OPINNÄYTETYÖ
OPINNÄYTETYÖ
Viittomakielen tulkkien työsopimusmallit työn- antajien näkökulmasta
Xxxx Xxxxxxxx
Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op)
05 / 2017
Työn tekijä Xxxx Xxxxxxxx | Sivumäärä 38 ja 3 liitesivua |
Työn nimi Viittomakielen tulkkien työsopimusmallit työnantajien näkökulmasta | |
Xxxxxxx(t) opettaja(t) Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxxx | |
Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx | |
Tiivistelmä Opinnäytetyön tilaajana toimii valtakunnallinen viittomakielen tulkkien etujärjestö, Suomen Viittomakie- len Tulkit ry. Alalla on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina ja työsopimukset ovat olleet osa sitä. Tilaajalla on tavoitteena kehittää mahdollinen uusi työsopimusmalli, mikä miellyttäisi kaikkia osapuolia. Jotta uutta sopimusmallia voidaan kehittää, tulee tarkastella niin työntekijöiden kuin työnantajienkin näkemyksiä tämän hetkisistä sopimuksista. Koska työntekijöiden mielipiteitä ollaan jo tiedusteltu, tä- män opinnäytetyön tutkimuskohteena ovat työnantajat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tulkkauspalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden viittomakielen tulkkien työsopimustilannetta. Minkälaisia sopimuksia on ja onko sopimusmuodoissa tapahtunut muutoksia? Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sähköistä kyselyä, joka on kohdennettu tulkkauspalvelua tuotta- ville yrityksille ja organisaatioille, joissa työskentelee viittomakielen tulkkeja. Kyselyn vastausprosentti on 36. Kyselyni keskittyy selvittämään millaisiin työsopimusmuotoihin työnantajat päätyneet ja mistä syystä. Erityisesti keskityn työsopimuksen pituuteen (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen), työ- suhteen muotoon (kokoaikainen, osa-aikainen) sekä palkkaan perustuviin työsuhteisiin (tuntipalkka, kuukausipalkka). Tutkimuksessa ilmeni, että kyselyyn vastanneet yritykset suosivat kokoaikaisia toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Lisäksi nollatuntisopimusten määrä oli vastanneilla suuri. Kyselystä selvisi myös, etteivät yritykset ja organisaatiot ole juurikaan tehneet muutoksia työsopimuksissa. Opinnäytetyöni on tarkoitettu niin alalla työskenteleville viittomakielen tulkeille ja tulkkauspalvelua tuot- taville yrityksille kuin tulkkiopiskelijoillekin sekä Suomen Viittomakielen Tulkit ry:lle. | |
Asiasanat työsopimukset, viittomakielentulkit, kyselytutkimus, yritykset | |
Viittomakielentulkin koulutusohjelma TIIVISTELMÄ
Author Xxxx Xxxxxxxx | Number of Pages 38 |
Title Sign Language interpreters contract types in employers' point of view | |
Supervisor(s) Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxxx | |
Subscriber and/or Mentor Finnish Association of Sign Language Interpreters, Xxxxx Xxxxxxx- Xxxxxxx | |
Abstract The purpose of this study was to find out what kind of employment contracts companies offer to Sign Language interpreters in Finland. In the field of Sign Language interpretation there have been many changes in the past few years and the employment contract might have gone through also these changes. The subscriber of this thesis was a member of the Finnish Association of Sign Lan- guage Interpreters. The subscriber of this thesis wanted to know what companies think about the em- ployment contracts, are they happy with the current contracts or are they looking to make changes. There are already some studies about this subject but only from the employees’ point of view. After this study is complete, the subscriber can develop a new type of employment contract which satisfies both employers and employees. The data for this study was collected with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent through e-mail to 37 companies that offers interpretation services. 13 responded to the question- naire making the response rate 36 percent. The questionnaire focused on the length of the con- tract; fixed-term versus permanent contracts, type of employment; full time versus part time con- tracts and wage-based employment; hourly versus monthly paid wages. The results showed that companies mostly offered full-time and permanent contracts. Also, the number of zero-hour contracts was high. The results showed that there has not been much change in contract of employments. | |
Keywords employment contracts, sign language interpreters, questionnaire survey, enterprises | |
Degree Programme in Sign Language Interpreting ABSTRACT
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 5
2 TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET 7
2.1 Suomen Viittomakielen Tulkit ry 7
3 TYÖSUHTEEN ERI MUODOT 8
3.1 Toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopimus 9
3.2 Kokoaikainen ja osa-aikainen työ 10
3.3 Palkkaan perustuvia työsuhteita 10
3.4 Yrittäjyys ja elinkeinonharjoittaminen 13
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 14
5 TUTKIMUSMENETELMÄ 17
5.1 Kyselyn rakenne 18
6 TULOKSET 19
6.1 Taustatiedot 20
6.2 Työsopimukset 21
6.3 Tyytyväisyys olemassa olevaan palkkaukseen 25
6.4 Muutoksia työsopimuksissa ja työsuhteen muodoissa 26
6.5 Tyytyväisyys palkkaan perustuviin työsuhteisiin ja niiden muutokset 28
7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 30
7.1 Tutkimuskyselyn suunnittelu ja toteutus 30
7.2 Taustatiedot 31
7.3 Työsopimukset 32
7.4 Työsuhteen muodot 33
7.5 Palkkaus 33
7.6 Työsopimuksien ja työsuhteen muutokset 35
7.7 Muut huomiot 36
LÄHTEET 37
LIITTEET 39
1 JOHDANTO
Viittomakielen tulkkauksen toimialalla on tapahtunut suuria muutoksia, esimer- kiksi tulkit joutuvat käyttämään yhä erilaisempia kommunikaatiomenetelmiä asiakaskunnan laajentumisen myötä (Raitio-Virtanen 2013, 46; Xxxxxx & Rissa- nen 2008, 4, 6). Xxxx merkittävä muutos tapahtui 1.9.2010 alkaen, jolloin astui voimaan laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Tämän lain nojalla tulkkauspalvelut valtiollistettiin Kansaneläkelaitokselle. Enää kunnilla ei ollut vastuuta järjestää tai rahoittaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluita (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 2010). Uuden lain mukaan Kelan tuli hankkia palvelut tulkkauspalveluntuottajilta (Saarikko & Suonpää 2014, 10). Lisäksi vuoden 2014 alussa, Kela keskitti vammaisten henkilöiden tulkkien väli- tystoiminnan ainoastaan Turkuun. Aiemmin välityskeskukset toimivat viidellä eri alueella Suomessa. (Kansaneläkelaitos 2013a.) Tämä muutos on osaltaan tuo- nut haasteita tulkkauspalvelua tuottaville yrityksille.
Vaikka tulkkauspalvelun järjestää yleensä Kela, niin tulkkauspalvelu voi pohjau- tua myös esimerkiksi peruskoululakiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta voi tehdä tulkkauspalvelusopimuksen jonkun palveluntuottajan kanssa. Tällöin tulkkien palkka perustuu yleensä SVT:n ja Akavan Erityisalojen ilmoittamiin suosituksiin. (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2015.)
Tulkkauspalvelun järjestämisen vastuun siirtyessä Kelalle, yritysten kilpailutus astui myös kuvioihin (Kansaneläkelaitos 2013b). Tämä tarkoittaa sitä, että vain Kelan järjestämässä kilpailutuksessa palveluntuottajiksi hyväksytyt yritykset voi- vat laskuttaa Kelaa tulkkauspalveluista. Tulkit tekevät siis töitä yrityksille ja yri- tykset laskuttavat Kelaa. (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2015.) Kilpailutusalu- eina toimivat Etelä- ja Länsi-Suomen kilpailutusalue sekä Itä- ja Pohjois- Suomen kilpailutusalue. Kela on viimeksi kilpailuttanut kaikki Suomen tulkkaus- palveluita tarjoavat yritykset vuonna 2013 ja tehnyt sopimuksen vammaisten tulkkauspalvelujen tuottamisesta sopimuskaudelle 1.1.2014–31.12.2015. (Kan- saneläkelaitos 2016.)
Lakimuutoksen myötä kunnalliset tulkkikeskukset ovat poistuneet sekä freelan- cer-toiminta on mahdotonta. Tulkkauspalveluiden tuottajat ovatkin siirtyneet nyt yritystoimintaan. Viittomakielen tulkit voivat nykyisin työskennellä joko itse yrittä- jinä tai tulkkauspalvelun tuottavan yrityksen työntekijöinä. Yrityksestä ja sopi- muksesta riippuen tulkilla on mahdollisuus työskennellä yrityksessä tuntipalkka- laisena tai kuukausipalkkalaisena. (Mäki 2012, 5, 9.)
Xxxxxxxxx (2014, 16) mainitsee tulkkausalan suuntauksen painottuvan tuntipe- rusteisiin työsuhteisiin. Julkunen ja Nätti (1995, 11–14) kertovat myös yleisesti työsopimusten muutoksista 80- ja 90-luvuilla ja he toteavat kuinka taloudellisen kriisin aikana työsuhteisiin ja -aikoihin tuli muutoksia. He mainitsevat epätyypil- listen työnteon muotojen tulleen yleisimmiksi. 2010-luvulla Euro-alue ajautui syvään taloudelliseen kriisiin. Eurooppaan kriisi levittäytyi Yhdysvaltojen finans- sikriisin myötä. Taloudelliset haasteet näkyvät esimerkiksi verotulojen laskuna ja valtioiden menojen lisääntymisenä. (Rissanen 2013.)
”Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista” muutoksen myötä halusin selvittää, millaisia vaikutuksia lakimuutoksella on ollut viittomakielen tulkkien työsuhteen ehtoihin ja työsopimuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada sel- ville viittomakielen tulkkien työsopimusmuotoja, sekä kuulla yritysten näkökul- maa tämän hetkisiin sopimuksiin. Erityisesti halusin selvittää, onko alalla siirrytty tuntipalkkaan perustuviin työsopimuksiin ja kuinka paljon näitä sopimusmuotoja on tällä hetkellä.
Samalla selvitetään, onko viittomakielen tulkkien työsopimuksien määrissä ta- pahtunut muutoksia. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kyselytutkimuk- sen keinoin alan erilaisia työsopimusmuotoja sekä niihin päätymisen syitä yri- tysten näkökulmasta. Opinnäytetyöni tilaajana toimi Suomen Viittomakielen Tul- kit ry.
2 TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Opinnäytetyön tilaaja, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, on kiinnostunut tietä- mään tulkkauspalveluja tuottavien yritysten näkökulmia tämän hetkisiin työso- pimuksiin. Tulkkien näkökulmasta on jo joitain tutkimuksia tehty. Esimerkiksi Xxxxx Xxxxxxx (2014) on omassa opinnäytetyössään tutkinut nollatuntisopimuk- sella työskenteleville tulkeille suunnatun kyselyn avulla, onko nollatuntisopimuk- set viittomakielen tulkkien yleisin työsuhdemuoto sekä selvittänyt heidän tyyty- väisyyttään nollatuntisopimukseen. Vastaavaa tutkimusta ei ole tulkkauspalve- luita tuottavien yritysten näkökulmasta vielä tehty. Kun työnantajien ja työnteki- jöiden näkökulmat ovat selvillä, on helpompi alkaa kehittää uusia työsopimus- malleja, jotka miellyttäisivät kaikkia osapuolia.
