HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖSOPIMUS
HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖSOPIMUS
Tämä työsopimuslomake on tarkoitettu vain Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n jäsenten yksinomaiseen käyttöön. Työnantaja on työsuhteen alkaessa Heta-liiton jäsen.
Tällä työsopimuksella työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
Työnantajan tiedot
Nimi | |
Katuosoite | |
Postinumero | Postitoimipaikka |
Puhelinnumero | Sähköpostiosoite |
Työntekijän tiedot
Nimi | Henkilötunnus |
Katuosoite | |
Postinumero | Postitoimipaikka |
Puhelinnumero | Sähköpostiosoite |
Pankin nimi ja BIC-tunnus | Tilinumero |
Työntekijä on työnantajan perheenjäsen tai muu läheinen henkilö (ks. täyttöohje): ☐ ei ☐ kyllä, mikä: | |
Työsuhteen tyyppi ja alkamisaika
Työsuhde on:
☐ voimassa toistaiseksi alkaen
☐ määräaikainen alkaen
Määräaikaisuuden päättymispäivä:
☐ Työsuhteen viimeinen päivä on
☐ Arvioitu päättymispäivä on
Työsopimus päättyy sijaistettavan henkilön ( ) palatessa töihin, kuitenkin viimeistään , joka on sopimuksen arvioitu päättymisajankohta.
Määräaikaisuuden peruste on:
☐ sijaisuus
☐ muu
Määräaikainen työsopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa siten kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:
☐ kyllä
☐ ei
Koeaika
Työsuhteen alussa noudatetaan koeaikaa
☐ kyllä, koeajan pituus on . Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.
☐ ei
Työtehtävät
Työntekijä on velvollinen suorittamaan myös muita työnantajan määräämiä työtehtäviä.
Työtehtäviin kuuluu lisäksi:
Pääasialliset työtehtävät ovat henkilökohtaista avustamista muun muassa seuraavissa
toimissa:
Tehtävänimike: Henkilökohtainen avustaja
Työntekopaikka
Pääasiallinen työntekopaikka tai työntekopaikat työsuhteen alkaessa:
☐ henkilökohtaisen avun käyttäjän koti
☐ työpaikka tai oppilaitos
☐ muu, mikä:
Työhön voi kuulua matkustamista ja työtehtävien tekemistä eri kohteissa henkilökohtaisen avun käyttäjän tarpeen mukaisesti.
Työaika
Työaika ja työaikamuoto työsuhteen alkaessa on (valitse yksi vaihtoehto):
tuntia viikossa
tuntia kuukaudessa
tuntia viikon tasoittumisjakson aikana
tuntia viikon jakson aikana (jaksotyö)
Työntekijällä on velvollisuus noudattaa työnantajan kulloinkin käytössä olevaa työaikamuotoa, esimerkiksi tasoittumisjaksoja, jaksotyötä tai vuorotyön työaikamuotoja myös, jos niihin siirrytään tulevaisuudessa tai niihin tehdään muutoksia. Työ voi sisältää ilta-, yö- ja sunnuntaityötä sekä työtä arkipyhinä lain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.
Vaihtelevan työajan käytön perusteena on:
☐ Työnantajan työvoiman tarve
☐ Työntekijän oma aloite, jonka syynä on:
Työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta (TSL 2 luku 4 §):
Työehtosopimuksen nojalla sovittu säännöllinen työaika (HetaTES 6 § 1.2., 6 § 2.1 ja
6 § 2.2.)
Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä siten, että työhön voi sisältyä:
☐ Enintään tunnin työvuoroja (ei voida sopia enempää kuin 48 tuntia)
☐ Jaksotyössä enintään 15 tunnin työvuoroja (voidaan sopia edellisen lisäksi)
Sopimus säännöllisen työajan pidentämisestä on erikseen irtisanottavissa työehtosopimuksen mukaisesti.
Työntekijä sitoutuu tekemään lisätyötä (koskee vain osa-aikaista työntekijää, jolla on kiinteä työaika):
☐ kyllä
☐ ei
Sovellettava työehtosopimus
Työnantajaa sitova työehtosopimus työsuhteen alkaessa:
Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (HetaTES)
Palkan määräytyminen
Tuntipalkan suuruus ja palkkaryhmä työsuhteen alkaessa:
€ / tunti Palkkaryhmä: A ☐
B ☐
☐ Edellä mainittu palkka sisältää kokemuslisän
☐ Kokemuslisä lasketaan erikseen työkokemuksen perusteella
Palkan maksaminen ja palkanmaksukausi
Palkka maksetaan:
☐ Kaksi kertaa kuukaudessa
Kuukauden ensimmäisellä puoliskolla tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen saman kuukauden lopussa, ja vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) seuraavan kuukauden puolessa välissä.
