SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA

SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA

Pankki (jäljempänä "pankki" tai "sopijapuoli") ja asiakas (jäljempänä "asiakas" tai "sopijapuoli") sopivat yleisistä ehdoista, joita sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin tämän sopimuksen ("yleissopimus") liitteinä olevissa tuotekuvauksissa määriteltyihin yksittäisiin tai muihin pankin ja asiakkaan määrittämiin johdannais- ja valuuttakauppasopimuksiin ("johdannaissopimus").

Yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan ja vahvistetaan erikseen ("vahvistus"). Yleissopimus, johdannaissopimukset ja vahvistukset muodostavat yhden sopimuksen ("sopimus").

1 Määritelmät

1.1 Vahvistus

Xxxxxx vahvistaa tehdyn johdannaissopimuksen kir- jallisesti tai muulla asiakkaan kanssa sovittavalla tavalla asiakkaalle, joka varmentaa vahvistuksen allekirjoituksellaan tai muulla sopijapuolten sopi- malla tavalla. Jos varmennetun vahvistuksen ja tä- män yleissopimuksen välillä on eroavuuksia, nou- datetaan vahvistusta.

Mikäli puhelimitse tai muulla tavoin tehdyn johdan- naissopimuksen ja varmennetun vahvistuksen väli- llä on eroavuuksia, noudatetaan vahvistusta, jollei vahvistuksessa ole ilmeistä virhettä.

Asiakkaan on palautettava vahvistus viipymättä pankille tai varmennettava vahvistus sopijapuolten sopimalla tavalla.

Johdannaissopimus on voimassa ja täytäntöönpa- nokelpoinen riippumatta siitä, onko asiakas palaut- tanut vahvistuksen.

1.2 Johdannaissopimuksen voimassaolo

Johdannaissopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat keskenään sopineet johdannaissopimuksen ehdoi- sta, ja se on voimassa tekopäivästä päättymis- päivään.

1.3 Johdannaissopimuksen tekopäivä

Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan päivää, jona sopijapuolet sopivat johdannaissopi- muksen ehdoista.

1.4 Johdannaissopimuksen alkamispäivä

Johdannaissopimuksen alkamispäivä on vahvistuk- sessa määritelty päivä.

1.5 Johdannaissopimuksen päättymispäivä

Johdannaissopimuksen päättymispäivä on vahvis- tuksessa määritelty päivä.

1.6 Laskennallinen pääoma

Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korkoa lasketaan. Laskennallinen pääoma voidaan määri- telä yhdessä tai useammassa valuutassa.

1.7 Pankkipäivä

a) (i) "TARGET-pankkipäivä" tai "TARGET": Päivä, jolloin Eurojärjestelmän maksu- järjestelmä TARGET on toiminnassa.

(ii) "Helsingin pankkipäivä" tai "Helsinki": Viikonpäivät maanantaista perjantaihin, jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna.

(iii) Muu pankkipäivä: Pankkipäivä muissa va- luutoissa kuin eurossa on päivä, jona pankit Helsingissä ja kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoi- nna ja kyseisessä valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa.

(iv) Mikäli vahvistuksessa ei ole mainittu pan- kkipäivää, pankkipäivä on päivä, jolloin pankit Helsingissä ja kohdan 1.10 muka- isessa kyseisen valuutan valuuttakaup- ungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseis- essä valuutassa käydään valuutta- ja ra- hamarkkinakauppaa. Mikäli kyseinen valu- utta on euro, pankkipäivä on sellainen päi- vä, joka on sekä Helsingin pankkipäivä että TARGET- pankkipäivä.

Sopijapuolet toteavat, että euromääräisiä maksuja voidaan selvittää pankeissa ja valuutta- ja raha- markkinoilla sellaisenakin päivänä, jolloin pankit ei- vät Helsingissä muutoin ole yleisesti avoinna.

1.8 Pankkipäiväolettama

690 D

Pankkipäiväolettama on vahvistuksessa määritelty soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa määri- tellyt päivät siirtyvät, jos ne eivät ole pankkipäiviä

Pankkipäiväolettamat:

"Seuraava": Vahvistuksessa määritelty päivä- määrä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi.

"Sovellettu seuraava": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipä- iväksi, paitsi jos seuraava pankkipäivä on seur- aavan kalenterikuukauden puolella, jolloin sovittu päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi.

"Edeltävä": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi.

1.9 Määrittelijä

Määrittelijänä toimii pankki. Määrittelijän tehtävänä on määritellä johdannaissopimuksen vaihtuvat korot, maksupäivinä maksettavat määrät sekä muut tarvittavat määritykset, joista pankki ilmoittaa asiakkaalle.

1.10 Valuuttakaupunki

Valuuttakaupunki on kunkin valuutan osalta vahvis- tuksessa määritelty kaupunki. Jos tällaisia kaupun- keja ei ole erikseen mainittu, valuuttakaupungit määräytyvät esimerkiksi alla oleville valuutoille seuraavasti:

a) Valuutta Kaupunki Australian dollari Sydney

Eestin kruunu Tallinna

Englannin punta Lontoo

Japanin jeni Tokio

Kanadan dollari Toronto

Norjan kruunu Oslo

Puolan zloty Varsova

Ruotsin kruunu Tukholma

Sveitsin frangi Zürich

Tanskan kruunu Kööpenhamina

Venäjän rupla Moskova

Yhdysvaltain dollari New York

b) Valuuttakaupunkina on kunkin maksuval- uutan tärkein pankkitoiminnan keskus, mikäli valuutta on jokin muu kuin jäljempänä kohdassa 1.11 mainittu.

1.11 Valuutat

1.11.1 Euro

"Euro", "EUR" ja "€" tarkoittaa virallista rahayksikköä niissä Euroopan unionin jäsenmaissa, jotka liittyvät Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 tai sen jälkeen ja joista yhteisesti käytetään nimitystä euroalue.

1.11.2 Muut valuutat

Seuraavat määrittelyt tarkoittavat kunkin maan laillista valuuttaa.

AUD	=	Australian dollari
CAD	=	Kanadan dollari
CHF	=	Sveitsin frangi
DKK	=	Tanskan kruunu
EEK	=	Eestin kruunu
GBP	=	Englannin punta
JPY	=	Japanin jeni
NOK	=	Norjan kruunu
PLN	=	Puolan zloty
RUB	=	Venäjän rupla
SEK	=	Ruotsin kruunu
USD	=	Yhdysvaltain dollari

1.12 Viitekorot

1.12.1 Vaihtuvien korkojen määritelmät

a) Australian dollari

AUD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Australian dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reute- rsin sivulla LIBOR02 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

b) Euro

690 D

i) EUR-EURIBOR tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla EURIBOR01 klo 11:00 Brysselin aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson al- kamispäivää.

ii) EURO-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson al- kamispäivää.

iii) EUR-EONIA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten yliyön talletusten kyseiselle TARGET-pankkipäivälle määritelty korko Reu- tersin sivulla EONIA ("EONIA-korko").

iv) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND tarkoittaa, että korko on päivittäinen korkoa korolle tuotto, joka lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti. Kaa- vassa viitekorkona käytetään päivittäisten euro- alueen interbank-rahamarkkinoiden yliyön toteutetuissa kaupoissa käytettyjen korkojen laskennallista keskiarvoa.

jossa

d0= koronlaskentakauteen sisältyvien TARGET- pankkipäivien lukumäärä

i= numerosarja yhdestä d0 :aan edustaen jo- kaista TARGET-pankkipäivää kronologises- sa järjestyksessä alkaen koronlaskentakau- den ensimmäisestä TARGET-pankkipäivästä