Työn tarkoitus on kartoittaa kyselytutkimuksen avulla alan työsopimusmuotoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Opinnäytetyön avulla saadaan pohjatietoa viittomakielen tulkkien työsopimuksien ja työsuhdemuotojen nykytilasta, sekä muutoksista niin alalla työskenteleville viittomakielen tulkeille, alalla tulevaisuu- dessa työskenteleville sekä työn tilaajalle Suomen Viittomakielen Tulkit ry:lle.
Tilaajan näkökulmasta opinnäytetyöhöni valikoitui tutkimuskysymyksiksi seu- raavat:
1. Mitkä ovat tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten tämän hetkiset työso- pimusmuodot?
2. Millaisia muutoksia yritysten sopimusmuodoissa on tapahtunut?
2.1 Suomen Viittomakielen Tulkit ry
Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) on vuonna 1982 perustettu valtakunnalli- nen Suomen viittomakielen tulkkien etujärjestö. Järjestön tarkoituksena on toi- mia viittomakielen tulkkien ammattiyhdistyksenä, yhdyssiteenä jäsenten välillä sekä edistää tulkkitoimintaa maassamme. (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2016a.) Etujärjestön tarjoaa jäsenilleen koulutusta, neuvontaa, edunvalvontaa sekä työttömyysturvaa (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2016b). SVT on vuo- desta 2006 järjestäytynyt Akavan Eritysaloihin eli kulttuurin ja hallinnon sekä
viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattiliittoon ja palvelujärjestöön (Akavan Erityisalat 2017). Täten SVT:n var- sinainen jäsen kuuluu myös Akavan Eritysaloihin. Mahdollisuus on myös hakea SVT:n kannatusjäseneksi, jolloin Akavan Eritysaloihin ei tarvitse kuulua. Kanna- tusjäseneksi voikin liittyä kuka tahansa (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2016a.) SVT ja Akavan Erityisalat ovat julkaisseet suositukset viittomakielen tulkkien palkka- ja työsuhteen ehdoista. Tulkin saama palkka perustuukin näihin suosi- tuksiin. (Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2015.)
3 TYÖSUHTEEN ERI MUODOT
Työsopimus tehdään ennen työn aloittamista. Siinä työntekijä sopii aloittavansa työskentelyn palkkaa vastaan työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaise- na. (Nikkilä 2008, 118.) Työsopimus on kokonaisuus, johon kuuluu muun muas- sa monia työnteon keskeisiä ehtoja, kuten koeaika, irtisanomisaika tai sen mää- räytymisen peruste, työntekopaikka, keskeiset työtehtävät, mahdollisen määrä- aikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja työnteon alkamisajankoh- ta. Työsopimuksesta ei voi irtisanoutua vain osittain, mutta työsuhteen ehtoja voidaan kuitenkin muuttaa osapuolten sopiessa niin. (Xxxxxxx & Xxxxxxxx & Val- visto 2015, 33, 48–49.) Työsopimus olisi tärkeää tehdä kirjallisena, mutta laki ei sitä velvoita. Se voidaan tehdä myös suullisesti tai sähköisesti. (Nikkilä 2008, 15.)
Yleisesti ottaen työntekijöitä palkataan toistaiseksi voimassa olevaan ja kokoai- kaiseen työsuhteeseen, mutta tämä ei ole ainoa vaihtoehto. Tehtävään voidaan palkata myös määräaikaisesti, sekä osa-aikaiseen työsuhteeseen. (Hietala ym. 2015, 27.) 2000-luvulta lähtien epätyypilliset työsuhdemuodot, kuten nollatunti- sopimukset, ovat kuitenkin yleistyneet paljon eri aloilla työelämä joustotarpeiden takia. Erityisesti 2010-luvulla nämä sopimustyypit ovat olleet kasvussa. (Helsin- gin Sanomat 2012.) Seuraavaksi käsittelenkin näitä muutamia työsopimuksiin liittyviä termejä, joita tuli esille kyselyssäni ja jotka ovat osa tulkkien työsopi- muksia.
3.1 Toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopimus
Käytännössä yleisin sopimustyyppi työsopimuksissa on toistaiseksi voimassa oleva, josta puhutaan myös nimillä vakituinen tai pysyvä. Tätä sopimustyyppiä usein myös arvostetaan eniten. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus kestää siihen saakka, kunnes työntekijä tai työnantaja irtisanoo sopimuksen. Mahdollis- ta on myös työsopimuksen purkaminen tai työntekijän lomauttaminen perusteen ilmaantuessa. (Helsilä 2002, 40–41.) Työntekijä voi irtisanoutua työstä ilman perusteluja, mutta työnantajan tarvitsee perustella irtisanominen. Lomauttamis- ja irtisanomisperusteita ovat esimerkiksi yritystä kohtaan ilmenneet taloudelliset ja tuotannolliset vaikeudet. Työntekijän laiminlyönti työtehtäviään kohtaan voi olla myös peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. (Nikkilä 2008, 75–78, 102.)
Määräaikainen työsopimus on tietyn ajanjakson ajaksi sovittu työsopimus. So- pimus lakkaa, kun sovittu työ tai työkausi päättyy, eikä erillistä irtisanomisaikaa ole. Välttämättömyyttä ei kuitenkaan ole ilmoittaa työsopimuksessa tarkkaa päättymispäivää, ellei se ole tiedossa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tois- taiseksi voimassa olevan työntekijän sairastuminen. (Hietala ym. 2015, 54.) Mi- käli työntekijä jatkaa töitä määräaikaisuuden umpeutuessa, muuttuu sopimus automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi (Helsilä 2002, 24). Määräaikai- nen työsopimus voi olla enintään viideksi vuodeksi. Määräaikaista sopimusta ei voida päättää irtisanomalla, mutta se voidaan purkaa, kun purkamisperusteet toteutuvat. Joskus työantajan riskit vähenevät luodessa määräaikaisia sopimuk- sia. Kuitenkaan työnantaja ei saa ilman perusteita palkata työntekijöitä määrä- aikaiseen sopimukseen. Hyväksyttävä perustelu on esimerkiksi sijaisuus, työn luonne, harjoittelu ja toiminnan kausiluonteisuus. Hyväksyttävää ei myöskään ole käyttää useita määräaikaisia sopimuksia peräkkäin, ellei työntekijä sitä itse toivo. (Hietala ym. 2015, 27, 50–51, 53.)
On myös mahdollista sekoittaa toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopimus. Tällöin sopimusta kutsutaan sekamuotoiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työsopimus on määräaikainen, mutta sopimuksessa on molem- pia osapuolia sitova irtisanomisehto. (Helsilä 2002, 40.)
3.2 Kokoaikainen ja osa-aikainen työ
Kokoaikatyössä työntekijä tekee täyttä työpäivää. Työtuntien määrä vuorokau- dessa saa olla enintään kahdeksan tuntia ja työviikossa 40 tuntia. Työpaikoilla voidaan työehtosopimusten perusteella sopia poikkeuksista. (Nikkilä 2008, 49.)
Työehtosopimuksessa on määritelty monia eri vaihtoehtoja osa-aikatyöhön. Useissa tapauksissa osa-aikatyössä viikkotuntimäärä ei kohoa 40 tuntiin ja työ- päivien määrä voi olla vähemmän kuin kokoaikaisessa työssä työskentelevällä. Esimerkiksi viikossa työpäiviä voi olla vähemmän kuin viisi ja/tai työpäivän pi- tuus voi olla lyhyempi kuin kahdeksan tuntia. Palkka maksetaan näiden tehtyjen työtuntien mukaan. (Nikkilä 2008, 49, 52.)
3.3 Palkkaan perustuvia työsuhteita
Rahapalkan määräytymiseen voi vaikuttaa työhön käytetty aika tai työn tulos tai näiden yhdistelmä. Palkkaustapoja ovat muun muassa aikapalkka, urakkapalk- ka, provisiopalkka sekä muut tulos- ja suoritepohjaiset palkkaustavat ja niiden yhdistelmät. Lisäksi vastike voidaan maksaa esimerkiksi tavaroina. (Xxxxxxxx & Xxxxxx 2012, 205–206.) Opinnäytetyöni kannalta oleellisin on aikapalkka, sillä viittomakielen tulkit toimivat kuukausi- tai tuntipalkkaisissa työsuhteissa (Bern- hardt 2014, 16). Rahapalkan lisäksi työntekijä saattaa saada esimerkiksi luon- toisetuja, kuten puhelin-, ateria- ja autoetu (Tiitinen & Kröger 2012, 206).
Kuukausipalkka maksetaan työntekijälle kerran kuussa ja se on kiinteäksi sovit- tu summa työmäärästä riippumatta (Elomäki & Kilkki & Österback 2012, 24). Sama pätee kuukausipalkkaisille viittomakielen tulkeille. Heille maksetaan kuu- kausittain tietty sovittu summa, tulkkauksien määrästä riippumatta (Bernhardt 2014, 16.) Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan myös loma-ajaltaan saman suuruinen palkka, mitä hän saa työssäoloajalta (Nikkilä 2008, 60).
Tuntityöntekijä on yhtä lailla vakinaisesti töissä tietyssä yrityksessä, kuten kuu- kausityöntekijäkin (Bernhardt 2014, 16). Jos työntekijä on tuntipalkkainen, saa hän palkan tehtyjen työtuntien mukaan, mikä maksetaan työntekijän tilille kerran
tai kaksi kertaa kuussa. Työtuntien määrä saattaa vaihdella kuukausittain ja siksi myös tulot voivat vaihdella (Elomäki ym. 2012, 24). Esimerkiksi viittomakie- xxx xxxxxx tuntityöntekijänä saa palkkaa vain tehdyistä tulkkauksista. Varallaolos- ta eikä valmistautumisesta tulkkauksiin palkkaa makseta. On yrityskohtaista maksavatko he raportointiin käytettävästä ajasta erikseen vai sisältyykö se jo tuntipalkkaan. Kuitenkin tavallisesti tuntityöntekijän tuntipalkka on suurempi kuukausipalkkalaiseen verrattuna, sillä siinä on mukana valmistautumis- ja ra- portointiaika. Osa yrityksistä maksaa tuntityöntekijöille myös erillistä palkkaa kokouksiin ja koulutuksiin osallistumisesta sekä muun muassa vaativiin tulk- kauksiin valmistautumisista. (Bernhardt 2014, 16–17.)
Koska tuntityöntekijä työskentelee jossakin tietyssä yrityksessä, tulee hänen saada myös etuja, kuten työterveyshuoltoa, työpuhelin, koulutus ja sairasajan palkkaa (Bernhardt 2014, 16). Tuntityöntekijän on mahdollista saada myös lo- makorvausta, mutta sen laskentatavat vaihtelevat suuresti riippuen työmääräs- tä. Esimerkiksi jos tuntityöntekijän työpäiviä työkuukautta kohden on vähintään 14, lomakorvaus määräytyy siten että työpäivän palkka kerrotaan vuosiloma- laissa olevalla kertoimella. (Nikkilä 2008, 61.)
Tuntityösopimuksia ei ole vain yhdenlaisia. Sopimukseen on voitu merkitä esi- merkiksi työtuntien vähimmäismäärä tai takuupalkka. Lisäksi on olemassa nolla- tuntisopimus. Seuraavaksi käsittelen näitä kolmea erilaista tuntityösopimusta.
Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, johon on merkitty viikoit- taiseksi työtunniksi alimmillaan 0 tuntia ja maksimissaan 40 tuntia. Yläraja voi olla myös pienempi kuin 40 tuntia. Työnantajan ei siis tarvitse tarjota viikossa yhtään työtä, ellei ole tarvetta. Nollatuntisopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 3.) Nollatuntiso- pimuksen lisäksi kyseisistä sopimuksista saatetaan käyttää nimiä nollatyösopi- mus, tilapäinen työvoima, tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, kutsutyönteki- jä, ekstratyöntekijä tai keikkatyöläinen. (Helsingin Sanomat 2012.)
Jos tulkilla on nollatuntisopimus, antaa se hänelle vapauden päättää omista työpäivien pituuksistaan. Tulkki voi itse päättää, milloin pitää tulkkikalenteriaan auki, johon välityskeskus välittää mahdolliset tulkkauskeikat. Välttämättä yhtään
tulkkauskeikkaa ja sen kautta palkkaa se ei kuitenkaan takaa. Tämä mahdollis- taa kuitenkin joustavan työskentelyn, esimerkiksi opintojen tai perheen muiden menojen rinnalla. Kun tulkilla on kalenteri auki, on hän niin sanotusti valmiudes- sa ja hänen tulee teoriassa olla valmiina lähtemään töihin heti kun tulkkitilaus tulee. (Bernhardt 2014, 16–17.)
Takuupalkka on yksi tuntisopimuksen muoto. Tällöin yritys maksaa tietyn takuu- summan joka kuukausi, vaikka töitä ei olisi riittävästi. Takuupalkkaa ei kuiten- kaan makseta, jos töitä on ollut yli takuusumman. Esimerkiksi tulkki kenellä on työsopimuksessaan sovittu takuupalkka, tulee hänelle maksaa kuukausittain sovittu takuupalkka, vaikka tulkkauksia ei olisi. (Bernhardt 2014, 17.)
On myös mahdollista, että tuntityöntekijän työsopimukseen on kirjattu vähim- mäistuntimäärä, jolloin työnantajan tulee tarjota töitä ainakin tämä vähimmäis- määrän verran. Niin minimituntilaisille, kuin takuupalkkalaisille on saatettu mää- ritellä tietty aika, jolloin työntekijän tulee olla käytettävissä, toisin kuin nollatunti- sopimuksella työskentelevä. (Bernhardt 2014, 17.)
Tarvittaessa työhön kutsuttavan työntekijän työsopimuksessa ei ole määritelty vähimmäis- tai enimmäistyöaikaa. Työsopimuksen mukaan työntekijä tulee töi- hin ”tarvittaessa” tai ”kutsuttaessa”. Sopimus voi olla määräaikainen tai tois- taiseksi voimassa oleva. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 3.)
Keikkatyöntekijä on myös tarvittaessa työhön kutsuttava, mutta hänelle tarjo- taan yksittäisiä työvuoroja, joista jokainen muodostaa erillisen määräaikaisen työsuhteen. Työntekijä voi lisätä työsopimukseensa ehdon, jonka mukaan hä- nellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 3.)
3.4 Yrittäjyys ja elinkeinonharjoittaminen
Mikäli viittomakielen tulkki ei halua olla työsuhteessa, on mahdollisuus perustaa yritys ja myydä omaa työpanostaan. Tällöin työn suorittajan on itse huolehditta- va omat eläkemaksut ja veronpidätykset. Riippuen toiminnasta, on yrittäjän tar- vittaessa myös ilmoittauduttava arvonlisävelvolliseksi yrittäjäksi. (Nikkilä 2008, 83.)
Toiminimen hankkiminen on helpoin ja yleisesti myös suosituin keino aloittaa yritystoiminta (Helsingin kaupunki 2014). Monet viittomakielen tulkitkin ovat pää- tyneet elinkeinonharjoittajiksi (Kansaneläkelaitos 2016). Elinkeinonharjoittaja on henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa ammattimaisesti eli ammatin- tai liikkeen harjoittajia. Vaikka toiminimi onkin pakollinen kaikille elinkeinonharjoitta- jille, sitä ei tarvitse ilmoittaa kaupparekisteriin. Xxxxxxx toiminimi on henkilön oma sukunimi. (Xxxxxxxx & Ossa 1998, 31–33, 38.)
Muita mahdollisia yritysmuotoja ovat osuuskunta, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, säätiö ja kuntayhtymä (Kansaneläkelaitos 2016). Seuraavaksi käsit- telen lyhyesti näitä edellä mainittuja yritysmuotoja.
Avoin yhtiö voidaan perustaa, kun kaksi tai useampi henkilö sopivat asiasta ja kirjoittavat yhtiösopimuksen. Nämä henkilöt ovat tasavertaisia kaikissa yhtiön toimissa, kuten päätöksissä ja veloissa. (Helsingin kaupunki 2014.)
Kommandiittiyhtiö on myös henkilöyhtiö, kuten avoin yhtiö, mutta siinä on yhden tai useamman vastuullisen yhtiömiehen lisäksi ainakin yksi äänetön yhtiömies. Tämä henkilö usein toimii sijoittajana. (Helsingin kaupunki 2014.)
Osakeyhtiön voi perustaa yksi ihminen tai yhteisö. Tässä minimiosakepääoma eli osakkeiden arvon yhteissumma tulee olla 2500 euroa. Tämä osakepääoma jaetaan osakkeisiin. Se kuinka paljon äänivaltaa, voittoja ja vastuuta osakeyhti- ön perustamilla henkilöillä on, riippuu heidän omistamistaan yhtiön osakkeiden määristä. (Helsingin kaupunki 2014.)
Osuuskunta on vähintään kahden henkilön perustama yritys. Jäsenellä on ko- kouksessa yksi ääni riippumatta yritykseen sijoittamasta rahasummasta. Osuuskunnan sitoumuksista vastaa jokainen summalla, jonka on yritykseen sijoittanut. (Helsingin kaupunki 2014.)
Säätiö perustetaan säädekirjalla tai testamentilla ja lupa säätiön perustamiseen haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Vasta perustamisluvan jälkeen voi- daan säätiö rekisteröidä. Säätiön perustajan tulee antaa säätiölle riittävä varalli- suus, mikä vähimmäismääränä on 25 000 euroa. Säätiön perustaja laatii sääti- ön säännöt, joissa määrätään esimerkiksi tarkoituksen toteuttamistavat ja hallin- to. Säätiön tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa eikä sillä ole omistajia, kuten esimerkiksi osakeyhtiössä on. Säätiössä ei myöskään ole jäseniä. (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta 2017.)
Kuntayhtymässä eri kunnat tekevät yhteistyötä sekä peruspalvelujen tuottami- sen, sekä alueiden kehittämisen puitteissa. Yhteistyöllä esimerkiksi palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata sekä hoitaa ne taloudellisimmin. Jäsenkun- nat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, mikä on kuntayhtymän ylin päättävä elin. (Xxxxx.xx 2016.)
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tutkimuksen tavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää alan työsopi- musmuotoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Kyselytutkimuksen toteutus koostuu seuraavista vaiheista: kyselytutkimuksen tarpeen määrittely, kyselytut- kimuksen suunnittelu ja toteutus sekä tutkimustuloksien koonti ja analysointi.
Opinnäytetyön työstämisen aloitin kevättalvella 2015, jolloin tein ensimmäisiä suunnitelmia kirjallisesti. Suunnitelman myötä aloin saman vuoden kesällä ka- sata tietoperustaa. Työn tilaaja, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, varmistui vasta syksyllä 2015, jolloin pidimme ohjaavan lehtorin ja tilaajan kanssa etäyhteytenä palaveri asian tiimoilta. Palaverissa sain selkeämmän kuvan, mihin suuntaan lähden työstämään opinnäytetyötäni. Lisäksi tässä palaverissa sovimme, että
kyselytutkimus tehdään yritysten näkökulmasta. Tilaaja toivoi saavansa tietoa työsopimuksista yrittäjien näkökulmasta, jotta ymmärrys kokonaisuudesta li- sääntyisi ja mahdollisia työsopimusmuotoja voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.
Kyselyn toteutin Webropol -ohjelman avulla tehtynä verkkokyselynä. Sähköinen kysely on tehokas, sillä se säästää aikaa, vaivaa ja rahaa (Hirsjärvi ym. 2009, 195–196). Lisäksi pystyin näin tavoittamaan helposti mahdollisimman laajan vastaajajoukon (Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2004, 147).
Kyselylomakkeella (liite 1) oli yhteensä 18 kysymystä, 10 kappaletta avoimia kysymyksiä ja 8 kappaletta monivalintakysymyksiä. Osaan monivalintakysy- myksiin vastaajan tuli vain lisätä lukumäärä. Asteikollisia kysymyksiä ei ollut. Monivalintakysymyksien vastauksia on mielekästä vertailla ja näihin on helppo vastata. Lisäksi näitä tuloksia on helppo käsitellä ja analysoida tuloksia. (Marti- kainen 2014.) Avoimia kysymyksillä halusin selvittää yrittäjien ajatuksia saadak- seni hyviä ideoita tai vastaajan mielipiteen kysyttyyn asiaan. Avoimet kysymyk- set muun muassa sallivat vapaan ilmaisun omin sanoin, eivät ehdota vastauksia sekä mahdollistaa vastaajan motivaation tunnistamisen. (Martikainen 2014.)
Monivalintakysymyksissä olen käyttänyt kvantitatiivista tutkimusta, jossa kuva- taan ilmiöitä numeerisentiedon pohjalta, sekä tuloksia havainnollistetaan taulu- koilla ja kuvioilla (Kananen 2011, 12, 15). Kvantitatiivisessa tutkimusmenetel- mässä olen kerännyt aineiston standardoidussa muodossa eli kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Tällä tavoin koin helpoimmaksi saada vastaukset tutkimuskysymyksiini sekä analysoida tutkimustuloksia. (Hirsjärvi ym. 2009, 135–139, 193.)
Luetutin kyselyni ennen lähettämistä eri henkilöillä, kuten lehtorilla ja tilaajallani sekä testautin kyselyn toimivuuden koehenkilöillä. Kyselyn sisältö muokkautui vielä palautteiden pohjalta. Erityisesti tilaajan mielipide oli tärkeää, jotta kysely onnistuu ja tilaaja hyötyy tästä tutkimuksesta. Haasteita kyselyn toteuttamiseen toi eettisyys ja pyrin luomaan kyselyn niin, että vastaajien anonyymisyys säilyy. Kaikissa ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa on eettisyyden kannalta tärkeää anonyymiyden säilyttäminen (Hirsjärvi ym. 2009, 27). Kyselyn saatekirjeessä mainitsin julkaisevani tulokset prosentuaalisesti juuri tästä syystä.
Tarkoituksenani oli kerätä kyselyyn vastauksia kesällä, mutta kesäaika yleisesti tuntuu olevan hieman huono vastaajien tavoitettavuuden kuten lomien vuoksi. Päätinkin siirtää aineiston keruun ajankohdan 2016 vuoden syksyyn, jotta kyse- lyn vastausprosentti yltäisi mahdollisimman korkeaksi. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja puolessa välissä laitoin jokaiselle muistutusviestin kyselystä. Kyselyy- ni tulikin muutama lisävastaus muistutusviestin jälkeen, joten koen muistutus- viestin olevan tärkeä vastausten saatavuudessa. Lisäksi lähetin kyselyni yrityk- sille ja organisaatioille sähköpostitse tiistaina, sillä koin tiistaipäivän olevan ylei- sesti parempi päivä vastata kyselyihin, kuin esimerkiksi maanantain. Yrityksillä saattaa olla maanantaipäivät kiireisempiä.
