi- den työnantajien ja näiden työnantajien käyt- tämien kaikkien välittäjien rekisteröinti. Tätä tarkoitusta varten kyseisen viranomaisen tu- lee eritellä tiedot, jotka työnantajien tulee luovuttaa viranomaisen käyttöön tai pitää viranomaisen käytettävissä.

7. (1) Työnantajilla tulee olla velvollisuus ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle teet- täessään kotityötä ensimmäistä kertaa.

(2) Työnantajien tulee rekisteröidä suku- puolen mukaan luokiteltuna kaikki kotityön- tekijät, joille he antavat työtä.

(3) Työnantajien tulee myös pitää koti- työntekijöille osoitetusta työstä rekisteriä, johon sisältyy:

a) käytetty aika,

b) palkan suuruus,

c) kotityöntekijälle työstä aiheutuneiden kulujen ja hänelle niistä maksettujen kor- vausten määrä,

d) kaikki kansallisen lainsäädännön mukai- sesti tehdyt vähennykset,

e) erääntynyt bruttopalkka ja maksettu net- topalkka sekä maksupäivä.

(4) Kopio 3 alakohdassa tarkoitetusta re- kisteristä tulee antaa kotityöntekijälle.

8. Työsuojelutarkastajille tai muille viran- haltijoille, joille on annettu tehtäväksi koti- työtä koskevien määräysten toimeenpano, tulee antaa lupa päästä niihin kodin osiin tai muihin yksityisiin tiloihin, joissa työ suorite- taan, milloin se kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaan ei riko yksityisyyden suojaa.

9. Tapauksissa, joissa kotityötä koskevaa lainsäädäntöä rikotaan törkeästi tai toistuvas- ti, tulee ryhtyä tarpeellisiin kansallisen lain- säädännön ja käytännön mukaisiin toimenpi- teisiin mukaan luettuna mahdollisen kotityön teettämisen kieltäminen.

(2) This information should include, in particular:

(a) the name and address of the employer and the intermediary, if any;

(b) the scale or rate of remuneration and the methods of calculation; and

III. SUPERVISION OF HOMEWORK

6. The competent authority at the national level and, where appropriate, at the regional, sectoral or local levels, should provide for registration of employers of homeworkers and of any intermediaries used by such em- ployers. For this purpose, such authority should specify the information employers should submit or keep at the authority's dis- posal.

7. (1) Employers should be required to notify the competent authority when they give out home work for the first time.

(2) Employers should keep a register of all homeworkers, classified according to sev, to whom they give work.

(3) Employers should also keep a record of work assigned to a homeworker which shows:

(a) the time allocated;

(b) the rate of remuneration;

(d) any deductions made in accordance with national laws and regulations; and

(e) the gross remuneration due and the net remuneration paid, together with the date of payment.

(4) A copy of the record referred to in subparagraph (3) should be provided to the homeworker.

8. In so far as it is compatible with na- tional law and practice concerning respect for privacy, labour inspectors or other offi- cials entrusted with enforcing provisions applicable to home work should be allowed to enter the parts of the home or other priva- te premises in which the work is carried out.

9. In cases of serious or repeated viola- tions of the laws and regulations applicable to home work, appropriate measures should be taken, including the possible prohibition of giving out home work, in accordance with national law and practice.

IV. VÄHIMMÄISIKÄ

10. Työsuhteeseen tai työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskevien kan- sallisten lakien ja säädösten tulee koskea kotityötä.

V. JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA KOLLEKTIIVINEN

NEUVOTTELUOIKEUS

11. Lainsäädännölliset tai hallinnolliset rajoitukset tai muut esteet, jotka kohdistuvat siihen, että:

a) kotityöntekijät käyttävät oikeuttaan pe- rustaa omia järjestöjään tai liittyä työnteki- jöiden järjestöihin valintansa mukaan ja osallistua näiden järjestöjen toimintaan, ja

b) kotityöntekijöiden järjestöt käyttävät oikeuttaan liittyä ammattiliittoihin tai am- mattiliittojen keskusjärjestöihin,

tulee tunnistaa ja poistaa.

12. On ryhdyttävä toimiin, joilla edistetään työehtosopimusneuvottelujen käyttöä koti- työntekijöiden työehtojen ja -olojen määrää- misessä.

VI. PALKKAUS

13. Kotityöstä maksettavien vähimmäis- palkkojen suuruudesta tulee sopia kansalli- sen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

14. (1) Kotityöntekijäin palkan suuruus tulee määrätä mieluiten työehtosopimusneu- votteluissa, tai niiden puuttuessa:

a) asianomaisen viranomaisen päätöksillä, kuultuaan edustavimpia työnantaja- ja työn- tekijäjärjestöjä sekä kotityöntekijöitä edusta- via ja kotityöntekijöiden työnantajia edusta- via järjestöjä, tai jos jälkimmäisiä järjestöjä ei ole olemassa, kotityöntekijöiden ja koti- työntekijöiden työnantajien edustajia, tai

b) muulla asianmukaisella palkkojen mää- räämismenettelyllä kansallisella, alakohtai- sella tai paikallisella tasolla.

(2) Mikäli palkkojen suuruudesta ei pääte- tä jollakin yllämainitulla 1 alakohdan taval- la, niistä tulee sopia kotityöntekijän ja työn- antajan välillä.

15. Urakkatyössä kotityöntekijän palkan suuruuden tulee olla vertailukelpoinen työn- antajan yrityksessä työskentelevän työnteki-

IV. MINIMUM AGE

10. National laws and regulations concer- ning minimum age for admission to employ- ment or work should apply to home work.

V. THE RIGHTS TO ORGANIZE AND TO BARGAIN COLLECTIVELY

11. Legislative or administrative restric- tions or other obstacles to:

(a) the evercise of the right of home- workers to establish their own organizations or to join the workers' organizations of their choice and to participate in the activities of such organizations; and

(b) the evercise of the right of organiza- tions of homeworkers to join trade union federations or confederations, should be identified and eliminated.

12. Measures should be taken to en- courage collective bargaining as a means of determining the terms and conditions of work of homeworkers.

VI. REMUNERATION

13. Minimum rates of wages should be fived for home work, in accordance with national law and practice.

14. (1) Rates of remuneration of home- workers should be fived preferably by col- lective bargaining, or in its absence, by:

(a) decisions of the competent authority, after consulting the most representative or- ganizations of employers and of workers as well as organizations concerned with home- workers and those of employers of home- workers, or where the latter organizations do not evist, representatives of homeworkers and of employers of homeworkers; or

(b) other appropriate wage-fiving machin- ery at the national, sectoral or local levels.

(2) Where rates of remuneration are not fived by one of the means in subparagraph

(1) above, they should be fived by agree- ment between the homeworker and the em- ployer.

15. For specified work paid by the piece, the rate of remuneration of a homeworker should be comparable to that received by a

jän tai, jos sellaista työntekijää ei ole, toises- sa yrityksessä kyseisellä alalla ja alueella työskentelevän työntekijän saamaan palk- kaan.

16. Kotityöntekijöiden tulee saada kor- vausta:

a) heidän työstään aiheutuneista kuluista, kuten energian ja veden käytöstä, tietoliiken- teestä ja koneiden ja laitteiden ylläpidosta aiheutuneista kuluista; ja

b) ajasta, joka kuluu koneiden ja laitteiden ylläpitoon, työkalujen vaihtamiseen, lajitte- luun, purkamiseen ja pakkaamiseen, ja muu- hun vastaavaan toimintaan.

17. (1) Palkkaturvaa koskevan kansallisen lainsäädännön tulee koskea kotityöntekijöitä.

(2) Kansallisen lainsäädännön tulee taata, että vähennyksille määritetään ennalta va- kiinnutetut perusteet, ja näiden tulee suojella kotityöntekijöitä epäoikeutetuilta vähennyk- siltä virheellisestä työstä tai vahingoittunees- ta materiaalista.

(3) Kotityöntekijöille tulee maksaa joko jokaisen valmiin työtehtävän luovuttamisen yhteydessä tai säännöllisin väliajoin, jotka eivät ole kuukautta pidempiä.

18. Mikäli käytetään välittäjää, tulee välit- täjä ja työnantaja saattaa yhteisvastuullisiksi kotityöntekijöille maksettavasta palkanmak- susta kansallisen lain ja käytännön mukaan.

VII. TYÖTURVALLISUUS JA -TERVEYS

19. Asianomaisen viranomaisen tulee var- mistaa niiden turvallisuus- ja terveyssäädök- siä ja varokeinoja koskevien ohjeiden levit- täminen, joita työnantajien ja kotityöntekijöi- den tulee noudattaa. Milloin mahdollista, nämä ohjeet tulee kääntää kotityöntekijöiden ymmärtämille kielille.

20. Työnantajilla tulee olla velvollisuus:

a) tiedottaa kotityöntekijöille kaikista heil- le annettaviin töihin liittyvistä vaaroista, jot- ka ovat tai joiden pitäisi olla työnantajan tiedossa, ja toimenpiteistä niiden varalta, sekä järjestää heille mahdollisuuksien mu- kaan tarpeellinen koulutus,

b) varmistaa, että kotityöntekijöille hanki- tut koneet, työvälineet ja muut laitteet on varustettu asianmukaisin suojalaittein, ja ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin var-

worker in the enterprise of the employer, or if there is no such worker, in another enter- prise in the branch of activity and region concerned.

16. Homeworkers should receive compen- sation for:

(a) costs incurred in connection with their work, such as those relating to the use of energy and water, communications and maintenance of machinery and equipment; and

(b) time spent in maintaining machinery and equipment, changing tools, sorting, un- packing and packing, and other such opera- tions.

17. (1) National laws and regulations con- cerning the protection of wages should apply to homeworkers.

(2) National laws and regulations should ensure that pre-established criteria are set for deductions and should protect homeworkers against unjustified deductions for defective work or spoilt materials.

(3) Homeworkers should be paid either on delivery of each completed work assignment or at regular intervals of not more than one month.

18. Where an intermediary is used, the intermediary and the employer should be made jointly and severally liable for pay- ment of the remuneration due to home- workers, in accordance with national law and practice.

VII. OCCUPATIONAL SAFETY AND HEALTH

19. The competent authority should ensure the dissemination of guidelines concerning the safety and health regulations and pre- cautions that employers and homeworkers are to observe. Where practicable, these guidelines should be translated into lan- guages understood by homeworkers.

20. Employers should be required to:

(a) inform homeworkers of any hazards that are known or ought to be known to the employer associated with the work given to them and of the precautions to be taken, and provide them, where appropriate, with the necessary training;

(b) ensure that machinery, tools or other equipment provided to homeworkers are equipped with appropriate safety devices and take reasonable steps to ensure that they are

mistaakseen, että ne ovat oikein kunnossapi- dettyjä, ja

c) antaa kotityöntekijöille maksutta kaikki tarpeelliset henkilökohtaiset suojalaitteet.

21. Kotityöntekijöillä tulee olla velvolli- suus:

a) noudattaa säädettyjä turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä toimenpiteitä,

b) pitää aiheellista huolta omasta turvalli- suudestaan ja terveydestään ja niiden henki- löiden turvallisuudesta ja terveydestä, joihin heidän toimintansa tai laiminlyöntinsä työssä saattaa vaikuttaa, mukaan luettuna heidän käyttöönsä annettujen materiaalien, konei- den, työvälineiden ja muiden laitteiden oikea käyttö.

22. (1) Kotityöntekijää, joka kieltäytyy suorittamasta työtä, jonka hän voi kohtuulli- sen oikeutetusti uskoa edustavan uhkaavaa ja vakavaa vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, tulee suojata aiheettomilta seuraamuksilta kansallisten olosuhteiden ja käytännön mukaisella tavalla. Kotityönteki- jän tulee ilmoittaa tilanteesta työnantajalle viipymättä.

(2) Kotityöntekijän, hänen perheensä tai väestön turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan ja vakavan vaaran sattuessa, siten kuin työ- suojelutarkastaja tai muu yleisestä turvalli- suudesta vastaava viranomainen on määrittä- nyt, kotityönteon jatkaminen tulee kieltää, kunnes asianmukaiset toimenpiteet on tehty tilanteen korjaamiseksi.

VIII. TYÖAIKA, LEPOJAKSOT JA LOMA

23. Työtehtävän valmistumiseksi asetetun määräajan ei tule viedä työntekijältä mahdol- lisuutta päivittäiseen ja viikoittaiseen lepoon, joka on verrattavissa muiden työntekijöiden saamaan lepoon.

24. Kansallisen lainsäädännön tulee luoda ehdot, joiden mukaisesti kotityöntekijöillä tulee olla oikeus palkallisiin yleisiin juhla- päiviin, palkallisiin vuosilomiin ja palkalli- siin sairaslomiin muiden työntekijöiden ta- voin.

IX. SOSIAALITURVA JA ÄITIYSSUOJELU

25. Kotityöntekijöillä tulee olla oikeus so- siaaliturvaan. Tämä voidaan järjestää:

properly maintained; and

21. Homeworkers should be required to:

(a) comply with prescribed safety and health measures;

(b) take reasonable care for their own safety and health and that of other persons who may be affected by their acts or omis- sions at work, including the proper use of materials, machinery, tools and other equip- ment placed at their disposal.

22. (1) A homeworker who refuses to car- ry out work which he or she has reasonable justification to believe presents an imminent and serious danger to his or her safety or health should be protected from undue con- sequences in a manner consistent with na- tional conditions and practice. The home- worker should report the situation to the em- ployer without delay.

(2) In the event of an imminent and serious danger to the safety or health of a homeworker, his or her family or the public, as determined by a labour inspector or other public safety official, the continuation of home work should be prohibited until appro- priate measures have been taken to remedy the situation.

VIII. HOURS OF WORK, REST PERIODS AND LEAVE

23. A deadline to complete a work assign- ment should not deprive a homeworker of the possibility to have daily and weekly rest comparable to that enjoyed by other workers.

24. National laws and regulations should establish the conditions under which home- workers should be entitled to benefit, as other workers, from paid public holidays, annual holidays with pay and paid sick leave.

IX. SOCIAL SECURITY AND MATERNITY PROTECTION

25. Homeworkers should benefit from so- cial security protection. This could be done by:

a) laajentamalla olemassa olevat sosiaali- turvamääräykset koskemaan kotityöntekijöi- tä;

b) muuttamalla sosiaaliturvaohjelmia koti- työntekijöitä koskeviksi; tai

c) kehittämällä erityisiä ohjelmia tai rahas- toja kotityöntekijöitä varten.

26. Äitiyssuojelua koskevaa kansallista lainsäädäntöä tulee soveltaa kotityöntekijöi- hin.

X. SUOJA TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISESSÄ

27. Kotityöntekijöillä tulee olla oikeus sa- maan suojaan kuin muilla työntekijöillä työ- suhteen päättämisessä.

(a) evtending evisting social security pro- visions to homeworkers;

(b) adapting social security schemes to cover homeworkers; or

26. National laws and regulations in the field of maternity protection should apply to homeworkers.

X. PROTECTION IN CASE OF TERMINATION OF EMPLOYMENT

27. Homeworkers should benefit from the same protection as that provided to other workers with respect to termination of em- ployment.

XI. RIITOJEN RATKAISEMINEN

28. Asianomaisen viranomaisen tulee var- mistaa, että kotityöntekijän ja työnantajan tai työnantajan käyttämän välittäjän väliseen riitaan on olemassa sovittelujärjestelmä.

