Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta
Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta
1. Johdanto
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet tämän sopimuksen mukaisen rat- kaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi. Neuvottelut ovat perustuneet päämi- nisteri Xxxxx Xxxxxxxx ja pääministeri Xxxxxxxxx Xxxxxxx hallitusten ohjelmiin, 22.3.2012 tehtyyn työurasopimukseen, 30.8.2013 solmittuun työllisyys- ja kasvu- sopimukseen sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen maan hallitukselle 19.3.2014 toimittamaan kannanottoon.
Järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että ratkaisun mukaisilla muutoksilla saavutetaan työeläkeuudistukselle asetetut yhteiset tavoitteet. Muutoksilla varaudutaan elinajan odotteen kasvuun. Eläkkeelle siirtymisiän odote nousee vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Uudistus pienentää julkisen talouden kestä- vyysvajetta runsaan prosenttiyksikön (1,1) ja edistää työllisyyttä sekä turvaa työ- eläkkeiden rahoituksen, riittävät eläkkeet sekä sukupolvien ja sukupuolten väli- sen tasapuolisuuden. Uudistus sisältää myös työssä jatkamista ja jaksamista edis- täviä kehittämistoimia. Muutosten vaikutukset on arvioitu Eläketurvakeskukses- sa ja valtiovarainministeriössä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on osallistu- nut ratkaisun valmisteluun.
Tämän sopimuksen mukainen ratkaisu on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ehdotus valtiovallalle seuraavaksi eläkeuudistukseksi, jonka mukaisesti tarvitta- vat säädösmuutokset toteutetaan. Lainmuutosehdotukset, mukaan lukien työssä jatkamista ja jaksamista tukevat kehittämistoimet, tulee valmistella vakiintuneen tavan mukaisesti kolmikantaisesti. Lainvalmistelun lähtökohtana on, ettei tässä yhteydessä valmistella muita tähän ratkaisuun liittymättömiä muutoksia.
2. Etuusmuutokset
2.1. Eläkkeen kertyminen
Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista 17 ikävuodesta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka. Karttuma eläkkeen aikana tehdystä työstä on 1,5 prosenttia vuodessa.
Edellisestä poiketen 31.12.2025 saakka ikävälillä 53-62 vuotta eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa (siirtymäkauden koro- tettu karttuma).
Siirtymäkauden korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 pro- senttiyksikköä korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksun vähentäminen eläkkeen perusteena ole- vasta työansiosta lakkaa. Tällä ei ole vaikutusta muun sosiaalivakuutuksen etuuksien määräytymiseen.
Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, karttunutta eläkettä tar- kistetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti.
Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika ulotetaan vanhuuseläkeiän alarajaan. Tuleva aika lasketaan eläketapahtumavuonna työntekijän ikää lähimmän ikäluo- kan vahvistetun vanhuuseläkeiän alarajan perusteella. Tulevan ajan karttuma on 1,5 prosenttia vuodessa.
2.2. Työuraeläke
Työkyvyttömyyseläkettä täydennetään pitkän työuran tehneille 63 vuotta täyttä- neille tarkoitetulla työuraeläkkeellä. Tätä koskeva säännös kirjoitetaan omaksi pykäläkseen työeläkelakeihin. Sen yksityiskohdat ratkaistaan lainvalmistelussa seuraavien linjausten mukaisesti:
− Saantiedellytykset ovat nykyistä 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyys- eläkkeen vaatimuksia lievemmät.
− Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty vähäisin poikkeuksin rasittuneisuutta ja kulunei- suutta aiheuttavassa työssä. Tällaiseen työuraan katsotaan kuuluvan äiti- ys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakauden enintään 3 vuoden ajalta.
Työuran pituusedellytyksen täyttyminen ratkaistaan työeläkerekisterissä olevien tietojen sekä eläkkeen hakijan toimittamien luotettavien selvitys- ten perustella.
− Työntekijän työsuhteen päättymisen ja eläkkeen hakemisen välinen aika on enimmillään 1 vuosi.