Kelan sivuilta (Kansaneläkelaitos 2016) pyrin poimimaan kaikki vammaisten tulkkauspalvelun palveluntuottajat, joissa työskentelee viittomakielen tulkkeja. Kyselyni ulkopuolelle jäivät siis elinkeinonharjoittajat sekä puhevammaisten tul- kit. Muutaman yrityksen tai organisaation yhteystietoja en saanut selville, joten jouduin jättämään heidät pois kyselystä. Kysely (liite 1) lähetettiin sähköpostitse 37 tulkkauspalvelua tarjoavalle yritykselle tai organisaatiolle. Kirjoitin saatekir- jeen sähköpostitse jokaiselle kannustamaan ja motivoimaan kyselyyn vastaami- seen.
Kyselyn tulosten analysointia tein loppuvuoden 2016. Webropol -ohjelmassa tutkimustulokset sain kätevästi valmiina raporttina, joten hyödynsin tätä vas- tausten analysoinnissa. Webropol -ohjelmalla on mahdollista saada myös val- miita taulukoita ja kuvioita. Itse päädyin tekemään kuviot Excel- ohjelmalla, sillä kaikkiin tuloksiin Webropol ei pystynyt antamaan valmiita kuvioita. Analysointia ja pohdintaa tein jokaisen kysymyksen osalta erikseen, ja lopuksi pohdin vielä kyselyn tuloksia kokonaisuutena. Analysoinnissa pohdin asiaa yrityksien ja tilaa- jan näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kehitysideat tilaajan käyttöön, mutta myös henkilökohtaisen osaamiseni ja asiantuntijuuteni lisääminen siinä ohessa.
5 TUTKIMUSMENETELMÄ
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimusaineistoa kerätään yleensä valmiilla posti- ja verkkokyselyillä tai kontrolloidulla kyselyillä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 196). Kontrolloitu kysely vaikuttaa vastausten luotet- tavuuteen, sillä tutkija jakaa lomakkeet henkilökohtaisesti tai valvoo sähköiseen kyselyyn vastaamista. Mahdollista on myös, että tutkija lähettää kyselyn postis- sa, mutta noutaa lomakkeet itse tai kontrolloi sähköiseen kyselyyn vastaamista. (Martikainen 2014.) Posti- ja verkkokyselyn etuna on nopea ja vaivaton aineis- ton saanti. Päädyinkin verkkokyselyyn, sillä se tutkitusti säästää aikaa, vaivaa ja rahaa eli on näin ollen tehokas kyselymuoto. (Hirsjärvi ym. 2009, 195–196.)
Kyselytutkimuksen etuna on mahdollistaa monien kysymysten esittämisen use- alle eri ihmiselle ja saadaan kerättyä laaja tutkimusaineisto, sekä vastaajat pys- tyvät itse valitsemaan sopivan ajankohdan vastata kyselyyn. (Xxxxxxxx & Järvi- nen 2004, 147.) Jos kohderyhmänä olisi ollut esimerkiksi ikäihmiset, en olisi valinnut Internet-kyselyä. Tällä alalla työskentelevät ovat kuitenkin yleisesti tot- tuneet käyttämään sähköisiä työvälineitä, joten en usko asenteiden sähköistä kyselyä kohtaan karsineen vastaajia.
Vaikka kysely on oiva menetelmä kerätä tutkimustietoa, on siinä omat heikkou- tensa. Kyselytutkimuksessa saatua aineistoa pidetään pinnallisena ja tutkimus- tuloksia vaatimattomina (Hirsjärvi ym. 2009, 195). Esimerkiksi kysely suorite- taan usein kerran ja tämäkin etänä, joten tutkija ei voi tarkistaa vastaajan suh- tautumistapaa tai onko vastaaja ymmärtänyt kysymykset oikein (Xxxxxxxx & Jär- vinen 2004, 147). Lisäksi hyvän kyselyn laatiminen vie aikaa (Hirsjärvi ym. 2009, 195). Kyselyssä on myös haasteena vastausten kato. Kysely on helppo ohittaa ja jättää vastaamatta, verraten esimerkiksi sovittuun haastatteluun. Vali- koimattoman joukon vastausprosentti saattaa yltää parhaimmillaankin vain 30- 40%. Valikoidun erityisryhmän vastausprosentti voi nousta 70-80%:iin, jos aihe vastaajista tuntuu tärkeältä. (Martikainen 2014.)
5.1 Kyselyn rakenne
Kysymyksiä voidaan muotoilla kolmella eri tavalla; avoin, monivalinta ja as- teikollinen. Avoimissa kysymyksissä on kysymys ja tyhjä tila vastausten kirjaa- mista varten (Hirsjärvi ym. 2009, 198–200). Avoimet kysymykset muun muassa sallivat vapaan ilmaisun omin sanoin, eivät ehdota vastauksia sekä mahdollis- taa vastaajan motivaation tunnistamisen. (Martikainen 2014.) Monivalintakysy- myksissä on kysymys, johon on annettu jo valmiit vastausvaihtoehdot. Näistä vaihtoehdoista vastaaja valitsee joko yhden tai useamman, riippuen ohjeistuk- sesta. (Hirsjärvi ym. 2009, 198–200.) Tämänkaltaisia vastauksia on mielekästä vertailla ja näihin on helppo vastata. Lisäksi tutkijan on helppo käsitellä ja ana- lysoida tuloksia. (Martikainen 2014.) Asteikkokysymystyypissä tutkija on laitta- nut väittämiä. Näihin väittämiin vastaaja merkitsee, kuinka voimakkaasti hän on samaa tai eri mieltä kuin esitetty väittämä. (Hirsjärvi ym. 2009, 198–200.)
Kyselyyni tuli yhteensä 18 kysymystä, joista osa oli avoimia ja osa monivalinta- kysymyksiä. Pyrin mahdollisimman vähiin avoimiin kysymyksiin, sillä niiden ana- lysoiminen on haastavampaa ja aikaa vievää. Halusin kuitenkin selvittää yrittä- jien ajatuksia myös avoimilla kysymyksillä, sillä näissä vastauksissa saattaa olla hyviä ideoita tai vastaajan mielipide tulee perusteellisesti selville. Toisaalta avoimet vastaukset saattavat aiheuttaa hankaluuksia analysoinnin kannalta. Kyselyssä koin tärkeäksi laittaa ”jokin muu, mikä?” vaihtoehdon kysymyksiin, sillä on hyvä antaa vastaajalle mahdollisuus pystyä vastaamaan myös vaihtoeh- tojen ulkopuolelta. Vaihtoehdot eivät välttämättä riitä ja vastaajalle on oltava sopiva vastausvaihtoehto. (Hirsjärvi ym. 2009, 199.)
On olemassa kaksi erilaista tutkimusmenetelmää, kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus tai kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty molempia menetelmiä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa kuvataan ilmiöitä numeerisentiedon pohjalta, sekä tuloksia havainnollistetaan taulukoilla ja kuvioilla. (Kananen 2011, 12, 15.) Monivalintakysymyksissä olen käyttänyt tätä menetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä yleensä käytetään myös survey-tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että aineisto kerätään standardoidus- sa muodossa eli kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Itse toteutin ky- selyn näin. Tällä tavoin koin helpoimmaksi saada vastaukset tutkimuskysymyk-
siini sekä analysoida tutkimustuloksia. Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyö- dynsin avoimien kysymysten myötä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan merkityksiä ja niihin liittyviä kokonaisuuksia. Tämän avulla voidaan löytää ihmi- sen omia näkökulmia ja ajatuksia tutkittavasta asiasta. Näiden avulla voidaan tehdä tulkintoja tutkittavasta asiasta, mutta ei haeta ehdotonta totuutta. (Hirsjär- vi ym. 2009, 135–139, 193.)
6 TULOKSET
Tässä osiossa kuvaillaan sanallisesti sekä havainnoidaan kuvioin kyselytutki- muksessa saatuja tuloksia. Kyselytutkimuksen tuloksissa ei mainita erikseen kappalemääriä, vaan tulokset esitetään pääsääntöisesti prosentteina. Täten vastaajien anonyymisyys pystytään takaamaan paremmin.
Kyselyyn vastauksia saatiin 13 kappaletta 37 tulkkauspalveluja tarjoavasta yri- tyksestä. Vastausprosentti kohosi 36 %.
Tulokset käsitellään tutkimuskyselyn sisällön mukaisessa järjestyksessä. Olen jaotellut kysymykset kysymysten sisältöjen mukaan otsikoiden alle; taustatiedot, työsopimukset, tyytyväisyys olemassa olevaan palkkaukseen, muutoksia työso- pimuksissa ja työsuhteen muodoissa sekä tyytyväisyys palkkaan perustuviin työsuhteisiin ja niiden muutokset.
6.1 Taustatiedot
Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä 46 % kuuluu Etelä- ja Länsi- Suomen kilpailutusalueeseen ja 8 % Itä- ja Pohjois-Suomen. 46 % vastanneista kertoi kuuluvansa molempiin kilpailutusalueisiin. (Kuvio 1.)
KUVIO 1. Vastanneiden yritysten kilpailutusalueet.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa eli 85 % oli osakeyhtiöitä. 7,5 % oli osuuskuntia ja saman verran jokin muu vaihtoehtoja. Jokin muu vaihtoehdon valinneet eivät kuitenkaan kertoneet yrityksen yritysmuotoa. Vastanneista ku- kaan ei edustanut kommandiittiyhtiötä eikä avoimia yhtiöitä. (Kuvio 2.)
KUVIO 2. Vastanneiden yritysten yritysmuodot.
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa kysyttiin viittomakielen tulkkien henkilöluku- määriä yrityksittäin kyselyn ajankohtana syksyllä 2016. Vastausvaihtoehdoiksi oli annettu henkilölukumäärät 1-5, 6-10, 11–15, 16–20 sekä 21 tai enemmän.
Eniten vastauksia eli 38 % vastasivat, että yrityksessä työskentelee tulkkeja 21 henkilöä tai enemmän. Seuraavaksi yleisimmät henkilölukumäärät olivat 1-5 ja 6-10 kappaletta, joihin molempiin vastasivat 23 % yrityksistä. 8 % vastaajilla työskentelee 11–15 ja 16–20 tulkkia. (Kuvio 3.)
KUVIO 3. Tulkkien henkilömäärä vastanneissa yrityksissä.
6.2 Työsopimukset
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa paneudutaan yrityksien tekemiin työsopimuk- siin viittomakielen tulkeille. Kysymys toteutettiin avoimena kyselynä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto, koska yrityksissä oli useita erilaisia työsopimuksia.