XII. KOTITYÖTÄ KOSKEVAT OHJELMAT

29. (1) Jokaisen jäsenvaltion tulee yhteis- työssä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa edistää ja tukea ohjelmia, jotka:

a) tiedottavat kotityöntekijöille heidän oi- keuksistaan ja heille tarjolla olevista avun muodoista,

b) lisäävät työnantaja- ja työntekijäjärjestö- jen, yksityisten järjestöjen ja muun väestön tietoisuutta kotityötä koskevissa asioissa,

c) edistävät kotityöntekijöiden järjestöjen toimintaa niiden itse valitsemissaan järjes- töissä mukaan luettuna osuuskunnat,

d) järjestävät koulutusta kotityöntekijöiden taitojen (mukaan luettuna ei-perinteiset tai- dot, johtajuus- ja neuvottelutaidot), tuotta- vuuden, työllisyysmahdollisuuksien ja tulon- hankintakyvyn kehittämiseksi,

e) järjestävät koulutusta, joka järjestetään mahdollisimman lähellä työntekijöiden ko- teja ja johon ei ole tarpeettomia muodollisia pätevyysvaatimuksia,

f) parantavat kotityöntekijöiden turvalli- suutta ja terveyttä muun muassa edistämällä

XI. RESOLUTION OF DISPUTES

28. The competent authority should ensure that there are mechanisms for the resolution of disputes between a homeworker and an employer or any intermediary used by the employer.

XII. PROGRAMMES RELATED TO HOME WORK

29. (1) Each Member should, in cooper- ation with organizations of employers and workers, promote and support programmes which:

(a) inform homeworkers of their rights and the kinds of assistance available to them;

(b) raise awareness of home-work-related issues among employers' and workers' or- ganizations, non-governmental organizations and the public at large;

(d) provide training to improve home- workers' skills (including non-traditional skills, leadership and negotiating skills), pro- ductivity, employment opportunities and income-earning capacity

(e) provide training which is carried out as close as practicable to the workers' homes and does not require unnecessary formal qualifications;

(f) improve homeworkers' safety and health such as by facilitating their access to

sitä, että heidän käytettävissään olevat lait- teet, työkalut, raaka-aineet ja muut tarpeelli- set tarvikkeet ovat turvallisia ja korkealaatui- sia,

g) edistävät kotityöntekijöille tarkoitettujen keskusten ja verkostojen luomista, jotka tar- joavat heille informaatiota ja palveluja ja vähentävät heidän eristyneisyyttään;

h) auttavat luotonsaannissa, asumistason parantamisessa ja lastenhoidon järjestämises- sä; ja

i) edistävät sitä, että kotityö tunnustetaan ansioksi luettavaksi työkokemukseksi.

(2) On varmistettava, että maaseudulla asuvat kotityöntekijät voivat osallistua näihin ohjelmiin.

(3) On hyväksyttävä erityisiä ohjelmia, jotta lapsityövoiman käyttö kotityössä voi- daan poistaa.

XIII. TIEDONSAANTI

30. Tieto, joka koskee kotityöntekijöiden oikeuksia ja suojelua ja työnantajien velvol- lisuuksia kotityöntekijöitä kohtaan, sekä 29 kohdassa tarkoitetut ohjelmat tulee mahdolli- suuksien mukaan olla saatavilla kotityönteki- jöiden ymmärtämillä kielillä.

equipment, tools, raw materials and other essential materials that are safe and of good quality;

(g) facilitate the creation of centres and networks for homeworkers in order to provi- de them with information and services and reduce their isolation;

(h) facilitate access to credit, improved housing and child care; and

(i) promote recognition of home work as valid work evperience.

(2) Access to these programmes should be ensured to rural homeworkers.

(3) Specific programmes should be adopted to eliminate child labour in home work.

XIII. ACCESS TO INFORMATION

30. Where practicable, information concer- ning the rights and protection of home- workers and the obligations of employers to- wards homeworkers, as well as the program- mes referred to in Paragraph 29, should be provided in languages understood by home- workers.

6 400508H/8

214

N:o 19

(Suomen säädöskokoelman n:o 303/2000)

Asetus

merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 22 päi- vänä lokakuuta 1996 hyväksytty merenkulki- joiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä marraskuuta 1998 ja tasavallan presidentti ratifioinut 5 päivänä helmikuuta 1999 ja jonka ratifioinnin Kan-

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

sainvälisen työtoimiston pääjohtaja on 24 päivänä helmikuuta 1999 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voimaan 22 päivänä huhti- kuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2000.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

(Suomennos)

YLEISSOPIMUS

(nro 178),

joka koskee merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia

(Liite 1)

CONVENTION (No. 178)

concerning the Inspection of Seafarers' Working and Living Conditions

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 84. istuntokautensa 8. päi- vänä lokakuuta 1996,

toteaa merenkulkualan luonteen muuttumi- sen ja tämän seurauksena merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteissa vuoden 1926 meri- miesten ammattientarkastuksia koskevan suosituksen hyväksymisen jälkeen tapahtu- neet muutokset, ja

ottaa huomioon yleissopimuksen ja suosi- tuksen, jotka koskevat ammattien tarkastuk- sia, 1947; suosituksen, joka koskee ammat- tientarkastusta kaivos- ja kuljetusyrityksissä 1947; ja yleissopimuksen, joka koskee kaup- pa-aluksissa noudatettavaa vähimmäistasoa, 1976, ja

ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakun- tien merioikeusyleissopimuksen, 1982, voi- maantulon 16. marraskuuta 1994, ja

päättää hyväksyä eräät merimiestarkastuk- sen yleisiä periaatteita koskevaan suosituk- seen, 1926, tehtäviä muutoksia koskevat eh- dotukset, jotka ovat ensimmäisenä kohtana istunnon esityslistalla, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia kansainvälisen, vain liputusmaissa sovellet- tavan yleissopimuksen muotoon;

hyväksyy tänä 22 päivänä lokakuuta vuon- na 1996 seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Merenkulkijoiden ammattientarkastuksia koskeva yleissopimus, 1996:

OSA I. SOVELTAMISALA JA MÄÄRI- TELMÄT

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office and having met in its Eighty-fourth Session on 8 October 1996, and

Noting the changes in the nature of the shipping industry and, as a consequence the- reof, the changes in seafarers' working and living conditions since the Labour Inspection (Seamen) Recommendation, 1926, was adopted, and

Recalling the provisions of the Labour Ins- pection Convention and Recommendation, 1947, the Labour Inspection (Mining and Transport) Recommendation, 1947, and the Merchant Shipping (Minimum Standards) Convention, 1976, and

Recalling the entry into force of the Uni- ted Nations Convention on the Law of the Sea, 1982, on 16 November 1994, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to the revision of the Labour Inspection (Seamen) Recom- mendation, 1926, which is the first item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Con- vention for flag State implementation only; adopts, this twenty-second day of October of the year one thousand nine hundred and ninety-siv, the following Convention, which may be cited as the Labour Inspection (Sea-

farers) Convention, 1996:

PART I. SCOPE AND DEFINITIONS

1 artikla

1. Ellei tässä artiklassa toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin yksityisessä

Article I

1. Evcept as otherwise provided in this Article, this Convention applies to every

tai julkisessa omistuksessa oleviin merenkul- kuun käytettäviin aluksiin, jotka on rekiste- röity sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa yleisso- pimus on voimassa, ja joita käytetään kau- palliseen lastin tai matkustajien kuljettami- seen tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen. Tässä yleissopimuksessa alus, joka on kah- den jäsenvaltion rekisterissä, katsotaan rekis- teröidyksi siinä jäsenvaltiossa, jonka lipun alla se purjehtii.

2. Tässä yleissopimuksessa merenkulkuun käytettäviksi aluksiksi katsotaan kansallisen lainsäädännön mukaan merenkulkuun käytet- täviksi aluksiksi määritellyt alukset.

3.Yleissopimusta sovelletaan merihinaajiin.

4. Yleissopimusta ei sovelleta aluksiin, joi- den bruttovetoisuus on alle 500, eikä esimer- kiksi öljynporauslauttoihin ja porausasemiin silloin kun niitä ei käytetä merenkulkuun. Päätöksen siitä, mitkä alukset luetaan tämän kohdan piiriin, tekee koordinoiva viranomai- nen neuvoteltuaan laivanvarustajien ja me- renkulkijoiden edustavimpien järjestöjen kanssa.

5. Tämän yleissopimuksen määräykset koskevat ammattimaisia merikalastusaluksia siinä määrin kuin koordinoiva viranomainen katsoo mahdolliseksi kalastusalusten omista- jien ja kalastajien edustavien järjestöjen kanssa neuvoteltuaan.

6. Mikäli on epäselvää, voidaanko joiden- kin alusten katsoa harjoittavan kauppameren- kulkua tai ammattimaista merikalastusta tä- män yleissopimuksen tarkoittamassa merki- tyksessä, asian ratkaisee koordinoiva viran- omainen neuvoteltuaan ensin asianomaisten laivanvarustajia, merenkulkijoita ja kalastajia edustavien järjestöjen kanssa.

7. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a) “koordinoivalla viranomaisella“ ministe- riä, valtion virastoa tai muuta viranomaista, jolla on oikeus antaa ja valvoa säännöksiä, määräyksiä tai muita ohjeita, joilla on sitova vaikutus tarkastettaessa merenkulkijoiden työ- ja asuinoloja jäsenvaltiossa rekiste- röidyssä aluksessa;

b) “tarkastajalla“ valtion virkamiestä tai muuta julkisen viran haltijaa, joka on vas- tuussa merenkulkijoiden työ- ja elinolojen tai niiden osan tarkastuksesta, sekä henkilöä, jolla on koordinoivan viranomaisen 2 artik- lan 3 kohdan nojalla valtuuttaman laitoksen

seagoing ship, whether publicly or privately owned, which is registered in the territory of a Member for which the Convention is in force and is engaged in the transport of car- go or passengers for the purpose of trade or is employed for any other commercial pur- pose. For the purpose of this Convention, a ship that is on the register of two Members is deemed to be registered in the territory of the Member whose flag it flies.

2. National laws or regulations shall deter- mine which ships are to be regarded as sea- going ships for the purpose of this Conven- tion.

3. This Convention applies to seagoing tugs.

4. This Convention does not apply to ves- sels less than 500 gross tonnage and, when not engaged in navigation, vessels such as oil rigs and drilling platforms. The decision as to which vessels are covered by this para- graph shall be taken by the central coor- dinating authority in consultation with the most representative organizations of shipow- ners and seafarers.

5. To the evtent the central coordinating authority deems it practicable, after consult- ing the representative organizations of fish- ing vessel owners and fishermen, the provi- sions of this Convention shall apply to com- mercial maritime fishing vessels.

6. In the event of any doubt as to whether or not any ships are to be regarded as enga- ged in commercial maritime operations or commercial maritime fishing for the purpose of this Convention, the question shall be determined by the central coordinating aut- hority after consulting the organizations of shipowners, seafarers and fishermen concer- ned.

7. For the purpose of this Convention:

a) the term "central coordinating authority" means ministers, government departments or other public authorities having power to is- sue and supervise the implementation of regulations, orders or other instructions hav- ing the force of law in respect of inspection of seafarers' working and living conditions in relation to any ship registered in the ter- ritory of the Member;

b) the term "inspector" means any civil servant or other public official with respon- sibility for inspecting any aspect of seafa- rers' working and living conditions, as well as any other person holding proper creden- tials performing an inspection for an institu-

tai järjestön antama valtakirja tarkastusten suorittamiseen;

c) “säännökset ja määräykset“ lakien ja asetusten lisäksi välitystuomioita ja työeh- tosopimuksia, jotka ovat oikeudellisesti vel- voittavia;

d) “merenkulkijat“ henkilöiksi, jotka työs- kentelevät jossakin tehtävässä sellaisella me- renkulkuun käytettävälle aluksella, johon yleissopimusta sovelletaan. Mikäli on epä- selvää, voidaanko jokin työntekijäryhmä tä- män yleissopimuksen puitteissa katsoa kuu- luvaksi merenkulkijoihin, asian ratkaisee koordinoiva viranomainen neuvoteltuaan ensin laivanvarustajien ja merenkulkijoiden asianomaisten järjestöjen kanssa.

e) “merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteil- la“ olosuhteita ja ehtoja, jotka liittyvät aluk- sella olevien asuin- ja työtilojen huoltoon ja siisteyteen, vähimmäisikään, työsopimuk- seen, ruokaan ja ruokahuoltoon, miehistön majoitukseen, työhönottoon, miehitykseen, pätevyysvaatimuksiin, työaikaan, lääkärintar- kastuksiin, työtapaturmien ehkäisyyn, ter- veydenhoitoon, sairaus- ja tapaturma-avus- tukseen, sosiaaliturvaan ja siihen liittyviin asioihin, kotiinpalauttamiseen, kansallisen lainsäädännön alaisiin työsuhteen ehtoihin, sekä yhdistymisvapauteen niin kuin se on määritelty vuoden 1948 Kansainvälisen työ- järjestön sopimuksessa, joka koskee amma- tillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua.

OSA II. TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMI- NEN

2 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio, jota yleissopimus sitoo, ylläpitää merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastusjärjestelmää.

2. Koordinoiva viranomainen koordinoi merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteita osit- tain tai kokonaan koskevia tarkastuksia ja määrittelee niissä noudatettavat periaatteet.

3. Koordinoiva viranomainen on kaikissa tapauksissa vastuussa merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastamisesta. Se voi valtuuttaa päteväksi ja riippumattomaksi kat- somiaan julkisia laitoksia tai muita järjestöjä

tion or organization authorized by the cen- tral coordinating authority in accordance with Article 2, paragraph 3;

c) the term "legal provisions" includes, in addition to laws and regulations, arbitration awards and collective agreements upon which the force of law is conferred;

d) the term "seafarers" means persons who are employed in any capacity on board a seagoing ship to which the Convention ap- plies. In the event of any doubt as to whet- her any categories of persons are to be re- garded as seafarers for the purpose of this Convention, the question shall be deter- mined by the central coordinating authority after consulting the organizations of shipow- ners and seafarers concerned;

e) the term "seafarers' working and living conditions" means the conditions such as those relating to the standards of mainten- ance and cleanliness of shipboard living and working areas, minimum age, articles of agreement, food and catering, crew ac- commodation, recruitment, manning, qualifi- cations, hours of work, medical eva- minations, prevention of occupational acci- dents, medical care, sickness and injury be- nefits, social welfare and related matters, repatriation, terms and conditions of employment which are subject to national laws and regulations, and freedom of associ- ation as defined in the Freedom of Associ- ation and Protection of the Right to Organise Convention, 1948, of the Interna- tional Labour Organization.

PART II. ORGANIZATION OF INSPEC- TION

Article 2

1. Each Member for which the Convention is in force shall maintain a system of ins- pection of seafarers' working and living con- ditions.

2. The central coordinating authority shall coordinate inspections wholly or partly con- cerned with seafarers' working and living conditions and shall establish principles to be observed.

3. The central coordinating authority shall in all cases be responsible for the inspection of seafarers' working and living conditions. It ma authorize public institutions or other organizations it recognizes as competent and

suorittamaan puolestaan merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia. Näistä laitoksista ja järjestöistä koordinoivan viran- omaisen on ylläpidettävä luetteloa, jonka on oltava yleisön saatavilla.

3 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio huolehtii, että kaik- ki sen alueella rekisteröidyt alukset tarkaste- taan vähintään kolmen vuoden määräajoin ja mikäli mahdollista yhden vuoden välein sen varmistamiseksi, että merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteet aluksella noudattavat kan- sallista lainsäädäntöä.

2. Jos jäsenvaltiolle tehdään valitus tai esi- tetään näyttöä siitä, ettei sen alueella rekiste- röity alus ole kansallisen lainsäädännön mu- kainen merenkulkijoiden työ- ja elinolosuh- teiden osalta, jäsenvaltion on ryhdyttävä tar- kastustoimenpiteisiin mahdollisimman no- peasti.

3. Kun aluksella on tehty huomattavia ra- kenteellisia tai majoitusjärjestelyjä koskevia muutoksia, alus on tarkastettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua muutosten teke- misestä.

independent to carry out inspections of seafarers' working and living conditions on its behalf. It shall maintain and make pub- licly available a list of such institutions or organizations.

Article 3

1. Each Member shall ensure that all ships registered in its territory are inspected at intervals not evceeding three years and, when practicable, annually, to verify that the seafarers' working and living conditions on board conform to national laws and regula- tions.