EONIAi = koronlaskentakauteen sisältyvään jokaiseen päivään i sovellettava EONIA-korko

ni= niiden kalenteripäivien lukumäärä, jolta edel- lä mainittua EONIA-korkoa lasketaan

d= koronlaskentakauteen sisältyvien kalenteri- päivien lukumäärä.

c) Englannin punta

GBP-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Englannin punnan määräisten, sovitun korkojak- son pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11.00 Lontoon aikaa korkojakson al-kamispäivänä.

d) Japanin jeni

JPY-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Japanin jenin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäi- vää ennen korkojakson alkamispäivää.

e) Kanadan dollari

CAD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Kanadan dollarin määräisten, sovitun korkojak- son pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

f) Norjan kruunu

NOK-NIBOR-NIBO tarkoittaa, että korkojakson korko on Norjan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla NIBO klo 12:00 Oslon aikaa kaksi Oslon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

g) Ruotsin kruunu

SEK-STIBOR-SIOR tarkoittaa, että korkojakson kor-ko on Ruotsin kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla SIOR klo 11.00 Tukholman aikaa kaksi Tukholman pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

h) Sveitsin frangi

CHF-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Sveitsin frangin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR02 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

i) Tanskan kruunu

DKK-CIBOR-DKNA13 tarkoittaa, että korkojakson korko on Tanskan kruunun määräisten, sovitun kojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla DKNA13 klo 11.00 Kööpenhaminan aikaa korkojak- son alkamispäivänä.

j) Yhdysvaltain dollari

690 D

USD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Yhdysvaltain dollarin määräisten, sovitun korko- jakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

k) Venäjän rupla

RUB-MOSPRIME-NFEA tarkoittaa, että korkojakson korko on ruplamääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla MOSPRIME1 klo 12.30 Moskovan aikaa yksi pankkipäivä ennen korkojakson alkamispäivää.

l) Eestin kruunu

EEK-TALIBOR tarkoittaa, että korkojakson korko on Eestin kruunumääräisten, sovitun korkojakson pi- tuisten talletusten korko Reutersin sivulla TALIBOR klo 12:00 Tallinnan aikaa kaksi päivää ennen korkojakson alkamispäivänä.

m) Puolan zloty

PLN-WIBOR-WIBO tarkoittaa, että korkojakson kor- ko on Puolan zlotyn määräisten, sovitun korkojak- son pituisten talletusten korko Reutersin sivulla WIBO klo 11.00 CET kaksi Varsovan pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.

1.12.2 Korkotiedon puuttuminen

Jos edellä kohdassa 1.12.1 tarkoitettua tai muuta vahvistuksessa määriteltyä korkoa ei ole saatavissa, korko on pankin määrittämä kyseisen korkojakson ja valuutan jälleenrahoituskustannus.

1.12.3 Korkotiedon oikaisu

Jos käytetyn viitekoron lähde korjaa korkotiedon tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäi- sen kerran, käytetyn viitekoron arvo muuttuu vas- taavasti.

1.12.4 Fixing-kurssin oikaisu

Jos Reuters korjaa fixing-päivänä julkaisemaansa fixing-kurssia tunnin kuluessa siitä, kun se julkaisi tiedon ensimmäisen kerran, tai jos fixing-kurssin julkaisu perustuu valtion viranomaisen (esim. keskuspankki) julkaisemaan tietoon ja tällainen viranomainen korjaa julkaisemaansa tietoa viiden päivän sisällä fixing-päivästä lukien, korjataan fixing-kurssi ja maksettava määrä oikaisua vastaavaksi edellyttäen, että sopijapuoli on pyytänyt korjauksen huomioon ottamista viiden päivän sisällä korjauksen huomioon ottamiselle varatun ajan päättymisestä.

690 D

Jos korjausta koskeva vaatimus esitetään fixing- päivän jälkeen, maksetaan tai palautetaan korjausta vastaava määrä vastaanottajan rahoituskustannusta vastaavine vuotuisine korkoineen alkuperäisen net- tosuorituksen maksupäivästä tämä päivä mukaan lukien korjausta vastaavan määrän maksupäivään tämä päivä pois lukien.

1.12.5 Referenssipankki

Referenssipankilla tarkoitetaan johdannaissopimus- markkinoilla aktiivisesti toimivia pankkeja, joilla on hyvä luottokelpoisuus ("referenssipankki").

Sopijapuolena oleva pankki ei voi toimia referenssi- pankkina omassa asiassaan.

1.12.6 Pyöristäminen

a) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden desimaalin (prosentin sadastuhannesosan) tark- kuudella siten, että kuudes desimaali (prosentin miljoonasosa) pyöristetään tarvittaessa lähim- pään viidenteen desimaaliin siten, että jos kuu- des desimaali on vähintään 5, pyöristys suorite- taan ylöspäin, muutoin alaspäin.

b) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND-korkoa määritel- täessä tulokseksi saatu prosenttiluku pyöriste- tään tarvittaessa a)- kohdan menetelmän mukai- sesti, mutta neljän desimaalin (prosentin kym- menestuhannesosan) tarkkuudella.

c) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut eri valuutoissa olevat määrät pyöriste- tään lähimpään toiseen desimaaliin siten, että jos kolmas desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin alla ole- vaa poikkeusta lukuun ottamatta;

JPY: Pyöristys lähinnä alempaan täyteen jeniin

1.13 Korkotekijä

a) "Todelliset/365 (kiinteä)", jolloin xxxxxxxxxxx todelliset päivät jaetaan 365:llä.

b) "Todelliset/360", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:llä.

c) "30/360" eli "bond-sääntö", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta, jotka jaetaan 360:llä. Kun korkojakson ensimmäinen päivä on muu kuin kuukauden 30. tai 31. päivä ja korkojakson viimeinen päivä on kuukauden

31. päivä, kuukautta ei muuteta 30-päiväiseksi. Korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä helmikuuta ei muuteta 30-päiväiseksi.

d) "30E/360" eli "eurobond-sääntö", jolloin kor- kovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudes- ta (kuitenkin niin, että viimeisen korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta muuteta 30-päiväiseksi), jotka jaetaan 360:llä.

e) "Todelliset/Todelliset", jolloin korkojakson to- delliset päivät jaetaan 365:llä (karkausvuonna 366:lla).

i) "Todelliset/Todelliset (ISDA)"- menetelmässä jakaja vaihtelee sen mu- kaan, osuuko osa korkojaksosta karkaus- vuodelle. Korkojakso jaetaan kahteen osaan siten, että se osa korkojaksosta, joka osuu karkausvuoden puolelle, jaetaan 366:lla, ja se osa korkojaksosta, joka ei osu karkausvuodelle, jaetaan 365:llä. Kun- kin korkojakson osan nimittäjässä käyte- tään päivien todellista lukumäärää ja osat lasketaan yhteen.

ii) "Todelliset/Todelliset (ICMA)-" menetelmässä jakaja on korkojakson to- delliset päivät kerrottuna vuoden aikana olevien kuponkijaksojen määrällä (poikke- uksen muodostavat ICMA:n koronlaske- mista koskevat säännöt).

Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, käyte- tään Todelliset/Todelliset (ICMA)-menetelmää.

