KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KIVIJÄRVEN JA KYYJÄRVEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KIVIJÄRVEN JA KYYJÄRVEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Sopimuksen tarkoitus
1.1 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja voimassaolo
Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus, jossa osapuolina ovat Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat.
Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet ja tehneet yhdistymisesityksen valtioneuvostolle.
Vaihtoehtoisesti sopimus tulee voimaan valtioneuvoston päätöksellä, jos joku tai useampi kunta vastustaa sopimusta.
Sopimus on voimassa kolme vuotta yhdistymishetkestä.
1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta
Kunnat yhdistyvät toisiinsa niin, että kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi kunta. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2022.
Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36
§:n mukaisesti yhdistymisen myötä uudelle kunnalle.
1.3 Kunnan nimi ja vaakuna
Uuden kunnan nimi on Suomenselän kunta. Vaakunan valmistelun aloittaa yhdistymishallitus ja sen päättää uuden kunnan valtuusto.
2 Yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet
2.1 Kunnan kehittämisen tavoitteet
Kuntarakennelain 2§:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntarakennelain 4§:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2§:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:
1. Kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä,
2. Alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita,
3. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai
4. Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
3 Luottamushenkilöorganisaatiot
Kuntavaalit pidetään 18.4.2021 ja uusien valtuutettujen vaalikausi alkaa 1.6.2021. Kuntavaalit pidetään kuten ennen, valtuusto valitaan jokaisen nykyisen neljän kunnan alueelta. Jokaisen kunnan omat toimielimet valitaan nykyiseen tapaan vuoden 2021 loppuun saakka.
Kun valtioneuvosto on vahvistanut uuden kunnan 1.6.2021 mennessä, toimii uuden kunnan toimintaa valmistelemassa ja päättämässä vuoden 2021 loppuun saakka yhteisvaltuusto ja yhdistymishallitus. Nämä valitaan heti uuden kunnan alettua toimintansa uusista kunnanvaltuutetuista.
3.1 Yhdistymisvaltuusto
Vaaleilla valitaan seuraavan kokoiset valtuustot:
Kannonkoski 15 valtuutettua
Karstula 23 valtuutettua
Kivijärvi 15 valtuutettua
Kyyjärvi 15 valtuutettua
Yhteensä 68 valtuutettua
Yhdistymisvaltuusto koostuu 18.4.2021 valittujen kuntien valtuutetuista, joita on 35. Valtuutettujen määrän on täytettävä ¼ -osan sääntö. ¼-osan sääntö tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan valituista valtuutetuista valitaan uuden kunnan valtuustoon vähintään ¼-osa. Tämä tarkoittaisi suhteellisesti laskettuna Kannonkoskella ja Kivijärvellä 3,75, Kyyjärvellä 3,75 valtuutettua ja Karstulassa 5,75 valtuutettua.
Valtuutetut valikoituvat uuden kunnan valtuustoon kuntakohtaisten kuntavaalien vertauslukujen perusteella. Varsinaisten valtuutettujen varavaltuutetut koostuvat samalla periaatteella.
Yhdistymisvaltuusto koostuu kuntakohtaisesti seuraavasti:
Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven valtuustoista valitaan kuusi (6) jäsentä kustakin ja Karstulan kunnasta 17 jäsentä. Jäsenmäärät täyttävät lain asettaman minimin ja noudattaa muutenkin asukaslukujen suhdetta.
Yhdistymisvaltuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin kunnasta. Yhdistymisvaltuuston toimikausi alkaa heti, kun valtioneuvosto on päättänyt uuden kunnan perustamisesta kuntien esityksestä tai vaihtoehtoisesti yhdistymishallituksen toimikausi alkaa jonkun tai joidenkin kuntien vastustaessa liitosta, kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaosta.