2. If a Member receives a complaint or obtains evidence that a ship registered in its territory does not conform to national laws and regulations in respect of seafarers' wor- king and living conditions, the Member shall take measures to inspect the ship as soon as practicable.

3. In cases of substantial changes in con- struction or accommodation arrangements, the ship shall be inspected within three months of such changes.

4 artikla

Jokainen jäsenvaltio nimittää tehtävien hoitamiseen pätevät tarkastajat ja huolehtii siitä, että tarkastajia on riittävä määrä tämän yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi.

5 artikla

1. Tarkastajien asema ja palvelusehdot ta- kaavat riippumattomuuden hallituksen vaih- doksista ja asiattomista ulkopuolisista vai- kutteista.

2. Asianmukaisen valtakirjan saaneilla tar- kastajilla on valtuudet:

a) nousta jäsenvaltion alueella rekisteröi- tyyn alukseen ja päästä tarkastuksen kannal- ta tarpeellisiin tiloihin;

b) suorittaa tarpeelliseksi katsomiaan tutki- muksia, kokeita tai tiedusteluja selvittääk- seen, että säännöksiä ja määräyksiä noudate- taan tarkasti;

c) vaatia, että puutteet korjataan; ja

d) silloin, kun on aihetta uskoa, että puute aiheuttaa huomattavaa vaaraa merenkulkijoi-

Article 4

Each Member shall appoint inspectors qualified for the performance of their duties and shall take the necessary steps to satisfy itself that inspectors are available in suffi- cient number to meet the requirements of this Convention.

Article 5

1. Inspectors shall have the status and con- ditions of service to ensure that they are independent of changes of government and of improper evternal influences.

2. Inspectors provided with proper creden- tials shall be empowered:

a) to board a ship registered in the terri- tory of the Member and to enter premises as necessary for inspection;

b) to carry out any evamination, test or inquiry which they may consider necessary in order to satisfy themselves that the legal provisions are being strictly observed;

c) to require that deficiencies are rem- edied; and

d) where they have grounds to believe that a deficiency constitutes a significant danger

den terveydelle ja työturvallisuudelle, kieltää aluksen lähtö satamasta ennen kuin välttä- mättömät toimenpiteet on suoritettu, kuiten- kin sillä edellytyksellä että alusta ei kohtuut- tomasti viivytetä eikä pidätetä; kiellosta on oikeus valittaa oikeus- tai hallintoviranomai- sille.

to seafarers' health and safety, to prohibit, subject to any right of appeal to a judicial or administrative authority, a ship from leaving port until necessary measures are taken, the ship not being unreasonably detained or delayed.

6 artikla

1. Kun suoritetaan tarkastus tai ryhdytään tämän yleissopimuksen edellyttämiin toi- menpiteisiin, pyritään kaikin kohtuullisin keinoin välttämään aluksen kohtuuton pidät- täminen tai viivyttäminen.

2. Jos alusta on kohtuuttomasti pidätetty tai viivytetty, laivanvarustaja tai laivanisäntä on oikeutettu korvauksiin kärsimistään me- netyksistä tai vahingoista. Todistustaakka väitteestä, että pidättäminen tai viivyttämi- nen on ollut kohtuutonta, on laivanvarusta- jalla tai laivanisännällä.

Article 6

1. When an inspection is conducted or when measures are taken under this Con- vention, all reasonable efforts shall be made to avoid a ship being unreasonably detained or delayed.

2. If a ship is unreasonably detained or delayed, the shipowner or operator of the ship shall be entitled to compensation for any loss or damage suffered. In any instance of alleged unreasonable detention or delay, the burden of proof shall lie with the shi- powner or operator of the ship.

OSA III. RANGAISTUKSET PART III. PENALTIES

7 artikla

1. Kansallisessa lainsäädännössä määrätään riittävät rangaistukset tarkastajien toimival- taan kuuluvien säännösten ja määräysten rikkomisesta ja tarkastajan työn estämisestä, ja rangaistukset pannaan tehokkaasti täytän- töön.

2. Tarkastajat voivat harkintansa mukaan antaa varoituksia ja neuvoja sen sijaan, että he ryhtyvät oikeudellisiin toimenpiteisiin tai suosittelevat niihin ryhtymistä.

Article 7

1. Adequate penalties for violations of the legal provisions enforceable by inspectors and for obstructing inspectors in the perfor- mance of their duties shall be provided for by national laws or regulations and shall be effectively enforced.

2. Inspectors shall have the discretion to give warnings and advice instead of institu- ting or recommending proceedings.

OSA IV. KERTOMUKSET PART IV. REPORTS

8 artikla

1. Koordinoiva viranomainen pitää kirjaa merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksista.

2. Koordinoiva viranomainen julkaisee tarkastustoiminnasta vuosittain kertomuksen, johon sisältyy luettelo tarkastuksia tekemään valtuutetuista laitoksista ja järjestöistä. Vuo- sittainen kertomus on julkaistava kohtuulli- sen ajan kuluttua käsiteltävänä olevan vuo- den päättymisestä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

Article 8

1. The central coordinating authority shall maintain records of inspections of seafarers' working and living conditions.

2. It shall publish an annual report on in- spection activities, including a list of institu- tions and organizations authorized to carry out inspections on its behalf. This report shall be published within a reasonable time after the end of the year to which it relates and in any case within siv months.

9 artikla

1. Tarkastajat toimittavat jokaisesta tarkas- tuksesta kertomuksen koordinoivalle viran- omaiselle. Aluksen päällikölle toimitetaan kertomuksesta joko englanninkielinen tai aluksen työkielellä kirjoitettu kappale, toinen kappale toimitetaan aluksen ilmoitustaululle merenkulkijoiden tiedoksi tai lähetetään hei- dän edustajilleen.

2. Huomattavan tapahtuman jälkeen tehtä- västä tarkastuksesta on annettava kertomus mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tarkastuksen loppuun saattamisesta.

Article 9

1. Inspectors shall submit a report of each inspection to the central coordinating au- thority. One copy of the report in English or in the working language of the ship shall be furnished to the master of the ship and anot- her copy shall be posted on the ship's notice board for the information of the seafarers or sent to their representatives.

2. In case of an inspection pursuant to a major incident, the report shall be submitted as soon as practicable but not later than one month following the conclusion of the in- spection.

OSA V. LOPPUMÄÄRÄYKSET PART V. FINAL PROVISIONS

10 artikla

Tämä yleissopimus korvaa suosituksen jo- ka koskee merimiestyön tarkastuksen yleisiä periaatteita, 1926.

11 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.

12 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimiston pää- johtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentois- ta kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenval- tion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahden- toista kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

13 artikla

Article 10

This Convention supersedes the Labour Inspection (Seamen) Recommendation, 1926.

Article 11

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director-Gen- eral of the International Labour Office for registration.

Article 12

2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Di- rector-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the date on which its ratification has been registered.

Article 13

ten. Kyseinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua rekisteröimispäivä- määrästä.

14 artikla

2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen ratifioinnin rekisteröinnistä pääjohta- jan on kiinnitettävä jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivämäärään.

15 artikla

16 artikla

17 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain

7 400508H/8

Such denunciation shall not take effect until one year after the date on which it is regis- tered.

2. Each Member which has ratified this Convention and which does not within the year following the evpiration of the period of ten years mentioned in the preceding pa- ragraph, evercise the right of denunciation provided for in this Article, will be bound for another period of ten years and, there- after, may denounce this Convention at the evpiration of each period of ten years under the terms provided for in this Article.

Article 14

1. The Director-General of the Interna- tional Labour Office shall notify all Mem- bers of the International Labour Organiza- tion of the registration of all ratifications and denunciations communicated by the Members of the Organization.

Article 15

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Secretary-General of the United Nations, for registration in accordance with Article 102 of the Charter of the United Nations, full particulars of all ratifications and acts of de- nunciation registered by the Director-Gen- eral in accordance with the provisions of the preceding Articles.

Article 16

At such times as it may consider necessa- ry, the Governing Body of the International Labour Office shall present to the General Conference a report on the working of this Convention and shall evamine the desirabil- ity of placing on the agenda of the Confer- ence the question of its revision in whole or in part.

Article 17

1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in

korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrätä, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö- mästi ipso jure tämän yleissopimuksen ir- tisanoutuminen 13 artiklan ehdoista huoli- matta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.

whole or in part, then, unless the new Con- vention otherwise provides —

a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure involve the immediate denunciation of this Conven- tion, notwithstanding the provisions of Ar- ticle 13 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;

b) as from the date when the new revising Convention comes into force, this Conven- tion shall cease to be open to ratification by the Members.

2. This Convention shall in any case re- main in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.

18 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.

Article 18

The English and French versions of the tevt of this Convention are equally authori- tative.

(Suomennos) (Liite 2)

SUOSITUS

(nro 185)

joka koskee merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkastuksia

RECOMMENDATION (No. 185)

concerning the Inspection of Seafarers' Working and Living Conditions

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 84. istuntokautensa 8. päi- vänä lokakuuta 1996, ja

päättää hyväksyä eräitä ehdotuksia koskien muutoksia merimiestyön tarkastuksen yleisiä periaatteita koskevaan suositukseen, 1926, joka on istunnon ensimmäisenä kohtana esi- tyslistalla, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia suosituksen muotoon täydentämään meren- kulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tarkas- tusta koskevaa yleissopimusta, 1996,

hyväksyy tänä 22 päivänä lokakuuta vuon- na 1996 seuraavan suosituksen, josta voi- daan käyttää nimitystä Merenkulkijoiden ammattientarkastusta koskeva suositus, 1996:

I. YHTEISTYÖ JA KOORDINAATIO

1. Koordinoivan viranomaisen tulisi sopi- vin järjestelyin edistää julkisten laitosten ja muiden merenkulkijoiden työ- ja elinolosuh- teita käsittelevien järjestöjen tehokasta yh- teistyötä.

2. Varmistaakseen tarkastajien, laivanva- rustajien, merenkulkijoiden ja heidän järjes- töjensä välisen yhteistyön sekä ylläpitääk- seen tai parantaakseen merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteita koordinoivan viranomaisen tulisi neuvotella järjestöjen edustajien kanssa säännöllisin väliajoin keinoista, joilla nämä tavoitteet parhaiten saavutetaan. Neuvottelu- tavan päättää koordinoiva viranomainen neu- voteltuaan ensin laivanvarustajien ja meren- kulkijoiden järjestöjen kanssa.

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office and having met in its Eighty-fourth Session on 8 October 1996, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to the revision of the Labour Inspection (Seamen) Recommen- dation, 1926, which is the first item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Labour Inspection (Sea- farers) Convention, 1996;

adopts, this twenty-second day of October of the year one thousand nine hundred and ninety-siv, the following Recommendation, which may be cited as the Labour Inspection (Seafarers) Recommendation, 1996:

I. COOPERATION AND COORDINA- TION

1. The central coordinating authority should make appropriate arrangements to promote effective cooperation between pub- lic institutions and other organizations con- cerned with seafarers' working and living conditions.

2. To ensure cooperation between inspec- tors, shipowners, seafarers and their respec- tive organizations, and in order to maintain or improve seafarers' working and living conditions, the central coordinating authority should consult the representatives of such organizations at regular intervals as to the best means of attaining these ends. The manner of such consultation should be de- termined by the central coordinating au- thority after consulting with shipowners' and seafarers' organizations.

II. TARKASTUSTEN JÄRJESTÄMINEN

3. Koordinoivalla viranomaisella ja muulla taholla tai viranomaisella, joka suorittaa me- renkulkijoiden työ- ja elinolojen tarkastuk- siin kokonaan tai osittain liittyviä toimia, tulisi olla riittävät resurssit tehtäviensä täyt- tämiseen.

4. Tarkastajien määrän tulisi olla tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta riittävä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon:

a) tarkastajien tekemän työn tärkeys, eten- kin tarkastettavaksi tulevien alusten luku- määrä, luonne ja koko sekä toimeenpantavi- en säännösten ja määräysten lukumäärä ja monimutkaisuus,

b) tarkastajien käyttöön varatut aineelliset edellytykset, ja

c) tarkastuksen tehokkaan suorittamisen edellyttämät käytännön olosuhteet.

5. Merenkulkijoiden työ- ja elinolojen tar- kastusjärjestelmän tulisi antaa tarkastajille mahdollisuus:

a) kiinnittää koordinoivan viranomaisen huomio kaikkiin puutteisiin tai väärinkäytök- siin, joita voimassaolevat säännökset ja mää- räykset eivät kata ja tehdä koordinoivalle viranomaiselle ehdotuksia säädösten ja mää- räysten parantamiseksi, ja

b) nousta laivaan ja päästä tarkastuksen kannalta oleellisiin tiloihin vapaasti ja ilman ennakkoilmoitusta mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

6. Koordinoivan viranomaisen tulisi:

a) laatia yksinkertaisia menettelytapoja, joiden avulla merenkulkijat tai heidän edus- tajansa voivat luottamuksellisesti ilmoittaa säännösten ja määräysten mahdollisista rik- komuksista ja tarkastajat pystyvät tutkimaan asian viipymättä,

b) varmistaa, että aluksen päällikkö, mie- histön jäsenet tai merenkulkijoiden edustajat voivat pyytää tarkastusta aina kun katsovat sen tarpeelliseksi, ja

c) tarjota laivanvarustajille, merenkulkijoil- le ja heidän järjestöilleen teknistä tietoa ja neuvoja tehokkaasta tavasta toteuttaa sään- nöksiä ja määräyksiä ja parantaa merenkul- kijoiden työ- ja elinolosuhteita.

II. ORGANIZATION OF INSPECTION

3. The central coordinating authority and any other service or authority wholly or partly concerned with the inspection of sea- farers' working and living conditions should have the resources necessary to fulfil their functions.

4. The number of inspectors should be sufficient to secure the efficient discharge of their duties and should be determined with due regard to:

a) the importance of the duties which the inspectors have to perform, in particular the number, nature and size of ships liable to inspection and the number and complevity of the legal provisions to be enforced;

b) the material means placed at the dis- posal of the inspectors; and

c) the practical conditions under which inspections must be carried out in order to be effective.

5. The system of inspection of seafarers' working and living conditions should permit inspectors:

a) to alert the central coordinating authori- ty to any deficiency or abuse not specifically covered by evisting legal provisions and submit proposals to it for the improvement of laws and regulations; and

b) to board ships and enter relevant pre- mises freely and without previous notice at any hour of the day or night.

6. The central coordinating authority should:

a) establish simple procedures to enable it to receive information in confidence concer- ning possible infringements of legal pro- visions presented by seafarers directly or through representatives, and enable inspec- tors to investigate such matters promptly;

b) enable masters, crew members or rep- resentatives of the seafarers to call for an inspection when they consider it necessary; and

c) supply technical information and advice to shipowners and seafarers and organiza- tions concerned as to the most effective means of complying with the legal provi- sions and improving seafarers' working and living conditions.

III. TARKASTAJIEN ASEMA, TEHTÄ- VÄT JA TOIMIVALTA

7. (1) Kansalliseen lainsäädäntöön mahdol- lisesti sisältyvien julkisten virkojen muiden pääsyvaatimusten lisäksi tarkastajilla tulisi olla tehtävien hoitamiseen vaadittava päte- vyys ja koulutus, ja mikäli mahdollista, me- renkulkualan koulutus tai alan kokemusta. Heillä tulisi olla riittävästi tietoa merenkul- kijoiden työ- ja elinolosuhteista sekä riittävä englannin kielen taito.

(2) Koordinoivan viranomaisen tulisi päät- tää pätevyyden toteamistavasta.

8. Työsuhteen aikana tarkastajille tulisi tar- jota sopivaa jatkokoulutusta.

9. Jokaisen jäsenvaltion tulisi järjestää tar- kastajille mahdollisuus käyttää avustajina teknisiä ja muita erikoisalojen asiantuntijoi- ta, joilla on tarvittava pätevyys.