1.14 Negatiivinen korko

a) Negatiivisen koron menetelmä

Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen maksettavan kiinteän tai vaihtuvan koron määrän arvo (vaihtuvan koron osalta joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan toinen sopijapuoli maksaa toiselle sopijapuolelle tällaisen negatiivisen määrän absoluuttisen arvon oman mahdollisen maksuvelvoitteensa lisäksi. Tällainen määrä on maksettava siinä valuutassa, jossa määrä olisi maksettu, jos sen arvo olisi ollut positiivinen.

b) Nollakoron menetelmä

690 D

Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta eikä toisella sopijapuolella ole velvollisuutta maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttista arvoa oman maksuvel- voitteensa lisäksi.

Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, sovelletaan negatiivisen koron menetelmää

2 Asiakkaan oikeus tehdä sopimus

Asiakas vakuuttaa, että sillä on oikeus tehdä sopi- mus ja että sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen ei ole lain, viranomaisten määräysten, asiakkaan yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen, muun so- pimuksen tai sitoumuksen vastaista.

3 Maksuvelvoitteet

Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuk- sessa määritellyt maksuvelvoitteet sopimuksen mu- kaisesti.

Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vas- takkaisia samaan johdannaissopimukseen perustu- via samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita, maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan.

Sopijapuolet voivat halutessaan sopia kirjallisesti päivän, josta lukien kahteen tai useampaan johdan- naissopimukseen perustuviin saman maksupäivän samassa valuutassa olevat maksut nettoutetaan si- ten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan.

Pankki hyvittää nettovelkansa asiakkaan tilille tai veloittaa nettosaatavansa asiakkaan tililtä, jollei vahvistuksessa ole toisin sovittu.

Asiakas on velvollinen huolehtimaan, että tilillä on maksupäivänä riittävä kate.

4 Asiakkaan tiedonantovelvollisuus pankille

Asiakkaan on toimitettava pankille tilinpäätöksensä liitetietoineen kuuden kuukauden kuluessa tilika- uden päättymisestä samoin kuin välitilinpäätök- sensä pyydettäessä tai erikseen sovitulla tavalla. Asiakkaan on ilmoitettava pankille ilman aiheetonta viivytystä antamissaan yhteystiedoissa tapahtu- neista muutoksista. Pankki ei vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut pankille edellä mainittujen tietojen muuttumisesta.

Asiakkaan on annettava pankille pyynnöstä taloud- ellista asemaansa koskevia tietoja, jotka ovat pan- kille riskienhallinnan kannalta tarpeellisia. Lisäksi asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa pankille liik- etoiminnassaan tapahtuneista olennaisista muut- oksista.

5 Viivästyskorko

Mikäli sopijapuoli ei maksa eräpäivänä maksuvel- voitettaan, se on velvollinen maksamaan viivästyn- eelle määrälle viivästyskorkoa alkuperäisestä eräp- äivästä suorituspäivään.

Viivästyskorko euromääräisille suorituksille on viisi prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin kul- loinkin noteeraaman EONIA- koron.

Muun valuutan määräisille suorituksille viivästys- korko on viisi prosenttiyksikköä yli pankin päivittäin noteeraaman valuuttakohtaisen euromarkkinoiden päivän antolainauskoron.

6 Sopimuksen voimassaolo

6.1 Sopimuksen voimassaolo

Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi. Sen lisäksi mitä 6 ja 7 kohdissa on sovittu, sopijapuolel- la on oikeus irtisanoa yleissopimus kirjallisesti päät- tymään heti kuitenkin niin, että sitä sovelletaan voi- massaoleviin johdannaissopimuksiin niiden päät- tymispäivään saakka. Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen ta- pahtuu jäljempänä kohdan 8 mukaisesti.

6.2 Sopimuksen irtisanominen

Sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus, jos toi- nen sopijapuoli

a) laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoit- teen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta,

b) laiminlyö olennaisesti sopimuksen mukaisen muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyön- tiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta tai

c) lakkauttaa maksunsa.

Pankilla on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos

a) asiakas laiminlyö pankille antamansa velkasi- toumuksen tai pankin kanssa tehdyn muun si- toumuksen mukaisen maksuvelvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomaut- uksen vastaanottamisesta,

b) asiakas lakkaa olemasta allekirjoitushetken mukaisen emoyhteisönsä tytäryhteisö ilman pankin kirjallista suostumusta tai

690 D

c) sopimuksen mukaisista maksuvelvoitteista an- nettu vakuus ei ole pankin harkinnan mukaan enää turvaava.

Sopimuksen irtisanominen tulee toimittaa toiselle sopijapuolelle kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainit-tava irtisanomisen peruste ja sopimuksen ennenai-kainen päättymispäivä. Xxxxxx lähettää ilmoituksen pankille viimeksi ilmoitettuun osoitteeseen.

6.3 Sopimuksen purkaminen

Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus päätt- ymään heti, jos

a) toinen sopijapuoli asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin tai tuomioistuimelle tehdään sopi- japuolta koskeva hakemus yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittami- sesta tai

b) pankin toiminta keskeytetään, pankki asetetaan selvitystilaan tai sen toimilupa peruutetaan.

7 Muutokset laeissa ja viranomaisten määräyksissä

Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että sopijapuolten välisen joh- dannaissopimuksen velvoitteen noudattaminen tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lain vastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomaisten määräysten muutos koskee ("estynyt sopijapuoli"), heti ilmoittaa toiselle sopi-japuolelle tilanteen muuttumisesta.

Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadak- seen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mai- nittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelys- tä ei pystytä sopimaan 30 pankkipäivän aikana, es- tyneellä sopijapuolella on oikeus kirjeitse ilmoittaa toiselle sopijapuolelle edellisessä kappaleessa tar- koitetun johdannaissopimuksen päättyneen sellaise- na pankkipäivänä, jolloin on kulunut vähintään viisi päivää, mutta ei enempää kuin 30 päivää tällaisen ilmoituksen antamisesta.

Jos yleissopimuksen voimassa ollessa säädetään pankkia koskevia uusia vakavaraisuus- tai maksu- valmiussäännöksiä tai voimassa olevia säännöksiä muutetaan tai jos pankkiin muutoin kohdistuu Suo- men tai muun valtion, keskuspankin tai muun viran- omaisen määräys, joka liittyy pankin sopimuksen mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja joka lisää pankin kustannuksia tai vähentää pankin tuottoja, pankilla on oikeus, ilmoitettuaan asiasta asiakkaa- lle, irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset päätty- mään irtisanomisilmoituksessa mainittuna päivänä.

8 Sopimuksen voimassaolon päättymi- seen liittyvien maksujen nettouttami- nen

8.1 Nettotappio tai nettovoitto

Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai 7 nojalla, irtisanovan tai purkavan sopijapuolen (yhdessä "irtisanova sopijapuoli") tulee määritellä kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen päätty- mispäivän nettoarvo laskemalla irtisanovalle sopija- puolelle johdannaiskaupan päättymisestä aiheutu- van nettotappion tai nettovoiton määrä.

Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisano- valle sopijapuolelle aiheutuvaa tappiota tai voittoa sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy en- nenaikaisesti tämän yleissopimuksen 6 tai 7 kohtien perusteella. Nettotappio tai nettovoitto lasketaan johdannaissopimuksen ennenaikaisen päättymispäi- vän tilanteen mukaisesti niiden maksujen nykyarvo- jen erotuksena, jotka irtisanova sopijapuoli olisi joh- dannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saa- nut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea asian- omaisen johdannaissopimustyypin markkinoilla käy- tetyllä tavanomaisella menetelmällä, joka voi perus- tua referenssipankeilta saatuihin hintoihin tai näiden antamiin korko-,valuuttakurssi- tai muihin asianmu- kaisiin noteerauksiin. Nettotappio tai nettovoitto määräytyy vähintään kahden referenssipankin anta- mien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos täl- laisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuk- sen osalta ole käytännössä saatavilla, irtisanova sopijapuoli laskee tältä osin sille johdannaissopi- muksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheut- uneen nettotappion tai nettovoiton.

