Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Yliopistojen yleinen työehtosopimus Harjoittelukouluja koskevat määräykset (kirja 2)
1 luku Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön työsuhteen ehdot ja palkkausjärjestelmä 2
Yleistä 2
Palkkausjärjestelmä 2
2 luku Harjoittelukouluja koskevat työaika- ja muut määräykset 8
Johtava rehtori ja rehtori 8
Opettajat 9
Opinto-ohjaajat 16
Tuntiopettajat 17
Muut määräykset 19
Harhoittelukouluja koskevat liitteet 24
Liite 1 Yliopistojen harjoittelukoulujen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä 25
Liite 2A Harjoittelukoulun henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä 29
Liite 2B Henkilökohtaisen palkanosan prosentit 32
Liite 3 Palkkataulukot 33
YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (KIRJA 2)
1 LUKU YLIOPISTOJEN HARJOITTELUKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖSUHTEEN EHDOT JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
YLEISTÄ
1 § Määritelmät
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan perusopetuksen luokanopetuksella 1 – 6 vuo- siluokilla annettavaa opetusta ja perusopetuksen aineenopetuksella 7 – 9 vuosi- luokilla annettavaa opetusta. Koulutusasteilla tarkoitetaan perusopetuksen vuosi- luokkia 1 – 9 ja lukiota. Erityisopetuksella tarkoitetaan perusopetuslain 17 §:ssä säädettyä erityisopetusta.
Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työnajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Sikäli kuin tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkiope- ruste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös, milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
2 § Soveltamisala
Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan harjoittelukouluissa toimivaan vakitui- sessa työsuhteessa olevaan opetushenkilöstöön mukaan luettuna rehtorit ja va- rarehtorit, ei kuitenkaan henkilöihin, jotka toimivat työnantajan edustajina. Palk- kausjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella ovat myös harjoittelijat, tukityölliste- tyt sekä näissä määräyksissä määritellyt harjoittelukoulujen sivutoimiset tuntiopettajat.
Palkkausjärjestelmää sovelletaan myös määräaikaisiin työsuhteisiin, jos työsuh- teet yhdessä tai useassa toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuukautta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy.
Niissä työsuhteissa, jotka kestävät yhdenjaksoisesti tai toisiinsa liittyvissä osissa enintään 6 kuukautta, työnantaja vahvistaa euromääräisen palkan tämän sopi- muksen palkkausmääräyksiä kokonaisuudessaan vastaavasti tehtävän vaativuu- den ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.
Työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä, jos keskeytys on enintään 30 kalenteripäivää tai jos työsuhde päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana ja jatkuu seuraavan lukukauden työkauden alussa.
3 § Arviointiryhmä
Jokaista yliopiston harjoittelukoulua varten on työnantaja- ja palkansaajaosapuol- ten välinen harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä käsittelevä arviointiryhmä.
4 § Palkkatekijät
Harjoittelukoulujen opetushenkilöstön varsinainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleesta, aikaisemmin voimassa olleeseen sopimukseen perustuvasta takuupalkasta tai vastaavasta palkkatekijästä.
5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1).
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaati- vuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
Tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräinen taulukko on liitteenä 3.
6 § Tehtävien arviointi
Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimie- hensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.
Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.
Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaa- vien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaa- vina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.
Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityksestä.
7 § Vaativuusarviointien suorittaminen
Uusien tehtävien vaativuusarvioinnit käsitellään viimeistään 6 kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta.
Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaati- vuustasoa muuttaa. Myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi pyy- tää arvioinnin tekemistä. Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti ja
pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvi- oinnin jälkeen ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.
Työnantaja voi tehdä myös sellaisen aloitteen vakituisen työsuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaa vaativuustason alentamiseen. Jos henkilö ei suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan.
Huomautus: Jos sellaisesta muutoksesta tehtävissä, joka johtaa vaativuustason alentumiseen, ei päästä sopimukseen, muutos edel- lyttää työsopimuslain 7 luvun mukaista irtisanomisperustetta.
8 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella (liite 2).
Henkilökohtainen palkanosa on enintään 50 % kulloinkin maksettavasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta.
Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä 2 b.
9 § Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät
Arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, laatu ja työn tulokset sekä vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä.
10 § Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään vähintään kahden vuoden välein.
Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asete- tuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuk- sensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.
Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusarvioinnit ja -tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat.
11 § Henkilökohtaisen palkanosan arviointi
11.1. Henkilökohtainen palkanosa työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä
Henkilön tullessa uutena yliopiston harjoittelukoulun palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan.
Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun henkilö siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yliopiston sisällä.
11.2. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa
Tehtävän vaativuustason muuttuessa samassa tehtävässä henkilön suoritus- taso määritellään muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista suoritustasoa, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.
Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.
Suoritustaso arvioidaan muuttuneessa tehtävässä viimeistään 6 kuukauden kuluttua tehtävien vaatimustason muuttumisesta.
11.3. Henkilökohtainen arviointi poissaolojen ajalta
Jos henkilö on ollut osan arviointijakson tai vuotuisen kehityskeskustelujakson ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen syntymän tai hoidon vuoksi joko äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, hänen työsuori- tustaan arvioidaan jakson muun ajan perusteella.
Mikäli poissaolo on kestänyt yli 6 kuukautta, maksetaan henkilökohtainen pal- kanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.
11.4. Henkilökohtainen palkanosa suoritustason alentuessa samassa tehtävässä
Jos arviointikeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, keskusteluihin liit- tyen hyväksytään yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet.
Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 6 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.
Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai 12.3 §:ssä mai- nituilla vapailla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä 3 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikä suoritustaso ei kolmannen arvi- oinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkan- osa kolmatta arviointia vastaavaksi.
Jos edellä mainituissa molemmissa arvioinneissa suoritustason alenemisen voi- daan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä va- paasta, henkilökohtaista palkanosaa ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Täl- löin työnantaja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin 12 kuukauden kuluttua työhön paluusta.
12 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo
Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edustavan esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukaisesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkaisunsa tehtävän vaati- vuustasosta.
Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvioin- nista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perusteella ar- viointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työnan- taja vahvistaa arviointiryhmän esityksen.
Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 6.4.2 mukaisesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso alustavasti muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.
Edellä 10 § mukaisten säännöllisten arviointikeskustelujen seurauksena vahvis- tettujen suoritustasojen edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan kesäkuun alusta.
Muut vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttämät palkantarkistukset tule- vat voimaan työnantajan arviointipäätöstä seuraavan kuukauden alussa.
13 § Takuupalkka
Henkilö, joka on saanut oikeuden takuupalkkaan 20.2.2007 tehdyn, uuden palk- kausjärjestelmän käyttöönottoa yliopistojen harjoittelukouluissa koskevan tarken- tavan virkaehtosopimuksen mukaan, säilyttää oikeuden takuupalkkaan kyseisen sopimuksen mukaisesti seuraavasti:
Oikeus takuupalkkaan säilyy niin kauan, kuin henkilö on 1.1.2010 jälkeen kes- keytyksettä saman yliopiston harjoittelukoulun vakinaisessa työsuhteessa. Ta- kuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän mukainen palkka. Takuupalkan määrä määräy- tyy sen mukaisesti, mikä se on ollut virkasuhteen päättyessä 31.12.2009. Jos kyse on ollut määräaikaisesta etuudesta, joka lakkaa tai alentuu, takuupalkka alentuu vastaavasti.
14 § Takuupalkka määräaikaisessa palvelussuhteessa olevalla
Jos henkilö on ollut määräaikaisessa palvelussuhteessa 31.12.2009, oikeus ta- kuupalkkaan säilyy niin kauan, kuin hän keskeytyksettä jatkaa työsuhteessa sa- massa harjoittelukoulussa sellaisissa tehtävissä, jotka ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä 31.12.2009 olivat. Jos hänen työsuh- teensa muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, takuupalkka määräytyy vakituisen tehtävän palkan mukaan.
Työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyksettä, jos keskeytys on enintään 30 kalenteripäivää tai jos työsuhde päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana ja jatkuu seuraavan lukukauden työkauden alussa.
15 § Takuupalkan korottuminen ja alentuminen
Takuupalkka korottuu yleiskorotuksella. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suurempi.
Takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuori- tus arvioidaan kuten muillakin. Siinä tapauksessa, että henkilö itse hakeutuu teh- täviin, joiden vaativuustaso on alempi kuin aikaisemmin, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.
16 § Lisätehtävät ja takuupalkka
Jos henkilöllä on 31.12.2009 ollut sellaisia lisätehtäviä, joiden perusteella hän on saanut tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 § 10 momentin mukaista takuupalk- kaa, vastaava palkanosuus luetaan hänen takuupalkkaansa niin kauan kuin kyseessä olevat lisätehtävät jatkuvat.
17 § Tietojen saanti
Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilö- kohtaisen suorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkoh- taisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän so- pimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.
18 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syn- tyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään jäljempänä esitetyllä tavalla.
Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön ja hänen pyynnöstään myös häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa.
Työnantaja vahvistaa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkassa.
Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan saattaa ratkaistavaksi tämän työehtosopimuksen neuvottelumenettelyssä.
2 LUKU HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT TYÖAIKA- JA MUUT MÄÄRÄYKSET
JOHTAVA REHTORI JA REHTORI
1 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Johtava rehtori ja rehtori noudattavat kokonaistyöaikaa ja työskentelevät soveltu- vin osin yliopistojen toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti, kuitenkin työn erikoisluonne huomioon ottaen.
Työn erikoisluonteesta johtuu, että johtavan rehtorin ja rehtorin tehtäväkokonai- suus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaika- järjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa, sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työ- määrä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä johtavan rehtorin ja rehtorin työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päi- vittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.
Johtavan rehtorin ja rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy yliopistojen työehto- sopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten mukaisesti.
Johtavalla rehtorilla ja rehtorilla ei ole oikeutta palkallisten ylituntien pitämiseen. JOHTAVA REHTORI
- opetusvelvollisuus yhden kouluasteen johtavalla rehtorilla on vähintään 114 tuntia lukuvuodessa
REHTORI
- opetusvelvollisuus lukuvuodessa on
o lukiossa 5 – 7 tuntia / viikko eli
o perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 9 4 – 7 tuntia / viikko eli
o perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 5 – 8 tuntia / viikko eli
o perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 6 8 – 11 tuntia / viikko eli
Jos rehtorin johtama kouluaste toimii selvästi erillään johtavan rehtorin varsinai- sesta toimipaikasta, opetusvelvollisuutta voidaan, ottaen huomioon kouluasteen koko ja sijainti, vähentää lukioasteella ja perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 enin- tään yhdellä ja perusopetuksen vuosiluokilla 0 – 6 enintään kahdella tunnilla viikossa.
2 § Johtavan rehtorin tehtäviä hoitavan rehtorin palkkio
Jos rehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan johtavalle rehtorille kuuluvat tehtävät johtavan rehtorin työnteon keskeytysaikana siltä ajalta, kun joh- tava rehtori on vapaana tehtävistään, maksetaan hänelle, jos määräys on an- nettu vähintään kolmen päivän ajaksi, yleensä enintään viikon pituiselta ajalta ky- seisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien erotus ylitunteina rehtorin oman yli- tuntipalkkioperusteen mukaisesti.
3 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
Rehtori saa xxxxx opetusvelvollisuuteensa tehtäviä lehtoreita koskevien määräysten mukaisesti.
Lukion tai perusopetuksen 7 – 9 vuosiluokkien rehtorin opetusvelvollisuudesta tulee vähintään 4 tuntia viikossa ja vuosiluokkien 0 – 6 rehtorin opetusvelvolli- suudesta vähintään 6 tuntia viikossa olla luokkatunteja.
OPETTAJAT
4 § Opetusvelvollisuus
Aineenopettajana toimivan opettajan opetusvelvollisuudet
- äidinkieli ja kirjallisuus 16
- suomi toisena kielenä 16
- 2. kotimainen kieli, vieras kieli 19
- tietotekniikka 19
- matematiikka, fysiikka ja kemia 20
- kuvataide ja musiikki 20
- uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia 21
historia, yhteiskuntaoppi, taloustieto 21
- biologia ja maantieto 21
- kotitalous, tekstiilityö ja tekninen työ 22
- liikunta 23
- terveystieto, perusopetus 23
- terveystieto, lukio 21
- opinto-ohjaus 23
Lehtori, joka toimii
- luokanopettajana | 24 |
- xxxxxxxxxxxxxxxxx | 00 |
- erityisluokan opettajana | 22 |
Painotettu opetusvelvollisuus
Jos aineenopettajana toimiva lehtori opettaa kahta tai useampaa oppiainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, on hänen opetusvelvollisuutensa opetta- miensa aineisiin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu keskimääräinen opetus- velvollisuus. Vastaavasti painotettu opetusvelvollisuus lasketaan kaksoiskelpoi- selle luokanopettajalle, joka antaa aineenopetusta vuosiluokilla 7-9 tai lukiossa. Jos keskimääräiseksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, opetusvelvol- lisuuden määrä tasoitetaan lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tasoittaminen tapahtuu pienimpään lukuun.
A- ja B- kielen opetusvelvollisuus
A1, A2 ja B1 -kielten opetusvelvollisuus lehtorilla, jonka opetusharjoittelun oh- jauksena vähennetystä opetusvelvollisuudesta vähintään puolet täyttyy lukiossa, on yhtä viikkotuntia alhaisempi kuin 3 momentissa on sovittu.
Yhteissuunnittelu
Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi koulukohtaisesta toteutuk- sesta riippuen opettajan tulee osallistua yhteissuunnitteluun siten, että opettajan- kokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varattava yhteissuunnittelu- työajan kokonaismäärä oppilastyöpäivien aikana on 69 – 107 tuntia. Yhteissuun- nittelutyöaika suunnitellaan vuosittain eikä työaika voi lisätä lukuvuoden opettaja- työpäivien määrää.
5 § Lukion kerrointunnit
Lukion kerrointunnit muodostuvat opettajakohtaisesta ja koulukohtaisesta kertoimesta.
Opettajakohtainen kerroin
Opettajan luokkaopetustuntimäärä kerrotaan luvulla 1,1 palkanmaksun perus- teena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi.
Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden val- mistelutunteja.
Demonstraatioiden kerrointunnit lasketaan 1,1:llä korottamattomasta demonst- raatioiden tuntimäärästä. Demonstraatioiden valmistelutuntien määräytymisessä noudatetaan mitä 11 § 7 kohdassa on sovittu. Tukiopetuksen palkkaperuste määräytyy 11 § 9 kohdassa mukaisesti.
Koulukohtainen kerroin
Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opettajien pal- kanmaksun perusteeksi 20 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,17 viikkotuntia lukion opiskelijaa kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan osallistuminen lukion päättötutkintoon liittyviin suullisiin kuulusteluihin ja ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen sekä opettajalle
määrättäviin erityistehtäviin.
Siltä osin kuin koulukohtaista resurssia käytetään lukion ryhmänohjaajan tehtä- viin, palkkioperuste määräytyy kuten 2 luvun 11.4 §:n luokanvalvojan tehtävän palkkioperuste.
5a § Perusasteen oppilaskohtainen kerroin
Työsuunnitelmassa osoitetaan opettajien palkanmaksun perusteeksi 0,01 viikko- tuntia perusasteen oppilasta kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon opettajan osallistuminen hänelle määrättäviin erityistehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne.
6 § Kerrointuntien lukeminen opetusvelvollisuuteen ja poissaoloajan palkkaan
Edellä 5 ja 5a §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan, ellei opetusvelvollisuus tule luokkaopetustunneista täyteen, opetusvelvollisuuteen.
Edellä 5 ja 5a §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan yliopistojen työehtosopimuk- sen 1 luvun 7 §:n mukaan määräytyvään palkkaan.
7 § Epäpätevyysalennukset
Jos erityisopettajana toimivalta lehtorilta puuttuu erityisopettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana kuin muutoin.
Jos luokanopettajana tai erityisopettajana toimivalta lehtorilta puuttuu peruskou- lun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana kuin muutoin.