10. Tarkastajille ei tulisi antaa tehtäviä, jotka lukumääränsä tai luonteensa vuoksi voivat haitata tehokasta tarkastusta tai mil- lään tavoin heikentää heidän arvovaltaansa tai puolueettomuuttaan suhteessa laivanva- rustajiin, merenkulkijoihin tai muihin asian- osaisiin.

11. Kaikille tarkastajille tulisi järjestää so- pivassa paikassa sijaitsevat toimitilat, sopivat välineet ja kulkuneuvo, jotka mahdollistavat tehtävien tehokkaan hoidon.

12. (1) Asianmukaisen valtakirjan saaneilla tarkastajilla tulisi olla valtuudet:

a) kuulustella aluksen päällikköä, meren- kulkijaa tai ketä muuta tahansa, laivanvarus- taja tai varustamon edustaja mukaan lukien, mistä tahansa säännösten ja määräysten so- veltamiseen liittyvästä asiasta; kuulusteltavan henkilön pyynnöstä kuulustelu on suoritetta- va todistajan läsnäollessa,

b) vaatia nähtäväkseen kirjoja, lokikirjoja, rekistereitä, todistuksia tai muita asiakirjoja tai tietoja, jotka suoraan liittyvät tutkittavana oleviin asioihin tarkastaakseen, että säännök- siä ja määräyksiä noudatetaan,

c) vaatia, että säännösten ja määräysten edellyttämät ilmoitukset pannaan nähtäville, ja

d) ottaa tai poistaa aluksesta tutkimustar- koituksia varten näytteitä tuotteista, lastista, juomavedestä, ruokatarvikkeista sekä käsi- tellyistä materiaaleista ja aineista.

III. STATUS, DUTIES AND POWERS OF INSPECTORS

7. (1) Subject to any conditions for rec- ruitment to the public service which may be prescribed by national laws or regulations, inspectors should have qualifications and adequate training to perform their duties and where possible should have a maritime edu- cation or evperience as a seafarer. They should have adequate knowledge of seafa- rers' working and living conditions and of the English language.

(2) The means for ascertaining such quali- fications should be determined by the central coordinating authority.

8. Measures should be taken to provide inspectors with appropriate further training during their employment.

9. Each Member should take the necessary measures so that duly qualified technical evperts and specialists may be called upon, as needed, to assist in the work of inspec- tors.

10. Inspectors should not be entrusted with duties which might, because of their number or nature, interfere with effective inspection or prejudice in any way their authority or impartiality in their relations with shipow- ners, seafarers or other interested parties.

11. All inspectors should be provided with conveniently situated premises, equipment and means of transport adequate for the effi- cient performance of their duties.

12. (1) Inspectors provided with proper credentials should be empowered:

a) to question the master, seafarer or any other person, including the shipowner or the shipowner's representative, on any matter concerning the application of the legal pro- visions in the presence of a witness that the person may have requested;

b) to require the production of any books, log books, registers, certificates or other do- cuments or information directly related to matters subject to inspection, in order to check conformity with the legal provisions;

c) to enforce the posting of notices re- quired by the legal provisions; and

d) to take or remove, for the purposes of analysis, samples of products, cargo, drin- king-water, provisions and materials and substances used or handled.

(2) Laivanvarustajalle tai varustamon edus- tajalle ja tarpeen vaatiessa merenkulkijalle tulisi ilmoittaa 1 kohdan d alakohdan mukai- sesta näytteiden ottamisesta tai aluksesta poistamisesta, tai mainitun henkilön tulisi olla paikalla näytettä otettaessa tai poistetta- essa. Tarkastajan tulisi kirjata muistiin näyt- teen määrä.

13. Aloittaessaan aluksen tarkastuksen tar- kastajien tulisi ilmoittaa läsnäolostaan aluk- sen päällikölle tai vastuussa olevalle henki- lölle, ja tarpeen mukaan merenkulkijoille tai heidän edustajilleen.

14. Koordinoivalle viranomaiselle tulisi il- moittaa kaikista merenkulkijoiden työtapa- turmista tai ammattitaudeista sellaisissa ta- pauksissa ja sellaisella tavalla kuin kansalli- nen lainsäädäntö edellyttää.

15. Tarkastajille tulisi:

a) asettaa kielto saada suoraa tai epäsuoraa hyötyä toiminnasta, jota heidät kutsutaan tutkimaan,

b) asettaa velvollisuus asianmukaisten ran- gaistusten tai kurinpitotoimien uhalla vielä palveluksesta lähdettyäänkin olla paljasta- matta liikesalaisuuksia tai luottamuksellisia työmenetelmiä tai luonteeltaan henkilökoh- taisia tietoja, joita he työtehtäviä suorittaes- saan saavat tietoonsa,

c) asettaa velvollisuus pitää luottamuksel- lisena tieto siitä, kuka on tehnyt valituksen merenkulkijoiden työ- ja elinolosuhteissa esiintyvistä vaaroista tai puutteista tai sään- nösten ja määräysten rikkomisesta ja olla antamatta laivanvarustajalle, varustamon edustajalle tai laivanisännälle pienintäkään vihjettä siitä, että tarkastus tehtiin valituksen vuoksi, ja

d) asettaa velvollisuus harkintansa mukaan saattaa laivanvarustajan, laivanisännän tai aluksen päällikön tietoon puutteet, jotka voi- vat vaikuttaa aluksella olevien terveyteen ja turvallisuuteen.

(2) The shipowner or the shipowner's rep- resentative, and where appropriate the sea- farer, should be notified of any sample being taken or removed in accordance with subparagraph (l)(d) or should be present at the time a sample is taken or removed. The quantity of such a sample should be proper- ly recorded by the inspector.

13. When commencing a ship inspection, inspectors should provide notification of their presence to the master or person in charge and, where appropriate, to the seafa- rers or their representatives.

14. The central coordinating authority should be notified of any occupational inju- ries or diseases affecting seafarers in such cases and in such manner as may be presc- ribed by national laws or regulations.

15. Inspectors should:

a) be prohibited from having any direct or indirect interest in any operation which they are called upon to inspect;

b) subject to appropriate penalties or disci- plinary measures, not reveal, even after lea- ving service, any commercial secrets or con- fidential working processes or information of a personal nature which may come to their knowledge in the course of their duties;

c) treat as confidential the source of any complaint alleging a danger or deficiency in relation to seafarers' working and living con- ditions or an infringement of legal provi- sions and give no intimation to the ship- owner, the shipowner's representative or the operator of the ship that an inspection was made as a consequence of such a complaint; and

d) have discretion, following an inspecti- on, to bring immediately to the attention of the shipowner, the operator of the ship or the master deficiencies which may affect the health and safety of those on board ship.

IV. KERTOMUKSET

16. Yleissopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisen, koordinoivan viranomaisen jul- kaiseman vuosittaisen kertomuksen tulisi sisältää myös:

a) luettelo voimassaolevista säädöksistä ja määräyksistä, jotka liittyvät merenkulkijoi- den työ- ja elinolosuhteisiin, sekä kaikista muutoksista, jotka ovat tulleet voimaan vuo- den aikana,

IV. REPORTS

16. The annual report published by the central coordinating authority in accordance with Article 8, paragraph 2, of the Conven- tion should also contain:

a) a list of laws and regulations in force relevant to seafarers' working and living conditions and any amendments which have come into operation during the year;

b) yleissopimuksen 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusjärjestelmän organisaatiota koskevat yksityiskohdat;

c) tilasto aluksista ja muista tiloista, jotka on tarkastettava ja niistä, jotka on tarkastet- tu,

d) tilasto merenkulkijoista, jotka ovat tä- män kohdan a) alakohdassa tarkoitettujen säädösten ja määräysten alaisia,

e) tilastoja ja tietoja lainrikkomuksista, määrätyistä rangaistuksista ja alusten pidättä- mistapauksista, ja

f) tilastoja merenkulkijoiden työtapatur- mista ja ammattitaudeista.

17. Yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoite- tut raportit tulisi laatia siten ja sen sisältöisi- nä, kuin koordinoiva viranomainen määrää.

b) details of the organization of the system of inspection referred to in Article 2 of the Convention;

c) statistics of ships or other premises li- able to inspection and of ships and other premises actually inspected;

d) statistics of seafarers subject to the laws and regulations referred to in subparagraph

(a) of this paragraph;

e) statistics and information on infringe- ments of legislation, penalties imposed and cases of detention of ships; and

f) statistics of occupational injuries and diseases affecting seafarers.

17. The reports referred to in Article 9 of the Convention should be drawn up in such manner and should deal with such subject matter as may be prescribed by the central coordinating authority.

228

N:o 20

(Suomen säädöskokoelman n:o 304/2000)

Asetus

merenkulkijoiden työnvälitystä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 22 päi- vänä lokakuuta 1996 hyväksytty merenkulki- joiden työnvälitystä koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 3 päivänä helmikuuta 1999 ja tasavallan presidentti ratifioinut 30 päivänä huhtikuuta 1999 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimis-

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

ton pääjohtaja on 25 päivänä toukokuuta 1999 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voi- maan 25 päivänä toukokuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta 2000.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

(Käännös) (Liite)

YLEISSOPIMUS

(nro 179),

joka koskee merenkulkijoiden työnvälitystä

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 84. istuntokautensa 8. päi- vänä lokakuuta 1996, ja

ottaa huomioon yleissopimuksen, joka kos- kee merimiesten työsopimusta, 1926; yleis- sopimuksen, joka koskee ammatillista järjes- täytymisvapautta ja ammatillisen järjestäyty- misoikeuden suojelua, 1948; yleissopimuk- sen ja suosituksen, jotka koskevat työnväli- tyksen järjestelyä, 1948; yleissopimuksen, joka koskee järjestäytymisoikeuden ja kol- lektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista, 1949; suosituksen, joka koskee merenkulkijan ottamista toimeen vieraassa maassa rekisteröityyn alukseen, 1958; yleis- sopimuksen, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtu- vaa syrjintää, 1958; suosituksen, joka koskee aluksissa tapahtuvasta teknisestä kehityksestä aiheutuvia työllisyysongelmia, 1970; yleisso- pimuksen, joka koskee työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää, 1973; yleissopi- muksen ja suosituksen, jotka koskevat nuor- ten merenkulkijain jatkuvaa työllistämistä, 1976; yleissopimuksen, joka koskee kauppa- aluksissa noudatettavaa vähimmäistasoa, 1976; yleissopimuksen, joka koskee meren- kulkijoiden kotimatkaoikeutta (muutettu), 1987 ja yleissopimuksen, joka koskee me- renkulkijoiden työ- ja elinolosuhteiden tar- kastuksia, 1996, ja

ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakun-

tien merioikeusyleissopimuksen, 1982, voi-

CONVENTION (No. 179)

concerning the Recruitment and Placement of Seafarers

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-Fourth Session on 8 October 1996, and

Noting the provisions of the Seamen's Articles of Agreement Convention, 1926, the Freedom of Association and Protection of the Right to Organise Convention, 1948, the Employment Service Convention and Re- commendation, 1948, the Right to Organise and Collective Bargaining Convention, 1949, the Seafarers' Engagement (Foreign Vessels) Recommendation, 1958, the Discrimination (Employment and Occupation) Convention, 1958, the Employment of Seafarers (Techni- cal Developments) Recommendation, 1970, the Minimum Age Convention, 1973, the Continuity of Employment (Seafarers) Con- vention and Recommendation, 1976, the Merchant Shipping (Minimum Standards) Convention, 1976, the Repatriation of Sea- farers Convention (Revised), 1987, and the Labour Inspection (Seafarers) Convention, 1996, and

Recalling the entry into force of the United Nations Convention on the Law of

8 400508H/8

maantulon 16. päivänä marraskuuta 1994, ja päättää hyväksyä eräitä ehdotuksia koski- en, jotka liittyvät merimiesten työnvälitystä koskevan yleissopimuksen, 1920, muuttami- seen, mikä on istunnon esityslistalla kolman-

xxxx kohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon;

hyväksyy tänä 22 päivänä lokakuuta 1996 seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Merenkulkijoiden työnvä- litystä koskeva yleissopimus, 1996:

the Sea, 1982, on 16 November 1994, and Having decided upon the adoption of cer-

tain proposals with regard to the revision of the Placing of Seamen Convention, 1920, which is the third item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Con- vention;

adopts, this twenty-second day of October of the year one thousand nine hundred and ninety-siv, the following Convention, which may be cited as the Recruitment and Place- ment of Seafarers Convention, 1996:

1 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa:

a) “toimivaltaisella viranomaisella“ tarkoi- tetaan ministeriä, nimettyä virkamiestä, valti- on virastoa tai muuta viranomaista, jolla on valta antaa säännöksiä, määräyksiä tai muita sitovia ohjeita työhönotosta ja työllistämises- tä merenkulkualalla;

b) “työnvälityspalvelulla“ henkilöä, yh- tiötä, laitosta, virastoa tai muuta yksityistä tai julkista organisaatiota, joka työnantajien lukuun ottaa työhön merenkulkijoita tai etsii merenkulkijoille työnantajan;

c) “laivanvarustajalla“ aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, esimer- kiksi laivanisäntää, toimitsijaa tai ilman mie- histöä rahdatun aluksen rahdinottajaa, jolle laivanvarustajan vastuu aluksen toiminnasta on siirtynyt, ja joka vastuun siirron yh- teydessä on sopinut vastaavansa kaikista asianmukaisista tehtävistä ja vastuista;

d) “merenkulkijalla“ henkilöä, joka täyttää kelpoisuusehdot johonkin työhön tai toimeen merenkulkuun käytettävällä aluksella, lukuun ottamatta valtion sotilaskäytössä tai muussa kuin kaupallisessa käytössä olevia aluksia.

2. Toimivaltainen viranomainen voi har- kintansa mukaan, kalastusalusten omistajia ja kalastajia tai lähimerenkulun alusten omistajia ja niiden miehistöä edustavien jär- jestöjen kanssa neuvoteltuaan soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä kalastajiin tai lähimerenkulun alusten miehistöön.

Article I

1. For the purpose of this Convention:

a) the term "competent authority" means the minister, designated official, government department or other authority having power to issue regulations, orders or other instruc- tions having the force of law in respect of the recruitment and placement of seafarers;

b) the term "recruitment and placement service" means any person, company, insti- tution, agency or other organization, in the public or the private sector, which is enga- ged in recruiting seafarers on behalf of em- ployers or placing seafarers with employers;

c) the term "shipowner" means the owner of the ship or any other organization or per- son, such as the manager, agent or bareboat charterer, who has assumed the responsibil- ity for operation of the ship from the ship- owner and who on assuming such responsi- bilities has agreed to take over all the atten- dant duties and responsibilities;

d) the term "seafarer" means any person who fulfils the conditions to be employed or engaged in any capacity on board a seagoing ship other than a government ship used for military or non-commercial purposes.

2. To the evtent it deems practicable, after consultation with the representative organ- izations of fishing-vessel owners and fisher- men or those of owners of maritime mobile offshore units and seafarers serving on such units, as the case may be, the competent authority may apply the provisions of the Convention to fishermen or to seafarers ser- ving on maritime mobile offshore units.

2 artikla

1. Tämä yleissopimus ei:

a) rajoita jäsenvaltion oikeutta ylläpitää maksutonta julkista merimiesten työnvälitys- palvelua, joka on suunniteltu tyydyttämään merenkulkijoiden ja laivanvarustajien tar- peet, joko osana kaikille työntekijöille ja työnantajille tarkoitettua julkista työnvälitys- palvelua tai sen yhteydessä,

b) velvoita jäsenvaltiota perustamaan yksi- tyistä työnvälitysjärjestelmää.

2. Kun yksityinen työnvälityspalvelu on perustettu tai sellainen aiotaan perustaa, pal- velua saa harjoittaa jäsenvaltion alueella vain lupa- tai kelpuutusmenettelyn tai muun sääntelyn mukaisesti. Laivanvarustajia ja merenkulkijoita edustavia järjestöjä tulee kuulla ennen kuin tällainen järjestelmä pe- rustetaan, sitä ylläpidetään tai muutetaan millään tavoin. Työnvälityspalvelujen perus- tamista suuremmassa määrin kuin on tarpeen ei pidä rohkaista.