☐ Kerran kuukaudessa
kalenterikuukaudelta tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen seuraavan kalenterikuukauden 15. päivään mennessä. Palkanmaksupäivä työsuhteen alkaessa on kuukauden . päivä.
☐ Peruspalkka maksetaan kuukausittain palkanmaksukauden (kalenterikuukauden) lopussa ja palkkakauden työaikakorvaukset seuraavan kuukauden puolessa välissä. (ks. täyttöohje).
Irtisanomisaika ja palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Irtisanomisaika: HetaTES
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
Vuosiloma
Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.
Rikosrekisteriote
Rikosrekisteriotteen esittämispäivä: Sovelletaan vain, jos henkilökohtaisen avun käyttäjä on alle 18-vuotias tai jos työntekijä
muutoin työskentelee lapsen kanssa pysyväisluonteisesti ja olennaisesti siten, että lapsen
huoltaja ei ole läsnä. Työnantajalla on velvollisuus pyytää nähtäväksi rikosrekisteriote, jos työsuhde kestää yhden vuoden aikana yli kolme kuukautta. Työnantajalla on lisäksi oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista.
Salassapitosopimus
Työsuhteessa noudatetaan työntekijän lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi erillistä salassapitosopimusta:
☐ ei
☐ kyllä, salassapidosta sovitaan seuraavasti:
Työsuhteen ja työtehtävien luonteen vuoksi työntekijä on velvollinen pitämään salassa kaikki työnantajan ja työnantajan läheisten yksityiselämään, terveydentilaan, työhön ja opiskeluun liittyvät sekä muut vastaavat elämäntilannetta koskevat tiedot.
Salassapitovelvoite koskee myös työtehtävien sisältöä. Salassapitovelvoite koskee myös työnantajan henkilöllisyyttä silloin, kun ei ole välttämätöntä antaa siitä tietoa esimerkiksi viranomaiselle.
Salassapito tarkoittaa, että työntekijä ei saa oikeudettomasti ilmaista tai saattaa ulkopuolisten tietoon salassapitovelvoitteen piiriin kuuluvia asioita suullisesti, kirjallisesti tai sosiaalisen median kautta. Salassapitovelvoite on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen riippumatta työsuhteen päättymisen syystä.
Salassapitosopimuksen estämättä työntekijällä on oikeus antaa työsuhteeseen ja työhön liittyviä tietoja työterveyshuollolle, oikeudellisen neuvonnan saamiseksi sekä silloin, kun lainsäädäntö oikeuttaa tietojen antamisen.
Salassapitosopimuksen estämättä työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada työsopimuslain 6 luvun 7 §:ssä tarkoitettu työtodistus ja oikeus käyttää työtodistusta työnhaussa sekä tarvittaessa viranomaisissa asiointiin. Salassapitosopimuksen estämättä työntekijä voi hyödyntää ammattitaitoaan työsuhteen päätyttyä.
Muut salassapitoa koskevat ehdot:
Muut työsopimuksen ehdot
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Allekirjoitukset
Paikka | Aika |
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus |
Työnantajan nimenselvennys | Työntekijän nimenselvennys |
HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖSOPIMUKSEN TÄYTTÖOHJE
Tämä työsopimusmalli on suunniteltu tyypillisimpiin työsopimuksiin henkilökohtaisen avustajan työstä. Malli soveltuu käytettäväksi, jos työnantaja työsuhteen alkaessa kuuluu Heta-liittoon. Xxxxxx käyttäjä päättää itse, miten hän käyttää lomaketta ja vastaa itse sekä lomakkeen että lomakkeelta ja täyttöohjeista saatujen tietojen käytöstä.
Tämän työsopimusmallin käyttö on Heta-liiton jäsenille vapaaehtoista. Nykyisten työntekijöiden työsopimuksia ei myöskään tarvitse tehdä uudelleen tämän mallin mukaisesti. Kannattaa huomata, että jo työsuhteessa olevia työntekijöitä ei voi velvoittaa tekemään uutta työsopimusta.
Heta-liiton neuvontaan kannattaa ottaa aina yhteyttä, jos olet epävarma työsopimuksen ehdoista. Erityisen tarkka tulee olla työajan, palkan ja työtehtävien merkitsemisessä.
Varmista, että kunta on järjestänyt henkilökohtaisen avun ns. työnantajamallilla eli siten, että kunta on myöntänyt korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin. Mikäli kunta on ohjeistanut, että alaikäinen merkitään sopimukseen työnantajaksi, suositellaan yhteydenottoa asiasta vammaispalveluun. Työnantajana toimivaan kohdistuu laaja taloudellinen ja oikeudellinen vastuu.