8.2 Nettotappion tai nettovoiton maksaminen

Irtisanovan sopijapuolen tulee laatia laskelma, jos- sa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan sille aiheutuvan nettotappion ja sille tulevien maksam- attomien erien summa. Toisen sopijapuolen hyvä- ksi lasketaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvan nettovoiton ja toiselle sopijapuolelle tulevien mak- samattomien erien summa.

Ulkomaan valuutan määräiset nettotappiot ja netto- voitot sekä maksamattomat erät muunnetaan eu- roiksi kaksi pankkipäivää ennen johdannaissopi- muksen ennenaikaista päättymispäivää voimassa olevaan kyseisen valuutan ostokurssiin.

Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi kuin toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritet-

tava erotus irtisanovalle sopijapuolelle. Jos toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, irti- sanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän kuluessa päättymispäivästä suoritettava erotus toi- selle sopijapuolelle. Irtisanovan sopijapuolen netto- tappion tai nettovoiton laskelma sitoo toista sopija- puolta, jollei siinä ole ilmeistä virhettä.

Sopimuksen voimassaolon päättymispäivästä luk- ien sopijapuolet eivät ole velollisia täyttämään maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden sopimuksen päättymispäivänä voimassa olleisiin johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta, jotka erääntyvät päättymispäivän jälkeen. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus saada korvaus sen mukaan mitä edellä tässä kohdassa mainitaan.

9 Irtisanovan sopijapuolen oikeus kuittaukseen

Irtisanova sopijapuoli voi käyttää kohdan 8 mukaista saatavaansa kaikkien muiden, myös erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien muihin sopimuksiin ja sitoumuksiin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaa- miseen.

Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen sopijapuolen kohdan 8 mukaista saatavaa vastaan kaikki, myös erääntymättömät saatavansa, jotka pe- rustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen kuin tähän sopimukseen.

Kuitattaessa ulkomaan valuutan määräistä maksa- matonta saatavaa tämän kohdan mukaisesti, irtisa- novan sopijapuolen on muunnettava ulkomaan va- luutan määräinen maksamaton määrä euroiksi koh- dan 8.2 mukaisesti.

10 Yleissopimuksen soveltaminen uu- siin johdannaissopimustyyppeihin

Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti yleissopimuk- sen soveltamisesta muihin kuin liitteissä 1-6 mainit- tuihin johdannaissopimustyyppeihin.

11 Verot ja muut julkisoikeudelliset maksut

Sopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä täysimääräisinä siten, että niihin mahdolliset kohdis- tuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on suoritettava erikseen.

12 Ylivoimainen este

690 D

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu yli- voimaisesta esteestä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta.

Xxxxxxxxxxx ei kuitenkaan vapaudu ylivoimaisen es- teen perusteella tämän sopimuksen mukaisista vel- voitteista. Suoritusvelvollisuus tulee täyttää ylivoi- maisen esteen lakattua.

Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle so- pijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä ja sen arvioi- dusta kestosta ja esteen lakkaamisesta. Jos ylivoi- mainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä.

13 Yleissopimuksen voimaantulo

Yleissopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että asiakas on toimittanut pankille pankin edellyttä- mät asiakirjat.

14 Muut ehdot

14.1 Yleissopimuksen ja tuotekuvausten väli- nen suhde

Jos yleissopimuksessa ja sen liitteinä olevissa tuo- tekuvauksissa sovitut ehdot ovat keskenään ristirii- dassa, noudatetaan ensisijaisesti tuotekuvausta.

14.2 Aikaisemmat yleissopimukset

Asiakkaan ja pankin mahdollisesti aiemmin tekemät johdannaissopimuksia koskevat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yleissopimukset lakkaavat olemasta voimassa yleissopimuksen allekirjoituspäivänä, jollei kohdasta 14.3 muuta johdu.

14.3 Yleissopimuksen soveltaminen ennen sen voimaantuloa tehtyihin johdannais- sopimuksiin

Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin asiakkaan ja pankin välisiin yleissopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleviin johdannaissopimuksiin, jotka kuu- luvat yleissopimuksen soveltamisalaan. Yleiss- opimuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tällaisten- johdannaissopimusten mukaisiin maksuvelvoittei- siin lukuun ottamatta yleissopimuksen kohdissa 8 ja 9 tarkoitettuja tapauksia.

14.4 Vakuudet

Asiakkaan pankille sopimuksen mukaisten velvoit- teiden täyttämisestä luovuttamasta vakuudesta sov- itaan erikseen.

14.5 Sopimuksen siirto

Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuolen kirjallista suostumusta.

Pankilla on kuitenkin oikeus sopijapuolelle annetun kirjallisen ilmoituksen jälkeen siirtää sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet samaan konser- niin kuuluvalle yhtiölle, jonka luottokelpoisuus on verrattavissa pankin luottokelpoisuuteen.

14.6 Puhelujen tallentaminen

Asiakkaan ja pankin väliset puhelut tallennetaan. Tallenteita voidaan käyttää toimeksiantoon liittyvien oi- keuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi.

14.7 Oikeuspaikka

Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli asiakkaana on kuluttajansuojalain (20.1.1978/38, muutoksineen) 4 §:ssä tarkoitettu kuluttajana pidettävä asiakas sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttajana pidettävä ei-ammattimainen asiakas vaadi asian käsittelyä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikka.

14.8 Sovellettava laki

Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

15 Ilmoitukset

Tähän yleissopimukseen tai sen alla tehtyihin joh- dannaissopimuksiin liittyvät ilmoitukset tai yhtey- denotot on toimitettava sopijapuolten alla ilmoitta- miin osoitteisiin, telefaksinumeroihin taikka sähkö- postiosoitteisiin tai sopijapuolelle henkilökohtaises- ti.

Telefaksilla lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katso-taan tiedoksiannetuksi, kun sen on vastaanottanut sopijapuolen yleissopimuksesta ja sen alla tehdyistä johdannaisista vastaava henkilö lähettämistä koske-van todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle.

690 D

Postitse lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katso- taan tiedoksi annetuksi kolmen pankkipäivän kulu- essa ilmoituksen tai tiedoksiannon lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa ilmoituksen tai tie- doksiannon lähettämisestä kansainvälisen lähetti- palvelun avulla.

Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetty ilmoi- tus tai yhteydenotto katsotaan tiedoksiannetuksi, kun ilmoitus tai tiedoksianto on vastaanotettu.

Sähköpostitse lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katsotaan tiedoksiannetuksi, kun se on vastaanotet- tu.

Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus tai yhteydenot- to katsotaan tiedoksiannetuksi, kun se on toimitettu henkilökohtaisesti vastaanottajalle.

690 D

Jos tiedoksiantopäivä ei ole pankkipäivä tai jos il- moitus tai yhteydenotto on toimitettu kyseisenä pankkipäivänä kello 16.00 jälkeen, katsotaan ilmoi- tuksen tai yhteydenoton tiedoksiannon siirtyvän se- uraavaan pankkipäivään.

PANKKI

ASIAKAS

Tätä yleissopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Xxxxxxx vahvis-taa saaneensa pankilta johdannaissopimuksen riskejä käsittelevän tiedotteen.