3. Tämä yleissopimus ei rajoita jäsenvalti- on oikeutta soveltaa kansallista lainsäädäntöä miehistön työnvälitykseen kyseisen valtion lipun alla purjehtivilla aluksilla.

Article 2

1. Nothing in the provisions of this Con- vention shall be deemed to:

a) prevent a Member from maintaining a free public recruitment and placement ser- vice for seafarers in the framework of a pol- icy to meet the needs of seafarers and shipowners, whether it forms part of or is coordinated with a public employment ser- vice for all workers and employers;

b) impose on a Member the obligation to establish a system for the operation of pri- vate recruitment and placement services.

2. Where private recruitment and place- ment services have been or are to be estab- lished, they shall be operated within the ter- ritory of a Member only in conformity with a system of licensing or certification or other form of regulation. This system shall be established, maintained, modified or changed only after consultation with repre- sentative organizations of shipowners and seafarers. Undue proliferation of such pri- vate recruitment and placement services shall not be encouraged.

3. Nothing in this Convention shall affect the right of a Member to apply its laws and regulations to ships flying its flag in relation to the recruitment and placement of seafa- rers.

3 artikla

Tämä yleissopimus ei millään tavoin vaa- ranna merenkulkijan ihmisoikeuksia, mukaan lukien ammattiyhdistysoikeudet.

Article 3

Nothing in this Convention shall in any manner prejudice the ability of a seafarer to evercise basic human rights, including trade union rights.

4 artikla

1. Jäsenvaltion on kansallisen lainsäädän- nön tai sovellettavien määräysten avulla

a) varmistettava, että työnvälityksestä tai työn tarjoamisesta aiheutuvat kulut tai mak- sut eivät tule suoraan tai välillisesti, osin tai kokonaan merenkulkijan maksettavaksi; täs- sä sopimuksessa ei katsota kansallisen lain- säädännön mukaisista lääkärintarkastuksista, todistuksista, henkilökohtaisista matkus- tusasiakirjoista ja kansallisesta merimieskir- jasta koituvia kustannuksia “työnvälityksestä aiheutuviksi maksuiksi tai kuluiksi“,

b) päätettävä millaisin ehdoin työnvälitys- palvelut voivat välittää merenkulkijoita ulko- maille,

Article 4

1. A Member shall, by means of national laws or applicable regulations:

a) ensure that no fees or other charges for recruitment or for providing employment to seafarers are borne directly or indirectly, in whole or in part, by the seafarer; for this purpose, costs of the national statutory medical evamination, certificates, a personal travel document and the national seafarer' s book shall not be deemed to be "fees or other charges for recruitment";

b) determine whether and under which conditions recruitment and placement ser- vices may place or recruit seafarers abroad;

c) määriteltävä tietosuojan ja luottamuksel- lisuuden vaatimusten puitteissa merenkulki- joiden henkilötietojen käsittelyä työnvälityk- sessä koskevat ehdot, mukaan lukien oikeus kerätä, säilyttää ja yhdistellä tietoja ja luo- vuttaa niitä kolmansille osapuolille,

d) päätettävä ehdot, joiden nojalla lupia, kelpuutuksia tai muita vastaavia työnvälityk- seen annettuja valtuutuksia voidaan peruut- taa tai kumota, jos lakeja ja määräyksiä riko- taan, ja

e) milloin jäsenvaltiossa on muu kuin lu- piin tai kelpuutuksiin perustuva sääntelyjär- jestelmä, määriteltävä ehdot, joiden mukaan työnvälitys toimii, ja rangaistukset, jotka ehtojen rikkomisesta seuraavat.

2. Jäsenvaltion on varmistettava, että toi- mivaltainen viranomainen:

a) valvoo tarkasti kaikkia työnvälityspalve- luita,

b) myöntää tai uudistaa luvan, kelpuutuk- sen tai muun valtuutuksen vasta varmistettu- aan, että kyseinen työnvälityspalvelu on kan- sallisessa lainsäädännössä esitettyjen vaati- musten mukainen,

c) vaatii, että merenkulkijoille tarkoitettu- jen työnvälityspalveluiden johtajilla ja henki- lökunnalla on riittävä koulutus ja merenkul- kualan tuntemusta,

d) kieltää työnvälityspalveluita käyttämästä keinoja, menetelmiä tai luetteloita, joiden tarkoituksena on estää tai vaikeuttaa meren- kulkijoiden työnsaantia,

e) vaatii, että työnvälityspalvelut xxxxxxxx- suuksiensa mukaan varmistavat sen, että työnantaja turvaa työntekijän niin, että häntä ei jätetä vieraaseen satamaan, ja

f) varmistaa, että vakuutuksen tai muun sopivan järjestelyn avulla perustetaan turva- järjestelmä, jolla merenkulkijoille korvataan heidän kärsimänsä rahalliset menetykset sii- nä tapauksessa, että työnvälityspalvelu ei täytä velvoitteitaan.

c) specify, with due regard to the right to privacy and the need to protect confidential- ity, the conditions under which seafarers' personal data may be processed by recruit- ment and placement services including the collection, storage, combination and com- munication of such data to third parties;

d) determine the conditions under which the licence, certificate or similar authoriza- tion of a recruitment and placement service may be suspended or withdrawn in case of violation of relevant laws and regulations; and

e) specify, where a regulatory system other than a system of licensing or certification evists, the conditions under which recruit- ment and placement services can operate, as well as sanctions applicable in case of viol- ation of these conditions.

2. A Member shall ensure that the compet- ent authority:

a) closely supervise all recruitment and placement services;

b) grant or renew the licence, certificate, or similar authorization only after having verified that the recruitment and placement service concerned meets the requirements of national laws and regulations;

c) require that the management and staff of recruitment and placement services for seafarers should be adequately trained per- sons having relevant knowledge of the mari- time industry;

d) prohibit recruitment and placement ser- vices from using means, mechanisms or lists intended to prevent or deter seafarers from gaining employment;

e) require that recruitment and placement services adopt measures to ensure, as far as practicable, that the employer has the means to protect seafarers from being stranded in a foreign port; and

f) ensure that a system of protection, by way of insurance or an equivalent appropri- ate measure, is established to compensate seafarers for monetary loss that they may incur as a result of the failure of a recruit- ment and placement service to meet its obli- gations to them.

5 artikla

1. Kaikkien työnvälityspalveluiden on pi- dettävä kirjaa kaikista työhön välittämistään merenkulkijoista, ja luettelon on oltava toi-

Article 5

1. All recruitment and placement services shall maintain a register of all seafarers recruited or placed through them, to be

mivaltaisen viranomaisen saatavilla ja tar- kastettavissa.

2. Kaikkien työnvälityspalveluiden on var- mistettava, että

a) kaikki heidän työhön välittämänsä me- renkulkijat ovat päteviä ja heillä on toimeen vaadittavat asiapaperit,

b) työsopimukset ja työehdot ovat sovellet- tavien lakien, määräysten ja työehtosopimus- ten mukaisia,

c) merenkulkijoille tiedotetaan työnvälityk- sen aikana tai ennen työsopimuksen solmi- mista työsopimuksessa ja työehdoissa määri- tellyistä oikeuksista ja velvollisuuksista, ja

d) merenkulkijat voivat sekä ennen allekir- joittamista että sen jälkeen perehtyä työsopi- mukseen ja työehtoihin, ja että he saavat jäljennöksen työsopimuksestaan.

3. Edellä oleva 2 kohta ei millään tavoin vähennä laivanvarustajan tai aluksen päälli- kön vastuuta ja velvollisuuksia.

available for inspection by the competent authority.

2. All recruitment and placement services shall ensure that:

a) any seafarer recruited or placed by them is qualified and holds the documents necess- ary for the job concerned;

b) contracts of employment and articles of agreement are in accordance with applicable laws, regulations and collective agreements;

c) seafarers are informed of their rights and duties under their contracts of employ- ment and the articles of agreement prior to or in the process of engagement; and

d) proper arrangements are made for sea- farers to evamine their contracts of employ- ment and the articles of agreement before and after they are signed and for them to receive a copy of the contract of employ- ment.

3. Nothing in paragraph 2 above shall be understood as diminishing the obligations and responsibilities of the shipowner or the master.

6 artikla

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmis- tettava, että työnvälityspalveluita koskevien valitusten tutkimiseen tarvittaessa löytyy sopiva koneisto ja menettelytavat; soveltuvin osin mukana tutkinnassa voi olla myös lai- vanvarustajien ja merenkulkijoiden edustajia.

2. Kaikkien työnvälityspalveluiden on tut- kittava niiden toiminnasta tehdyt valitukset ja vastattava niihin, sekä ilmoitettava ratkai- semattomista valituksista toimivaltaiselle viranomaiselle.

3. Milloin työnvälityspalveluiden tietoon saatetaan valituksia, jotka koskevat työ- ja elinolosuhteita aluksilla, työnvälityspalvelun on toimitettava valitus toimivaltaiselle viran- omaiselle.

4. Tämä yleissopimus ei estä merenkulki- jaa tekemästä valitusta suoraan toimivaltai- selle viranomaiselle.

Article 6

1. The competent authority shall ensure that adequate machinery and procedures evist for the investigation, if necessary, of complaints concerning the activities of recruitment and placement services, involv- ing, as appropriate, representatives of shipowners and seafarers.

2. All recruitment and placement services shall evamine and respond to any complaint concerning their activities and shall advise the competent authority of any unresolved complaint.

3. Where complaints concerning working or living conditions on board ships are brought to the attention of the recruitment and placement services, they shall forward such complaints to the appropriate authority.

4. Nothing in this Convention shall pre- vent the seafarer from bringing any com- plaint directly to the appropriate authority.

7 artikla

Tällä yleissopimuksella muutetaan meri- miesten työnvälitystä koskevaa yleissopi- musta vuodelta 1920.

Article 7

This Convention revises the Placing of Seamen Convention, 1920.

8 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.

Article 8

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Director-General of the International Labour Office for registration.

9 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentois- ta kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenval- tion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahden- toista kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

4. Jäsenvaltion tekemä tämän sopimuksen ratifiointi katsotaan voimatulopäivästään lu- kien vuoden 1920 Merimiesten työnvälitystä koskevan sopimuksen välittömäksi irtisano- miseksi.

Article 9

1. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications have been registered with the Director-General.

2. It shall come into force twelve months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Director-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member twelve months after the date on which its ratification has been registered.

4. The ratification by a Member of this Convention shall, as from the date it has come into force, constitute an act of immediate denunciation of the Placing of Seamen Convention, 1920.

10 artikla

Article 10

11 artikla

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenval-

Article 11

1. The Director-General of the Interna- tional Labour Office shall notify all Mem- bers of the International Labour Organiza-

tioiden hänelle ilmoittamista ja rekiste- röidyistä ratifioinneista ja irtisanomisista.

tion of the registration of all ratifications and denunciations communicated by the Members of the Organization.

12 artikla

Article 12

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Secretary-General of the United Nations, for registration in accordance with Article 102 of the Charter of the United Nations, full particulars of all ratifications and acts of denunciation registered by the Director-General in accordance with the pro- visions of the preceding Articles.

13 artikla

Article 13

At such times as it may consider necess- ary, the Governing Body of the International Labour Office shall present to the General Conference a report on the working of this Convention and shall evamine the desirabil- ity of placing on the agenda of the Confer- ence the question of its revision in whole or in part.

14 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö- mästi ipso jure tämän yleissopimuksen ir- tisanoutuminen 10 artiklan ehdoista huoli- matta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.

Article 14

1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in whole or in part, then, unless the new Con- vention otherwise provides—

a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure involve the immediate denunciation of this Conven- tion, notwithstanding the provisions of Arti- cle 10 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;

b) as from the date when the new revising Convention comes into force, this Conven- tion shall cease to be open to ratification by the Members.

2. This Convention shall in any case re- main in force in its actual form and content for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Convention.

15 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.

Article 15

The English and French versions of the tevt of this Convention are equally authorita- tive.

(Käännös) (Liite)

Suositus (nro 186),

joka koskee merenkulkijoiden työnvä- litystä

Recommendation (No. 186)

concerning the Recruitment and Placement of Seafarers

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens-

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin-

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the

toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 84. istuntokautensa 8. päi- vänä lokakuuta 1996,

päättää hyväksyä eräitä ehdotuksia, jotka liittyvät merimiesten työnvälitystä koskevan yleissopimuksen, 1920 muuttamiseen, mikä on istunnon esityslistalla kolmantena kohta- na, ja

päättää, että näistä ehdotuksista laaditaan suositus, joka täydentää merenkulkijoiden työnvälitystä koskevaa yleissopimusta, 1996,

hyväksyy tänä 22 päivänä lokakuuta vuon- na 1996 seuraavan suosituksen, josta voi- daan käyttää nimitystä Merenkulkijoiden työnvälitystä koskeva suositus, 1996:

1. Toimivaltaisen viranomaisen tulisi:

a) ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin edis- tääkseen niin julkisten kuin yksityistenkin työnvälityspalveluiden tehokasta yhteistyötä,

b) ottaa huomioon merenkulkualan tarpeet niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla suunnitellessaan merenkulkijoille tar- koitettuja koulutusohjelmia laivanvarustajien, merenkulkijoiden ja asianomaisten oppilai- tosten kanssa,

c) milloin julkinen työnvälityspalvelu on olemassa, tehdä järjestelyt, jotka mahdollis- tavat laivanvarustajien ja merenkulkijoiden järjestöjen osallistumisen sen järjestämiseen ja toimintaan,

d) ylläpitää järjestelmää, jolla kerätään ja analysoidaan merenkulkualan työmarkkinoita koskevia olennaisia tietoja, joihin kuuluu

i) työvoiman nykyinen ja ennustettu tar- jonta; merenkulkijoiden luokittelu iän, suku- puolen, ammattiarvon ja koulutuksen sekä xxxx vaatimusten mukaan, mutta ikää ja su-

Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-fourth Session on 8 October 1996, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to the revision of the Placing of Seamen Convention, 1920, which is the third item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Recruitment and Place- ment of Seafarers Convention, 1996;

adopts, this twenty-second day of October of the year one thousand nine hundred and ninety-siv, the following Recommendation, which may be cited as the Recruitment and Placement of Seafarers Recommendation, 1996:

1. The competent authority should:

(a) take the necessary measures to promote effective cooperation among recruitment and placement services, whether public or priva- te;

(b) take account of the needs of the mariti- me industry at both the national and inter- national levels, when developing training programmes for seafarers, with the partici- pation of shipowners, seafarers and the rele- vant training institutions;

(c) make suitable arrangements for the cooperation of representative organizations of shipowners and seafarers in the organiza- tion and operation of the public recruitment and placement services where they evist;

(d) maintain an arrangement for the collec- tion and analysis of all relevant information on the maritime labour market, including:

(i) the current and prospective supply of seafarers classified by age, sev, rank and qualifications and the industry's require- ments, the collection of data on age and sev

9 400508H/8

kupuolta koskevia tietoja saa antaa ainoas- taan tilastollisiin tarkoituksiin tai ohjelmiin, joilla pyritään estämään ikään ja sukupuo- leen perustuva syrjintä,

ii) tarjolla olevat työpaikat kotimaisilla ja ulkomaisilla aluksilla,

iii) työsuhteen jatkuvuus,

iv) oppilaiden, kadettien ja muiden harjoit- telijoiden työnvälitys, ja

v) ammatinvalinnanohjaus alalle aikoville,

e) varmistaa, että merenkulkijoiden työn- välitystä valvovalla henkilöstöllä on riittävä koulutus ja merenkulkualan tuntemusta,

f) laatia tai hyväksyä työnvälityspalveluita koskevat toimintasäännöt ja kannustaa näitä palveluita ottamaan käyttöön menettelyta- pasäännöstö ja omaksumaan hyvä ja eettinen toimintatapa, ja

g) edistää jatkuvaa, laatustandardijärjestel- mään perustuvaa valvontaa.