− Hakijan omien selvitysten lisäksi hakemukseen tulee liittää työterveys- huollon lausunto nykyisen ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaisem- man työn rasittavuudesta ja työkykyvaatimuksesta sekä hakijan mahdol- lisuuksista jatkaa työssä (etenkin työn fyysinen ja psykososiaalisen kuor- mittavuus verrattuna hakijan työkykyyn).
− Eläkkeen taso on työkyvyttömyyseläke ilman tulevan ajan osuutta.
− Eläkkeeseen sovelletaan samoja alkamis-, keskeyttämis- ja tarkistamis-, lakkauttamis- ja päättymissäännöksiä kuin työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan. Työuraeläkkeestä voidaan antaa ennakkopäätös.
− Työuraeläkkeen toteuttamisessa otetaan huomioon tämän sopimuksen johdanto-osan tavoitteet.
2.3. Osittainen varhennettu vanhuuseläke
Osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, johon työntekijällä on oikeus 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen siihen saakka, kun työn- tekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä, jota on tar- kistettu elinaikakertoimella. Tätä eläkettä tarkistetaan varhennusvähennyksellä, jonka suuruus on 0,4 prosenttia jokaista kuukautta kohti, jona tätä eläkettä mak- setaan ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja eläkkeeseen ei liity palkka- eikä työaikaseurantaa.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 ikävuoteen vuoden 2025 alusta.
Muissa sosiaalietuuksissa korvataan lähtökohtaisesti sitä ansionmenetystä, joka aiheutuu siinä työssä tai sen työn loputtua, jota työntekijä on tehnyt osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suhde muuhun sosiaalivakuutukseen selvitetään tarkemmin jatkovalmistelussa. On tarkoituksenmukaista, että joissain tilanteissa etuus on mahdollista lakkauttaa. Mikäli osittainen varhennettu vanhuuseläke lakkaute- taan, määräytyy työttömyyspäiväraha osittaiselle varhennetulle vanhuuseläk- keelle siirtymistä edeltävän työn ansioiden perusteella.
2.4. Vanhuuseläke ja eräät siihen liittyvät asiat
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 1.1.2017 alkaen vuonna 1955 syntyneistä alkaen 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläk- keen alaikäraja on 65 vuotta.
Vakuuttamisvelvollisuuden ja vanhuuseläkkeen yläikäraja kytketään vanhuus- eläkkeen alaikärajaan siten, että näiden ikärajojen ero säilyy 5 vuotena. Työsopi- muslain mukaista eroamisikään nostetaan vastaavasti. Nämä ikärajat tarkistetaan kuitenkin täysinä vuosina. Sen jälkeen kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta, näiden yläikärajojen muutokset ratkaistaan erikseen samassa yhteydessä kuin alaikärajojen muutokset.
Kun vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, elinaikakerrointa lievennetään siten, että sii- nä huomioidaan eläkeikärajojen muutokset. Elinaikakertoimen lievennys koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeitä ja elinaikakerroin ulotetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen tulevaan aikaan. Vanhuuseläkkeen osalta kunkin ikä- luokan elinaikaluku lasketaan iässä, joka alittaa 1 vuodella alimman vanhuuselä- keiän. Työkyvyttömyyseläkkeisiin sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen alka- misvuoden elinaikakerrointa.
Jatkovalmistelussa varmistetaan, että elinaikakerroin ulotetaan tulevaan aikaan tasaisesti ilman, että se aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia myönnet- tävien työkyvyttömyyseläkkeiden tasossa.
Sopeutuminen elinajan pitenemiseen vuoden 2025 jälkeen toteutetaan liitteen 1 mukaisesti.
Otetaan käyttöön tavoite-eläkeikä, joka kirjataan lakiin. Työntekijälle annetaan työeläkeotteella 5 vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvio elinaikakertoi- mesta ja sen vaikutuksen kompensoivasta työn tekemisen jatkamisesta (tavoite- eläkeikä) ja arvio eläkemenetyksestä alimmassa vanhuuseläkeiässä.