Jokaisella vastanneella yrityksellä on työsuhteessa viittomakielen tulkkeja tois- taiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Niiden määrät vaihtelivat neljästä 72:een kappaleeseen yrityksessä. Vastanneista yrityksistä 46 % on määräaikai- sia sopimuksia. Niiden määrät vaihtelivat yhdestä neljään kappaleeseen yrityk- sessä. Toistaiseksi voimassa olevien ja määräaikaisten sopimusten lisäksi 15 %
vastasi jotain muuta kohtaan. Avoimien vastauksien perusteella nämä vastaajat olivat yrittäjiä ja tuntityösopimuksella olevia.
Vastauksien perusteella kaikista työsopimuksiin perustuvien sopimusten kappa- lemääristä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia on 310 kappaletta. Mää- räaikaisia sopimuksia on 12 kappaletta sekä muita työsopimuksia noin 11 kap- paletta. Koska tuloksista ei ilmene tarkkaa työsopimusten määrää, kuviossa on kappalemäärät prosenttien sijaan. (Kuvio 4.)
KUVIO 4. Vastanneiden yritysten työsopimusten määrät.
Tuloksesta voidaan analysoida, että merkittävä osa työsopimuksista perustuu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, josta puhutaan nimillä vakituinen tai pysyvä. (Helsilä 2002, 40-41.) Vuoden 2015 Tilastokeskuksen teettämässä tutkimuksessa palkansaajien kaikista työsuhteista 85 prosenttia oli vakituisia ja 15 prosenttia määräaikaisia. Osuudet säilyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. (Tilastokeskus 2017.) Tutkimustuloksen mukaan toistaiseksi voi- massa olevia työsuhteita on enemmän viittomakielen tulkeilla kuin keskimäärin yleisesti Suomessa, sekä määräaikaisuuksia vähemmän. Voidaan siis todeta, että kyselytutkimuksen tulos ja tulkkauspalveluita tarjoavien työsopimuksien prosentuaaliset osuudet ovat hieman eri linjassa koko Suomen tasoon nähden. Lisäksi Saarikon ja Suonpään (2014, 30) tutkimuksessa ilmenee, viittomakielen tulkkien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrän olevan 80 % ja mää-
räaikaisuuksien 19%. Näissä kaikissa tutkimuksissa toistaiseksi voimassa ole- vien sopimusten määrä on kuitenkin huomattavasti suuremmassa roolissa, kuin määräaikaisuuksien.
Seuraavaksi pyysin vastauksia määräaikaisten sopimuksien syistä, sillä työnan- taja ei saa ilman perusteita työntekijöitä palkata määräaikaiseen sopimukseen. Hyväksyttävä perustelu on esimerkiksi sijaisuus, työn luonne, harjoittelu ja toi- minnan kausiluonteisuus. (Hietala ym. 2015, 27, 50–51, 53.) Määräaikaisen työsuhteen perusteeksi 62,5 % vastaajista mainitsivat sijaisuuden. Muut perus- teet olivat työnluonteeseen liittyvät syyt, joita on 12,5 % sekä jokin muu syy 25
% määräaikaisista työsopimuksista. (Kuvio 5.) Avoimeen vastaukseen määräai- kaisen työsuhteen perusteeksi on mainittu työntekijän oma tahto.
KUVIO 5. Vastanneiden yritysten määräaikaisuuksien perusteet.
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa syvennytään yrityksien työsuhteen muotoihin eli ovatko vastanneiden yrityksien tekemät työsuhteet kokoaikaisia, osa-aikaisia tai jotain muuta. Kysymys toteutettiin avoimena kyselynä. Vastaajilla oli mahdol- lisuus valita useampi vaihtoehto, koska yrityksissä oli useita eri työsuhdemuoto- ja.
Vastanneiden yrityksien osalta 92 %:lla on kokoaikaisesti työskenteleviä viitto- makielen tulkkeja, kun taas osa-aikaisia työsuhteita on 31 % yrityksistä. Kokoai-
kaisten työsuhteiden määrä yrityksessä vaihtelee nollan ja 63 välillä, kun taas osa-aikaisten työsuhteiden määrä vaihtelee 0 ja 12 välillä. Määrällisesti huomat- tavasti enemmän tulkkeja toimii kuitenkin kokoaikaisesti. Kokoaikaisten ja osa- aikaisten työsuhteiden lisäksi 38 % vastasivat kohtaan jokin muu. Avoimien vas- tauksien perusteella nämä työsuhteet ovat alihankkijasopimuksia, yrittäjiä, tar- vittaessa töihin kutsuttavia tai nollatuntisopimuksia.
Vastauksien perusteella kaikista työsuhteen muotoon perustuvien työsopimus- ten kappalemääristä kokoaikaisia työsopimuksia on 67 %. Osa-aikaisia sopi- muksia on 14 % sekä muita työsuhdemuotoja 19 %. (Kuvio 6.)
KUVIO 6. Vastanneiden yritysten työsuhteen muotojen määrät.
Vuonna 2015 työvoimatutkimuksessa ilmeni, että osa-aikatyötä teki 378 000 henkeä eli 15 % kaikista työllisistä (Tilastokeskus 2016). Voidaan siis todeta, että kyselytutkimuksen tulos ja tulkkauspalveluita tarjoavien työsuhteiden osuus osa-aikaisten työsuhteiden osalta kulkee linjassa koko Suomen tasoon nähden.
Työsopimuksien pituuteen (kysymys 4) ja työsuhteen muotoihin (kysymys 6) perustuvia tutkimustuloksia ei voida vertailla keskenään, sillä työsuhteiden mää- riin jokin muu kohtaan ei saatu vastauksia tarkoista kappalemääristä eri työsuh- demuotojen osalta. (Liite 1.) Tämän osalta en tutkijana pystynyt tarkistamaan, onko vastaaja ymmärtänyt kysymykset oikein (Järvinen & Xxxxxxxx 2004, 147). Kyselytutkimuksen avoimista vastauksista selviää, että osa-aikaisten tuntimää- rät vaihtelevat suuresti. Vastauksien mukaan osa-aikaisten viittomakielen tulk-
kien tuntimäärät vaihtelevat viikossa nollan ja kolmenkymmenen tunnin välillä. Yleisin tuntimäärä vastaajien kesken on viisi tuntia viikossa. Osassa yrityksissä voivat tulkit itse määritellä työtuntinsa työtehtävien mukaan.
6.3 Tyytyväisyys olemassa olevaan palkkaukseen
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa käsitellään viittomakielen tulkkien palkkausta ja yrityksien tyytyväisyyttä nykyiseen palkkaan perustuviin työsuhteisiin. Tutki- mus ei keskity viittomakielen tulkkien ansaitsemaan palkkatasoon, vaan siihen, minkälaisia sopimuksia palkkauksesta on yrityksissä tehty. Vastaajilla oli mah- dollisuus valita useampi vaihtoehto, koska yrityksissä on eri työsuhdemuotoja. Opinnäytetyöni kannalta oleellisin on aikapalkka, sillä viittomakielen tulkit toimi- vat kuukausi- tai tuntipalkkaisissa työsuhteissa (Bernhardt 2014, 16).
Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikilla on tuntipalkkaan perustuvia työsuhteita nollatuntisopimuksella. Näistä yrityksistä kenelläkään ei ole takuupalkkaa eikä määriteltyä vähimmäistuntimäärää. Vastanneista yrityksistä 46 %:lla on kuu- kausipalkkaan perustuvia työsuhteita ja 8 % vastaajista toimi yrittäjiä.
Vastauksien perusteella kaikista palkkaan perustuvista työsuhteiden määrästä tuntipalkkaan perustuvia työsuhteita on 68,3 % ja kuukausipalkkaan perustuvia työsuhteita 31,4 % sekä jokin muu vastauksia 0,3 %. (Kuvio 7.)
KUVIO 7. Vastanneiden yritysten palkkaukseen perustuvat työsopimukset.
6.4 Muutoksia työsopimuksissa ja työsuhteen muodoissa
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa on käsitelty viittomakielen tulkkien työsopi- muksissa ja työsuhteen muodoissa tapahtuvia muutoksia yrityksen näkökulmas- ta. Kysymyksiin oli mahdollisuus valita useampi eri vaihtoehto.
Ensimmäinen työsopimusmuutoksia koskeva kysymys liittyy toistaiseksi voi- massa oleviin ja määräaikaisiin työsopimuksiin. Suurin osa vastanneista eli 85
% ilmoittaa, ettei muutoksia ole tapahtunut. 23 % kertoo solmineensa enemmän toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, kun taas 8 % kertoo purkaneensa tois- taiseksi voimassa olevia työsopimuksia ja jotain muuta vastauksia on 15 %. Avoimissa vastauksissa ilmenee, että näissä tapauksissa määräaikaisten sopi- muksien määrää on vähennetty. (Kuvio 8.)
KUVIO 8. Työsopimusmuotojen muutokset vastanneissa yrityksissä.
Kyselytutkimuksen kysymyksessä 10 (liite 1) oli mahdollisuus perustella mah- dollisten työsopimukseen liittyvien muutosten syitä yrityksen näkökulmasta. Vastauksissa korostuu viittomakielen tulkin oma tahto valita tuntipalkkainen nol- latuntisopimus kuukausipalkkaisen työsopimuksen sijaan. Joissakin tilanteissa tulkkien määrä on ollut liian suuri, jolloin määräaikaisia työsopimuksia ei ole jat- kettu. Työnantajan näkökulmasta myös henkilöstöä on yritetty sitouttaa kuukau- sipalkkalaisen työsuhteeseen, koska henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta.
Seuraavaksi kyselytutkimuksessa haluttiin tietää kokoaikaisuuksien ja osa- aikaisuuksien määrissä tapahtuneita muutoksia työsuhdemuodon osalta. Kyse- lytutkimuksessa 100 % vastaajista ilmoittaa, ettei muutoksia ole tapahtunut. 8 % vastaajista sanoo solmineensa enemmän osa-aikaisia sopimuksia. Vastauksia ei ilmoitettu lainkaan kohtiin, joissa olisi solmittu enemmän tai purettu kokoai- kaisia työsuhteita. Lisäksi vastauksia ei tullut siihen, että osa-aikaisia työsopi- muksia olisi purettu tai tehty muita muutoksia työsuhteen muotoihin. (Kuvio 9.) Avoimeen kysymykseen muutoksien syistä ei tullut yhtään vastausta. Siten tu- loksista voidaan päätellä, että muutoksia työsuhteen muodoissa ei ole merkittä- västi.
KUVIO 9. Työsuhteenmuotojen muutokset vastanneissa yrityksissä.
Viimeinen työsopimuksen ja työsuhteenmuutoksiin liittyvä kysymys keskittyy viittomakielen tulkkien palkkaan perustuviin työsuhteisiin. Suurin osa eli 77 % vastanneista ilmoittaa, ettei muutoksia ole tapahtunut palkkaan perustuvissa työsuhteissa. 8 % ilmoittaa solmineensa enemmän tuntipalkkaan perustuvia työsopimuksia, mutta saman verran (8%) vastaa myös solmineensa niitä vä- hemmän. Vastanneista 15 % on solminut enemmän nollatuntisopimuksia. Vas- tanneet yritykset eivät ole purkaneet yhtään tuntipalkkaan perustuvaa työsopi- musta tai nollatuntisopimusta. He eivät myöskään ole solmineet vähemmän nol- latuntisopimuksia tai ylipäätään ole ottaneet käyttöön nollatuntisopimusta. Kuu-
kausipalkkaan liittyviin sopimuksiin ole määrissä tullut mitään muutoksia. (Kuvio 10.)