ALLEKIRJOITUKSET

Paikkakunta ja päivämäärä

690 D

Asiakkaan allekirjoitus Xxxxxx allekirjoitus

LIITTEET 1-7

LIITE 1

TUOTEKUVAUS - Avistavaluuttakauppasopimus

1) Avistavaluuttakauppasopimus

Avistavaluuttakauppasopimuksessa sopijapuolet so- pivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovi- tulla spot-kurssilla viimeistään toisena pankki- päivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä.

2) Arvopäivä

Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.

3) Spot-kurssi

690 D

Spot-kurssi on valuuttakurssi kaksi pankkipäivää en-nen arvopäivää.

LIITE 2

TUOTEKUVAUS - Valuuttatermiinisopimukset

A) Valuutan termiinisopimus

1 Määritelmä

Valuutan termiinisopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla kurssilla (termiinikurssi) aikaisintaan kolmantena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäiv- ästä.

2 Arvopäivä

Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.

B) Valuutan nettotermiinisopimus

1 Määritelmä

Valuutan nettotermiinisopimus on pankin ja asiak- kaan välinen sopimus suorittaa kohde- etuusvaluutan ja vastavaluutan termiinikurssin ja fixing- kurssin kurssieroon perustuva nettosuoritus nettotermiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääo- mien vaihtoa.

Kohde-etuutena on kiinteä valuuttamäärä (kohde- etuusvaluutta), jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikaupalla tiettyä valuuttaa vastaan (vastavaluutta) ja jonka ko- hdeetuusvaluutan ostaja sitoutuu myymään ja myyjä ostamaan vastakaupalla nettotermiinisopimuksen ar- vopäivänä.

2 Nettosuoritus

690 D

Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla ter- miinikurssilla laskettua vastavaluutan laskennallista pääomaa nettotermiinisopimuksen arvopäivänä to- teutettavan vastakaupan fixing-kurssilla laskettuun vastavaluutan laskennalliseen

pääomaan. Mikäli vastavaluutan termiinikurssilla la- skettu laskennallinen pääoma ylittää fixing- kurssilla lasketun laskennallisen pääoman, maksaa kohde- etuusvaluutan ostaja myyjälle erotuksen. Päinvas- taisessa tapauksessa kohdeetuusvaluutan myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maks- etaan nettotermiinikaupan arvopäivänä.

3 Fixing-kurssi

Euroopan keskuspankin keskikurssia käytetään fixi- ngkurssina vastavaluutan ollessa euro, ellei muuta ole sovittu, mikäli Euroopan keskuspankki julkaisee kyseisen valuutan keskikurssin euroa vastaan. Vas- takaupan valuuttamäärää laskettaessa käytetään fixingkurssina kaksi pankkipäivää ennen nettoterm- iinikaupan arvopäivää julkaistua keskikurssia. Muussa tapauksessa sopijapuolet sopivat Reuters- viitesivusta, jonka noteeraaman kurssin mukaan va- stakaupan valuuttamäärät lasketaan vahvistuksessa määriteltynä kellonaikana.

Mikäli sovitulla Reutersin viitesivulla ei ole sovittua fixingkurssinoteerausta, jonka perusteella vastakau- pat oli sovittu tehtäväksi, pankki pyytää vastaavia fixing- kurssinoteerauksia viideltä referenssipankilta. Näistä noteerauksista jätetään korkein ja matalin huomioimatta ja muista lasketaan keskiarvo ja näin laskettua fixing- kurssia käytetään vastakauppaan sovellettavana kurssina.

Referenssipankit määritellään kunkin yksittäisen net-totermiinikaupan vahvistuksessa.

LIITE 3

TUOTEKUVAUS - Koronvaihtosopimus ja koron ja valuutanvaihtosopimus

1 Koron- ja valuutanvaihtosopimus

Koronvaihtosopimuksessa tai koron- ja valuu- tanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korko- virtojen vaihtamisesta toisiinsa. Nämä korkovirrat voivat olla kiinteän tai vaihtuvan koron virtoja ja ne voivat olla samassa valuutassa tai eri valuu- toissa. Koron-ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen alussa ja lopussa tai vain sopimuk-sen lopussa.

2 Kiinteä määrä

Kiinteä määrä on korkojaksolta koronmaksupäi- vänä maksettava vahvistuksessa määritelty mää- rä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukai- sesti:

Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä.

3 Vaihtuva määrä

Vaihtuva määrä on korkojaksolta koronmaksupäi- vänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä:

Vaihtuva määrä = laskennallinen pääoma x vaih-tuva korko (+/- marginaali) x vahvistuksen mukai-nen korkotekijä.

4 Pääomien vaihto

Arvopäivänä vaihdettavat pääomat määritellään vahvistuksessa.

5 Pääomien vaihdon maksupäivä

690 D

Pääomien vaihdon maksupäivä on vahvistukses-sa määritelty arvopäivä.

6 Korkojaksot

Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäi- selle, mutta ei viimeiselle päivälle. Ensimmäinen korkojakso alkaa koronvaihtosopimuksen tai ko-ron- ja valuutanvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä.

Kukin seuraava korkojakso alkaa (korkojakson al-kamispäivä) edellisestä koronmaksupäivästä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä.

Viimeinen korkojakso päättyy päättymispäivänä.

7 Koronlaskentakausi

Korkoa lasketaan koronlaskentakauden ensim-mäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Koronlas-kentakausi alkaa koronvaihtosopimuksen alka-mispäivänä ja päättyy koronvaihtosopimuksen päättymispäivänä.

8 Koronmaksupäivä ja koron maksaminen

Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä päivänä (koronmaksupäivänä), jollei vahvistuk- sessa muuta sovita. Päättymispäivään ei sovelle- ta pankkipäiväolettamaa, ellei toisin sovita.

Mikäli vaihtuva korko on yleissopimuksen kohdan

1.12.1.b) iv mukainen, korot maksetaan päätty- mispäivän jälkeisenä pankkipäivänä.

TUOTEKUVAUS - Korkotermiinisopimus

LIITE 4

1 Korkotermiinisopimus

Korkotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen johdannaissopimus, jossa toinen sopijapuoli (myyjä) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron laskul-ta ja toinen sopijapuoli (ostaja) suojautuu tulevaisuu-dessa tapahtuvalta koron nousulta.

Korkotermiinin kohde-etuutena on kuvitteellinen laina tai talletus.

Korkotermiinisopimus tulee voimaan, kun asiakas ja pankki ovat sopineet kohde-etuutena olevasta lai-nasta tai talletuksesta, sen alkamis- ja päättymispäi-västä, sopimuskorosta ja laskennallisesta pääomas-ta sekä korkotermiinisopimuksen sulkemispäivästä.

2 Sopimuskausi

Kohde-etuuden sopimuskausi voi olla vakioitu tai sen alkamis- ja päättymispäivä voidaan sopia erik-seen.

Vakioitu sopimuskausi on kolme kuukautta. Vakioi- dun sopimuskauden alkamispäivä on sopimuskuu- kauden (maalis-, kesä- syys- ja joulukuu) kolmas keskiviikko ja päättymispäivä on seuraavan sopi- muskauden kolmas keskiviikko.

3 Sulkemispäivä

Sulkemispäivä on kaksi pankkipäivää ennen sopi- muskauden alkamispäivää.

4 Sopimuskorko

Sopimuskorko on sopimuskaudelle sovittu korko.