2.5. Perhe-eläkeselvitys
Toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä kolmikantainen selvitystyö lakisää- teisen perhe-eläketurvan kehittämis- ja ajanmukaistamisvaihtoehdoista. Selvitys- työssä hyödynnetään Eläketurvakeskuksen perhe-eläkettä koskevia tutkimusra- portteja. Mahdollisista muutoksista perhe-eläketurvaan neuvotellaan ja pääte- tään selvitystyön valmistuttua.
2.6. Jatkovalmistelu
Edellä todetut etuusmuutokset koskevat kaikkia työeläkelakeja ja ne tulevat voimaan 1.1.2017 ellei toisin todeta. Ikärajojen määräytymiset toteutetaan tekni- sesti samalla tavalla kuin voimassa olevassa lainsäädännössä on säädetty.
Eläkeiän korotus koskee julkisen sektorin eläkejärjestelmiä siltä osin, kun henki- löiden oikeus vanhuuseläkkeeseen määräytyy tällä hetkellä voimassa olevien yleisen, joustavaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavien (63–68 vuoden) säännösten mukaan. Jatkovalmistelun yhteydessä STM arvioi erikseen julkisen sektorin työnantajien (KT, VTML, KiT) ja pääsopijajärjestöjen kanssa sitä, miten sopimus yhteen sovitetaan julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin.
Tämän sopimuksen vaikutukset muihin eläkejärjestelmiin arvioidaan erikseen kolmikantaisesti.
Järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että lainvalmistelussa mahdollisesti esiin nousevat epäkohdat ratkaistaan tämän sopimuksen pohjalta. Jatkovalmistelussa varmiste- taan myös, ettei vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen tasoihin liity tä- män sopimuksen tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia.
Neuvottelutulos on auki niin kauan, kunnes saadaan ETK:n ja VM:n laskelmat tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
3. Työeläkkeiden rahoitus ja eräät muut kysymykset
3.1. Työeläkemaksun taso
TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuonna 2016. Vuoden 2016 perit- tävä TyEL-maksu on kuitenkin 24,0 prosenttia TyEL-palkoista, kun maksua oi- kaistaan tasoitusmäärän tason mitoittamiseksi tilapäisesti maksunalennuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia TyEL-palkoista. Maksunalennus kohdistetaan työntekijöille ja pienille työnantajille 50/50-säännön mukaisesti, mutta kuitenkin siten, ettei suurten työnantajien maksurasitus nouse.
Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuosina 2017-2019. EMU-puskuria on kuitenkin mahdollista käyttää maksun säätelyyn erikseen teh- tävillä päätöksillä. Korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin arvioiden mukaan tämä maksutaso on riit- tävä eläkkeiden rahoitukseen myös vuoden 2019 jälkeen. Asiaa arvioidaan uu- delleen viimeistään vuoden 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa.
Osapuolten tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys sekä etuuksien ja niiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä.
Muiden työeläkelakien mukaisista eläkemaksuista päätetään erikseen. Seuraavat muutokset koskevat vain TyEL:n tarkoittamaa eläkejärjestelmää:
3.2. Tasoitusmäärä, tasausvastuu ja EMU-puskuri
Tasoitusmäärä yhdistetään vuoden 2017 alussa toimintapääoman kanssa yhdeksi puskuriksi, jolla varaudutaan vakuutus- ja sijoitusliikkeiden tuloksen heilahte- luihin.
Tasausvastuun alaraja tarkistetaan 20 prosenttiin seuraavan vuoden tasauselä- kemenosta vuoden 2017 alusta.
Tasausvastuun alarajan ylittävää osaa voidaan käyttää muun muassa eläkevas- tuiden täydentämiseen, vanhuuseläkkeiden lisärahastointiin ja väestökehitykses- tä aiheutuvaan eläkemenoon varautumiseen.