Omainen tai muu läheinen henkilö voi vammaispalvelulain mukaan toimia henkilökohtaisena avustajana vain erityisen painavasta syystä. Tarkista henkilökohtaisen avun päätöksestä tai vammaispalvelusta, voiko omainen tai muu läheinen henkilö toimia avustajana.
Työnantajan perheenjäseniin sovelletaan joitakin työsuhdetta koskevia lakeja eri tavoin kuin perheen ulkopuolisiin työntekijöihin.
2. TYÖSUHTEEN TYYPPI, KESTO JA ALKAMISAIKA
Kohtaan merkitään työsuhteen alkamispäivä sekä tieto siitä, onko työsuhde voimassa toistaiseksi vai määräaikaisena. Työsopimus on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. Työsopimus voidaan sopia olemaan voimassa määräajan, jos siihen on perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös työntekijän pyynnön vuoksi.
Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei ole sovittu, että työsopimus on irtisanottavissa kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tässä työsopimusmallissa on valittavissa se, onko määräaikainen työsopimus irtisanottavissa vai ei.
Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan pituus lasketaan työnteon aloittamisesta, ei esimerkiksi työsopimuksen laatimispäivästä.
Merkitään paikka (tai paikat), jossa työntekijä työsuhteen alkaessa pääsääntöisesti työskentelee. Lomakkeessa on valmiina maininta siitä, että työhön voi kuulua työtehtävien tekemistä eri kohteissa henkilökohtaisen avun käyttäjän avuntarpeen mukaisesti.
Työnantajan suositellaan tarkistavan henkilökohtaisen avun päätöksen tuntimäärän sekä työehtosopimuksesta säännöllisen työajan enimmäismäärät ennen työsopimuksen tekemistä.
Työsopimukseen kirjattu työaika sitoo sekä työntekijää että työnantajaa. Työajasta sopimiseen on useita vaihtoehtoja. Näistä tulisi etukäteen miettiä parhaiten kyseiseen työsuhteeseen sopiva vaihtoehto, esimerkiksi onko työtä joka viikko sama määrä vai saattaako määrä vaihdella.
Vaihtelevaan työajan sopimuksiin liittyy rajoituksia, joihin tulee tarvittaessa perehtyä. Vaihtelevaa työaikaa koskevia kohtia ei tarvitse täyttää lomakkeesta, jos työaika on kiinteä (esim. 20 tuntia viikossa).
Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Selvityksessä voi mainita, missä tilanteissa avustajaa tarvitaan (esim. harrastukset, matkat, sijaisuudet) ja kuinka paljon tällaista työtä arviolta olisi. Arvio ei ole sitova osa työsopimusta, vaan lisätietoa siitä, mitä työntekijä voi työltä odottaa.
Työsopimusmallin tarkoitus on mahdollistaa siirtymisen työehtosopimuksen mukaisiin tasoittumisjaksoihin tai jaksotyöhön. Tällöin työaika tasoittuu työsopimuksen mukaiseen työaikaan tasoittumisjakson tai jakson aikana.
Työsopimuksen osana on mahdollista sopia säännöllisen työajan pidentämisestä (ns. työaikajoustot). Sopimukseen merkitään, mikä on vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärä. Koska jaksotyössä voidaan sopia väljemmillä edellytyksillä enintään 15 tunnin työvuoroista, on tästä asiasta lomakkeessa oma kohta. Työajasta sopimisesta saa lisätietoja mm. Heta-liiton ja JHL:n työaikaoppaasta.
Kohdassa sovitaan pääasiallisista työtehtävistä. Mikäli tiedossa on, että työntekijän työtehtäviin kuuluu joitakin erikoisempia tai erityisiä taitoja vaativia työtehtäviä, esimerkiksi runsaasti liikunnassa avustamista, on näistä työtehtävistä hyvä ottaa maininta työsopimukseen.
8. SOVELLETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS
Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus sitoo työnantajaa, joka on tai työehtosopimuksen voimassa ollessa on ollut Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n jäsen. Mikäli henkilö eroaa Heta-liitosta, sitoo työehtosopimus työnantajaa kulloinkin meneillään olevan työehtosopimuskauden loppuun saakka. Mikäli jäsenyys päättyy, voivat työsuhteen ehdot muuttua.
Palkaksi merkitään sopimuksen tekohetken mukainen tuntipalkka. Tuntipalkka vaihtelee työnantajan kotikunnan mukaan, ja lisäksi työehtosopimuksessa on kaksi eri palkkaryhmää. Jos palkasta ja palkkaryhmästä on epätietoisuutta, asiasta kannattaa kysyä ensi vaiheessa kunnan neuvontapalveluista ja tarvittaessa Heta-liiton neuvonnasta.