8 § Johtavan rehtorin tai rehtorin tehtäviä hoitavan opettajan palkkio
Jos opettaja tai vararehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan johta- van rehtorin tai rehtorin hallinnolliset tehtävät tämän työnteon keskeytysaikana, hänelle maksetaan, jos määräys on annettu vähintään 3 päivän ajaksi, yleensä enintään viikon pituiselta ajalta kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvel- vollisuuksien välysten keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien erotus ylitun- teina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.
Jos opettaja tai vararehtori määrätään hoitamaan ylioppilaskirjoituksiin liittyvät rehtorin tehtävät johtavan rehtorin tai rehtorin ollessa jäävi, palkkio kultakin tehtä- vään käytetyltä tunnilta on ko. opettajan tai vararehtorin varsinainen palkka jaettuna luvulla 153.
9 § Yhdysluokan opettajan huojennus
Luokanopettajana toimivan lehtorin, jonka luokkaan kuuluu kahden tai useam- man vuosiluokan oppilaita, viikoittaista opetusvelvollisuutta vähennetään yhdellä tunnilla.
10 § Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat
Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvelvolli- suutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän. Jos toimipaikkojen välinen matka on alle yksi kilometri, huojennusta ei tehdä.
Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän vii- kossa vähintään kolme kertaa, on huojennus 1 ½ viikkotuntia. Jos vaihtoja on vii- kossa keskimäärin vähintään viisi, huojennus on 2 viikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, huojennus on 2 ½ viikkotuntia.
Jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähinnä olevasta toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten mat- kustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30
kilometriä viikossa, on opetusvelvollisuuden huojennus 1 viikkotunti, ja sen li- säksi ½ viikkotuntia jokaista seuraavaa täyttä 50 kilometriä kohti.
11 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
11.1 Opetustunnit
Lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan harjoittelukoulun opetustunnit.
11.2 Opettajankoulutuksesta johtuvat tehtävät
Harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea opetusharjoittelun ohjaamista ja muita harjoittelukoulun opettajankoulutustehtäviä koulukohtaisen opettajankoulutuksen tuntikiintiön rajoissa. Tuntikiintiö on opettajankoulutuksesta johtuviin tehtäviin käytettävien tuntien enimmäismäärä.
Tuntikiintiöön lasketaan lukuvuodessa enintään 1 ½ vuosiviikkotuntia jokaista opiskelijaa kohti, joka suorittaa opettajan pedagogisten opintojen opetussuunni- telman mukaisen harjoittelun harjoittelukoulussa.
Harjoittelukoulukohtaisten kokonaistuntikiintiöiden tarkempi opettajakohtainen jako tehdään harjoittelukoulun työsuunnitelmassa. Harjoittelukoulukohtainen opetusharjoittelun ohjaukseen harjoittelukoulussa kohdennettava tuntikiintiö ei voi olla pienempi kuin se aiempien ennen 1.1.1999 voimassa olleiden määräys- ten
perusteella laskettuna olisi ollut.
Harjoittelukoulun työsuunnitelmassa päätetään, miten tuntikiintiön käyttämiseen vaikuttavat opetusharjoittelun mahdollinen osittainen sijoittaminen muualle kuin harjoittelukouluun, opiskelijan harjoittelun jakautuminen kahdelle tai useammalle lukuvuodelle opetussuunnitelman mukaan tai muusta syystä sekä mahdolliset muut opetusharjoittelun järjestämiseen kuuluvat seikat. Koulun työsuunnitel- massa päätetään myös opettajankoulutuksen tuntikiintiön opettajakohtaisesta käytöstä.
Opettajankoulutuksesta johtuvat tehtävät luetaan opetusvelvollisuuteen vuosiviik- kotunteina.
Aineenopettajana ja erityisopettajana toimivalle lehtorille korvataan opettajankou- lutuksesta johtuvista tehtävistä tuntimäärä, joka saadaan kertomalla lehtorin osuus opettajankoulutuksen tuntikiintiöstä luvulla, joka on lehtorin viikoittaisen opetusvelvollisuuden suhde 19:ään. Jos lehtorin opetusvelvollisuus on enintään 19 tuntia viikossa, kerrointa ei käytetä.
Luokanopettajana toimivalle lehtorille korvataan opettajankoulutuksesta johtu- vista tehtävistä tuntimäärä, joka saadaan kertomalla lehtorin osuus opettajakou- lutuksen tuntikiintiöstä luvulla, joka on viikoittaisen opetusvelvollisuuden suhde 20:een. (luku 20 on voimassa 1.8.2011 – 31.7.2012 välisen ajan. 1.8.2012 al- kaen luku on 19.)
11.3. Muu opettajankoulutukseen kuuluva opetus
Muuta opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusta (luento-opetus, muu ryhmälle annettava opetus) voidaan laskea lehtorin opetusvelvollisuuteen hänen suostu- muksellaan siten, että lehtorin pitämät opetustunnit luetaan hänen opetusvelvolli- suuteensa samassa suhteessa kuin mitä lehtorin opetusvelvollisuus lukuvuo- dessa (38 x opetusvelvollisuus vuodessa) suhtautuu korkeakoulun lehtorin ope- tusvelvollisuuteen (448 t lukuvuodessa). Tätä opetusta saa lukuvuodessa olla enintään sellainen tuntimäärä, jonka 114 tuntia harjoittelukoulun lehtorin opetus- velvollisuus edellyttää.
11.4. Luokanvalvojan tehtävät vuosiluokilla 7 – 9
Luokanvalvojana toimivalle lehtorille maksetaan luokanvalvojan tehtävästä kuu- kausipalkkio, joka on 172,45 € kuukaudessa / vuosiviikkoylitunti.
Soveltamisohje: Jos tehtävää ei lueta opetusvelvollisuuteen, siitä maksetaan palkkio yllä mainitun palkkioperusteen mukaisesti.
11.5. Musiikkiesitysten hoito perusopetuksessa
Perusopetuksen vuosiluokkien 7 – 9 koulun yhteisten musiikkiopetusten hoitami- sesta ja vuosiluokkien 0 - 6 koulun yhteisten musiikkiesitysten hoitamisesta saa asianomainen lehtori xxxxx opetusvelvollisuuteensa 38 tuntia lukuvuodessa.
11.6. Kerhotunnit
Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella oppilaille järjestetyn koulun työsuunnitel- massa hyväksytyn ja vahvistetun, koulun työtä edistävän vapaaehtoisen kerhon johtamisesta, jos kerhossa on pysyvästi vähintään kymmenen oppilasta, saa asi- anomainen lehtori lukea pitämänsä tunnin opetusvelvollisuuteensa.
11.7. Demonstraatiot ja laboroinnit perusopetuksessa
1. Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaiset valmistelutunnit, enintään viidesosa pidetyistä fysiikan ja kemian opetustunneista viikossa.
2. Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan opetuksessa käytettävien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunnit, kuitenkin enintään kahdenteenkymmenenteen osaan pidetyistä em. aineiden tunneista.
3. Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan luku- järjestykseen.
11.8. Työelämään tutustuttaminen
Lehtori, joka järjestää työelämään tutustuttamisjakson vuosiluokkien 7 – 9 oppi- laille, saa lukea opetusvelvollisuuteensa 19 tuntia lukuvuodessa kutakin tutustut- tamisjaksoon osallistuvaa oppilasryhmää kohti.
11.9. Tukiopetus perusopetuksessa
Palkka tukiopetuksesta perusopetuksessa maksetaan pidettyjen tuntien mukaan. Tukiopetus rinnastetaan luokkaopetukseen, joten palkka maksetaan ylitunti-palk- kion mukaan.
11.10. ATK-laitteistot perusopetuksessa
ATK-laitteiston hoidosta ja valvonnasta saadaan perusopetuksen sekä vuosi- luokilla 1 – 6 että vuosiluokilla 7 – 9 lukea opetusvelvollisuuteen kaksi viikkotuntia.
11.11. Oppilaskunnan ohjaus perusopetuksessa
Koulussa toimivan oppilaskunnan ohjaajan tehtävistä perusopetuksen vuosi- luokilla 1 – 6 ja/tai vuosiluokilla 7 – 9 luetaan opetusvelvollisuuteen 1 viikkotunti.
11.12. Etäopetukseen liittyvä työ
Xxxxxx opiskelijan etäopetuksesta opetustuntimäärään luetaan opettajalle mää- rätystä luokan ulkopuolisesta työstä työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioimaa työnantajan työsuunnitelmassa vahvistamaa tuntimäärää. Palkanmak- sun perusteena puolitoista (1,5) tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.