Tasausvastuuseen sisältyy myös EMU-puskuri, jonka varoja voidaan käyttää TyEL-maksun säätelyyn tilanteissa, joissa Suomen talous ja työllisyys ovat kilpai- lijamaihin verrattuna tai muutoin merkittävissä ongelmissa. Vuonna 1997 solmi-
tun EMU-puskurisopimuksen liitteessä on arvioitu, että riittävä puskuri normaa- leja suhdannevaihteluja ajatellen olisi noin 2,5 prosenttia palkkasummasta.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että EMU-puskuria voidaan käyttää TyEL- maksun säätelyyn enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa.
Neuvottelut EMU-puskurin käytöstä edellyttävät työmarkkinoiden keskusjärjes- töjen yksimielistä arviota suhdannetilanteesta. EMU-puskurin käyttö ei saa vaa- rantaa työeläketurvan rahoituksen kestävyyttä. EMU-puskurin käytön vaikutus siihen on arvioitava ennen kuin päätös käytöstä tehdään. On myös arvioitava, millaisia muita toimenpiteitä tarvitaan työllisyystilanteen parantamiseksi.
Jos osapuolet päättävät käyttää EMU-puskurin varoja TyEL-maksun säätelyyn, sovitaan samalla millä aikavälillä työllisyys- ja taloustilanteen parantuessa TyEL- maksu mitoitetaan normaalia maksutasoa korkeammalle tasolle, jolla käytetty määrä varoja suhteessa palkkasumman kerätään takaisin EMU-puskuriin.
Näillä periaatteilla täydennetään työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 1997 solmimaa EMU-puskurisopimusta. Liitteessä 2 on kuvattu menettelytapa, jolla suhdannetilannetta arvioidaan.
3.3. Vanhuuseläkerahastointi
Vanhuuseläkemaksua rahastoidaan 1.1.2017 alkaen 0,4 prosentin karttumaa vas- taavasti ikävälillä 18-68 kaikista TyEL-ansioista siihen asti, kun työntekijä siirtyy TyEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle ensimmäistä kertaa.
Vanhuuseläkerahastointia täydennetään tasausvastuusta iv2-korotuksina vuonna 2017. Täydennyksen määrä on 0,4 prosenttia TyEL-palkoista.
Vanhuuseläkerahastointia täydennetään myös vuonna 2018. Tasausvastuusta tehtävän täydennyksen määrä on 1,5 prosenttia TyEL-palkoista, ellei jäljempänä mainitussa jatkovalmistelussa muuta sovita. Kohdennus toteutetaan jäljempänä mainitun jatkovalmistelun periaatteiden mukaisesti.
Jatkovalmistelussa selvitetään ja sovitaan, miten rahastotäydennykset tulee teh- dä, jotta turvataan pitkän aikavälin työeläkkeiden rahoitusta sekä tasaista ja tar- koituksenmukaista maksukehitystä. Jatkovalmistelu koskee sekä osaketuot- tosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta tehtäviä rahastotäydennyksiä että muita iv-täydennyksiä. Jatkovalmistelu tulee olla valmis 31.5.2015 mennessä. Rahasto- täydennykset toteutetaan tältä pohjalta 31.12.2016 alkaen.
Edellä mainittujen täydennysten lisäksi tasausvastuusta tehdään samoin periaat- tein lisärahastointia ajanjaksolla 2021-2025. Rahastotäydennysten määrästä pääte- tään vuotuisissa maksuneuvotteluissa.
3.4. Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja kuolevuusperustetäydennys
Osaketuottosidonnainen osuus tuottovaatimuksesta nostetaan 20 prosenttiin vas- tuuvelasta 1.1.2017 alkaen. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun ylära- jaksi asetetaan 1 prosentti ja alarajaksi -20 prosenttia vastuuvelasta. Yksittäisen eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle asetetaan 60 prosentin enimmäisraja kai- kista sijoituksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.12.2016. Muutokset osa- ketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun rajoihin toteutetaan, ellei jatkovalmis- telussa perustelluista syistä päädytä muuhun ratkaisuun.