5 Sulkemiskorko

Sulkemiskorko on kohde-etuutena olevan lainan tai talletuksen sopimuskauden korko sulkemispäivänä.

690 D

Mikäli sulkemiskoron arvoa ei ole saatavissa, käyt- etään sitä viitekorkoprosenttia, jota sopijapuolet so- pivat käytettäväksi viitekoron arvona. Jolleivät so- pijapuolet pääse sopimukseen sulkemiskoron arvosta, noudatetaan yleissopimuksen kohtaa 1.12.2.

6 Korkotermiinisopimuksen maksut

Korkotermiinisopimus toteutetaan maksamalla alk- amispäivänä sopimuskoron ja sulkemiskoron erot- uksen nykyarvo.

Alkamispäivänä ostaja hyvittää myyjää (jos sopi- muskorko ylittää sulkemiskoron), tai myyjä ostajaa (jos sulkemiskorko ylittää sopimuskoron) summalla, joka saadaan kaavasta:

a) kun S on suurempi kuin R

(S - R) x t x N B x 100 + (S x t)

b) kun R on suurempi kuin S

(R - S) x t x N B x 100 + (S x t)

jossa:

S = sulkemiskorko R = sopimuskorko

t = sopimuskauden päivien lukumäärä N = sopimuksen laskennallinen pääoma

B = 360, 365 tai 366 ja se määräytyy termiinin kohde-etuutena olevaan valuuttaan sovel- lettavan korkotekijän mukaan. Korkotekijät on määritelty yleissopimuksen kohdassa 1.13.

LIITE 5

TUOTEKUVAUS - Optiosopimukset

Määritelmät

1 Optiosopimus

Optiosopimuksen haltijalla (ostaja) on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa option asettajalta (myyjä) tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä option kohde-etuutta.

2 Preemio

Preemio on vahvistuksessa määritelty rahamäärä, jonka option ostaja maksaa vastikkeena myyjälle sovittuna päivänä.

3 Optio-oikeuden käyttäminen

Mikäli optio-oikeutta ei käytetä option päättymispäi- vänä, optio raukeaa. Myyjällä ei ole velvollisuutta muistuttaa ostajaa option päättymisestä. Ostajan tulee ilmoittaa optiooikeuden käyttämisestä myyjälle suullisesti tai kirjallisesti option päättymisaikaan mennessä. Tämän jälkeen tehty ilmoitus katsotaan tehdyksi seuraavana pankki- päivänä.

Ilmoitus optio-oikeuden käyttämisestä on peruutta-maton.

Eurooppalainen optiosopimus voidaan toteuttaa vain optiosopimuksen päättymispäivänä.

Amerikkalainen optiosopimus voidaan toteuttaa al- kamis- ja päättymispäivän välisenä aikana.

4 Viivästysseuraamukset

Jos ostaja ei maksa preemiota sovittuna päivänä, myyjällä on oikeus vaatia suoritusta viimeistään va- atimuksen esittämistä seuraavana Helsingin pan- kkipäivänä. Jos ostaja ei suorita preemiota mainittuna päivänä, myyjällä on oikeus

a) katsoa option asettamisen peruuntuneen tai

b) toimia yleissopimuksen 6.3 kohdan mukai- sesti.

Edellä kohdassa a mainitussa tapauksessa ostajan on korvattava myyjälle kaikki option asettamisen peruuntumisesta aiheutuneet kulut ja muu vahinko, mukaan lukien myyjälle aiheutuneet kulut jo tehtyjen kattamistoimenpiteiden purkamisesta tai muuttamisesta.

Myyjällä on oikeus vaihtoehtoisesti hyväksyä myö- hästynyt preemion maksu ja vaatia ostajalta yleis- sopimuksen kohdan 5 mukaista viivästyskorkoa.

5 Määritelmien ja tuotekuvausten suhde

690 D

Jos kohdat 1.-3. ovat ristiriidassa kohtien A) tai B) kanssa, noudatetaan ensisijaisesti kohtaa A) tai B).

A) Valuuttaoptiosopimus

1 Valuuttaoptiosopimus

Valuuttaoptiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa valuutta-option myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä valuuttaa toista valuuttaa vastaan.

2 Toteutushinta

Toteutushinta on sovittu valuuttakurssi, jolla valuut-taoptiosopimuksen valuutat myydään tai ostetaan.

3 Osto- ja myyntioptio

Osto-optiossa (call) sovitaan valuuttamäärästä, joka osto-option ostajalla on oikeus ostaa osto- option myyjältä.

Myyntioptiossa (put) sovitaan valuuttamäärästä, joka myyntioption ostajalla on oikeus myydä myyntiopti-on myyjälle.

4 Arvopäivä

Sopijapuolet vaihtavat toteutetun valuuttaoptiosopi- muksen mukaiset valuuttamäärät arvopäivänä.

5 Keskiarvomenetelmä

Mikäli pankki ja asiakas sopivat keskiarvomenetel- män soveltamisesta, pankki laskee vahvistuksessa määriteltyjen päivien fixing-kurssien keskiarvon, jota verrataan toteutushintaan. Mikäli keskiarvo alittaa to-teutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana. Mi-käli keskiarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio erääntyy arvottomana.

Option nettoarvo määräytyy kertomalla keskiarvon ja toteutushinnan erotus sovitulla valuuttamäärällä. Mi-käli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus arvopäivänä maksaa netto-arvo.

6 Fixing-kurssi

690 D

Pankki ja asiakas sopivat Reuters-viitesivusta sekä kellonajasta, jolloin fixing-kurssi määritetään.

B) Korko-optiosopimus

1 Korko-optiosopimus

Korko-optiosopimuksen ostajalla on preemion mak-settuaan oikeus sovittuna aikana ostaa korko-option myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä korko-option kohde-etuutta. Kohde-etuus voi olla korkoa tuottava talletus, velkakirja, niiden termii-ni tai muu johdannainen.

2 Toteutushinta

Toteutushinta on sovittu korko tai hinta, johon korko-optiosopimuksen kohde-etuus myydään tai ostetaan tai jos kohde-etuus on johdannainen, johon viiteko-ron arvoa verrataan.

3 Osto- ja myyntioptio

3.1 Kohde-etuutena talletus, sen termiini tai muu johdannainen

Osto-option (korkokatto) ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitul-le pääomalle osto-option ostajalle.

Myyntioption (korkolattia) ostaja suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovi-tulle pääomalle myyntioption ostajalle.

Cap-sopimus on sarja peräkkäisiä korkokatto-sopi-muksia ja floor-sopimus sarja peräkkäisiä korkolat-tia-sopimuksia. Collar-sopimus on edellisten yhdis-telmä, jossa sopijapuoli ostaa osto-option ja myy myyntioption tai päinvastoin.

3.2 Kohde-etuutena koronvaihtosopimus

Osto-option (payer swaption) ostaja suojautuu ko-ronnousua vastaan. Ostajalla on oikeus maksaa en-nalta sovittua kiinteä korkoa ja vastaanottaa vaihtu-vaa korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa.

Myyntioption (receiver swaption) ostaja suojautuu koronlaskua vastaan. Ostajalla on oikeus vastaan- ottaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona tuleva- isuudessa.

Kummankin option ostaja maksaa oikeudestaan myyjälle preemion sopimuksen tekohetkellä. Optio voidaan eräpäivänään toteuttaa joko nettoarvon tili-tyksenä tai fyysisenä toimituksena.

3.3 Kohde-etuutena velkakirja, sen termiini tai muu johdannainen

Ostooption (call) ostaja suojautuu koron laskua vas- taan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, kor- kooption myyjä maksaa erotuksen sovitulle pää- omalle osto-option ostajalle.