Soveltamisohje: Lukiolain (629/1998) 12 § 1 momentin mukaan kou- lutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etä- opetuksena. Perusopetuslaissa (628/1998) vastaavaa säännöstä ei ole.
Samalla perusteella korvataan lukiodiplomin ja suullisten kokeiden aiheuttama työ.
12 § Erikseen korvattavat tehtävät
Johtokunnan tai sitä vastaavan toimielimen kokouspalkkio
Koulun johtokunnan tai sitä vastaavan toimielimen kokouspalkkiot maksetaan valtionvarainministeriön komitean ja niitä vastaavien toimielinten kokouspalkki- osta antaman suosituksen mukaisesti (VM 6/2003, jatkettu VM 10/2005).
Kielistudion esimiehen palkkio vuosiluokilla 7 – 9
Kielistudion esimiehen tehtävien suorittamisesta vuosiluokilla 7 – 9 maksetaan opettajalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla opettajan varsinainen palkka lu- vulla 153. Palkkio maksetaan enintään 150 työtunnilta lukuvuodessa
Laboratorioiden ja kokoelmien esimiehen palkkio vuosiluokilla 7 – 9
Vuosiluokkien 7 – 9 fysiikan ja kemian sekä biologian laboratorioiden ja kokoel- mien esimiehen tehtävistä maksetaan kummastakin enintään viideltäkymmeneltä tunnilta vuodessa tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla asianomaisen opettajan palkka luvulla 153.
13 § Opinto- ja suunnittelutyö
Harjoittelukouluun työsuhteeseen otetulla opettajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja työehtosopimuksella määritellyn työvelvollisuuden lisäksi osallis- tua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Näistä päivistä yksi voidaan erityisestä syystä yliopiston luvalla pitää kahtena yhteensä vähin- tään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.
Jos opettaja on työnantajan suostumuksella osallistunut yliopiston järjestämään viisi päivää kestäneeseen opettajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen, on hä- nellä edellä mainittu velvollisuus viiden lukuvuoden aikana osallistua kahteen opinto- ja suunnittelupäivään lukuvuodessa.
Työnantaja voi määrätä, että 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnitteluajan lisäksi lehtori ja tuntiopettaja osallistuu suunnittelu-, koulutus ja työyhteisön kehit- tämiseen varsinaisten koulutuspäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden li- säksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.
Edellä 3 momentissa tarkoitetun päivän työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämis- päivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen / alkamisen yh- teyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saa- daan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville sijoitettavana tilaisuu- tena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä opet- tajalle maksetaan päiväpalkka. Maksatus tapahtuu ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.
Työnantaja voi määrätä opettajalle, mikäli katsoo tarvitsevansa, opetuksen kehit- tämiseen ja hallintoon liittyviä tai muita vastaavia erikseen määrättäviä tehtäviä, ja niistä maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukainen palkkio siten, että 1,5 tun- nin työmäärä vastaa yhtä ylituntipalkkiota. Tuntimäärä arvioidaan työnantajan ja opettajan kanssa yhteisesti etukäteen. Palkkio voidaan maksaa vain niistä erillis- tehtävistä, joita ei ole otettu huomioon tehtävien vaativuutta määrättäessä.
13b § Lukuvuosittainen lisätyö
Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla opettajalla ja päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä opetuksen ja muun työvelvollisuuden lisäksi lukuvuosittaista lisätyötä 24 tuntia lukuvuodessa. Päätoimisen tuntiopettajan lisätyön tuntimäärä määräytyy suh- teessa hänen opetustuntiensa määrään.
Lisätyönä määrättävät tehtävät voivat olla esimerkiksi suunnittelu- ja kehittämis- työtä, tutkimus, kokeilu ja kehittämistoimintaa tai opettajan osaamisen kehittä- mistä. Työajan käytön periaatteista ja perusteista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa. Edellä mainitusta 24 tunnista voidaan enintään 12 tuntia määrätä oppi- lastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina. Perustellusta syystä työaikaa voidaan määrätä pidettäväksi korkeintaan yhtenä 6 tunnin päivänä. Tämä päivä tulee pi- tää lauantaina oppilastyövuoden aikana. Muut tunnit työajasta pidetään osana yhteissuunnittelutyöaikaa. Johtavan rehtorin ja rehtorin vastaavasta työajan li- säyksen kohdentamisesta päättää aina työnantaja.
Niillä sivutoimisilla tuntiopettajilla, joilla opetusta on yli 10 tuntia viikossa, on vel- vollisuus tehdä opetuksen ja muun työvelvollisuuden lisäksi lukuvuosittaista lisä- työtä 12 tuntia vastaava työmäärä. Tehtävät voivat olla esimerkiksi osallistumista suunnittelutyöhön ja arviointikokouksiin.
14 § Ylitunneiksi muuttaminen
Lehtorin opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä voidaan 11 §:ssä mainituin perustein lukea myös lehtorille korvattaviksi ylitunneiksi.
15 § Ylituntipalkkio
Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta opettajalle maksetaan ylituntipalkkio.
Opettajan ylituntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan, joka lasketaan seuraavasti:
Harjoittelukoulut Ylituntipalkkiot | ||||||
Vaativuustaso | 1 - 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 - 11 |
prosenttia vuotuisesta tehtäväkohtaisesta pal- kasta | 100 % | 96 % | 84 % | 81 % | 79 % | 73 % |
Ylituntipalkkio saadaan siten, että vuotuinen perusosa jaetaan asianomaisen opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikkotuntimää- rällä ja näin saatu luku pyöristetään kymmeniksi senteiksi. Tästä viikkoylitunti- palkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yhden ylitunnin palkkio jakamalla se 38:lla.
Ylituntipalkkiota laskettaessa otetaan huomioon epäpätevyysalennusten aiheuttamat palkan alennukset.
Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yhteen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkasta edellä määrättyä perustetta noudattaen.
16 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman tehtävän tai tehtävän ylituntipalkkiosta.
OPINTO-OHJAAJAT
17 § Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin palkka
Opinto-ohjaajana toimivalle lehtorille ei makseta ylituntipalkkiota.
18 § Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika
Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika jakautuu aikaan ja paikkaan sidottuun työaikaan (sidottu työaika) sekä ajan ja paikan suhteen vapaavalintaiseen työaikaan (luottotyöaika).
Vuotuinen sidottu työaika on 1 238 tuntia vuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppi- ainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaihin, vuotuinen työaika lyhe- nee seitsemän tuntia kutakin mainittua arkipyhää kohden.
Sidottuna työaikana lehtori hoitaa hänelle määrätyt oppitunnit, opinto-ohjaukseen kuuluvat muut tehtävät, opetusharjoittelun ohjaukseen sekä koulun opetus-, kas- vatus- ja koulutustoimintaan liittyvät muut tehtävät. Luottotyöaika on lehtorin op- pituntien valmistelemiseen tarvittavaa aikaa, jonka lehtori voi suorittaa valitse- massaan paikassa valitsemanaan aikana.
Lehtori voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetustuntia vuodessa.
Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia ajoitetaan muuksi ajaksi kuin oppilaiden / opiskelijoiden koulutyöpäiviksi.
TUNTIOPETTAJAT
Päätoimiset tuntiopettajat
19 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat yleiset määräykset
Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa ammat- tikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnalli- sessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulua korvaavassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai - avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa tai musiikkiop- pilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, kuusipäivästä kouluviikkoa noudattavissa oppilaitoksissa 20 luokkatuntia, iltalukiossa/lukion il- talinjalla 14 luokkatuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuuttaan vastaava tuntimääränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 20, 18 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen jossakin näistä oppilaitoksista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.
Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetus-velvolli- suustuntimäärän, maksetaan hänelle palkasta osuus, joka vastaa hänen tunti- määräänsä vastaavan opettajan opetusvelvollisuudesta.
Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan opetta- jan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvolli- suus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.
Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalk- kio, jonka palkkioperusteen palkkaluokka määräytyy samojen perusteiden mu- kaan kuin opettajalla ja 2 momentin määräykset huomioon ottaen.
Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään laskennallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, joilta maksetaan peruspalkka, ja se tuntien osuus, joilta maksetaan 5 momentin mukainen ylituntipalkkio.
Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle opettajalle.
Tuntiopettajan palvelussuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraa- van loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukau- den työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.
20 § Opetusvelvollisuudet
Opetusvelvollisuus määräytyy ensisijaisesti harjoittelukoulun vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin opetusvelvollisuuden mukaan.
Jos harjoittelukoulussa ei ole vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin tehtävää eikä vanhemman lehtorin kelpoisuusvaatimuksia ole säädetty vastaavan opetuksen osalta, tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus määräytyy ensisijaisesti kunnan perusopetuksen vastaavaa opetusta hoitavan lehtorin ja toissijaisesti luo- kanopettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetun vähentämättömän viikkotuntimäärän mukaisesti.
Lukion kerrointuntien osalta noudatetaan, mitä lehtorin osalta on sovittu 5 ja 6 §:ssä.
21 § Epäpätevyysalennukset
Jos aineenopettajana toimivalta tuntiopettajalta puuttuu peruskoulun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, maksetaan palkka 15 % alempana.
Jos erityisopettajana toimivalta tuntiopettajalta puuttuu erityisopettajan kelpoi- suus, palkka maksetaan 10 % alempana.
Jos luokanopettajana, erityisopettajana tai opinto-ohjaajana toimivalta tuntiopet- tajalta puuttuu peruskoulun ja/tai lukion opettajan kelpoisuus, palkka maksetaan 10 % alempana.
22 § Useampaa vuosiluokkaa opettavan tuntiopettajan opetusvelvollisuuden huojennus
Opetusvelvollisuutta huojennetaan samojen perusteiden mukaisesti kuin lehtoreiden osalta on sovittu (9 §).
23 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
Harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä voidaan lukea tuntiopettajan opetusvelvollisuuteen samojen perusteiden mukaan kuin niitä lue- taan harjoittelukoulun lehtorin opetusvelvollisuuteen.
24 § Opinto- ja suunnittelutyö
Päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opinto- ja suunnittelutyö- hön vastaavasti kuin lehtoreiden osalta on sovittu (13 §).
Sivutoimiset tuntiopettajat
25 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmä on palkkio kultakin pidetyltä tun- nilta. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on vastaavan päätoimisen tuntiopettajan palkan perusteena oleva painottamaton opetusvelvollisuus.
Tuntiopettajan tuntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan. Perusosa lasketaan kuten ylituntien laskemisesta on 15 § 2 momentissa mainittu.
Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio saadaan siten, että vuotuinen perusosa jaetaan asianomaisen opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentä- mättömällä viikkotuntimäärällä ja näin saatu luku pyöristetään kymmeniksi sen- teiksi. Tästä viikkoylituntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yhden ylitunnin palkkio jakamalla se 38:lla.
Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestön- suojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, mak- setaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.
MUUT MÄÄRÄYKSET
26 § Määräaikaiseen työsuhteeseen nimitetyn muun opettajan kuin sivutoimisen tunti-opetta- xxx xxxxxxxxxxxxxxxx
Jos määräaikaiseen työsuhteeseen nimitetyn muun harjoittelukoulun opettajan kuin sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhde on kestänyt lukuvuoden koko työ- ajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena yli- opistoja koskevan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan luvun mukaan mää- räytyvää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahdelta päivältä työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähen- tävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
Jos 1 momentissa tarkoitetun opettajan palvelussuhde ei ole kestänyt lukuvuo- den koko työaikaa, 1 momentin mukaisesti määräytyvää lomapäiväkorvausta vä- hentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, talvi- ja pääsiäislomien arkipäivät sekä kesäkeskeytyspäivät.
Tämän pykälän perusteella maksettava palkka määräytyy palvelussuhteen päät- tymishetken mukaisena.
27 § Yksityisoppilaiden tentti perusopetuksessa
Yksityisoppilaiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan palkkio, jonka suu- ruus on 41,01 €. Palkkio korottuu yleiskorotuksella.
Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työ- näytteet sekä uusintakokeen.
Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisoppilas, ten- tin järjestävälle opettajalle maksetaan
1 – 3 oppilasta täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi 4 – 9 oppilasta 1/2 palkkiosta
10 – oppilasta 1/4 palkkiosta 28 § Yksityisopiskelijoiden tentit lukiossa
Kuulustelua kohti maksetaan kuulustelun vastaanottavalle lukion opettajalle palk- kio, jonka suuruus on 46,69 €. Palkkiota korotetaan yleiskorotuksella. Palkkio si- sältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.
Jos saman oppiaineen samaa vuosikurssia on tutkinnossa suorittamassa useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan kuulusteltavaa kohti
1 – 3 opiskelijaa täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi 4 – 9 opiskelijaa 1/2 palkkiosta
10 – 20 opiskelijaa 1/4 palkkiosta ja 21 – opiskelijaa 1/6 palkkiosta
Kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle tai tuntiopettajalle makse- taan tunnilta valvontapalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan varsinainen palkka, johon luetaan tehtävä- ja suorituskohtainen palk- kaus kuukaudessa, jaetaan luvulla 153.
Rehtorille maksetaan 1 momentissa mainittu palkkio momentin 1, 5 ja 6 momen- tin mukaista kuulusteltavaa kohti porrastusta suorittamatta.
Ylioppilastutkinnon korjauksesta maksetaan palkkio 1 momentissa mainituin perustein kutakin koetta kohti.
Vieraan kielen osalta korjaus katsotaan yhdeksi kokeeksi.
Yksityisoppilaaksi katsotaan myös henkilö, joka varsinaisen ylioppilastutkinnon jälkeen tai omassa koulussa varsinaista ylioppilastutkintoa seuraavan tutkinnon jälkeen erillisessä kokeessa uusii hyväksytyn kokeen tai täydentää ylioppilastut- kintoaan, taikka joka osallistuu ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokeeseen ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 8 §:ssä tarkoitetun koulutuksen pohjalta.
29 § Yhteiset opettajat
Jos työnantaja on määrännyt opettajalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä (muussa kuin omassa oppilaitoksessa) taikka saman opetuslain mu- kaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppi- laitoksessa, häneen sovelletaan tämän kohdan mukaisia määräyksiä, jollei 2 mo- mentista muuta johdu. Opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppi- laitoksen mukaan, johon tehtävä on perustettu (ensisijainen oppilaitos).
Tätä kohtaa sovelletaan harjoittelukoulun yhteiseen opettajaan vain, jos hän opettaa harjoittelunkoulun lisäksi 1 momentin mukaisesti muussa korkeakoulu- tasoa alemmassa oppilaitoksessa.
Kahdessa useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan palkka 10 % korkeam- pana.
Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihtamaan toimipaik- kaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, hänelle maksetaan palkka 15 % korkeam- pana.
Jos ensisijaisen ja toissijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen lukumäärä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvollisuus vuotuisena opetus- tuntimääränä.
Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuu- destaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijai- sessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomai- sen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.
Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät tämän työehto- sopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevien määräysten mukaisesti.
Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on harjoittelukoulu, sovelletaan tä- män harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevan sopimuksen 10 §:n mukai- sia määräyksiä (kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa opettavat opettajat) vain harjoittelukoulussa annettavan opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppi- laitoksissa annettavan opetuksen osalta.
30 § Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan opettajan korvaus ja palkkio sekä opetusvelvollisuuden huojennus
Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan laskua vastaan opetusvelvollisuuden ulkopuolella tehdyistä, luottamusmiessopi- muksen mukaisista, luottamusmiestehtävistä tuntikorvaus, jonka suuruus mää- räytyy siten, että opettajan varsinainen palkka, johon luetaan tehtäväkohtainen ja
suorituskohtainen osa sekä siirtymäkauden tasaus kuukaudessa, jaetaan luvulla
153. Korvausta maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa.
Vastaanottotunti
Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle saadaan sopia yksi opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella pidettävä viikoittainen vastaanotto- tunti. Vastaanottotunti luetaan edellä mainittuun 7 tunnin enimmäisaikaan.