3.1.1 Yhdistymisvaltuuston toimikausi
Yhdistymisvaltuuston toimikausi alkaa heti, kun valtioneuvosto on päättänyt uuden kunnan perustamisesta kuntien esityksestä tai vaihtoehtoisesti yhdistymishallituksen toimikausi alkaa jonkun tai joidenkin kuntien vastustaessa liitosta, kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaosta. Yhdistymisvaltuuston toimikausi loppuu 31.12.2021.
Yhdistymisvaltuuston esittelijänä toimii xx kunnan kuntajohtaja ja kolmella muulla kuntajohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistymisvaltuusto valitsee itselleen sihteerin.
3.1.2 Yhdistymisvaltuuston toimivalta
Yhdistymisvaltuusto päättää uuden kunnan puolesta niistä valtuuston päätettävistä asioista, jotka koskevat uutta kuntaa.
3.2 Yhdistymishallitus
3.2.1 Tehtävät ja toimivalta
Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaan yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistyneen kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta.
Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen käyttöön turvataan yhdistyvän kunnan valmistelun edellyttämät henkilöstö- ja talousresurssit.
3.2.2 Toimikausi
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtioneuvosto on päättänyt uuden kunnan perustamisesta kuntien esityksestä tai vaihtoehtoisesti yhdistymishallituksen toimikausi alkaa jonkun tai joidenkin kuntien vastustaessa liitosta, kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaosta.
Yhdistymishallituksen toimikausi loppuu 31.12.2021.
3.2.3 Jäsenet ja paikkojen jakautuminen Yhdistymishallituksen koko on 11 jäsentä.
Jokaisesta kunnasta valitaan yhdistymishallitukseen kaksi edustajaa ja tämän lisäksi maksimissaan kolme muuta edustajaa sen mukaan, kuinka puolueiden edustavuus varmistetaan.
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa, yhden puheenjohtajan xxxxxxxx xxxxxxxx.
Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii xx kunnan kuntajohtaja ja kolmella muulla kuntajohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistymishallitus valitsee itselleen sihteerin.
3.2.4 Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa
Yhdistymishallituksen sekä kuntien valtuustojen ja hallitusten yhteistyöstä sovitaan erikseen.
3.3 Muu vaikuttaminen
Kuntien vaikuttamiselimet jatkavat nykyisellään 1.6.2021 saakka.
3.4 Suomenselän kunnan luottamushenkilöorganisaatio
Suomenselän kunnan luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2022 – 1.6.2025
3.4.1 Kunnanvaltuusto
Suomenselän kunnanvaltuusto koostuu 35 valtuutetusta. Suomenselän kunnanvaltuusto koostuu 18.4.2021 kunnille valituista valtuutetuista niin, että ¼ -osan sääntö täyttyy. ¼-osan sääntö tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan valituista valtuutetuista valitaan uuden kunnan valtuustoon vähintään ¼-osa. Tämä tarkoittaisi Kannonkoskella ja Kivijärvellä 3,75, Kyyjärvellä 3,75 valtuutettua ja Karstulassa 5,75 valtuutettua.
Valtuutetut valikoituvat Suomenselän kunnanvaltuustoon kuntakohtaisten kuntavaalien vertauslukujen perusteella. Varsinaisten valtuutettujen varavaltuutetut koostuvat samalla periaatteella.
Suomenselän kunnanvaltuusto koostuu kuntakohtaisesti seuraavasti:
Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven valtuustoista kuusi (6) jäsentä kustakin ja
Karstulan kunnasta 17 jäsentä. Jäsenmäärät täyttävät lain asettaman minimin ja noudattaa muutenkin asukaslukujen suhdetta.
Suomenselän kunnanvaltuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin kunnasta.
Sopimuksen loputtua Suomenselän kunnanvaltuuston kokoa tarkastellaan uudelleen.
3.4.2 Suomenselän kunnankunnanhallitus
Suomenselän kunnanhallitus koostuu yhdeksästä (9) valtuutetusta. Jokaisella jäsenellä on oma varahenkilö. Kunnanhallitukselle valitaan yksi puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin vanhasta kunnasta.