Myyntioption (put) ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pää-omalle myyntioption ostajalle.

4 Viitekorko

Korko-optiosopimuksen viitekorko on kohde- etuuden korko, jonka arvoon toteutushinnaksi sovit- tua korkoa verrataan vahvistuksessa mainittuna määrityspäivänä.

5 Koronmaksupäivä

690 D

Korko-option myyjä maksaa sopimuksesta riippuen toteutetun korko-option korkojen erotuksen joko korkojakson alkamispäivänä diskontattuna tai korko-jakson päättymispäivänä. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päi-väll

LIITE 6

TUOTEKUVAUS - Pörssijohdannaissopimukset

1 Soveltamisala

Tätä tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin alla mainittujen johdannaispörssien kaupan- käyntijärjestelmän ja sääntöjen mukaisesti selvitettä- viin yksittäisiin johdannaissopimuksiin tuotteissa, jotka kulloinkin ovat asianomaisen pörssin ja pankin tuotevalikoimassa (jäljempänä pörssijohdannaisso- pimukset).

Tällaisia johdannaispörssejä ovat:

Eurex

Chicago Board of Trade ("CBOT") Chicago Mercantile Exchange ("CME") Liffe NYSE Euronext

Euronext/Paris

tai muu erikseen sovittava pörssi.

Tehtyjä pörssijohdannaissopimuksia koskevasta tili- asemaraportista tai vahvistuksesta ilmenee

asian-omainen johdannaispörssi.

2 Yksittäisen pörssijohdannaissopi- muksen tekeminen ja syntyminen

Asiakkaan puhelimitse tai muulla tavalla antaman toimeksiannon perusteella pankilla on oikeus sovi- tuin ehdoin tehdä asiakasta sitova pörssijohdannais- sopimus. Tämän sopimuksen mukaisen yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen syntymisen edellytyk- senä on, että se hyväksytään selvitykseen asian- omaisen pörssin sääntöjen ja selvitystapojen mukai- sesti. Mikäli toimeksiannon mukaista pörssijohdan- naissopimusta ei hyväksytä selvitykseen, pankki ei vastaa asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvasta vahin- gosta.

Pörssijohdannaissopimus syntyy aina pankin ja asi-akkaan välille.

3 Yksittäisen johdannaissopimuksen selvitys

Pankki ja asiakas sopivat, että tämän sopimuksen mukaiset yksittäiset pörssijohdannaissopimukset tehdään ja selvitetään asianomaisen pörssin käyttä- mässä selvitysjärjestelmässä kulloinkin voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

4 Tiliasemaa koskevat tiedot

Pankki antaa asiakkaalle päivittäin tai muulla sovi- tulla tavalla tiedon asiakkaan avoimesta johdannai- stiliasemasta, asiakkaalta vaadittavista vakuuksista ja hänen hyväkseen tulevista sekä hänen suoritett- avikseen tulevista maksuista. Asiakkaan on tilia- semaraportin vastaanottopäivänä ilmoitettava pank- ille raportissa havaitsemistaan virheistä. Mikäli asiakas ei tee tällaista ilmoitusta, tiliasemaraportti on yleissopi-muksen kohdassa 1.1 tarkoitettu varmennettu vah- vistus. Lisäksi pankki antaa erikseen sovittaessa asiakkaalle tämän pyytämät muut asiakkaan yksittäi-siin pörssijohdann- aissopimuksiin liittyvät tiedot.

5 Vakuudet

Asiakas sitoutuu asettamaan ja ylläpitämään pankin hyväksi pankin kulloinkin määrittelemän vakuus- vaateen mukaisen vakuuden. Vakuusvaade lasketaan päivittäin tai muulla sovitulla tavalla asia- kkaan avoinna olevasta johdannaistiliasemasta. Mikäli valuuttamääräisten pörssijohdannaissopim- usten vakuusvaa-de muunnetaan euroiksi, käytetään muuntamisessa vakuusarvon määrityspäivää edeltävän Euroopan keskuspankin ilmoittamaa keskikurssia. Pankin mää- rittelemä vakuusvaade perustuu asianomaisen pörs- sin sääntöihin ja asianomaisen pörssin tuotteilla käy- tävän kaupan markkinatapaan. Pankilla on aina oi- keus vaatia vähintään sen suuruinen vakuus, kuin pankin selvitysvälittäjä vaatii pankilta.

690 D

Asiakas voi asettaa vakuudeksi rahaa ja erikseen sovittavia arvopapereita. Vakuuksien panttauksesta tehdään erillinen panttaussitoumus. Asiakas on vel- vollinen toimittamaan päivittäin kello 15 mennessä. pankin asiakkaalle ilmoittaman vakuusvaateen mu- kainen vakuuden. Vakuudet säilytetään pankin lu- kuun pantatuilla arvo- osuustilillä ja rahatilillä. Asiakas vastaa vakuuksien säilytyskustannuksista arvo- osuusrekisterissä.

Pankki voi pyytää asiakasta asettamaan lisävakuutta asiakkaan johdannaistiliaseman kattamiseksi silloin, kun asiakkaan asettama vakuus ei kata pörssijoh-dannaissopimusten vakuusvaateissa tapahtuneita muutoksia.

Mikäli asiakkaan tileillä ei ole tarvittavia varoja va- kuuden tai vaaditun lisävakuuden kattamiseen sen pankkipäivän kuluessa, jolloin pankki on lähettänyt asiakkaalle ilmoituksen asiakkaalta vaadittavasta vakuudesta, pankilla on oikeus pidättyä tekemästä sopimusta ja/tai sulkea asiakkaan johdannaistiliase- ma asiakkaan kustannuksella.

6 Pörssijohdannaissopimuksen ti- liaseman sulkeminen

690 D

Asiakas sitoutuu sulkemaan yksittäisen pörssijoh-dannaissopimuksen tiliaseman ennen sen toimitus-päivää. Jos pankki ei saa asiakkaalta ilmoitusta tili-aseman sulkemisesta viimeistä kaupankäyntipäivää (Last Trading Date) edeltävänä kaupankäyntipäivänä klo 16 mennessä, pankilla on oikeus sulkea se asi-akkaan puolesta asiakkaan kustannuksella. Jos pörssijohdannaissopimuksen tiliasemaa ei suljeta ennen toimituspäivää ja yksittäinen pörssijohdan-naissopimus toteutetaan, asiakas on velvollinen kor-vaamaan pankille kaikki toteutuksesta aiheutuvat kustannukset korkoineen.

Pankilla on velvollisuus sulkea asiakkaan pörssijoh- dannaissopimuksen tiliasema tämän pyynnöstä. Pankilla on oikeus sulkea asiakkaan tiliasema koko- naan tai osittain asiakkaan kustannuksella, mikäli yleissopimuksen voimassaolo päättyy yleissopi- muksen kohdan 6, 7 tai 8 nojalla. Pankilla on myös oikeus mutta ei velvollisuutta sulkea asiakkaan tili- asema kokonaan tai osittain suojellakseen asiakasta odottamattomilta markkinamuutoksilta.

Pankki hyvittää asiakkaalle suljetun pörssijohdan- naissopimuksen nettovoiton tai veloittaa nettotappi- on sulkemispäivää seuraavana pankkipäivänä.

7 Toteuttaminen

Mikäli pörssijohdannaissopimus toteutetaan, nouda- tetaan asianomaisen johdannaispörssin sääntöjä.