Uusi kuolevuusperuste otetaan käyttöön 31.12.2016 Telan Laskuperusteasiain neuvottelukunnan 14.8.2014 ehdottaman mallin mukaisesti. Perustetäydennys tehdään 31.12.2016 seuraavasti: tasoitusmäärästä 0,5 prosenttia TyEL-palkoista, osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun rajojen muuttamisen seurauksena vapautuvista varoista ja vuoden 2016 iv1-korotuksista. Mikäli taloustilanteen johdosta osaketuottosidonnaisessa lisävakuutusvastuussa ei ole riittäviä varoja, käytetään seuraavien vuosien iv1-korotuksia.
3.5. Muut rahoituskysymykset
Toteutetaan kuntaeläkkeiden rahoitusselvityksessä (Xxxxx Xxxxxx) todetut selvi- tykset kolmikantaisesti.
Potilasvahinkolain sekä liikennevakuutuslain säännösten perusteella määrätyt ansionmenetyskorvaukset muutetaan ensisijaisiksi työeläkkeisiin nähden. Muu- tos koskee niitä vakuutustapahtumia, jotka sattuvat 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallia tarkistetaan siten, että työkyvyt- tömyyseläkkeet, jotka on myönnetty työntekijöille, joille tarjotaan julkisia työ- voimapalveluja ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa, eivät vaikuta maksu- luokkaan. Työuraeläkkeet eivät vaikuta maksuluokan määräytymiseen.
Laaditaan STM:n johdolla kolmikantaisesti selvitys työnantajan kannusteista työssä jatkamisen edistämiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kannustejär- jestelmien yhdenmukaistamisesta. Tavoitteena on tukea osatyökykyisten työssä jatkamista. Selvityksen osana arvioidaan mahdollisuudet luoda kannusteet mak- suluokkamallin ulkopuolella oleville työnantajille sekä mahdollisuudet poistaa yksinomaan vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien aiheuttamien vammojen perus- teella myönnettävien työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus maksuluokkaan vai-
kuttavista eläkkeistä. Tarvittavat muutokset toteutetaan selvityksen pohjalta vuoden 2015 aikana.
4. Muutosturva
Työttömyyspäiväraha määritetään 58 vuotta täyttäneille uudelleen työllistyville vanhan palkan perusteella, jos uusi palkka on vanhaa palkkaa pienempi. Muutos saatetaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2015.
Ikääntyneille otetaan käyttöön pitkäkestoinen palkkatuki. Aktiivisen työvoima- politiikan riittävät resurssit turvataan.
Työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvan kehittämis- ja ohjaustyöryhmässä tu- lee arvioida muutosturvan kehittämistarpeita erityisesti irtisanottujen työnteki- jöiden mahdollisimman nopean ja tehokkaan työllistymisen näkökulmasta. Eri- tyistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden työttömien työllistymiseen ja uuteen ammattiin kouluttautumisen tukemiseen. Työryhmän määräaika on 31.12.2014.
5. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja lyhennetty työaika
Jos työntekijä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työajan lyhentämi- nen perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Muutos tehdään työaika- lain 15 §:n 3 momenttiin ja tulee voimaan 1.1.2017.
6. Työeläkeuudistusta tukevat muut kehittämistoimet
Työeläkeuudistuksen tavoitteiden saavuttamista tuetaan liitteen 3 mukaisilla kuntoutuksen tehostamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen liittyvillä toimilla. Nämä toimet toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 31.5.2019 loppuun mennessä lisäpäi- väoikeutta koskevien muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan sekä erityisesti sitä, miten työurasopimuksessa (22.3.2012) sovittu 60 vuotta täyt- täneiden irtisanottujen oikeus työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut. Arvioinnin perusteella päätetään vielä tarvittavista lisätoimista, joilla varmistetaan, että muutokset toimivat käytännös- sä tarkoitetulla tavalla. Mikäli osapuolet toteavat, että työurasopimuksessa sovi-
tut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alaikäraja noste- taan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.
Työterveyshuollolla on suuri merkitys työurien pidentämisessä. EK, SAK, STTK ja Akava toteavat, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää nykyisellään.