Opetusvelvollisuuden huojennus
Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvolli- suutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla. Jos pääsopijajärjestöjen edustetta- vien lukumäärä on vähintään 60, luottamusmiehen tai luottamusmiesten huojennustuntimäärä on yhteensä seuraava:
Edustettavien määrä | huojennustunnit |
60 – 99 | 2 |
100 – 129 | 3 |
130 – 159 | 4 |
160 – | 5 |
Edustettavien lukumäärä vahvistetaan lukuvuosittain.
Luottamusmiespalkkio
Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan palkkiota luottamusmiestehtävien hoitamisesta seuraavasti:
Edustettavien lukumäärä | palkkio € / kk (1.4.2018 lukien) |
1 – 160 | 103,89 € |
161 – 350 | 119,47 € |
351 – | 139,22 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan työehtosopi- muksen yleisten määräysten 7 § mukaiseen palkkaan.
Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemesta varamiehelle.
Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaisena pääluottamusmiehenä toimi- valle opettajalle maksetaan palkkio yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 11
§:n luottamusmiehiä koskevien palkkiomääräysten mukaan.
31 § Työsuojeluvaltuutettuna ja työsuojelun piirivaltuutettuna toimiville sekä eräille muille yh- teistoimintatehtäviin osallistuville opettajille opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suori- tetusta työstä maksettava palkkio ja huojennus
Työsuojeluvaltuutettuna ja työsuojelun piirivaltuutettuna toimiville opettajille saa- daan maksaa yksilöityä laskua vastaan opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suoritetuista valmistelu- ja kirjoitus- sekä työsuojelutehtävistä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan varsinainen palkka, johon luetaan tehtäväkohtainen ja suorituskohtainen osa sekä siirtymäkauden tasaus kuukaudessa, jaetaan luvulla 153. Palkkio maksetaan enintään 5 tunnilta viikossa.
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 8 §:ssä tarkoitetulle, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvalle opettajalle korvataan opetusvelvol- lisuustuntien ulkopuolella suoritettu työ 1 momentin mukaisesti. Momentti ei koske edellä (pääluottamusmies ja luottamusmies) 30 §:ssä eikä tämän pykälän 1 momentin tarkoitettua henkilöstön edustajaa.
Työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelun piirivaltuutetulle maksetaan 5 tuntia ylittä- vältä työsuojelutehtäviin käytetyltä ajalta palkkio komiteakokouspalkkio-säännös- ten mukaisesti.
Työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä tunnilla viikossa.
Työsuojeluvaltuutetun kuukausipalkkiosta on sovittu erikseen luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevissa sopimusmääräyksissä.
HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT LIITTEET
Liite 1 Yliopistojen harjoittelukoulujen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä Liite 2A Harjoittelukoulun henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä Liite 2B Henkilökohtaisen palkanosan prosentit
Liite 3 Palkkataulukot
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä
LIITE 1 YLIOPISTOJEN HARJOITTELUKOULUJEN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
Opetushenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää käytetään harjoittelukouluissa tehtävän nimikkeestä riippumatta arvioitaessa ope- tus- ja johtotehtävissä työskentelevien henkilöiden tehtävien vaativuutta.
Taso | Työn luonne ja vastuu | Vuorovaikutustaidot | Tiedolliset ja taidolliset valmiudet |
1 | Vastuu opetustilanteesta, ei kokonaisvaltaista vastuuta opetusryhmästä | Yhteistyö kodin ja muiden sidosryhmien kanssa satunnaista | Opetustaito ja aineenhallinta |
2 | Vastuu opetustilanteesta, mahdollisesti vastuuta oppilaista/opiskelijoista tai opetusryhmistä myös opetustilanteen ulkopuolella | Yhteistyötä kotien ja muiden sidos-ryh- mien kanssa Työyhteisön sisäinen yhteistyö | Opetustaito ja aineenhallinta |
Keskeinen ero edelliseen (1->2): Yhteistyö kotien ja muiden sidosryhmien kanssa voi lisääntyä. Työyhteisön sisäinen yhteistyö ja opetuskokemus lisääntyvät | |||
3 | Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelmien mu- kaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä Vastuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin Opetusharjoittelun ohjaukseen liittyviä tehtäviä satunnaisesti | Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Kiinteä ja toistuva yhteistyö kodin kanssa Työelämä yhteistyö | Opetustaito ja oppiaineksen hallinta Kyky hallita normaalia tai pientä ryh- mää |
Keskeinen ero edelliseen (2->3): Päätoiminen tai lähes päätoiminen opetustyö. Kokonaisvastuu oppilasryhmästä ja aineenhallinta korostuvat. Normaali tavanomainen opetus- ryhmä ilman erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä. Opetusharjoittelun ohjaus satunnaista | |||
4 | Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelman mu- kaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmistä Vastuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin Opetusharjoittelun ohjausta yhden pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Erityisopetustehtävät ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden opetus ja erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä satunnaisesti Kahden vuosiluokan yhdysluokkaopetusta Oppilaanohjaustehtäviä | Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Kiinteä ja runsas yhteistyö kotien kanssa Oppilailla/opiskelijoilla heterogeeninen tausta Työelämä yhteistyö Toisen asteen yhteistyö | Opetustaito ja aineenhallinta Kyky hallita normaalia ryhmää |
Keskeinen ero edelliseen (3->4): Kokonaisvastuu oppilasryhmästä korostuu edelleen ja aineenhallinta syvenee tai nämä yhdistyvät samassa tehtävässä. Työhön vaikuttaa joita- kin sen vaativuutta lisääviä tekijöitä. Yhteistyön muodot monipuolistuvat ja yhteistyö kotien kanssa on vaativampaa. Opetusharjoittelun ohjaus säännöllistä. | |||
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä
Taso | Työn luonne ja vastuu | Vuorovaikutustaidot | Tiedolliset ja taidolliset valmiudet |
5 | Päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan Useampi opetettava aine Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Oppilaanohjaustehtäviä ja harjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun ohjausta yhden opetussuunnitelman mukaan Erityisopetusta ja monipuolisia erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä ja/tai kehittämi- sen vastuutehtäviä Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja/tai opetusharjoittelussa reh- toria avustavat tehtävät Usean vuosiluokan yhdysluokkaopetusta Eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus | Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskeli- joita Työelämä yhteistyö Xxxxxx asteen yhteistyö | Aineopinnot opetettavassa oppiai- neessa Xxxxxxxx opetustaito Yhden tai useamman aineen hallinta korostuu Kokemusta opettajan työstä Kyky hallita suurta tai vaikeaa ryhmää |
Keskeinen ero edelliseen (4->5): Kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia paranee kokemuksen myötä. Aineenhallinta syvenee. Erityisopetuksen oppilaat ovat vaativampia ja oppilaiden taustat vaikeampia. Opetuksen muodot ja sisällöt muuttuvat oleellisesti haastavammiksi. Opetusharjoittelun vaativuus ja/tai määrä lisääntyy. Työhön sisältyy yhä enemmän työtä vaativoittavia tekijöitä. Opetusta voi olla useammalla asteella / useamman opetussuunnitelman mukaan. | |||
6 | Vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitel- mien mukaan Osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävistä Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti Xxxxxxxxx, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen Vaativaa erityisopetusta ja/tai erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtävien ja kehittämisen päävastuu Erityisopetusta eri opetussuunnitelmien mukaan Avustaminen hallinnollisissa tehtävissä | Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus moni- puolistuu Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskeli- joita Työelämä yhteistyö Toisen asteen yhteistyö | Syventävät opinnot opetettavassa op- piaineessa. Opetustaito ja syvällinen aineenhal- linta yhdessä tai useammassa oppiai- neessa korostuu Kokemus opettajan työstä Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää |
Keskeinen ero edelliseen (5->6): Erinomainen kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. Ope- tusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia. Hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetus- teknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa. | |||
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä
Taso | Työn luonne ja vastuu | Vuorovaikutustaidot | Tiedolliset ja taidolliset valmiudet |
7 | Erittäin vaativa opetustyö ryhmässä ja/tai erittäin vaativaa aineenopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan Omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen Hallinnollisia tehtäviä Osavastuita koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksesta useam- man opetussuunnitelman mukaan Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä Opettaminen useammalla asteella Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus) Hyvin vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avusta- vat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen | Hyvin monipuolista opetusryhmien ohjausta Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa Erittäin vaikeataustaisia oppi- laita/opiskelijoita Työelämä yhteistyö Toisen asteen yhteistyö | Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa Opetustaito ja syvällinen aineenhal- linta yhdessä tai useammassa oppiai- neessa korostuu Monipuolinen kokemus opettajan työstä Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää Hallinnon tuntemus |