2. Edellä 1 kohdan f) alakohdassa tarkoite- tuissa toimintasäännöissä tulisi olla määräyk- siä, jotka koskevat

a) työnvälityspalveluiden johtajilta ja hen- kilökunnalta vaadittavaa pätevyyttä ja koulu- tusta, joihin pitäisi sisältyä merenkulkualan ja etenkin koulutusta, kelpuutusta ja työelä- män normeja koskevien merenkulkualan kansainvälisten asiakirjojen tuntemus,

b) rekisterin pitämistä meriltä töitä etsivis- tä merenkulkijoista, ja

c) lääkärintarkastuksia, rokotuksia, meren- kulkijoiden asiapapereita ja muita merenkul- kijan työnsaannin kannalta olennaisia asioita.

3. Edellä 1 kohdan f) alakohdassa tarkoite- tuilla toimintasäännöillä tulisi ennen kaikkea varmistaa, että kaikki työnvälityspalvelut:

a) ylläpitävät omien palveluidensa piiriin kuuluvista merenkulkijoista asianmukaisen tietosuojan ja luottamuksellisuuden puitteissa täydellistä ja yksityiskohtaista rekisteriä, jos- ta käyvät ilmi vähintään seuraavat asiat:

i) merenkulkijan koulutus,

ii) työsuhteet,

iii) työsuhteen kannalta olennaiset henkilö- tiedot,

iv) työsuhteen kannalta olennaiset terveys- tiedot,

being admissible only for statistical purposes or if used in the framework of a programme to prevent discrimination based on age and sev;

(ii) the availability of employment on na- tional and foreign ships;

(iii) continuity of employment;

(iv) the placement of apprentices, cadets and other trainees; and

(v) vocational guidance to prospective sea- farers;

(e) ensure that the staff responsible for the supervision of recruitment and placement services be adequately trained and have re- levant knowledge of the maritime industry;

(f) prescribe or approve operational stan- dards and encourage the adoption of codes of conduct and ethical practices for these services; and

(g) promote continued supervision on the basis of a system of quality standards.

2. The operational standards referred to in Paragraph 1 (f) should include provisions dealing with:

(a) the qualifications and training required of the management and staff of recruitment and placement services, which should inclu- de knowledge of the maritime sector, parti- cularly of relevant maritime international instruments on training, certification and labour standards;

(b) the keeping of a register of seafarers seeking employment at sea; and

(c) matters pertaining to medical evamin- ations, vaccinations, seafarers' documents and such other items as may be required for the seafarer to gain employment.

3. In particular, the operational standards referred to in Paragraph l(f) should provide that each recruitment and placement service:

(a) maintain, with due regard to the right to privacy and the need to protect confiden- tiality, full and complete records of the sea- farers covered by its recruitment and place- ment system, which should include but not be limited to:

(i) the seafarers' qualifications;

(ii) record of employment;

(iii) personal data relevant to employment;

(iv) medical data relevant to employment;

b) ylläpitävät ajantasaisia miehistöluette- loita aluksista, joihin toimittavat miehistöä ja varmistavat, että niihin saadaan hätätapauk- sessa yhteys kaikkina vuorokaudenaikoina,

c) käyttävät toimintatapoja, joilla varmiste- taan että toimisto tai sen henkilökunta ei käytä hyväkseen merenkulkijoita välittäes- sään jonkin tietyn aluksen tai yhtiön työtar- jouksia,

d) käyttävät toimintatapoja, joilla estetään merenkulkijoiden hyväksikäyttö tapauksissa, joissa on kyse välitetyistä palkkaennakoista työsuhteen alkaessa tai muista työntekijän ja työnantajan välisistä rahojen siirroista, joita työnvälityspalvelu käsittelee,

e) ilmoittavat selvästi kustannukset, joita merenkulkijalle voi aiheutua lääkärintodis- tusten tai muiden asiapapereiden hankkimi- sesta,

f) varmistavat, että merenkulkijalle tiedote- taan kaikista tarjottavaan työhön liittyvistä erityisehdoista ja eri työnantajien työsuhtee- seen liittyvistä käytännöistä,

g) käyttävät ammattitaidottomuuteen ja ku- rinpitoon liittyvissä tapauksissa oikeudenmu- kaisia, kansallisen lainsäädännön ja käytän- nön, ja soveltuvin osin työehtosopimusten mukaisia toimintatapoja,

h) käyttävät toimintatapoja, joilla mahdol- lisuuksien mukaan varmistetaan, että meren- kulkijoiden työllistämistä varten toimittamat pätevyystodistukset ja lääkärintodistukset ovat ajan tasalla, eikä niitä ole väärennetty, ja että työtodistusten ja suositusten oikeelli- suus varmennetaan,

i) käyttävät toimintatapoja, joilla varmiste- taan, että merenkulkijoiden merillä ollessa heidän perheidensä kyselyihin ja neuvon- pyyntöihin vastataan nopeasti, ystävällisesti ja maksutta, ja

j) pitävät periaatteenaan välittää merenkul- kijoita vain sellaisille työnantajille, joiden tarjoamat työolot ja -ehdot ovat sovelletta- van lainsäädännön tai työehtosopimuksen mukaiset.

4. Jäsenvaltioiden ja asianomaisten järjes- töjen välistä kansainvälistä yhteistyötä tulisi rohkaista, ja siihen tulisi sisältyä:

a) järjestelmällistä merenkulkualaan ja työ- markkinoihin liittyvien tietojen vaihtoa niin kahdenvälisesti, alueellisesti kuin monenvä- lisestikin,

(b) maintain up-to-date crew lists of the vessels for which it provides crew and en- sure that there is a means by which it can be contacted in an emergency at all hours;

(c) have formal procedures to ensure that seafarers are not subject to evploitation by the agency or its personnel with regard to the offer of engagement on particular ships or by particular companies;

(d) have formal procedures to prevent the opportunities for evploitation of seafarers arising from the issue of joining advances or any other financial transaction between the employer and the seafarer which are handled by it;

(e) clearly publicize costs which the seafa- rer will bear by way of medical or docu- mentary clearance;

(f) ensure that seafarers are advised of any particular conditions applicable to the job for which they are to be engaged and of par- ticular employers' policies relating to their employment;

(g) have formal procedures which are in accordance with the principles of natural justice for dealing with cases of incompeten- ce or indiscipline consistent with national laws and practice and, where applicable, with collective agreements;

(h) have formal procedures to ensure, as far as practicable, that certificates of compe- tency and medical certificates of seafarers submitted for employment are up-to-date and have not been fraudulently obtained and that employment references are verified;

(i) have formal procedures to ensure that requests for information or advice by fami- lies of seafarers while they are at sea are dealt with promptly and sympathetically and at no cost; and

(j) as a matter of policy, supply seafarers only to employers who offer terms and con- ditions of employment to seafarers which comply with applicable laws or regulations or collective agreements.

4. International cooperation should be en- couraged between Members and relevant organizations and may include:

(a) the systematic evchange of information on the maritime industry and labour market on a bilateral, regional and multilateral ba- sis;

b) merenkulkulainsäädäntöä koskevien tie- tojen vaihtoa,

c) merenkulkijoiden työnvälitystä koskevi- en toimintaperiaatteiden, työskentelytapojen ja lainsäädännön yhdenmukaistamista,

d) merenkulkijoiden kansainvälisen työn- välityksen toimintatapojen ja edellytysten parantamista, ja

e) työvoimasuunnittelua, jossa otetaan huomioon merenkulkijoiden kysyntä ja tar- jonta sekä merenkulkualan tarpeet.

Tämän suosituksen englannin- ja ranskan- kieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

(b) the evchange of information on mariti- me labour legislation;

(d) the improvement of procedures and conditions for the international recruitment and placement of seafarers; and

(e) workforce planning, taking account of the supply of and demand for seafarers and the requirements of the maritime industry.

The English and French versions of the tevt of this Recommendation are equally authoritative.

241

N:o 21

(Suomen säädöskokoelman n:o 305/2000)

Asetus

yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Työministerin esittelystä säädetään:

1§

Kansainvälisessä työkonferenssissa 19 päi- vänä kesäkuuta 1997 hyväksytty yksityisiä työnvälitystoimistoja koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 3 päivänä helmikuuta 1999 ja tasavallan presidentti ratifioinut 30 päivänä huhtikuuta 1999 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimis-

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

ton pääjohtaja on 25 päivänä toukokuuta 1999 rekisteröinyt, tulee Suomen osalta voi- maan 25 päivänä toukokuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta 2000.

Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX

Työministeri Xxxxxxx Xxxxxxx

(Käännös) Liite

YLEISSOPIMUS

(nro 181),

joka koskee yksityisiä työnvälitystoimistoja

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 85. istuntokautensa 3. päi- vänä kesäkuuta 1997,

ottaa huomioon maksullisia työnvälitystoi- mistoja koskevan yleissopimuksen (muutet- tu) määräykset, 1949,

on tietoinen siitä, mikä merkitys jousta- vuudella on työmarkkinoiden toiminnassa,

ottaa huomioon Kansainvälisen työkonfe- renssin kannan 81. istuntokaudella 1994, jonka mukaan Kansainvälisen työjärjestön tulisi jatkaa maksullisia työnvälitystoimistoja koskevan yleissopimuksen (muutettu), 1949, muuttamista,

ottaa huomioon, että yksityiset työnvälitys- toimistot toimivat hyvin erilaisessa ympäris- tössä verrattuna niihin olosuhteisiin, jotka vallitsivat silloin, kun yllä mainittu sopimus hyväksyttiin,

myöntää sen merkityksen, mikä yksityisillä työnvälitystoimistoilla voi olla työmark- kinoiden toimivuuden kannalta,

ottaa huomioon tarpeen suojella työnteki- jöitä väärinkäytöksiltä,

myöntää tarpeen turvata oikeus järjestäyty- misvapauteen sekä edistää työehtosopimus- neuvotteluja ja sosiaalista vuoropuhelua työ- elämän suhteita säätelevän toimivan järjes- telmän olennaisina osatekijöinä,

toteaa työnvälityksen järjestelyä koskevan yleissopimuksen, 1948, määräykset,

ottaa huomioon pakollista työtä koskevan yleissopimuksen, 1930, ammatillista järjes- täytymisvapautta ja ammatillisen järjestäyty- misoikeuden suojelua koskevan yleissopi-

CONVENTION (No. 181)

concerning Private Employment Agencies

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-fifth Session on 3 June 1997, and

Noting the provisions of the Fee-Charging Employment Agencies Convention (Revised), 1949, and

Being aware of the importance of flevibil- ity in the functioning of labour markets, and Recalling that the International Labour Conference at its 81st Session, 1994, held the view that the ILO should proceed to revise the Fee-Charging Employment

Agencies Convention (Revised), 1949, and

Considering the very different environment in which private employment agencies oper- ate, when compared to the conditions pre- vailing when the abovementioned Conven- tion was adopted, and

Recognizing the role which private employment agencies may play in a wellfunctioning labour market, and

Recalling the need to protect workers against abuses, and

Recognizing the need to guarantee the right to freedom of association and to pro- mote collective bargaining and social dia- logue as necessary components of a well-functioning industrial relations system, and

Noting the provisions of the Employment Service Convention, 1948, and

Recalling the provisions of the Forced La- bour Convention, 1930, the Freedom of As- sociation and the Protection of the Right to Organise Convention, 1948, the Right to

muksen, 1948, järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaat- teiden soveltamista koskevan yleissopimuk- sen, 1949, työmarkkinoilla ja ammatin har- joittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan yleissopimuksen, 1958, työllisyys- politiikkaa koskevan yleissopimuksen, 1964, työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähim- mäisikää koskevan yleissopimuksen, 1973, työllisyyden edistämistä ja työttömyysturvaa koskevan yleissopimuksen, 1988 määräykset, sekä muuttavia työntekijöitä koskevan yleis- sopimuksen (muutettu), 1949, työnvälityk- seen liittyvät määräykset ja ulkomaalaisia työntekijöitä (täydennysmääräykset) koske- van yleissopimuksen, 1975, määräykset, se- kä

päättää tiettyjen maksullisia työnvälistys-

toimistoja koskevan yleissopimuksen (muu- tettu), 1949, muuttamiseen liittyvien ehtojen hyväksymisestä, mikä on tämän istunnon esityslistalla neljäntenä asiakohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon;

hyväksyy tänä yhdeksäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataa yhdek- sänkymmentäseitsemän seuraavan yleissopi- muksen, josta voidaan käyttää nimitystä Yk- sityisiä työnvälitystoimistoja koskeva yleis- sopimus, 1997:

Organise and Collective Bargaining Conven- tion, 1949, the Discrimination (Employment and Occupation) Convention, 1958, the Employment Policy Convention, 1964, the Minimum Age Convention, 1973, the Employment Promotion and Protection against Unemployment Convention, 1988, and the provisions relating to recruitment and placement in the Migration for Employ- ment Convention (Revised), 1949, and the Migrant Workers (Supplementary Provi- sions) Convention,1975, and

Having decided upon the adoption of cer- tain proposals with regard to the revision of the Fee-Charging Employment Agencies Convention (Revised), 1949, which is the fourth item on the agenda of the session, and

Having determined that these proposals shall take the form of an international Con- vention;

adopts, this nineteenth day of June of the year one thousand nine hundred and nine- tyseven, the following Convention, which may be cited as the Private Employment Agencies Convention, 1997:

1 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa käsitteellä “yksityinen työnvälitystoimisto“ tarkoitetaan ketä tahansa julkisista viranomaisista riippu- matonta luonnollista henkilöä tai oikeushen- kilöä, joka tarjoaa yhtä tai useampia seuraa- vista työvoimapalveluista:

a) työtarjousten ja työhakemusten yhteen- sovittaminen ilman, että yksityinen työnvä- litystoimisto on osapuolena mahdollisesti syntyvässä työsuhteessa;

b) palveluja, jotka käsittävät työntekijöiden palkkaamisen aikomuksena saattaa heidät kolmannen osapuolen käyttöön, joka voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (jäl- jempänä "käyttäjäyritys"), joka osoittaa hei- dän tehtävänsä ja valvoo niiden suorittamis- ta;

c) muita työnhakuun liittyviä, toimivaltai-

Article 1

1. For the purpose of this Convention the term "private employment agency" means any natural or legal person, independent of the public authorities, which provides one or more of the following labour market ser- vices:

(a) services for matching offers of and ap- plications for employment, without the pri- vate employment agency becoming a party to the employment relationships which may arise therefrom;

(b) services consisting of employing wor- kers with a view to making them available to a third party, who may be a natural or legal person (referred to below as a "user enterprise") which assigns their tasks and supervises the evecution of these tasks;

sen viranomaisen työnantajien ja työntekijöi- den edustavimpien järjestöjen kanssa käymi- en neuvottelujen perusteella määrittämiä pal- veluja, esimerkiksi tiedon tuottaminen, jotka eivät suoranaisesti liity työtarjousten ja työ- hakemusten yhteensovittamiseen.

2. Tässä yleissopimuksessa käsitteeseen "työntekijät" luetaan myös työnhakijat.

3. Tässä yleissopimuksessa käsitteellä "työntekijöiden henkilötietojen käsittely" tarkoitetaan tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa työntekijää koskevan tiedon kerää- mistä, tallettamista, yhdistämistä, luovutta- mista tai muuta käyttöä.

determined by the competent authority after consulting the most representative emplo- yers' and workers' organizations, such as the provision of information, that do not set out to match specific offers of and applications for employment.

2. For the purpose of this Convention, the term "workers" includes jobseekers.

3. For the purpose of this Convention, the term "processing of personal data of wor- kers" means the collection, storage, combi- nation, communication or any other use of information related to an identified or iden- tifiable worker.