Helsingissä 26.9.2014
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITO EK
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
SUOMEN AMMATTILIITTYJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
VALTION TYÖMARKKINALAITOS
LIITE 1
SOPEUTUMINEN ELINAJAN PIDENTYMISEEN
Tavoite
Tämän sopimuksen osapuolten tarkoituksena on, että vuoden 2025 jälkeen elä- keajan ja työssäoloajan suhde säilyy sellaisena, että se turvaa eläketurvan sosiaa- lisen ja taloudellisen kestävyyden, taloudellinen huoltosuhde säilyy kestävällä tasolla ja samalla talouspolitiikan uskottavuus säilyy. Nykyisin työeläkejärjes- telmää sopeutetaan elinaikojen pidentymiseen elinaikakertoimella. Tämä voi joh- taa eläketasojen heikkenemiseen, mikäli työurat eivät pitene.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pitävät tarpeellisena, että eläkeajan ja työssä- oloajan välinen suhde otetaan muutoinkin huomioon työeläkejärjestelmän kehit- tämisessä vuoden 2025 jälkeen. Riittävän hyvänä pysyvän taloudellisen huol- tosuhteen turvin voidaan varmimmin turvata eläkkeiden riittävää tasoa, hillitä eläkemaksujen nousupainetta, vahvistaa sukupolvien välistä oikeudenmukai- suutta ja varmistaa osaltaan julkisten palveluiden rahoitusta sekä julkisen talou- den kestävyyttä. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työssäoloajan ja eläkeajan välinen suhde on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla.
Työurien kehityksen arviointi
Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi tarkastellaan säännöllisesti työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä ja työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosi- aalista kestävyyttä. Tavoitteena on työurien pidentäminen, riittävä eläkkeiden taso, rahoituksen kestävyys sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Näiden tavoitteiden saavuttamista mitataan muun muassa 18-vuotiaan työvoi- maan kuulumisajan odotteen 5 vuoden keskiarvon ja 18-vuotiaan elinajanodot- teen 5 vuoden keskiarvon välisen suhteen (työurasuhde) kehityksellä. Työ- urasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 5 vuoden välein. Tässä yhteydessä arvioidaan myös eri tekijöiden vaiku- tusta työurasuhteen kehitykseen. Tavoitteena on, että työurasuhde säilyy vähin- tään vuoden 2025 tasolla.
Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa eläkkeellesiirtymisiän kehitys, elinaikakertoimen ja jäljempänä todettavan ikärajojen tarkistussäännön toimi- vuus, väestöryhmien väliset sosioekonomiset erot, sukupuolten väliset erot, työ- kyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, terveiden elinvuosien kehitys, työurien pituus ja siihen eri työuran vaiheissa vaikuttavat tekijät, työllisyys- ja työttömyysaste ikäryhmittäin sekä eläkkeiden korvausaste ja suhde keskiansioihin.
Nämä tarkastelun periaatteet kirjataan lakiin. Tarkastelu toteutetaan ensimmäi- sen kerran vuonna 2027. Arvioinnin pohjatyö, kuten erilaisten selvitykset ja tut- kimukset, tehdään hyvissä ajoin.
Arvioinnin perusteella tehtävät toimenpiteet
Arvioinnin perusteella päätetään kolmikantaisesti tarvittavista toimenpiteistä työssäolon edistämiseksi sekä työeläkejärjestelmän taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi. Tarvittavat toimenpiteet voivat olla myös sää- dösmuutoksia.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vanhuuseläkeiän ikärajoihin ei jäljempänä olevan ikärajojen tarkistussäännön perusteella tehdä muutoksia, mikäli työ- urasuhde on pysynyt vähintään tavoitetasolla. Tästä periaatteesta voidaan poike- ta, mikäli arvioinnissa havaittujen poikkeuksellisten tekijöiden vaikutuksesta työurasuhde antaa puutteellisen kuvan kokonaistyöpanoksen ja työssäoloajan kehityksestä tai mikäli eläkejärjestelmän kestävyyden turvaaminen sitä edellyt- tää. Tämän perusteella osapuolet tekevät hallitukselle ehdotuksen tarkistussään- nön soveltamatta jättämisestä ja muista tarpeellisina pitämistään säädösmuutok- sista.