Keskeinen ero edelliseen (6->7): Opettajalle on määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä ja tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyvät. Opettajalla on poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vastaan tulevista tehtävistä. | |||
8 | Tason 7 lisäksi Erittäin vaativa opetustyö ja päävastuu opetustyön kehittämisestä Johtamistyötä yhdellä kouluasteella Aineenopetusta useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan Hallinnollinen ja pedagoginen päävastuu osakokonaisuuksista Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan Koordinointivastuu opetusharjoitteluiden opetussuunnitelmien kehittämisestä ja järjestämisestä Päävastuu täydennyskoulutuksen koordinoinnista Vastuu koko koulun kokeilu- ja kehittämishankkeissa useamman opetussuunnitelman mukaan Henkilöstövastuuseen liittyviä tehtäviä | Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus Erilaiset hankkeet sidostahojen kanssa yleistyvät | Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai kokemus Apulais- tai vararehtorin kokemus Monipuolinen kokemus vaativasta opettajan työstä |
Keskeinen ero edelliseen (7->8): Hallinnollinen ja pedagoginen vastuu korostuu ja vuorovaikutuksen merkitys laajenee ja syvenee. Opetustehtävien määrä on pienempi. Vastuu koulun johdon kanssa sovituista erillisistä tehtävistä ja henkilöstöstä korostuu. Opetusharjoitteluun liittyvät tehtävät ovat erittäin vaativia. | |||
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön uusi palkkausjärjestelmä (Liite 1) Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä
Taso | Työn luonne ja vastuu | Vuorovaikutustaidot | Tiedolliset ja taidolliset valmiudet |
9 | Koulun tai kouluasteen strateginen johtaminen ja tulosvastuu Koulun tai kouluasteen opetussuunnitelmavastuu Koulun kokoon liittyvät tekijät painottuvat Pedagoginen ja yleishallinnollinen vastuu Taloudellinen vastuu Laaja henkilöstövastuu Koululla erityistehtäviä Vastuu opetusharjoittelun järjestämisestä Opetusharjoitteluun ja sen kehittämiseen ja järjestämiseen liittyvät vastuutehtävät monipuolistuvat Täydennyskoulutuksen järjestäminen Vastuu kokeilu- ja kehittämistoiminnasta lisääntyy | Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus Koululla alueellista yhteistyötä Kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja Verkostotyötaidot | Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai kokemus Monipuolinen kokemus rehtorin työstä |
Keskeinen ero edelliseen (8->9): Toimintaan liittyy taloudellinen vastuu ja hallinnollinen kokonaisvastuu lisääntyy. Yhteistyö sidosryhmien kanssa laajenee edelleen ja projektit muuttuvat monitahoisemmiksi. Koululla voi olla erityistehtävä. Opetusharjoittelussa myös vastuu järjestelyistä korostuu. | |||
10 | Yhtä kouluastetta laajempi strateginen johtaminen ja tulosvastuu Yhtä kouluastetta laajempi kokonaisvastuu Laajempi opetussuunnitelmavastuu Pedagoginen ja yleishallinnollinen vastuu laajenee Laajempi taloudellinen vastuu Laajempi henkilöstövastuu Monipuoliset opettajankoulutukseen liittyvät tehtävät Vastuu opetusharjoittelun kehittämisestä ja järjestämisestä osana pedagogisia opintoja useam- malla kouluasteella Täydennyskoulutuksen järjestäminen Kokeilu- ja kehittämistoiminnan määrä merkittävä | Johtamismenetelmät korostuvat Vaativa sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus Koululla aktiivista alueellista yhteistyötä Kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja Ulkoisia asiantuntijatehtäviä Verkostotyötaidot | Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai kokemus Merkittävä kokemus rehtorin työstä |
Keskeinen ero edelliseen (9->10): Hallinnollinen kokonaisvastuu lisääntyy. Varsinkin ulkoisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Syvällinen opetus- ja yliopistohallinnon tunte- mus. | |||
11 | Koulun strateginen johtaminen ja tulosvastuu sekä suunnittelu Hyvin laaja kokonaisvastuu Hyvin laaja taloudellinen vastuu Hyvin laaja henkilöstövastuu Monipuoliset opettajankoulutukseen liittyvät tehtävät Valtakunnallisen opettajankoulutuksen kehittäminen Vastuu opetusharjoittelun järjestämisestä Täydennyskoulutuksen järjestäminen Kokonaisvastuu kokeilu- ja kehittämistoiminnasta Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen Päävastuu alueellisesta yhteistyöstä | Erittäin vaativaa sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta Yhteistyö koulutuksen kehittämi- sessä yliopiston sisällä ja ulko- puolella Asiantuntijatehtävät monipuolisia ja laajoja Alueellisen yhteistyön koordinointi Kehittämisprojektit laajoja Xxxxxxxxxxx verkostotyötaidot | Hallinnon koulutus, tuntemus ja/tai kokemus Pitkäaikainen tai muutoin merkittävä ko- kemus rehtorin tehtävistä Laaja korkeakoulu- ja opetushallinnon tuntemus |
Keskeinen ero edelliseen (10->11): Poikkeuksellisen vaativat ja laajat hallinnolliset ja/tai taloudelliset vastuut. Toiminnalla on vaikutusta myös oman lähiympäristön ja sidosryh- mien ulkopuolella. Tehtävässä korostuu laaja ja monipuolinen asiantuntemus koulussa ja koulun ulkopuolella. | |||
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2A) Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä
LIITE 2A HARJOITTELUKOULUN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
Pääkriteerit ja täsmentävät tasokohtaiset kriteerit
PÄÄKRITEERIT | TÄSMENTÄVÄT TASOKOHTAISET KRITEERIT |
1. AMMATINHALLINTA | |
Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä opettajan/reh- torin ammattiosaamisessa ja ammatinhallinnan edistämisessä: - suoritetut tutkinnot ja opettajakelpoisuus - muu opettajan työtä edistävä koulutus - opetuskokemus ja - laaja-alaisuus osaamisessa - työn hallinta - ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen | Vaativuustasoilla 1- 2 - ammattitaito opetuksessa - ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito |
Vaativuustasoilla 3- 4 - tehtävään liittyvät muut tutkinnot ja/tai koulutus - ansioituminen opettajan työssä - erityisosaaminen - kyky huomioida oppilaiden erityispiirteet - ammattitaidon kehittäminen / ylläpito | |
Vaativuustasoilla 5-7 - tehtävään liittyvät muut tutkinnot ja/tai koulutus - pitkäaikainen ansiokas kokemus opetustyöstä - erityisosaaminen / asiantuntijuus - kyky huomioida oppilaiden erityispiirteet - ammattitaidon kehittäminen / ylläpito - oman alan osaamista ilmentävä julkaisutoiminta - koulutustehtävät | |
Vaativuustasoilla 8-11 - tehtävään liittyvät muut tutkinnot ja koulutus - lisätutkinnot - muu oman erityisosaamisen kehittäminen - pitkäaikainen kokemus opettajana/rehtorina - oman alan osaamista ilmentävä julkaisutoiminta - hallinnollinen osaaminen |
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2A) Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä
2. LAATU JA TYÖTULOKSET | |
Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä tehtä- vien, opetustyön tai rehtorin työn sisällön painotusten mukaan: - opetukselliset ansiot - hallinnon kehittäminen - tulosvastuu - opetusmenetelmien ja materiaalien kehittä- minen - kyky toimia opettaja- ja materiaaliverkosto- jen yhteydessä - ansiot opiskelijoiden ohjaukseen liittyvissä tehtävissä - osallistuminen tiimityöskentelyyn ja projek- teihin - innostavuus, oma-aloitteisuus | Vaativuustasoilla 1-2 - opetussuunnitelmien toteuttaminen Vaativuustasoilla 3-4 - opetussuunnitelmien toteuttaminen - toiminta opetusharjoittelutehtävissä ja nii- den kehittäminen - koulun ja opetuksen kehittäminen |
Vaativuustasoilla 5-7 - opetussuunnitelmien toteuttaminen - suoriutuminen hallinnollisista tehtävistä - toiminta opetusharjoittelutehtävissä ja opetusharjoittelun suunnittelu | |
Vaativuustasoilla 8-11 - koulun strategisen johtajuuden sujuminen - taloudesta ja tuloksellisuudesta huolehti- minen - koulun, opetuksen, opetussuunnitelmien ja opetusharjoittelun kehittäminen - koulun henkilöstösuhteet - koulun arvioinnit - oppilas- ja opiskelija-asioiden hoito - hallinnon kehittäminen | |
3. VASTUULLISUUS TYÖSSÄ JA TOIMINTA TYÖYHTEISÖSSÄ | |
Suoriutumisessa arvioitavia tekijöitä työhön sitoutumisen ja vastuunkantamisen osalta: - yhteistyötaidot - esimiestaidot - sitoutuminen työhön ja työyhteisöön - sidosryhmäosaaminen - oma-aloitteisuus - alaisten ja työtovereiden sekä oppilaiden ja opiskelijoiden motivointi - koulun ilmapiiriin vaikuttaminen | Vaativuustasot 1-11 - yhteistyö kotien ja huoltajien kanssa - yhteistyö oppilaitoksien ja sidosryhmien kanssa - yhteistyö muiden eri tahojen kanssa - kansainvälinen yhteistyö - ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen - tutkija- ja asiantuntijatehtävät - tiimityöskentelyyn osallistuminen |
Henkilökohtaista tehtävistä suoriutumista arvioitaessa ylemmälle tai alem- malle vaativuustasolle sijoitettu täsmentävä tasokohtainen kriteeri voidaan huomioida vaikka se olisi eri vaativuustasolla, jos sillä on arvioitavan tehtävän kannalta merkitystä.