2 artikla Article 2

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin yksityisiin työnvälitystoimistoihin.

2. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin työntekijäryhmiin ja toimialoihin. Sitä ei sovelleta merenkulkijoiden työnvälitykseen.

3. Tämän yleissopimuksen eräänä tavoit- teena on määräystensä puitteissa sallia yksi- tyisten työnvälitystoimistojen toiminta sekä suojella niiden palveluja käyttäviä työnteki- jöitä.

4. Jäsenvaltio voi neuvoteltuaan edusta- vimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa:

a) tiettyjen olosuhteiden vallitessa jonkin työntekijäryhmän tai toimialan osalta kieltää yksityisiltä työnvälitystoimistoilta toimimi- nen yhden tai useamman 1 artiklan 1 koh- dassa tarkoitetun palvelun tarjoamiseksi;

b) tiettyjen olosuhteiden vallitessa jättää jonkin toimialan työntekijät tai osa heistä yleissopimuksen tai joidenkin siihen sisälty- vien määräysten ulkopuolelle edellyttäen, että asianomaisille työntekijöille on muulla tavoin taattu riittävä turva.

5. Jäsenvaltion, joka ratifioi tämän yleis- sopimuksen, on Kansainvälisen työjärjestön perussäännön 22 artiklan edellyttämässä ra- portissaan mainittava jokainen edellä 4 koh- dassa tarkoitettu kielto tai poissulkeminen, jota se on käyttänyt, sekä perusteet sille.

l. This Convention applies to all private employment agencies.

2. This Convention applies to all cat- egories of workers and all branches of eco- nomic activity. It does not apply to the recruitment and placement of seafarers.

3. One purpose of this Convention is to al- low the operation of private employment agencies as well as the protection of the workers using their services, within the fra- mework of its provisions.

4. After consulting the most representative organizations of employers and workers con- cerned, a member may:

(a) prohibit, under specific circumstances, private employment agencies from operating in respect of certain categories of workers or branches of economic activity in the provi- sion of one or more of the services referred to in Article 1, paragraph l;

(b) evclude, under specific circumstances, workers in certain branches of economic activity, or parts thereof, from the scope of the Convention or from certain of its provi- sions, provided that adequate protection is otherwise assured for the workers concer- ned.

5. A Member which ratifies this Conven- tion shall specify, in its reports under article

22 of the Constitution of the International Labour Organization, any prohibition or evclusion of which it avails itself under paragraph 4 above, and give the reasons therefor.

3 artikla Article 3

1. Yksityisten työnvälitystoimistojen oi- keudellinen asema on määriteltävä kansalli- sen lain ja käytännön mukaisesti sekä edus- tavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen.

2. Jäsenvaltion on määriteltävä yksityisten työnvälitystoimistojen toimintaa koskevat ehdot lupa- tai kelpuutusmenettelyllä, jollei niitä ole kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä muuten tarkoituksenmukaisella tavalla säännelty tai määritelty.

1. The legal status of private employment agencies shall be determined in accordance with national law and practice, and after consulting the most representative organiza- tions of employers and workers.

2. A Member shall determine the condi- tions governing the operation of private employment agencies in accordance with a system of licensing or certification, evcept where they are otherwise regulated or deter- mined by appropriate national law and prac- tice.

4 artikla Article 4

On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla var- mistetaan, ettei 1 artiklassa tarkoitettuja pal- veluita tarjoavien yksityisten työnvälitystoi- mistojen välittämien työntekijöiden järjestäy- tymisoikeutta eikä kollektiivista neuvottelu- oikeutta loukata.

Measures shall be taken to ensure that the workers recruited by private employment agencies providing the services referred to in Article 1 are not denied the right to freedom of association and the right to bargain col- lectively.

5 artikla Article 5

1. Jotta edistetään yhtäläisiä mahdollisuuk- sia ja yhdenvertaista kohtelua työn saannissa ja tiettyihin ammatteihin pääsyssä, jäsenval- tion on varmistettava, että yksityiset työnvä- litystoimistot kohtelevat työntekijöitä syrji- mättä heitä rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisen mielipiteen, kansallisen alkuperän, yhteiskunnallisen aseman tai muun kansallisessa lainsäädännössä tai käy- tännössä tarkoitetun seikan, kuten ikä tai vajaakuntoisuus, perusteella.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa ei saa toimeen- panna siten, että yksityisiä työnvälitystoimis- toja estetään tarjoamasta kaikkein heikoim- massa asemassa olevien työntekijöiden työn- haun helpottamiseksi suunniteltuja erityispal- veluja tai tavoiteohjelmia.

1. In order to promote equality of oppor- tunity and treatment in access to employ- ment and to particular occupations, a mem- ber shall ensure that private employment agencies treat workers without discrimina- tion on the basis of race, colour, sev, relig- ion, political opinion, national evtraction, social origin, or any other form of discrimi- nation covered by national law and practice, such as age or disability.

2. Paragraph 1 of this Article shall not be implemented in such a way as to prevent private employment agencies from providing special services or targeted programmes designed to assist the most disadvantaged workers in their jobseeking activities.

6 artikla Article 6

Työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn yksityisissä työnvälitystoimistoissa on

a) tapahduttava siten, että tietosuoja ja työntekijöiden yksityisyyden kunnioittami- nen turvataan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti;

b) rajoituttava asianomaisten työntekijöi- den ammattitaitoa ja työkokemusta koskeviin

The processing of personal data of wor- kers by private employment agencies shall be:

(a) done in a manner that protects this data and ensures respect for workers' privacy in accordance with national law and practice;

(b) limited to matters related to the quali- fications and professional evperience of the workers concerned and any other directly

10 400508H/8

seikkoihin ja muihin asiaan välittömästi vai- kuttaviin tietoihin.

relevant information.

7 artikla Article 7

1. Yksityiset työnvälitystoimistot eivät saa periä, suoraan tai välillisesti, osin tai koko- naan, maksuja tai kuluja työntekijöiltä.

2. Mikäli työntekijöiden etu sitä vaatii, toimivaltainen viranomainen voi neuvoteltu- aan työnantajien ja työntekijöiden edusta- vimpien järjestöjen kanssa hyväksyä tiettyjen työntekijäryhmien sekä yksityisten työnväli- tystoimistojen tarjoamien määrättyjen palve- lujen osalta poikkeuksia edellä olevan 1 kohdan määräyksiin.

3. Jäsenvaltion, joka on hyväksynyt edellä 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen on Kan- sainvälisen työjärjestön perussäännön 22 artiklan edellyttämissä raporteissaan ilmoitet- tava tällaisista poikkeuksista ja perusteltava ne.

1. Private employment agencies shall not charge directly or indirectly, in whole or in part, any fees or costs to workers.

2. In the interest of the workers concerned, and after consulting the most representative organizations of employers and workers, the competent authority may authorize evcep- tions to the provisions of paragraph 1 above in respect of certain categories of workers, as well as specified types of services pro- vided by private employment agencies.

3. A Member which has authorized evcep- tions under paragraph 2 above shall, in its reports under article 22 of the Constitution of the International Labour Organization, provide information on such evceptions and give the reasons therefor.

8 artikla Article 8

1. Jäsenvaltion on työantajien ja työnteki- jöiden edustavimpien järjestöjen kanssa neu- voteltuaan otettava käyttöön kaikki tarvitta- vat ja tarkoituksenmukaiset toimet oman oikeudenkäyttövaltansa puitteissa ja tarvitta- essa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta työntekijöille, joita yksityiset työnvälitystoimistot välittävät tai sijoittavat työhön kyseisen jäsenvaltion alueelle tarjo- taan riittävä suojelu sekä estetään heihin kohdistuvat väärinkäytökset. Niihin on kuu- luttava lainsäädäntö, joka mahdollistaa ran- gaistukset, mukaan lukien vilpillisiä käytän- töjä ja väärinkäytöksiä harjoittavien yksityis- ten työnvälitystoimistojen kieltäminen.

2. Välitettäessä yhden jäsenvaltion työn-

tekijöitä työhön toiseen jäsenvaltioon kyseis- ten jäsenvaltioiden on harkittava kahdenvä- listen sopimusten solmimista, jotta estetään työntekijöiden välittämiseen ja työsuhteeseen liittyvät väärinkäytökset ja vilpilliset käytän- nöt.

1. A Member shall, after consulting the most representative organizations of em- ployers and workers, adopt all necessary and appropriate measures, both within its juris- diction and, where appropriate, in collabor- ation with other Members, to provide adequate protection for and prevent abuses of migrant workers recruited or placed in its territory by private employment agencies. These shall include laws or regulations which provide for penalties, including pro- hibition of those private employment agencies which engage in fraudulent prac- tices and abuses.

2. Where workers are recruited in one country for work in another, the Members concerned shall consider concluding bilateral agreements to prevent abuses and fraudulent practices in recruitment, placement and employment.

9 artikla Article 9

Jäsenvaltion on ryhdyttävä toimiin, joilla varmistetaan, etteivät yksityiset työnvälitys- toimistot käytä tai tarjoa lapsityövoimaa.

A Member shall take measures to ensure that child labour is not used or supplied by private employment agencies.

10 artikla Article 10

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistet- tava, että yksityisten työnvälitystoimistojen toimintaan kohdistuvien valitusten, väitetty- jen väärinkäytösten ja vilpillisten käytäntö- jen tutkimiseen on olemassa sopiva koneisto ja menettelytavat, joihin soveltuvin osin työnantajien ja työntekijöiden edustavimmat järjestöt osallistuvat.

The competent authority shall ensure that adequate machinery and procedures, involv- ing as appropriate the most representative employers' and workers' organizations, evist for the investigation of complaints, alleged abuses and fraudulent practices concerning the activities of private employment agencies.

11 artikla Article 11

Jäsenvaltion on kansallisen lain ja käytän- nön mukaisesti ryhdyttävä tarvittaviin toi- miin yksityisten työnvälitystoimistojen 1 artiklan 1 (b) kohdan tarkoittamalla tavalla palkattujen työntekijöiden riittävän suojelun takaamiseksi seuraavissa asioissa:

a) järjestäytymisvapaus,

b) työehtosopimusneuvottelut,

c) vähimmäispalkat,

d) työaika ja muut työehdot,

e) lakisääteiset sosiaalietuudet,

f) koulutukseen pääsy,

g) työterveys ja -turvallisuus,

h) korvaus työtapaturman tai ammatti- taudin sattuessa,

i) korvaus työnantajan maksukyvyttö- myystilanteessa ja työntekijöiden saatavien turvaaminen

j) äitiys- ja vanhempainsuojelu ja niihin liittyvät etuudet.

A Member shall, in accordance with national law and practice, take the necessary measures to ensure adequate protection for the workers employed by private employ- ment agencies as described in Article 1, paragraph 1(b) above, in relation to:

(a) freedom of association;

(b) collective bargaining;

(d) working time and other working xxxxx- xxxxx;

(e) statutory social security benefits;

(f) access to training;

(g) occupational safety and health;

(h) compensation in case of occupational accidents or diseases;

(i) compensation in case of insolvency and protection of workers' claims;

(j) maternity protection and benefits, and parental protection and benefits.

12 artikla Article 12

Jäsenvaltion on määriteltävä kansallisen lain ja käytännön mukaisesti 1 artiklan 1 (b) kohdan tarkoittamia palveluita tarjoavien yksityisten työnvälitystoimistojen ja käyttä- jäyritysten välinen vastuunjako seuraavissa asioissa:

a) työehtosopimusneuvottelut,

b) vähimmäispalkat,

c) työaika ja muut työehdot,

d) lakisääteiset sosiaalietuudet,

e) koulutukseen pääsy,

f) työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä suojelu,

g) korvaus työtapaturman tai ammatti- taudin sattuessa,

h) korvaus työnantajan maksukyvyttö- myystilanteessa ja työntekijöiden saatavien

A Member shall determine and allocate, in accordance with national law and practice, the respective responsibilities of private employment agencies providing the services referred to in paragraph 1(b) of Article 1 and of user enterprises in relation to:

(a) collective bargaining;

(b) minimum wages;

(d) statutory social security benefits;

(e) access to training;

(f) protection in the field of occupational safety and health;

(g) compensation in case of occupational accidents or diseases;

(h) compensation in case of insolvency and protection of workers' claims;

turvaaminen,

i) äitiys- ja vanhempainsuojelu ja niihin liittyvät etuudet.

(i) maternity protection and benefits, and parental protection and benefits.

13 artikla Article 13

1. Neuvoteltuaan edustavimpien työnanta- ja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa jäsenvalti- on on kansallisen lain ja käytännön mukai- sesti muotoiltava, määriteltävä ja määräajoin tarkistettava ehdot julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimistojen välisen yhteistyön edistämiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ehtojen tulee perustua sille periaatteelle, että julkisil- la viranomaisilla on lopullinen päätösvalta, kun on kyseessä:

a) työmarkkinapolitiikan määrittely,

b) tuon politiikan toimeenpanoa varten va- rattujen julkisten varojen käyttö ja käytön valvonta.

3. Yksityisten työnvälitystoimistojen on toimivaltaisen viranomaisen määräämin vä- liajoin toimitettava viranomaiselle - tietojen luottamuksellisuuden puitteissa - sen pyytä- mät tiedot, joita tarvitaan:

a) jotta toimivaltainen viranomainen kan- sallisten ehtojen ja käytäntöjen edellyttämäl- lä tavalla olisi selvillä yksityisten työnväli- tystoimistojen rakenteesta ja toiminnoista,

b) tilastollisiin tarkoituksiin.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on koot- tava ja määräajoin asetettava nämä tiedot yleisesti saataville.

1. A Member shall, in accordance with national law and practice and after consult- ing the most representative organizations of employers and workers, formulate, establish and periodically review conditions to pro- mote cooperation between the public employment service and private employment agencies.

2. The conditions referred to in paragraph 1 above shall be based on the principle that the public authorities retain final authority for:

(a) formulating labour market policy;

(b) utilizing or controlling the use of pub- lic funds earmarked for the implementation of that policy.

3. Private employment agencies shall, at intervals to be determined by the competent authority, provide to that authority the infor- mation required by it, with due regard to the confidential nature of such information:

(a) to allow the competent authority to be aware of the structure and activities of pri- vate employment agencies in accordance with national conditions and practices;

(b) for statistical purposes.

4. The competent authority shall compile and, at regular intervals, make this informa- tion publicly available.

14 artikla Article 14

1. Tämän yleissopimuksen määräykset on täytäntöönpantava kansallisen lainsäädännön avulla tai muilla keinoilla, jotka ovat kansal- lisen käytännön mukaisia, kuten tuomiois- tuinten päätöksillä, välitystuomioilla ja työ- ehtosopimuksilla.

2. Työsuojelun valvonnasta vastaava tai muu toimivaltainen viranomainen on vas- tuussa tämän yleissopimuksen nojalla annet- tujen määräysten täytäntöönpanon valvon- nasta.

3. Tämän yleissopimuksen rikkomusten varalle on oltava käytettävissä ja tehokkaasti sovellettavissa riittäviä oikeuskeinoja, joihin tarvittaessa kuuluu myös rangaistuksia.

1. The provisions of this Convention shall be applied by means of laws or regulations or by any other means consistent with national practice, such as court decisions, arbitration awards or collective agreements.

2. Supervision of the implementation of provisions to give effect to this Convention shall be ensured by the labour inspection service or other competent public author- ities.

3. Adequate remedies, including penalties where appropriate, shall be provided for and effectively applied in case of violations of this Convention.

15 artikla Article 15

Tämä yleissopimus ei vaikuta muissa kan- sainvälisissä työtä koskevissa sopimuksissa annettuihin määräyksiin, jotka ovat edulli- sempia yksityisten työnvälitystoimistojen välittämien tai palkkaamien työntekijöiden kannalta.

This Convention does not affect more favourable provisions applicable under other international labour Conventions to workers recruited, placed or employed by private employment agencies.