Ikärajojen tarkistussääntö
Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi lakiin lisätään uusi säännös, jolla tähdätään eläkeajan ja työssäoloajan väliseen suhteen pitämiseen vähintään samana kuin se on vuonna 2025 (ikärajojen tarkistussääntö). Tämä toteutetaan muuttamalla vanhuuseläkkeen, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työ- uraeläkkeen alaikärajoja siten, että työssäoloajan (ikäväli 18 vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään) ja eläkkeellä oloajan (elinajan odote alimmassa vanhuuselä- keiässä) suhde säilyy ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuk- sella tarkistussäännön mukaiset ikärajatarkistukset. Tarkistukset toteutetaan täy- sinä kuukausina enintään 2 kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tarkis- tus tehdään vuonna 2030.
SUHDANNETILANTEEN ARVIOINTI EMU-PUSKURIN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA NEUVOT- TELUJA VARTEN
1. Käytön periaatteet
• Tasausvastuun alarajan ylittävää osaa voidaan käyttää mm. suhdannetilanteen niin vaati- essa, eläkevastuiden täydennykseen, vanhuuseläkkeiden lisärahastointiin tai väestökehi- tyksen aiheuttamaan maksun puskurointitarpeeseen
• Tasausvastuuta voidaan käyttää alentamaan TyEL-maksua tai pitämään se ennallaan, jos suhdannetilanne on heikko ja sen arvioidaan jatkuvan heikkona myös seuraavan vuoden ajan.
• Tilanteita, joissa tasausvastuun käyttö suhdanteiden puskurointiin on selvästi perusteltua, ovat esimerkiksi Suomea koskeva radikaali kilpailukykyongelma tai merkittävä taloushäi- riö
• Suhdannetilanteesta tehdään asiantuntija-arvio yhden työmarkkinakeskusjärjestön sitä pyytäessä
2. Suhdannetilanteen arviointi
• Suhdannetilanteesta tekevät arvion työmarkkinakeskusjärjestöjen nimeämät asiantuntijat
• Suhdannetilannetta arvioitaessa kriteereinä pidetään talouden edeltävän vuoden kehitystä ja arvioita tulevan vuoden talouskehityksestä
• Vallitsevaa suhdannetilannetta arvioidaan mm. seuraavin kriteerein
o Palkkasumman on havaittu reaalisesti laskeneen vuositasolla
o Työttömyys on noussut ja/tai työllisyys on laskenut selvästi 12 kk tarkastelujaksolla
o Bruttokansantuote alittaa aiemman tasonsa
o Viennin kehitys on ollut heikkoa ja/tai vaihtotase on selvästi alijäämäinen
o Suomen kilpailukyky (suhteellinen yksikkötyökustannus) verrattuna euroalueen keskiarvoon on heikentynyt selvästi keskipitkällä aikavälillä
• Seuraavan vuoden makrotalouden kuvaa arvioidaan mm. seuraavin kriteerein
o Bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan reaalisesti
o Työttömyyden odotetaan selvästi kasvavan ja/tai työllisyyden odotetaan selvästi laskevan seuraavana kalenterivuonna
o Palkkasumman ennustetaan laskevan reaalisesti seuraavana kalenterivuonna
o Viennin kehityksen odotetaan olevan heikkoa ja/tai vaihtotaseen selvästi alijäämäi- nen
o Osakekurssi-indeksien voimakas lasku ennakoi merkittävää talouskäännettä
• Tämän lisäksi huomioidaan arvovaltaisten instituutioiden kokonaisarvioita talouden tilasta
• Arvio suhdannetilanteesta tehdään kokonaisarviona tarkasteltujen kriteerien perusteella
3. Päättäminen tasausvastuun käytöstä huonossa suhdannetilanteessa
• Työmarkkinakeskusjärjestöt päättävät yksimielisesti asiantuntija-arvion pohjalta, onko ta- sausvastuuseen sisältyvää EMU-puskuria syytä käyttää
LIITE 3
KUNTOUTUKSEN TEHOSTAMINEN JA SAIRAUSPOISSAOLOJEN VÄHENTÄMINEN
1. Kuntoutus
1.1 "30-60-90 -sääntö" työnhakijoille
a) Työnhakijat, jotka ovat sairauspäivärahalla:
Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi 90 päivän jälkeen tulee lääkärinlausunto työkyvys- tä ja mahdollisesta kuntoutustarpeesta (työkykytarkastus).