3.4.3 Muu luottamushenkilöorganisaatio
3.4.3.1 Pakolliset lautakunnat
Pakollisten lautakuntien (tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta) jäsenmäärä on viisi (5).
3.4.3.2 Vapaaehtoiset lautakunnat
Vapaaehtoisten lautakuntien (sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta) jäsenmäärä on yhdeksän (9) jäsentä. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.
Valittaessa varmistetaan se, että jokaisesta vanhasta kunnasta on lautakunnassa edustus.
3.4.3.3 Kunnanosatoimikunta
Olemassa olevaa luottamushenkilöorganisaatiota vahvistetaan kaikissa nykyisten kuntien alueella kunnissa toimivalla kunnanosatoimikunnalla, joka koostuu esimerkiksi 5-7 kunnan osassa asuvasta kuntalaisesta. Kunnanosatoimikunta edistää alueensa toimintaa tekemällä aloitteita kunnanhallitukselle ja organisoi alueen toimijoita niin, että alueen elinvoima ja eheys säilyy.
Kunnanosatoimikunnan tehtävät valmistellaan yhdistymishallituksessa ja kokonaisuuden mukaan lukien toimikunnan rahallinen resursointi päätetään vuoden 2022 talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Toimikunnalle valitaan toimikunnan keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Toimikunnan asioita valmistelemaan valitaan joku kunnan työntekijöistä.
Jos kunnanosatoiminta osoittautuu hyväksi toimintamalliksi, sitä voidaan jatkaa sopimuskauden jälkeen.
4 Kuntajohtajien asema
Suomenselän kuntajohtajana aloittaa xx. K-kunnan kuntajohtaja toimii uuden kunnan elinkeinoista vastaavana kehittämispäällikkönä, K-kunnan kuntajohtaja … vastaavana kehittämispäällikkönä ja K- kunnan kuntajohtaja uuden kehittämisjohtajana.
Muiden kuin kuntajohtajaksi valitun kuntajohtajan johtajasopimukset päättyvät. Suomenselän kunta neuvottelee uuden johtajasopimuksen Suomenselän kuntajohtajan kanssa.
5 Hallinnon järjestämisen periaatteet
Yhdistymishallitus valmistelee Suomenselän kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet sekä hallintosäännön syyskuun 2021 loppuun mennessä. Rakenneasiakirjaan on valmisteltu alustavasti virastorakenne ja työntekijämiehitys toimielimittäin.
6 Henkilöstön asema
6.1 Henkilöstön siirtyminen
Henkilöstö siirtyy Suomenselän kunnan viranhaltijoiksi ja toimihenkilöiksi liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Toistaiseksi palkatuille viranhaltijoille perustetaan virat Suomenselän ja työsuhteet solmitaan Suomenselän kuntaan.
Määräaikainen henkilöstö siirtyy Suomenselän kunnan tai konsernin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa yhdistymishetkellä. Määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, jotka ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräaikaisen työsuhteen päättymiseen saakka.
Yhdistymishallitus päättää viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittumisesta Suomenselän kunnan organisaatioon syyskuun 2021 loppuun mennessä.
Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja - valinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti.
6.2 Henkilöstön palkkojen harmonisointi
Vuonna 2022 aloitetaan työn vaativuuden arviointi sekä sen mukainen palkkojen harmonisointi. Harmonisointi toteutetaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
7 Palvelujärjestelmien yhteensovittaminen ja lähipalvelut
Kuntalaisille varmistetaan lähipalvelujen saatavuus ja riittävän toimiva palveluverkosto. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon palvelun käyttäjien määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä.
Palveluverkko koskee vain kuntien omassa päätösvallassa olevia palveluita, tämä poissulkee Saarikan ja aluepelastustoimen palvelupisteet, joiden toiminta jatkuu, jos sopimus Saarikan ja/tai aluepelastuskeskuksen kanssa jatkuu.