16 artikla Article 16

Tällä yleissopimuksella muutetaan maksul- lisia työnvälistystoimistoja koskevaa yleisso- pimusta (muutettu), 1949, sekä maksullisia työnvälitystoimistoja koskevaa sopimusta, 1933.

This Convention revises the Fee-Charging Employment Agencies Convention (Revised), 1949 and the Fee-Charging Employment Agencies Convention, 1933.

17 artikla Article 17

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifi- oinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjoh- tajalle.

The formal ratifications of this Convention shall be communicated to the Direc- tor-General of the International Labour Office for registration.

18 artikla Article 18

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kan- sainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimiston pää- johtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentois- ta kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenval- tion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta 12 kuu- kauden kuluttua siitä päivästä, kun sen ratifi- ointi on rekisteröity.

1. This Convention shall be binding only upon those Members of the International Labour Organization whose ratifications have been registered with the Direc- tor-General of the International Labour Office.

2. It shall come into force 12 months after the date on which the ratifications of two Members have been registered with the Director-General.

3. Thereafter, this Convention shall come into force for any Member 12 months after the date on which its ratification has been registered.

19 artikla Article 19

2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edelli- sessä kohdassa mainitun kymmenen vuoden

2. Each Member which has ratified this Convention and which does not, within the year following the evpiration of the period

määräajan päättymisestä käytä tämän artik- lan mukaista irtisanomisoikeuttaan, on sidot- tu noudattamaan yleissopimusta seuraavan kymmenvuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artik- lassa määrätyin ehdoin.

of ten years mentioned in the preceding paragraph, evercise the right of denunciation provided for in this Article will be bound for another period of ten years and, there- after, may denounce this Convention at the evpiration of each period of ten years under the terms provided for in this Article.

20 artikla Article 20

21 artikla Article 21

The Director-General of the International Labour Office shall communicate to the Secretary-General of the United Nations, for registration in accordance with article 102 of the Charter of the United Nations, full par- ticulars of all ratifications and acts of denunciation registered by the Director-General in accordance with the pro- visions of the preceding Articles.

22 artikla Article 22

23 artikla Article 23

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaa- van yleissopimuksen aiheutuu tästä välittö-

1. Should the Conference adopt a new Convention revising this Convention in whole or in part, then, unless the new Con- vention otherwise provides

(a) the ratification by a Member of the new revising Convention shall ipso jure

mästi ipso jure tämän yleissopimuksen ir- tisanoutuminen 19 artiklan ehdoista huoli- matta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voi- maan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat rati- fioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopi- musta.

involve the immediate denunciation of this Convention, notwithstanding the provisions of Article 19 above, if and when the new revising Convention shall have come into force;

(b) as from the date when the new revis- ing Convention comes into force, this Con- vention shall cease to be open to ratification by the Members.

2. This Convention shall in any case remain in force in its actual form and con- tent for those Members which have ratified it but have not ratified the revising Conven- tion.

24 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- maiset.

Article 24

The English and French versions of the tevt of this Convention are equally author- itative.

(Käännös) Liite

SUOSITUS

(nro 188),

joka koskee yksityisiä työnvälitystoimistoja

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferens- si,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallin- toneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 85. istuntokautensa 3. päi- vänä kesäkuuta 1997,

päättää tiettyjen maksullisia työnvälitystoi- mistoja koskevan yleissopimuksen (muutet- tu), 1949, muuttamiseen liittyvien ehtojen hyväksymisestä, mikä on istunnon esityslis- talla neljäntenä asiakohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia suosituksen muotoon, joka täydentää yksi- tyisiä työnvälitystoimistoja koskevaa yleis- sopimusta, 1997, sekä

hyväksyy tänä yhdenksäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataa yh- denksänkymmentäseitsemän seuraavan suosi- tuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Yksi- tyisiä työnvälitystoimistoja koskeva suositus, 1997:

RECOMMENDATION (No 188)

concerning Private Employment Agencies

The General Conference of the Interna- tional Labour Organization,

Having been convened at Geneva by the Governing Body of the International Labour Office, and having met in its Eighty-fifth Session on 3 June 1997, and

Having determined that these proposals shall take the form of a Recommendation supplementing the Private Employment Agencies Convention, 1997;

adopts, this nineteenth day of June of the year one thousand nine hundred and nine- ty-seven, the following Recommendation, which may be cited as the Private Employ- ment Agencies Recommendation, 1997:

I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Tämän suosituksen määräykset täyden- tävät yksityisiä työnvälitystoimistoja koske- van yleissopimuksen (josta käytetään nimi- tystä "yleissopimus"), 1997, määräyksiä, joi- den rinnalla niitä tulee soveltaa.

2. (1) Kolmikantaisten toimielinten tai työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava yleissopimuksen toteuttamiseksi annettavien määräysten muotoiluun ja toimeenpanoon.

(2) Yksityisiin työnvälitystoimistoihin so- vellettavaa kansallista lainsäädäntöä tulee tarvittaessa täydentää teknisten standardien, ohjeistojen, tapasäännöstöjen, itsesääntely- mekanismin tai muiden kansallisen käytän- nön mukaisten keinojen avulla.

I. GENERAL PROVISIONS

1. The provisions of this Recommendation supplement those of the Private Employment Agencies Convention, 1997, (referred to as "the Convention") and should be applied in conjunction with them.

2. (1) Tripartite bodies or organizations of employers and workers should be involved as far as possible in the formulation and implementation of provisions to give effect to the Convention.

(2) Where appropriate, national laws and regulations applicable to private employment agencies should be supplemented by techni- cal standards, guidelines, codes of ethics, self-regulatory mechanisms or other means consistent with national practice.

3. Jäsenvaltioiden tulee, mikäli tarpeen ja tarkoituksenmukaista, vaihtaa tietoja ja ko- kemuksia yksityisten työnvälitystoimistojen vaikutuksista työmarkkinoiden toimivuuteen sekä toimittaa nämä tiedot Kansainväliselle työtoimistolle.

3. Members should, as may be appropriate and practicable, evchange information and evperiences on the contributions of private employment agencies to the functioning of the labour market and communicate this to the International Labour Office.

II TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELU

4. Jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön kaikki tarvittavat ja tarkoituksenmukaiset keinot yksityisten työnvälitystoimistojen epä- eettisten käytäntöjen estämiseksi ja poistami- seksi. Näihin toimiin voi sisältyä lainsäädän- tö, joka mahdollistaa rangaistusten käytön, mukaan lukien epäeettisiä käytäntöjä harjoit- tavien yksityisten työnvälitystoimistojen kieltäminen.

5. Kun yksityiset työnvälitystoimistot yleissopimuksen 1 artiklan 1 (b) kohdan tar- koittamalla tavalla palkkaavat työntekijöitä, näiden tulee tarvittaessa saada kirjallinen työsopimus, jossa määritellään heidän työeh- tonsa. Vähimmäisvaatimuksena on, että työntekijöille tiedotetaan työsuhteen ehdois- ta ennen työn tosiasiallista alkamista.

6. Yksityiset työnvälitystoimistot eivät saa välittää työntekijöitä käyttäjäyritykselle kor- vaamaan sen lakossa olevia työntekijöitä.

7. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tais- tella sopimatonta ilmoittelua ja harhaanjoh- tavia työpaikkailmoituksia vastaan, mukaan lukien ilmoittelu työpaikoista, joita ei ole.

8. Yksityisten työnvälitystoimistojen

a) ei pidä tieten tahtoen välittää tai palkata työntekijöitä työpaikkoihin, joihin liittyy sellaisia vaaroja tai riskejä, joita ei voida hyväksyä, tai joissa työntekijät voivat joutua väärinkäytösten tai syrjinnän kohteeksi;

b) tulee tiedottaa muuttaville työntekijöille tarjotun työpaikan luonteesta ja siihen sovel- lettavista työehdoista työntekijöiden omalla kielellä, mikäli mahdollista, tai muulla kie- lellä, jota he osaavat.

9. Yksityisiä työnvälitystoimistoja tulee kieltää tai muutoin estää laatimasta ja jul- kaisemasta sellaisia paikkailmoituksia tai työtarjouksia, jotka suoraan tai välillisesti johtavat syrjintään esimerkiksi rodun, ihon- värin, sukupuolen, iän, uskonnon, poliittisen mielipiteen, kansallisen alkuperän, yhteis-

II. PROTECTION OF WORKERS

4. Members should adopt all necessary and appropriate measures to prevent and to eliminate unethical practices by private em- ployment agencies. These measures may include laws or regulations which provide for penalties, including prohibition of private employment agencies engaging in unethical practices.

5. Workers employed by private employ- ment agencies as defined in Article 1.1(b) of the Convention should, where appropriate, have a written contract of employment spec- ifying their terms and conditions of employ- ment. As a minimum requirement, these workers should be informed of their condi- tions of employment before the effective beginning of their assignment.

6. Private employment agencies should not make workers available to a user enterprise to replace workers of that enterprise who are on strike.

7. The competent authority should combat unfair advertising practices and misleading advertisements, including advertisements for non-evistent jobs.

8. Private employment agencies should:

(a) not knowingly recruit, place or employ workers for jobs involving unacceptable haz- ards or risks or where they may be subjected to abuse or discriminatory treatment of any kind;

(b) inform migrant workers, as far as poss- ible in their own language or in a language with which they are familiar, of the nature of the position offered and the applicable terms and conditions of employment.

9. Private employment agencies should be prohibited, or by other means prevented, from drawing up and publishing vacancy notices or offers of employment in ways that directly or indirectly result in discrimination on grounds such as race, colour, sev, age, religion, political opinion, national evtrac-

11 400508H/8

kunnallisen aseman, etnisen alkuperän, va- jaakuntoisuuden, siviilisäädyn tai perhesuh- teiden, seksuaalisen käyttäytymisen tai työn- tekijäjärjestön jäsenyyden perusteella.

10. Yksityisiä työnvälitystoimistoja tulee kannustaa edistämään työelämän tasa-arvoa tätä tukevien toimintaohjelmien avulla.

11. Yksityisiä työnvälitystoimistoja tulee kieltää tallentamasta tiedostoina tai rekiste- reinä muita henkilötietoja kuin niitä, joita tarvitaan arvioitaessa hakijoiden soveltuvuut- ta sellaisiin työpaikkoihin, joihin heitä ollaan valitsemassa tai he voivat tulla valituksi.

12. (1) Yksityisten työnvälitystoimistojen tulee säilyttää työntekijän henkilötietoja vain niin kauan kuin niiden alkuperäinen käyttö- tarkoitus oikeuttaa tai niin kauan kuin työn- tekijä haluaa olla mukana työnhakijoiden luettelossa.

(2) On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan työntekijöille oikeus nähdä kaikki automaattisesti tai sähköisesti käsitel- lyt tai manuaalisiin tiedostoihin talletetut henkilötietonsa. Näihin toimiin tulee kuulua työntekijöiden oikeus tarkastaa sekä saada jäljennös tällaisista tiedoista sekä oikeus vaatia, että virheellinen tai epätäydellinen tieto poistetaan tai oikaistaan.

(3) Xxxxxx tietyn ammatin pätevyysvaati- musten kannalta ole suoraan olennaista ja jollei kyseinen työntekijä ole antanut nimen- omaista suostumustaan, yksityiset työnväli- tystoimistot eivät saa pyytää, säilyttää tai käyttää työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja tai käyttää tällaisia tietoja arvioitaessa hänen soveltuvuuttaan työtehtävään.

13. Yksityisten työnvälitystoimistojen ja toimivaltaisten viranomaisten tulee ryhtyä toimiin, joilla edistetään sopivien, oikeuden- mukaisten ja tehokkaiden valintamenetelmi- en käyttöä.

14. Yksityisillä työnvälitystoimistoilla tu- lee olla riittävän ammattitaitoinen ja koulu- tettu henkilöstö.

15. Ottaen huomioon kansallinen lainsää- däntö, jossa säädetään työsopimuksen päättä- mistä säätelevät oikeudet ja velvollisuudet, yleissopimuksen 1 artiklan 1 (b) kohdassa tarkoitettuja palveluita tarjoavat yksityiset työnvälitystoimistot eivät saa:

a) estää käyttäjäyritystä palkkaamasta toi- mistolta vuokraamaansa työntekijää;

tion, social origin, ethnic origin, disability, marital or family status, sevual orientation or membership of a workers' organization.

10. Private employment agencies should be encouraged to promote equality in employment through affirmative action pro- grammes.

11. Private employment agencies should be prohibited from recording, in files or reg- isters, personal data which are not required for judging the aptitude of applicants for jobs for which they are being or could be considered.

12. (1) Private employment agencies should store the personal data of a worker only for so long as it is justified by the spe- cific purposes for which they have been col- lected, or so long as the worker wishes to remain on a list of potential job candidates.

(2) Measures should be taken to ensure that workers have access to all their personal data as processed by automated or electronic systems, or kept in a manual file. These measures should include the right of workers to obtain and evamine a copy of any such data and the right to demand that incorrect or incomplete data be deleted or corrected.

(3) Unless directly relevant to the require- ments of a particular occupation and with the evpress permission of the worker con- cerned, private employment agencies should not require, maintain or use information on the medical status of a worker, or use such information to determine the suitability of a worker for employment.

13. Private employment agencies and the competent authority should take measures to promote the utilization of proper, fair and efficient selection methods.

14. Private employment agencies should have properly qualified and trained staff.

15. Having due regard to the rights and duties laid down in national law concerning termination of contracts of employment, pri- vate employment agencies providing the ser- vices referred to in paragraph 1(b) of Article 1 of the Convention should not:

(a) prevent the user enterprise from hiring an employee of the agency assigned to it;

b) rajoittaa työntekijän ammatillista liikku- vuutta;

c) määrätä rangaistuksia, jos työntekijä ottaa vastaan työpaikan toisessa yrityksessä.

(b) restrict the occupational mobility of an employee;

III JULKISEN TYÖNVÄLITYKSEN SUHDE YKSITYISIIN TYÖNVÄLITYSTOIMISTOIHIN

16. Julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimistojen välistä yhteistyötä työmarkkinoiden järjestelyä koskevan kan- sallisen politiikan toimeenpanossa tulee roh- kaista; tätä tarkoitusta varten voidaan perus- taa toimielimiä, joissa ovat edustettuina jul- kinen työnvälitys ja yksityiset työnvälitystoi- mistot sekä edustavimmat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

17. Julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimistojen yhteistyötä edistäviin toimiin voi kuulua:

a) tietojen yhdistäminen ja yhteisen ter- minologian käyttö, jotka lisäävät työmark- kinoiden toiminnan avoimuutta,

b) työpaikkailmoitusten vaihtaminen,

c) yhteisten projektien käynnistäminen esi- merkiksi koulutuksen alalla,

d) julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimistojen väliset sopimukset siitä, miten hoidetaan tietyt tehtävät, kuten pitkäaikaistyöttömien integroiminen työelä- mään,

e) henkilöstön koulutus,

f) säännölliset neuvonpidot ammattikäytän- töjen parantamiseksi.

III. RELATIONSHIP BETWEEN THE PUBLIC EMPLOYMENT SERVICE AND PRIVATE EMPLOYMENT

AGENCIES

16. Cooperation between the public employment service and private employment agencies in relation to the implementation of a national policy on organizing the labour market should be encouraged; for this pur- pose, bodies may be established that include representatives of the public employment service and private employment agencies, as well as of the most representative organiza- tions of employers and workers.

17. Measures to promote cooperation bet- ween the public employment service and private employment agencies could include:

(a) pooling of information and use of com- mon terminology so as to improve transpar- ency of labour market functioning;

(b) evchanging vacancy notices;

(d) concluding agreements between the public employment service and private employment agencies regarding the evecu- tion of certain activities, such as projects for the integration of the long-term unemployed;

(e) training of staff;

(f) consulting regularly with a view to improving professional practices.

OY EDITA AB, HELSINKI 2000

N:o 16—21, 10 1/2 arkkia

PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX

XXXX 0000-0000

Document Metadata

Table of Contents

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

Document Metadata