b) Työnhakijat, jotka eivät ole sairauspäivärahalla:
Työkykyasiat käsitellään työllistymissuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä. Jos työvoimavir- kailija havaitsee työkykyongelman, työllistymissuunnitelman osaksi tulee työkykytarkastus. Hen- kilön ei katsota laiminlyöneen työllistymissuunnitelman toteuttamista, jos hänen asuinkuntansa ei pysty järjestämään työkykytarkastusta kohtuullisessa ajassa. Jos työkykytarkastuksessa todetaan kuntoutustarve, henkilö ohjataan Kelan/työeläkeyhtiön puoleen.
1.2 Kuntoutuksen yläikäraja
Jos vanhuuseläkkeen ikärajat muuttuvat, muutetaan ammatillisen kuntoutuksen ikärajaa vastaa- vasti. Tämä tehdään mahdollisimman suppeilla säädösmuutoksilla ja muuttamatta järjestelmän perusteita. Lähellä vanhuuseläkeikää olevien kuntoutus tulee mitoittaa ja järjestää niin, että henki- lö palaa töihin eikä siirry kuntoutuksen jälkeen eläkkeelle.
1.3 Psykoterapian korvaustaso
Kansaneläkelaitoksen korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa nuorten (16 - 25 -vuotiaiden) kor- vaustaso on aikuisten (26 - 67 -vuotiaiden) korvaustasoa suurempi. Aikuisten korvaustasoa on tarkistettu viimeksi yli 20 vuotta sitten. Aikuisten korvaustaso nostetaan nuorten tasolle. Muutok- sen staattinen kustannusarvio on noin 10 milj. €.
1.4 Muiden kuin lääkärien antaman psykoterapian korvattavuus
Lyhytkestoisen (enintään 15 hoitokertaa) psykoterapian korvattavuutta laajennetaan siten, että sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta korvattaisiin myös terveydenhuollon ammatti- henkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 1 §:ssä tarkoitettujen nimikesuojattujen psykoterapeutti- en (muiden kuin lääkärien) antama psykoterapia silloin, kun tähän on lääkärin lähete.
Kelan sairausvakuutusasian neuvottelukunta selvittää kustannusvaikutukset, psykoterapeuttien työmarkkinatilanteen ja uudistuksen vaikutukset psykoterapiapalveluiden saatavuuteen ennen uudistuksen eteenpäinviemistä.
2. Sairauspoissaolojen vähentäminen
Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista. Selvi- tyksen sairauslomien tarvetta ja tavanomaista kestoa koskevien arvioiden on perustuttava tutkit- tuun tietoon ja kliiniseen kokemukseen tyypillisesti työkykyä rajoittavien sairauksien ja vammojen aiheuttamista keskimääräisistä työkyvyttömyysjaksoista. Olennainen merkitys on myös työn sisäl- löllä ja työstä terveydentilalle ja suorituskyvylle aiheutuvilla vaatimuksilla. Suosituskestot eivät ole sitovia ja työkyvyttömyystodistuksen antava lääkäri voi poiketa niistä potilaan terveydentilaan ja työtehtäviin liittyvistä syistä.
Selvitystä tehtäessä apuna voidaan käyttää eri maiden kuten Ruotsin linjauksia sairauslomien pi- tuuksista ja kansallisia Käypä hoito –ohjeita. Selvitystyö tehdään työmarkkinajärjestöjen, Kelan ja TTL:n toimesta kevääseen 2015 mennessä tarvittavaa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen.
Mikäli päädytään tekemään ohjeita sairauslomien pituuksista, ohjeita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti vastaamaan ajantasaista lääketieteellistä tietämystä ja hoitomuotojen kehitystä.