Tähän työsopimusmalliin voidaan merkitä kokemuslisän sisältävä palkka, jos työkokemus on saatu tarkistettua työsopimusta tehtäessä. Kokemuslisä voidaan määritellä myös myöhemmin. Näin kannattaa toimia, jos työsopimusta tehtäessä ei ole täyttä varmuutta työntekijän työkokemuksen tarkasta määrästä.
Kokemuslisän laskemista varten työntekijä on velvollinen työtodistuksin tai muutoin kirjallisesti osoittamaan muista työsuhteista hyväksi laskettavan kokemuksen. Työnantaja ilmoittaa hyväksytyn työkokemuksen vammaispalveluun esimerkiksi käyttämällä Heta-Liiton kokemuslisälomaketta.
Työehtosopimuksessa on kolme eri vaihtoehtoa palkan maksamiseen. Käytännössä kunnan järjestämässä palkanlaskennassa noudatetaan yleensä tiettyä palkka-aikataulua.
Työnantajan kannattaa tarkistaa palkanmaksupäivät kunnasta ennen työsopimuksen tekemistä.
Työsuhteessa noudatetaan HetaTES:n mukaista irtisanomisaikaa, jos työnantaja on Heta- liiton jäsen.
Tällä hetkellä työehtosopimuksen irtisanomisajat ovat seuraavat: Jos työnantaja tai työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos irtisanottava työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta, noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Tässä sopimusmallissa on ehtona, että työsuhteen päättyessä palkka maksetaan seuraavana tavanomaisena palkkapäivänä.
Sopimuspohjassa ei ole erillisiä vuosilomaa koskevia ehtoja, vaan vuosiloma määräytyy lain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.
Lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.
Työntekijällä on työsuhteen aikana lakisääteinen lojaliteetti- eli uskollisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Esimerkiksi työnantajan yksityisasioiden tarpeeton kertominen muille voi olla lojaliteettivelvollisuuden vastaista. Mahdollista on kuitenkin sopia salassapidosta tarkemmin ja kattavammin erillisellä sopimuksella. Salassapitosopimus voi olla voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Salassapitovelvoite tarkoittaa, että työntekijä ei saa oikeudettomasti ilmaista salassa pidettävää tietoa. Työtehtävistä puhuttaessa käy yleensä ilmi työnantajan elämään liittyviä asioita, ja sen vuoksi työtehtävät mainitaan erikseen salassapitosopimuksessa.
Salassapitosopimus ei estä työntekijää olemasta yhteydessä esimerkiksi ammattiliittoon tai muuhun työsuhdeneuvontaa antavaan tahoon. Salassapitosopimus ei myöskään estä työtä koskevaa ja tarpeellista keskustelua muiden työnantajan henkilökohtaisten avustajien kanssa.
Kohtaan ”Muut salassapitoa koskevat ehdot” voidaan tarvittaessa lisätä salassapitoa koskevia ehtoja esimerkiksi sopimussakosta. Sopimussakko voi tulla korvattavaksi, vaikka salassapidon rikkomisesta ei seuraisi euromääräisesti mitattavissa olevaa vahinkoa.
Sopimussakko ei saa kuitenkaan olla työntekijän kannalta kohtuuton. Sopimussakon kohtuullisesta määrästä ei ole juurikaan oikeuskäytäntöä, josta voisi suoraan sanoa, mikä olisi kohtuutonta henkilökohtaisen avustajan työssä. Ainakaan yli kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta ei kannata sopia. Ehto voi olla esimerkiksi tämän tyyppinen:
”Mikäli työntekijä rikkoo tässä sopimuksessa mainittuja ehtoja ja luottamuksellisen tiedon salassapito vaarantuu tai työntekijä käyttää tietoja tämän sopimuksen vastaisesti, tulee työntekijän maksaa työnantajalle sopimussakkona määrä, joka vastaa työntekijän rikkomushetkeä edeltäneen kuukauden palkkaa. Mikäli työsuhde on päättynyt, lasketaan sopimussakko välittömästi työsuhteen päättymistä edeltäneen kuukauden palkan perusteella edellä mainituin tavoin. Lisäksi työntekijän tulee korvata työnantajalle aiheutunut muu vahinko.”
Muut työsuhteen ehdot voivat koskea esimerkiksi työhön liittyviä erityisvaatimuksia. Nämä voivat koskea esimerkiksi lemmikkejä ja hajusteiden käyttöä, jos työnantaja on allerginen. Työsopimuksessa voidaan sopia siitä, kenellä muulla on oikeus lomauttaa työntekijä, jos työnantaja on estynyt esimerkiksi sairaalaan joutumisen vuoksi.
Jos sopimuspuolet allekirjoittavat sopimuksen eri ajankohtana, merkitään nämä tiedot kummankin osalta erikseen.