KUVIO 10. Palkkaan perustuvien työsopimusten muutokset vastanneissa yri- tyksissä.
Avoimella kysymyksellä pyritään löytämään perustelut siihen, mistä syystä muu- toksia on yrityksissä tehty. Vastauksista ilmenee, että yritykset ovat solmineet enemmän nollatuntisopimuksia työtilanteen epävarmuuden johdosta. He koke- vat kuukausipalkkaisen työsuhteen olevan suuri riski työnantajalle. Nollasopi- mus on joustava ratkaisu työnantajalle, koska hänen ei tarvitse maksaa palkkio- ta työntekijälle, ellei töitä ole tarjolla. Kuitenkin työvoimaa löytyy, kun sille on käyttöä. (Bernhardt 2014, 17.) Vastauksista lisäksi ilmenee, että työntekijöiden määrää on kasvatettu, joten tuntipalkkaan perustuvia työsopimuksia ollaan lisät- ty.
6.5 Tyytyväisyys palkkaan perustuviin työsuhteisiin ja niiden muutokset
Kyselytutkimuksessa selvitettiin lisäksi tyytyväisyyttä nykyiseen palkkaan perus- tuviin työsuhteisiin sekä mahdollisia muutoksia, joita yrityksen näkökulmasta kaivataan.
85 % vastanneista yrityksistä kertoo olevansa tyytyväinen heidän nykyisiin palk- kaan perustuviin työsopimuksiinsa. 7,5 % vastanneista kertoo olevansa tyyty- mätön nykyiseen palkkaan perustuvaan työsuhteeseen ja kaipaavansa muutos- ta. 7,5 % vastaajista ei osannut sanoa tyytyväisyyttään. (Kuvio 10.)
KUVIO 10. Tyytyväisyys nykyisiin palkkaan perustuviin työsuhteisiin.
Koska suurin osa vastaajista on tyytyväinen palkkaansa perustuviin työsopi- muksiin, ei avoimessa kysymyksessä ole merkittävää määrää vastauksia mah- dollisista muutosehdotuksista. Avoimen kysymyksen muutosehdotustoiveita oli, että Kela voisi korvata esimerkiksi lisät ja valmistautumisajanpalkat SVT:n suo- situsten mukaisesti. Tällöin yritykset pystyisivät helpommin noudattamaan SVT:n palkkasuosituksia. Lisäksi ehdotettiin välimuotoa kuukausipalkan ja nol- latyösopimuksen välille. Xxxxxxx (2014, 44) tutkimuksesta ilmenee, että moni nollatuntisopimuksella työskentelevä tulkki toivoi enemmän vaihtoehtoja alan työsopimuksiin.
Kyselytutkimuksen lopussa yritykset saivat vapaasti kertoa, kuinka he ovat pää- tyneet kyseisiin työsopimusmalleihin. Muutamissa yrityksessä ollaan yhdessä keskusteltu ja sovittu asioista. Xxxxxx mielestään nollatuntisopimus on epävar- maa, mutta toisaalta antaa myös vapautta. Lisäksi tulkki pystyy itse vaikutta- maan työmääräänsä ja näin kerryttämään suurempaa palkkaa, kuin kuukausi- palkkainen. Eräässä yrityksessä esimerkiksi jokainen työntekijä sai itse valita kuukausipalkan ja nollatuntisopimuksen väliltä ja kaikki tulkit olivat valinneet
tuntipalkan. Kaikista vastauksista ei käy ilmi, ovatko tulkit saaneet itse määritel- lä työsopimuksensa, mutta tulkitsen yritysten päätyneen itse tuntisopimuksiin, sillä he kokevat epävarmuutta töiden riittävyydestä ja näin ollen kuukausipalk- kaiset työsuhteet ovat suuri riski. Työmäärä ei ole sama kaikilla tulkeilla ja alu- eilla. Kyselyyn oli myös kommentoitu tuntityösopimuksiin siirtymisen olevan yleinen käytänne valtakunnallisesti kentällä, juuri näiden edellä mainittujen pe- rustelujen johdosta. Kuukausipalkkaa perusteltiin siten, että yrityksessä on lä- hes aina solmittu kuukausipalkkaisia työsopimuksia ja pyritty tarjoamaan työn- tekijöille säännölliset tulot.
7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Lopuksi olen kasannut omia pohdintojani tutkimustuloksista. Olen jakanut poh- dinnat alaotsikoihin helpottaakseen lukemista.
7.1 Tutkimuskyselyn suunnittelu ja toteutus
Kyselyn tekeminen oli haasteellista mutta antoisaa. Aluksi tuntui, että keskityin vääriin asioihin, sillä en osannut hahmottaa kyselytutkimuksen kokonaisuutta. Ymmärrän nyt aiheeseen liittyviä asioita enemmän ja varmasti pystyisin kehit- tämään entistä paremman kyselytutkimuksen. Kyselystä tekisin helpommin luet- tavan sekä kysyisin todennäköisesti myös muita asioita tai muuttaisin kysymyk- sien painotuksia. Lisäksi olisin voinut ottaa yhteyttä yksittäiseen tulkkauspalve- lua tuottavaan yritykseen ja pyytää heitä testauttamaan minun kyselyni. Näin olisin varmasti saanut vielä paremmin mielipiteitä ja palautetta lopullisen kyse- lyn sisältöön.
Toivoin henkilökohtaisesti suurempaa ja laajempaa vastausmäärää. Toisaalta olen tyytyväinen vastausprosentin ollessa 36%, joka on melko hyvä sähköiseen kyselyyn. Kohdejoukko oli kuitenkin erityisryhmä, joten odotin hieman parempaa vastausprosenttia. Kenties yritykset eivät kokeneet aihetta tärkeäksi. (Martikai- nen 2014.) Vastausten määrä olisi voinut olla suurempi, jos kysely olisi ollut
hieman selkeämpi. Lisäksi olisin voinut kontaktoida yhteyshenkilöt etukäteen puhelimitse tai hyvissä ajoin sähköpostilla ja tiedottaa tulevasta kyselystä. Näin olisin saattanut saada myös helpommin yhteydenottoja esimerkiksi epäselviin kysymyksiin. Lisää vastauksia voi saada myös palkitsemalla. Itse harkitsin vas- tanneiden kesken palkitsemista arpomalla, mutta tämä jäi vain ajatustasolle.
Olen tyytyväinen kasaamaani kattavaan kokonaisuuteen opinnäytetyöni osalta. Olen kehittynyt tämän projektin aikana paljon ja oma asiantuntijuus on kasva- nut. En olisi kuvitellut vielä pari vuotta sitten, kuinka paljon hyötyä ja uutta tietoa saankaan tämän tiimoilta. Esimerkiksi saisin kyselystäni nyt huomattavasti pa- remman. Olen oppinut työtä tehdessä paljon uutta esimerkiksi yleisesti työso- pimuksista sekä alaan liittyvistä sopimuksista ja yrityksistä. Tärkeää on pereh- tyä erittäin hyvin asiaan mitä tutkii (Humanistinen ammattikorkeakoulu 2017, 9). Luulin niin tehneeni, mutta nyt huomaan, kuinka vajavaista tietoni olikaan.
7.2 Taustatiedot
Tutkimuskyselyn suunnitteluvaiheessa todensin, että osakeyhtiöiden määrä on merkittävä tulkkauspalveluita tuottavissa yrityksissä (Kansaneläkelaitos 2016). Kyselytutkimuksen tulos 85 % ei siten yllättänyt minua. Olisin toivonut kuitenkin enemmän vastauksia myös muilta yritysmuodoilta. Kenties he kokivat vastaa- misen olevan riski anonyymiyden säilymiselle kyseisen yritysmuodon vähäisen määrän johdosta (Kansaneläkelaitos 2016.) Tutkimustulosta olisi voinut laajen- taa, mikäli vastauksia muilta yritysmuodoilta olisi tullut enemmän, jolloin olisi myös voinut verrata osakeyhtiöiden ja muiden yritysmuotojen työsopimusmuo- toja paremmin. Tutkimustulos jäi myös suppeaksi siitä syystä, etteivät vastaajat vastanneet jokin muu yritysmuotokohtaan. Jatkokysymys olisi siis pitänyt laittaa pakolliseksi vastauskentäksi, mikäli vastaaja valitsi kohdan jokin muu. Siten eri yritysmuodot olisivat tulleet tuloksessa paremmin esille.
Kyselytutkimusta aloittaessani en ollut tietoinen alan yritysten koosta. Olin aina ajatellut tulkkauspalveluntuottajien olevan melko pieniä yrityksiä, mutta eniten vastauksia tulikin suurimpaan luokkaan eli yli 21 työntekijään. Jälkeenpäin aja- teltuna olisin voinut jakaa viittomakielen tulkkien määriä lisää tai jaotella henki-
lölukumäärät eri tavalla. Minun olisi pitänyt perehtyä enemmän siihen, minkä kokoisia tulkkauspalveluja tuottavat yritykset ovat.
7.3 Työsopimukset
Työsopimuksiin ja työsuhteen muotoihin perustuvat kysymykset olivat pääasial- lisesti avoimia kysymyksiä. Tutkimustuloksessa oli ristiriitaista se, että työsopi- muksien yhteismäärä ei täsmännyt työsuhteen muotojen määrään. Lisäksi vas- tauksissa on jokin muu kohdassa vastattu työsopimukset tai työsuhteen muodot noin määrinä eli tarkkaa työsopimuksien määrä ei tutkimustuloksesta saa.
Tuloksista näkee selvästi, että toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten suosio on suuri. Se onkin yleisin sopimustyyppi (Helsilä 2002, 40). Kyselyssä olisi voinut tiedustella myös perusteluja. Kenties yritykset kokevat tilanteen ole- van stabiili, koska tulkkauspalveluja tarvitaan jatkuvasti. Lisäksi toistaiseksi voimassa olevat sopimukset eivät ole riski, kun työntekijöillä on nollatuntisopi- muksia. Työnantajat voi myös ajatella toistaiseksi voimassa olevien sopimusten vähentävän vaihtuvuutta työntekijöissä yrityksen sisällä.
46 % vastanneilla yrityksillä on määräaikaisia työsopimuksia. Näiden yritysten sisällä määräaikaisten sopimusten määrät vaihtelivat yhdestä neljään kappa- leeseen. Tämä on hyvin vähäistä verraten toistaiseksi voimassa olevien sopi- musten määrään, missä sopimusten määrä oli suurimmillaan 72 kappaleen ver- ran. Itse ajattelin ennakkoon määräaikaisuuksien olevan suuremmassa osassa. Tutkimustuloksen perusteella voidaan siis todeta, että alalla työskentelevät ovat ensisijaisesti toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa. Yleisesti ottaen työntekijöitä palkataankin toistaiseksi voimassa olevaan ja ko- koaikaiseen työsuhteeseen (Hietala ym. 2015, 27).
Määräaikaisen sopimuksien yleisin syy oli sijaisuus. Tätä olisin voinut kysymyk- sillä tarkentaa, millaisesta sijaisuudesta on kyse. Kysymyksissä 4 ja 5 (liite 1) tuli ristiriitaista tietoa. Yritykset, jotka vastasivat heillä olevan määräaikaisia työ- sopimuksia, oli vähemmän kuin määräaikaisuuden perusteluun vastanneita.