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2A) Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä
Arviointiasteikko
Henkilökohtaista työstä suoriutumista arvioidaan viisiportaisella arviointias- teikolla sen perusteella, miten henkilö suoriutuu työtehtävistään.
Henkilölle asetetuilla tavoitteilla tarkoitetaan hänelle kehityskeskustelun yhtey- dessä tai työnjohdollisesti asetettuja tavoitteita.
Erityisesti odotuksia vastaavasta suorituksesta poikkeavat arviot on perustel- tava. Arvioinnin ollessa kehittymistä edellyttävä, on yhdessä sovittava niistä toi- menpiteistä, joilla suoriutumisen paranemista voidaan tukea. Asteikko on seu- raava, myös puolet pisteet ovat käytettävissä.
5 pistettä
Erinomainen suoriutuminen. Henkilön työstä suoriutuminen ylittää selvästi kaikki työstä suoriutumisen vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.
4 pistettä
Odotukset ylittävä suoriutuminen. Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erinomaisesti kaikki työstä suoriutumisen vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää monilta osin henkilölle asetetut tavoit- teet sekä määrällisesti että laadullisesti.
3 pistettä
Hyvä suoriutuminen. Henkilön työstä suoriutuminen täyttää työstä suoriutumisen vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet. Laadulli- sesti tasokas suoritus keskeisimmillä tehtäväalueilla.
2 pistettä
Odotuksia vastaava suoriutuminen. Henkilön työstä suoriutumi- nen täyttää työstä suoriutumisen perusvaatimukset ja keskeiset hen- kilölle asetetut tavoitteet. Laadullisesti hyvä suoritus keskeisimmillä tehtäväalueilla.
1 piste
Kehittymistä edellyttävä suoriutuminen. Henkilön työstä suoriutu- misessa on merkittävää kehittämistarvetta. Työstä suoriutuminen ei täytä henkilölle asetettuja tavoitteita tai häneltä kohtuudella edellytet- tävää työstä suoriutumisen tasoa.
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 2B) Henkilökohtaisen palkanosan prosentit
LIITE 2B HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN PROSENTIT
voimassa 1.12.2010 | |
Pisteet | Prosentti |
0,00 ‐ 0,94 | 0,00 % |
0,95 ‐ 1,69 | 6,00 % |
1,70 ‐ 2,19 | 12,00 % |
2,20 ‐ 2,44 | 18,00 % |
2,45 ‐ 2,69 | 21,10 % |
2,70 ‐ 2,94 | 24,40 % |
2,95 ‐ 3,19 | 27,30 % |
3,20 ‐ 3,44 | 30,40 % |
3,45 ‐ 3,69 | 33,50 % |
3,70 ‐ 3,99 | 36,60 % |
4,00 ‐ 4,29 | 42,00 % |
4,30 ‐ 4,59 | 46,00 % |
4,60 ‐ 5,00 | 50,00 % |
Yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilökunnan uusi palkkausjärjestelmä (Liite 3) Palkkataulukot
LIITE 3 PALKKATAULUKOT
Ypj-palkat harjoittelukoulut 1.4.2018
Vaativuus- taso | Henkilökohtaisen työn suoritustaso | ||||||||||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | |
1 | 1 954,32 € | 2 071,58 € | 2 188,84 € | 2 306,10 € | 2 366,68 € | 2 431,17 € | 2 487,85 € | 2 548,43 € | 2 609,02 € | 2 669,60 € | 2 775,13 € | 2 853,31 € | 2 931,48 € |
2 | 2 093,46 € | 2 219,07 € | 2 344,68 € | 2 470,28 € | 2 535,18 € | 2 604,26 € | 2 664,97 € | 2 729,87 € | 2 794,77 € | 2 859,67 € | 2 972,71 € | 3 056,45 € | 3 140,19 € |
3 | 2 378,52 € | 2 521,23 € | 2 663,94 € | 2 806,65 € | 2 880,39 € | 2 958,88 € | 3 027,86 € | 3 101,59 € | 3 175,32 € | 3 249,06 € | 3 377,50 € | 3 472,64 € | 3 567,78 € |
4 | 2 858,53 € | 3 030,04 € | 3 201,55 € | 3 373,07 € | 3 461,68 € | 3 556,01 € | 3 638,91 € | 3 727,52 € | 3 816,14 € | 3 904,75 € | 4 059,11 € | 4 173,45 € | 4 287,80 € |
5 | 3 207,15 € | 3 399,58 € | 3 592,01 € | 3 784,44 € | 3 883,86 € | 3 989,69 € | 4 082,70 € | 4 182,12 € | 4 281,55 € | 4 380,97 € | 4 554,15 € | 4 682,44 € | 4 810,73 € |
6 | 3 361,98 € | 3 563,70 € | 3 765,42 € | 3 967,14 € | 4 071,36 € | 4 182,30 € | 4 279,80 € | 4 384,02 € | 4 488,24 € | 4 592,46 € | 4 774,01 € | 4 908,49 € | 5 042,97 € |
7 | 3 527,82 € | 3 739,49 € | 3 951,16 € | 4 162,83 € | 4 272,19 € | 4 388,61 € | 4 490,91 € | 4 600,28 € | 4 709,64 € | 4 819,00 € | 5 009,50 € | 5 150,62 € | 5 291,73 € |
8 | 3 746,33 € | 3 971,11 € | 4 195,89 € | 4 420,67 € | 4 536,81 € | 4 660,43 € | 4 769,08 € | 4 885,21 € | 5 001,35 € | 5 117,49 € | 5 319,79 € | 5 469,64 € | 5 619,50 € |
9 | 4 181,74 € | 4 432,64 € | 4 683,55 € | 4 934,45 € | 5 064,09 € | 5 202,08 € | 5 323,36 € | 5 452,99 € | 5 582,62 € | 5 712,26 € | 5 938,07 € | 6 105,34 € | 6 272,61 € |
10 | 4 507,85 € | 4 778,32 € | 5 048,79 € | 5 319,26 € | 5 459,01 € | 5 607,77 € | 5 738,49 € | 5 878,24 € | 6 017,98 € | 6 157,72 € | 6 401,15 € | 6 581,46 € | 6 761,78 € |
11 | 5 145,08 € | 5 453,78 € | 5 762,49 € | 6 071,19 € | 6 230,69 € | 6 400,48 € | 6 549,69 € | 6 709,18 € | 6 868,68 € | 7 028,18 € | 7 306,01 € | 7 511,82 € | 7 717,62 € |
33