Tämän sopimuksen perusteella vanhojen kuntien palveluverkoista säilytetään seuraavat:
Kannonkoski
Kunnantalo, Järvitie 1
Koulu, Opintie 2 (varhaiskasvatus, alakoulu ja yläkoulu) Teknisen työn opetustila, Xxxxxxxxxxx 0
Kirjasto, Opintie 2
Nuorisotalo (Koulutie 10)
Teollisuustilat, Xxxxxxxxxxx 0
Teollisuustilat, Yhteisahontie 79
Yritystila, Xxxxxxxxxxx 0
Kunnanvarasto, Xxxxxxxxxxx 0
Kylätalo, Nappulakuja 3
Nuottala (tapahtuma- ja kokoontumistila, kotiseutumuseo) Vartiolinna (jatkojalostettava kiinteistö, myydään)
Opettajain asuntola, uusi (jatkojalostettava kiinteistö, myydään)
Rivitalo I ja II
Kujatien vuokra-asunnot Iltakujan vuokra-asunnot Jätevedenpuhdistamo Vesilaitos
Sote ja aluepelastuskeskus – kiinteistöt ovat käytössä ainakin niin kauan, kuin on sopimus voimassa kolmannen osapuolen kanssa
Terveysasema Päiväkeskus Oksala
Juurela/Käpylä tukiasunnot Havula, palveluasunnot Dementiakoti Honkala Palvelutalo Kotipiha Paloasema
Haapalahden jäähileasema (jatkojalostettava kiinteistö, myydään) Hilmonkosken kiinteistö 7 (jatkojalostettava kiinteistö, myydään)
Kivijärvi Jätevedenpuhdistamo Jäähileasemat
Kirjasto- liikuntatila Kukkoaho (Aho) Kuntotupa
Tainion koulu (alakoulu ja yläkoulu) Tenholan koulu / Kivijärvi-talo
Tori / Myyntikojut
Valoharjun koulu (koulumuseokäytössä, voidaan luopua) Virastotalo
Sote ja aluepelastuskeskus – kiinteistöt ovat käytössä ainakin niin kauan, kuin on sopimus voimassa kolmannen osapuolen kanssa
Asuntola Kotikivi Haltin talo Palvelukeskus
Virastotalo / Paloasema Virastotalo / Wallesmanni
Karstula Jätevedenpuhdistamo Kirjasto
Kopeskaari Kruukkila Kunnantalo Himmeli Liikuntahalli
Lossitupa, uimaranta Museo
Nuorisotalo Paloasema (uusi)
Rantatien koulu
Ropotti: uusi ja vanha osa Rypäle
Soteku (sosiaali-, terveys- ja kuntoutuskeskus) (uusi) Toimintakeskus
Vanha paloasema (varastotila) Vastaanottohalli, uusyrittäjille Yhtenäiskoulu (uusi)
Kyyjärvi Huoltorakennus Jätevedenpuhdistamo Kirjasto
Kisarinne (Tekninen varasto)
Kiviranta (vanhainkoti, keskuskeittiö, etätyöpiste uuden kunnan työntekijöille, kuntosali) Kyyjärven Liikekeskus oy (yksityisiä vuokralla ja kunnan ”työpaja” vaikeasti työllistyville. Liikuntahalli
Muksula, vanha päiväkoti
Nopolan yhtenäiskoulu (alakoulu ja yläkoulu) ja päiväkoti Paloasema
Rientola (Nuorisotilat) Tammipuuhalli (Tulostekniikka)
Terveysasema (terveysasemana ja teknisen osaston etätyöpiste)
8 Elinvoiman ja elinkeinojen kehityksen vahvistaminen
Suomenselän kunta toteuttaa koko alueellaan määrätietoista ja tuloksekasta elinvoimapolitiikkaa. Suunnitelma tähän on kuvattu Palvelurakenteet -asiakirjassa.
9 Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen
Suomenselän kunta vahvistaa Suomenselän kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Tästä esimerkkinä on Suomenselän kunnan alueen elinvoimaa ja osallisuutta varmistamaan perustetaan aiemmin kuvattu kunnanosatoimikunta.