Toistaiseksi voimassa olevien ja määräaikaisten työsopimusten lisäksi 15 % vastasi jotain muuta kohtaan yrittäjiä ja tuntityösopimuksia. Tuntityösopimuksien osalta minun olisi pitänyt tarkemmin kysymystä suunnitellessa tai vastausta pyydettäessä määritellä, millainen työsopimus on kyseessä tai onko kyseessä aiesopimus mahdolliselle työsopimukselle.
7.4 Työsuhteen muodot
Kyselyssä minun olisi pitänyt tarkentaa osa-aikaisten työsopimuksien tuntimää- riä tarkemmin, sillä osa-aikatyöhön on monia eri vaihtoehtoja (Nikkilä 2008, 52). Tuloksia on nyt vaikea tulkita. Olisin voinut esimerkiksi tarkentaa kysymystä, mikä on yrityksellä yleisin tuntimäärä osa-aikaisilla. Näin myös työsopimukses- sa olevista työtuntimääristä olisi saatu kattavampi ja tarkempi tutkimustulos. Tuntityösopimuksien tai nollatuntisopimuksien osalta olisi minun pitänyt tar- kemmin määritellä kysymystä suunnitellessa tai vastausta pyydettäessä määri- tellä, millainen työsopimus on kyseessä.
Vastauksien osalta epäselvyyttä on voinut myös tulla siinä, onko nollatuntisopi- mus kokoaikainen vai osa-aikainen. Rajanveto näiden kahden sopimustyypin välillä on hankalaa tilanteissa, joissa työajan on sovittu vaihtelevan tietyn tunti- määrän puitteissa (Mäkinen 2014, 9).
7.5 Palkkaus
Kyselytutkimuksen mukaan kuukausipalkkaan perustuvien työsuhteiden määrä oli 31,4 % ja tuntipalkkaan perustuvien määrä 68,3 % vastanneista. Tuntipalk- kaan perustuvien työsuhteiden suuri määrä oli oletettavaa, sillä opiskelun aika- na olen kuullut ja lukenut, niin tulkeilta kuin lehtoreilta, tuntisopimusten yleisty- neen alalla Kelan tullessa mukaan kuvioon (Xxxxxxxxx 2014, 16).
Kaikki tuntipalkkaan perustuvat työsopimukset olivat nollatuntisopimuksia. Näi- den määrä tulkkauspalveluja tarjoavilla yrityksillä on suuri. Työnantajan näkö- kulmasta taloudellinen riski on pienempi kuin kiinteätuntinen työsopimus, mikäli työtä ei ole säännöllisesti tarjottavissa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 3).
Teettämissäni tutkimustuloksissa useammassa kohdassa ilmenee, että viitto- makielen tulkki voi itse valita nollatuntisopimuksen. Tutkimustuloksessa myös nousee esille, että useat ovat valinneet nollatuntisopimuksen. Työnantajille nol- latuntisopimukset mahdollistavat työvoiman joustavan käytön, sillä he voivat tarjota työtä sen verran kuin sitä kullakin hetkellä on tarjolla. Nollatuntisopimuk- set mahdollistavat henkilöresurssien kohdentamisen niihin aikoihin, jolloin työ- voiman tarve on suurin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013, 5.) Työntekijöiden näkökulmasta nollatuntisopimukset helpottavat muun muassa opiskelijoiden työn ja opiskelun yhteensovittamista. Myös muut pientä lisäansiota haluavat voivat nollatuntisopimuksen avulla tehdä töitä silloin, kun se heille parhaiten sopii. (Xxxxxxx, 6–7.)
Xxxxx mielestäni työnantajan näkökulmasta henkilöstön riittävyys ja saatavuu- den kannalta on riski, mikäli nämä eivät halua ottaa työtä vastaan, kun sitä on tarjolla. Mikäli työtä on säännöllisesti tarjolla, kiinteäpalkkaisella työsuhteella saadaan työntekijöitä sitoutettua yritykseen ja vähennettyä vaihtuvuutta. Siten olisi hyvä tutkia tulkkauspalveluita tarjoavilta yrityksiltä, miten saavat resurssit riittämään, mikäli nollatuntisopimuksien määrä on merkittävä yrityksessä.
Koska viittomakielen tulkkien oma tahto valita nollatuntisopimus korostuu vas- tauksissa, olisi hyvä tulevaisuudessa myös tutkia, mistä syystä halutaan alalla ottaa vastaan nollatuntisopimuksia kiinteätuntisten työsopimuksien sijaan. Xxxxxxxxxxx (2014, 16–17) mukaan tavallisesti tuntipalkkalaisen tulot ovat suu- rempia kuin kuukausipalkkaisen. Tämä voi olla yksi selittävä syy työaikojen joustavuuden lisäksi nollatuntisopimuksen suosiosta tulkkien keskuudessa. Xxxx ollut sellaisessa käsityksessä, että tulkit kaipaavat takaisin säännöllistä kuukausipalkkaa, mutta nämä tulokset antavat eri kuvan. Ovatko tulkit muutta- neet mieltä, vai olenko ollut koko ajan väärässä mielikuvassa. Mäkisen (2014) tutkimuksesta selviää, että suurin osa nollatuntisopimuksella työskentelevistä tulkeista ovat tyytyväisiä sen hetkiseen työsopimukseen. Toisaalta tutkimuk- seeni osallistui alle puolet kaikista Suomessa toimivista tulkkauspalvelua tarjoa- vista yrityksistä ja organisaatioista, joten emme voi yleistää tutkimustuloksia (Kansaneläkelaitos 2016).
7.6 Työsopimuksien ja työsuhteen muutokset
Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada tutkimustuloksia siitä, mihin suuntaan Kelan tuoma muutos sekä Suomen taloustilanne on vienyt alaa henkilöstön työ- sopimuksien ja työsuhteiden osalta (Rissanen 2013). Kysymyksissä minun olisi pitänyt tarkentaa aikaväliä, jolla mahdollisia muutoksia tarkistellaan. Kyselyssä olisin voinut käyttää esimerkiksi ”viimeisen viiden vuoden aikana” -aikaväliä.
Kyselytutkimuksen tulokset ovat hieman hämmentäviä, sillä 100 % vastaajista sanoo, ettei työsuhteen muodoissa ole tapahtunut muutoksia. Kuitenkin 8 % vastaajista sanoo solmineensa enemmän osa-aikaisia sopimuksia. Tämä on tulkinnanvarainen tutkimustulos, onko muutoksia tapahtunut vai ei. Kysymystä olisi pitänyt tarkentaa, mitä muutoksella tarkoitetaan sekä sitä, kysytäänkö kaik- kia tapahtuneita muutoksia vai yleisempiä muutoksia. Myös kysymyksen vas- tauskenttää olisi pitänyt muokata siten, ettei ole mahdollista vastata kuin yhteen vaihtoehtoon, mikäli tutkitaan yrityksen yleisimpiä muutoksia. Tuloksista voi- daan kuitenkin päätellä, että muutoksia ei juurikaan ole tällä osa-alueella.
Kyselytutkimuksen mukaan työsuhteen muodoissa ei ole tapahtunut muutoksia tai jos muutoksia on syntynyt, ovat yritykset palkanneet enemmän osa-aikaisia. Suomen taloustilanteesta johtuen useamman vuoden ajan on ollut paljon yhteis- toiminta-neuvotteluja eri yrityksissä eri aloilla. Näissä yt-neuvotteluissa ollaan esimerkiksi tultu siihen tulokseen, että työsopimuksien määriä tullaan karsi- maan. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut mukava tietää, onko ylipäätään viit- tomakielen tulkkien työsopimuksien määrää karsittu ja henkilöstön määrää vä- hennetty. Muutoksista minua olisi kiinnostanut tietää, onko työaikaa vähennetty muuttamalla kokoaikaisia työsopimuksia osa-aikaisiksi tai onko työntekijöitä irti- sanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tutkimustulos sekä omat tulkin- tani viittaavat siihen, ettei näin ole käynyt monessakaan yrityksessä tai organi- saatiossa. Osaltaan tämä johtuu myös siitä, että alalla on paljon nollatuntisopi- muksilla työskenteleviä. Xxxx myös kuullut, että nollatuntisopimuksia on lisätty muillakin aloilla taloudellisen epävarmuuden aikana (Helsingin Sanomat 2012).
7.7 Muut huomiot
Kyselyn vapaaseen sanaan oli toivottu työsuhde-eduista kysymys, kuten ate- riaetuja, koulutusta, työterveys ja työpuhelin, sillä ne saattavat vaihdella paljon eri yritysten välillä. Tulkkauspalvelua tarjoaville yrityksille voidaan jatkossa teh- dä kysely, missä perehdytään nimenomaan työsuhde-etuihin. Tämä voikin olla merkittävä osa työsopimuksissa yritysten välillä, kuka tarjoaa mitäkin. Tätä olisi myös hyvä tutkia ja miettiä, miten työsuhde-etuja voisi kehittää alalla.
Tuloksista tulee ilmi, että on myös viittomakielen tulkkeja, ketkä mielellään valit- sevat nollatuntisopimukset. Xxxxxxx (2014, 31) tutkimuksesta käy ilmi, että suu- rin osa nollatuntisopimuksella työskentelevistä tulkeista on tyytyväisiä sopimuk- seen. Perustelujakin löytyy, mutta olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin lisää syitä. Minua kiinnostaisi myös tietää, miksi työnantajat tekevät nollatuntisopi- muksia, vaikka siten työhön ei voi työntekijöitä velvoittaa. Tällöin yritys voi jou- tua tilanteeseen, ettei ketään viittomakielen tulkkia ole saatavilla työhön. (Bern- hardt 2014, 16–17.)
Xxxxx tilaaja hyötyy parhaiten tästä tutkimuksesta, annan heille kyselyn avulla saamani tutkimustulokset. Lisäksi heillä on mahdollisuus olla kontaktissa mi- nuun tarvittaessa asian tiimoilta. Näiden tulosten avulla tilaaja pystyy jo vertai- lemaan tulkkien ja yritysten näkökulmia työsopimus asiaan ja kartoittamaan mahdollisia kehitysideoita uuteen työsopimusmalliin. Jatkoa ajatellen olisi kan- nattavaa toteuttaa vielä täsmäkysely työnantajien toiveista ja tarpeista työsopi- muksiin nähden, jolloin saadaan paremmin selville kehitystä vaativat seikat.
LÄHTEET
Akavan Erityisalat 2017. Akavan Erityisalat. Viitattu 9.3.2017. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/
Xxxxxxxxx, Xxxx 2014. Tuntityösopimus. Kielisilta 2/2014, 16–19.
Xxxxxxx, Xxxx & Xxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxxx, Xxxx 2012. Työelämän aakkoset. 2. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Helsilä, Martti 2002. Käytännön henkilöstötyö. Tampere: Tammi.
Xxxxxxxx, Xxxxxx & Xxxx, Xxxxxx 1998. Yritysmuodot ja verotus. Kokemäki: Lakiasiainhuone.
Helsingin kaupunki 2014. Yritysmuodot. Viitattu 4.10.20016. xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx-xxxxxxxx/xxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxx- perustaminen/yritysmuodot
Helsingin Sanomat 2012. Joustavuuden huippu – nollatyösopimus. Viitattu 20.9.2015. xxxx://xxx.xx.xx/xxx/x0000000000000
Xxxxxxx, Xxxxx & Kaivanto, Xxxxx & Xxxxxxxx, Xxxxx 2015. Esimiehen käsikirja. Hel- sinki: Talentum.