10 Taloudenhoidon yleiset periaatteet ja harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen käyttäminen
10.1 Taloudenhoidon periaatteet ennen kuntien yhdistymistä:
Poistuvat ja yhteen liitettävät kunnat noudattavat ennen yhdistämistä toimintamenoissa ja investoinneissa vuoden 2021 talousarviota ja sen sisältämää investointiohjelmaa. Talousarviosta ja investointiohjelmasta poikkeamisesitykset käsitellään yhdistymishallituksessa.
10.2 Taloudenhoidon periaatteet ennen kuntien yhdistymistä:
Suomenselän kunnan taloudenhoito perustuu talouden tasapainoon. Kuntajaon seurauksena talous vahvistuu ensisijassa irtisanomatta nykyistä henkilöstöä, mutta sopeutuvuus haetaan määräaikaisuuksien ja eläköitymisten avulla ja käyttämällä työnantajan direktio-oikeutta.
Kuntien talousarvioasiakirjaan 2021 perustuvat investointisuunnitelmat ovat tämän sopimuksen liitteenä.
Yhdistymishallitus määrittelee taloudenhoidon periaatteet ja niiden mukaisesti laaditaan Suomenselän kunnan talousarvio vuodelle 2022.
Jos Suomenselän kunta saa kuntarakennelain 56 a §:n mukaista harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, se käytetään talouden vahvistamiseen: liitoskustannusten kattamiseen ja elinvoimaa kasvattavan strategian toteuttamiseen sekä sopeuttavien keinojen valmisteluun ja toteutukseen. Avustusta tullaan perustelemaan mm. tietotekniikalla (pilvipalvelut, päätelaitteet, digitaalinen arkistointi), strategialla (markkinointi, elinkeinopalvelujen vahvistaminen), asiointiliikenteellä (sekä sisäinen että keskuksien välinen), sopeutuksen valmistelulla, demokratiakustannusten kasvulla ainakin tilapäisesti sekä palkkaharmonisoinnilla.
11 Piispalan asema
Kannonkosken kunnalla on omistuksessaan alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävä nuorisokeskus Piispala. Piispala on Kannonkosken liikelaitos. Piispalalla ja Kannonkosken kunnalla on yhteisesti myös osakeyhtiömuodossa toimivia organisaatiota. Piispalan toiminnassa on paljon markkinoilla olevaa toimintaa. Tällainen toiminta olisi muutettava johonkin muuhun organisaatiomuotoon kuin kunnan taseyksikkö tai liikelaitos.
Kannonkosken kunta yhdessä Piispalan johtokunnan kanssa on valmistellut Piispalan liikelaitoksen joko säätiöitymistä tai muuttamista osakeyhtiöksi. Prosessi on pitkä ja sen valmistelu on vasta alussa, mutta asia toivotaan saatavan päätettyä todennäköisesti vuoden 2021 aikana, jolloin lopullisen päätöksen voi sovitusti tehdä Kannonkosken kunnanvaltuusto. Yhdistymissopimuksella velvoitetaankin Piispalan johtokunta valmistelemaan asia päätettäväksi niin, että Piispalan organisaatiomuoto muuttuu mahdollisimman pian joko säätiöksi tai osakeyhtiöksi.
12 Muutoksen johtaminen ja seuranta
Kuntien yhdistymisen onnistuneella toteutuksella on keskeinen merkitys Suomenselän kunnan kehittämispotentiaalin ja resurssien hyödyntämisessä. Muutoksen toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti kunnanvaltuustolle.
13 Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt
Kuntarakennelain mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista.
Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Edellä olevaa velvoitetta sovelletaan heti, kun yhdistymispäätös on tehty.
Kuntien keskinäistä yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2021, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen sovita.
Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä Suomenselän kunnan kunnanhallitus arvioi kuntien sopimukset muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä eri toimijoiden kanssa ja neuvottelee perussopimuksiin ja muihin sopimuksiin tarvittavat muutokset.