Xxxxxxxxx, Sirkka & Xxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxxx, Xxxxx 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Hämeenlinna: Tammi.
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2017. Opinnäytetyöopas. Viitattu 5.4.2017. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxx/000000/xxxxxxxxxxxxxxxx.xxx
Julkunen, Xxxxx & Xxxxx, Xxxxx 1995. Muuttuvat työajat ja työsuhteet. Työminis- teriön työaikamuotojen tutkimus- ja kehittämisprojektin I vaihe. Helsinki: Työministeriö.
Xxxxxxxx, Xxxxxx, & Xxxxxxxx, Xxxxxxx 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja.
Xxxxxxx, Xxxxx 2011. Kvantti. Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kansaneläkelaitos 2013a. Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauksen välityspalvelua. Viitattu 3.2.2017. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx- yhteistyokumppanit/-/asset_publisher/WQHcJ3JiaK7b/content/id/638781
Kansaneläkelaitos 2013b. Kela kilpailuttaa vammaisten tulkkauspalvelun. Viitat- tu 3.2.2017. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx/-
/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kela-kilpailuttaa-vammaisten- tulkkauspalvelun
Kansaneläkelaitos 2016. Tulkkauspalvelun palveluntuottajat 2014-2015. Viitattu
18.10.2016. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 2010/133, 1.9.2010. Viitattu 24.8.2015. xxxx://xxxx.xxxxxx.xx/xxxx/xx/xxxxxxxxxxxx/00000000.
Xxxxxxxxxxx, Xxxxx 2014.Tutkimusmenetelmät luennot 31.3.2014. Kuopio: Hu- manistinen ammattikorkeakoulu.
Xxxx, Xxxxx 2012. Tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa toimivien viittoma- kielentulkkien työtyytyväisyys. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viittoma- kielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma (YAMK). Opinnäytetyö.
Xxxxxxx, Xxxxx 2014. Nollasta sataan viikossa – Nollatuntisopimukset viittoma- kielen tulkeilla. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Xxxxxxx, Xxxxx 2008. Avaimet työelämään. Oulu: Veltor.
Xxxxxxxx, Saara & Xxxxxxx, Heta 2014. Uusi tulkki tahtoo töihin. Selvitys vuo- sina 2011-2013 valmistuneiden viittomakielentulkkien työllistymisestä. Diako- nia-ammattikorkeakoulu. Turun toimipaikka. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus (AMK). Opinnäytetyö.
Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2015. Palkkaus. Viitattu 6.8.2015 xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxx/xxxxxxxx
Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2016a. SVT ry. Viitattu 4.10.2016. xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxx-xx/xxxxxxxxx
Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2016b. SVT ry. Viitattu 4.10.2016. xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxx-xx
Xxxxx.xx 2016. Kuntayhtymät. Viitattu 30.3.2017. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxx_xx_xxxxxx/xxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxxxx to/kuntayhtymat/index.html
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta 2017. Mikä on säätiö? Viitattu 30.3.2017 xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxx/xxxx/xxxx-xx- saatio.pdf
Xxxxxxxx, Xxxx-Xxxxx & Xxxxxx, Tarja 2012. Työsopimusoikeus. 6. painos. Hel- sinki: Talentum.
Tilastokeskus 2016. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2015. Viitattu 5.4.2017. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxx/0000/00/xxxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx
Tilastokeskus 2017. Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet. Viitattu 5.4.2017. xxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx/00
Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Nollatyösopimukset - työoikeudellinen selvitys.
TEM raportteja 33/2013. Viitattu 20.9.2015. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/00000/XXXxxx_00_0000_00000000.xxx.
Xxxxxx-Xxxxxxxx, Suvi-Maaria 2013. Kartoitus viittomakielentulkkien ajatuksista ja odotuksista työnsä tulevaisuudesta ja sen tulosten hyödyntämisestä viittoma- kielen tulkkausalalla. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Turun toimipaikka. Viit- tomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma (YAMK). Opinnäytetyö.
Xxxxxxxx, Xxxx 2013. Euroopan talouskriisi -tietopaketti. Viitattu 30.3.2017. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/XX/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx/xx/xx- talouskriisi/Sivut/default.aspx
Xxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxxx, Terhi. 2008. Millaista viittomakielen tulkkia tarvitaan tulevaisuudessa? Diakonia-ammattikorkeakoulu. Turku. Viitattu 14.3.2016. xxxx://xxx.xxxx.xx/@Xxx/00000/Xxxxxxx_Xxxxxxxx.xxx
LIITTEET
LIITE 1: Kyselylomake
Kelan kilpailutuskauteen 2014–2015 osallistuneiden tulkkauspalvelun- tuottajien tarjoamat työsopimusmallit
Merkatkaa jokaisen kysymyksen kohdalla omaa näkemystänne parhaiten vastaava vaih- toehto. Muutamaan kysymykseen voitte valita useamman vaihtoehdon sekä osassa ky- symyksistä vastaus kirjoitetaan sille varattuun tilaan.
1. Mihin Kelan kilpailutusalueeseen yrityksenne/organisaationne kuuluu? * Etelä- ja Länsi-Suomi
Itä- ja Pohjois-Suomi Molempiin edellä mainituista
2. Mikä on yritysmuotonne? * Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Kuntayhtymä
Jokin muu, mikä?
3. Kuinka monta viittomakielen tulkkia yrityksenne/organisaationne työllis- tää tällä hetkellä? *
1-5
6-10
11-15
16-20
21 tai enemmän
4. Kuinka pitkiä työsopimuksia yrityksenne/organisaationne tarjoaa viitto- makielen tulkeille tällä hetkellä? *
Merkitkää jokaiseen kohtaan työsopimusmuotojen määrä. Mikäli yrityksessän- ne/organisaatiossanne ei ole jotakin kyseisistä työsopimusmuodoista, merkitkää 0. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
⏶□
⏷□
Määräaikainen sopimus
⏶□
⏷□
Jokin muu, mikä?
⏶□
⏷□
5. Mikäli yrityksessänne/organisaatiossanne on käytössä määräaikaisia so-
pimuksia, mitkä ovat niiden perusteet?
Sijaisuus
Työn luonne
Jokin muu, mikä?
6. Millaisia työsuhteen muotoja yrityksenne/organisaationne tarjoaa viitto- makielen tulkeille tällä hetkellä? *
Merkitkää jokaiseen kohtaan työsuhteen muotojen määrä. Mikäli yrityksen- ne/organisaatiossanne ei tarjota joitakin kyseisistä työsuhteen muodoista, merkit- kää 0.
Kokoaikaisia
⏶□
⏷□
Osa-aikaisia
⏶□
⏷□
Jokin muu, mikä?
⏶□
⏷□
7. Mikäli yrityksessänne/organisaatiossanne on osa-aikaisia työsuhteita,
mikä on heidän työtuntien määrä viikossa?
⏶□
⏷□
8. Xxxxxxxxx palkkaan perustuvia työsuhteita yrityksessän-
ne/organisaatiossanne viittomakielen tulkeilla tällä hetkellä on? * Merkitkää jokaisen palkkaan perustuvan työsuhteen perään määrä. Mikäli yrityk- sessänne/organisaatiossanne ei ole joitakin kyseisistä palkkaan perustuvista työ- suhteista, merkitkää 0.
Tuntipalkkaan perustuva työsuhde, nollatuntisopimus
⏶□
⏷□
Tuntipalkkaan perustuva työsuhde, takuupalkka
⏶□
⏷□
Tuntipalkkaan perustuva työsuhde, vähimmäistuntimäärä
⏶□
⏷□
Kuukausipalkkaan perustuva työsuhde
⏶□
⏷□
Jokin muu, mikä?
⏶□
⏷
9. Mitä muutoksia on tapahtunut nykyisen yrityksenne/organisaationne viit-
tomakielen tulkkien työsopimusmuodoissa? *
Voitte valita useamman vaihtoehdon.
Ei ole tapahtunut muutoksia
Olemme solmineet enemmän toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia
Olemme purkaneet toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia
Olemme solmineet enemmän määräaikaisia sopimuksia
Olemme purkaneet määräaikaisia sopimuksia
Jotain muuta, mitä?
8. Mitä muutoksia on tapahtunut nykyisen yrityksenne/organisaationne viit- tomakielen tulkkien työsopimusmuodoissa? *
Voitte valita useamman vaihtoehdon.
Ei ole tapahtunut muutoksia
Olemme solmineet enemmän toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia
Olemme solmineet enemmän määräaikaisia sopimuksia
Jotain muuta, mitä?
10. Mikäli työsopimusmuodoissa on tapahtunut muutoksia, niin mistä tämä mielestänne johtuu?
⏶□
⏷□
11. Mitä muutoksia on tapahtunut nykyisen yrityksenne/organisaationne viittomakielen tulkkien työsuhteen muodoissa? *
Voitte valita useamman vaihtoehdon
Ei ole tapahtunut muutoksia
Xxxxxx solmineet enemmän kokoaikaisia työsopimuksia
Olemme purkaneet kokoaikaisia työsopimuksia
Olemme solmineet enemmän osa-aikaisia työsopimuksia
Olemme purkaneet osa-aikaisia työsopimuksia
Jotain muuta, mitä?
12. Mikäli työsuhteen muodoissa on tapahtunut muutoksia, niin mistä tämä mielestänne johtuu?
⏶□
⏷□
13. Mitä muutoksia on tapahtunut nykyisen yrityksenne/organisaationne
viittomakielen tulkkien palkkaan perustuvissa työsuhteissa? *
Voitte valita useamman vaihtoehdon.
Ei ole tapahtunut muutoksia
Xxxxxx solmineet enemmän tuntipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Olemme solmineet vähemmän tuntipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Olemme purkaneet tuntipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Xxxxxx solmineet enemmän kuukausipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Xxxxxx solmineet vähemmän kuukausipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Xxxxxx purkaneet kuukausipalkkaan perustuvia työsopimuksia
Olemme solmineet enemmän nollatuntisopimuksia
Olemme solmineet vähemmän nollatuntisopimuksia
Olemme purkaneet nollatuntisopimuksia
Olemme ottaneet käyttöön nollatuntisopimuksen
Jotain muuta, mitä?
14. Mikäli palkkaan perustuvissa työsuhteissa on tapahtunut muutoksia, niin mistä tämä mielestänne johtuu?
⏶□
⏷□
15. Onko yrityksenne/organisaationne tyytyväinen nykyisiin palkkaan pe-
rustuviin työsuhteisiin vai kaipaatteko muutoksia? * Yrityksemme/organisaatiomme on tyytyväinen nykyisiin palkkaan perustuviin työsuhteisiin
Yrityksemme/organisaatiomme ei ole tyytyväinen nykyisiin palkkaan perustuviin työsuhteisiin, vaan kaipaamme muutoksia
En osaa sanoa
16. Mikäli yrityksenne kaipaa muutoksia palkkaan perustuviin työsuhteisiin, niin mitä muutoksia toivotte?
⏶□
⏷□
17. Miksi olette päätyneet kyseisiin työsopimusmalleihin?
⏶□
⏷□
18. Vapaa sana
⏶□
⏷□
Kiitos vastauksestanne!