8 Maksut ja palkkiot

Pankki on oikeutettu veloittamaan yksittäisiin pörs- sijohdannaissopimuksiin liittyvät maksut ja palkkiot asiakkaan tililtä.

LIITE 7

TUOTEKUVAUS - Hyödykejohdannaiset

1. Hyödykejohdannaissopimus

Tätä hyödykejohdannaisia koskevaa tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin hyödy- keoptiosopimuksiin, hyödykkeenvaihtosopimuksiin, hyödyketermiinisopimuksiin, niiden yhdistelmiin se- kä kaikkiin muihin pankin ja asiakkaan välisiin hyö- dykejohdannaissopimuksiin, ellei vahvistuksessa toisin sovita.

2. Määritelmät

2.1 Hyödyke

Hyödyke on vahvistuksessa määritelty hyödykejoh- dannaissopimuksen kohdeetuutena oleva hyödyke.

2.2 Pörssipäivä

Päivä jolloin vahvistuksessa määritellyt pörssit on tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna taikka mikäli kohde- etuutena olevan hyödykkeen hintaa ei julkisteta pörssissä, päivä jolloin vahvis- tuksessa määritellyn hintalähteen on normaalisti tar- koitus julkaista hyödykkeen hinta.

2.3 Pörssipäiväolettama

Yleissopimuksen kohdassa 1.8 määritellyt pankki- päiväolettamat soveltuvat myös pörssipäiviin ja pörssipäivät siirtyvät saman soveltamisohjeen mu- kaan, kuitenkin siten että hyödykejohdannaisiin voi- daan soveltaa myös seuraavaa pankkipäiväoletta- maa:

"Lähin": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siir-tyy lähinnä seuraavaksi pörssipäiväksi, mikäli vah-vistuksessa sovittu päivä muutoin osuisi sunnuntail-le tai maanantaille ja edeltäväksi pörssipäiväksi, mi-käli vahvistuksessa määritelty päivämäärä ei osu sunnuntaille taikka maanantaille.

2.4 Pörssi

Pörssillä tarkoitetaan kunkin kohde-etuutena olevan hyödykkeen osalta pörssiä joka on määritelty vah-vistuksessa taikka jossa tällaisella hyödykkeellä pankin arvion mukaan kulloinkin pääasiallisesti käy-dään kauppaa.

2.5 Johdannaispörssi

Johdannaispörss(e)illä tarkoitetaan kunkin hyödyk-keen osalta pörssiä/pörssejä ja kaupankäyntijärjes-telmiä, jo(i)ssa hyödykkeeseen sidonnaisilla optio- tai futuurisopimuksilla käydään kauppaa ja jo(i)lla määrittelijän arvion mukaan on kulloinkin olennainen merkitys tällaisten johdannaisten kokonaismarkki-noille.

2.6 Aktivointitaso

Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödyk-keen hintana ilmaistu taso, jolla optio aktivoidaan ja tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu au-tomaattisesti.

2.7 Deaktivointitaso

Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyö-dykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio lakkaa olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saa-vuta deaktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti.

3 Hyödykeoptiosopimus

Hyödykeoptiosopimuksiin sovelletaan liitteen 5 (Tuotekuvaus - Optiosopimukset) yleisiä ehtoja, mutta ei kyseessä olevan liitteen tuotekuvauksia. Jos liitteen 5 yleiset ehdot ovat ristiriidassa tämän tuotekuvauksen kanssa, noudatetaan ensisijaisesti tätä tuotekuvausta.

3.1 Määritelmä

690 D

Hyödykeoption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus saada option myyjältä option nettoarvo sillä edellytyksellä, että sovitun hyödykkeen hinta toteu- tuspäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntiop- tio) hyödykkeen sovitun hinnan (toteutuskurssi). Hyödykeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden

toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. Toteutuspäivä on eurooppalaisen op- tion osalta option päättymispäivä ja amerikkalaisen option osalta ostajan ilmoittama päivä, kuitenkin niin että amerikkalainen optio voidaan toteuttaa vain option alkamisja päättymispäivän välisenä aikana.

3.2 Nettoarvo

Hyödykeoption nettoarvo määräytyy kertomalla to- teutuskurssin ja hyödykkeen toteutuspäivän hinnan erotuksen kohde- etuutena olevan hyödykkeen las- kennallisella määrällä. Mikäli hyödykkeen toteutus- päivän hinta alittaa toteutuskurssin erääntyy osto- optio arvottomana. Mikäli hyödykkeen toteutuspäi- vän hinta ylittää toteutuskurssin, erääntyy myyn- tioptio arvottomana.

3.3 Nettoarvon suorittaminen

Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoar- voon, myyjällä on velvollisuus viimeistään viidente- nä toteutuspäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo, ellei vahvistuksessa toisin sovita. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään toteutuspäivää se- uraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti.

3.4 Hyödykkeen hinta

Hyödykkeen hinta määräytyy vahvistuksessa määritellyllä tavalla.

4 Hyödykkeenvaihtosopimus

4.1 Määritelmä

Hyödykkeenvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopi- vat kiinteiden ja/tai vaihtuvien määrien vaihtami- sesta toisiinsa. Hyödykkeenvaihtosopimus ei sisällä kohdeetuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimen- omaisesti ole toisin sovittu.

4.2 Kiinteä määrä

Kiinteä määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava vahvistuk- sessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Kiinteä määrä = laskennallinen määrä laskenta- kaudelle x kiinteä hinta

4.3. Vaihtuva määrä

Vaihtuva määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä:

Vaihtuva määrä = laskennallinen määrä lasken- takaudelle x vaihtuva hinta

4.4. Vaihtuva hinta

Vaihtuva hinta on kohde-etuutena olevan hyödyk-keen hinta kunakin arvostuspäivänä, määriteltynä vahvistuksessa määritellyllä tavalla.

4.5. Laskentakausi

Laskentakausi tarkoittaa jokaista vahvistuksessa sellaiseksi määriteltyä ajanjaksoa.

4.6 Laskennallinen kokonaismäärä

Laskennallinen kokonaismäärä on kaikkien laskenta-kausien laskennallisten määrien yhteenlaskettu summa.

5 Hyödyketermiinisopimus

5.1. Määritelmä

Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyö-dykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan netto-suorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa.

Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyö-dykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan netto-suorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa.

5.2. Nettosuoritus

690 D

Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla ter- miinikurssilla laskettua hyödykkeen laskennallista hintaa hyödykkeen vahvistuksessa sovitulla tavalla määriteltävään arvopäivän hintaan perustuvaan hy- ödykkeen laskennalliseen hintaan. Mikäli termiini- kurssilla laskettu laskennallinen hinta ylittää arvopäivän hinnalla lasketun laskennallisen hinnan, maksaa kohdeetuuden ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde-

etuuden myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan termiinikaupan vahvistu- ksessa määriteltynä maksupäivänä.

6 Markkinahäiriö

Markkinahäiriön katsotaan olevan kohdeetuutena olevan hyödykkeen osalta voimassa, kun:

a) sovittu hintalähde ei julkaise hyödykkeen hintaa taikka tarvittavaa informaatiota hinnan määrittä- miseksi taikka hintalähteen toiminta itsessään tai jul-kaisu on väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetty;

b) vähintään kolmelta referenssipankilta ei saada tarvittavia noteerauksia, kun hinnan määrityksen on sovittu perustuvan referenssipankeilta saataviin no-teerauksiin;

c) hyödykkeen taikka sitä koskevan johdannaisen kaupankäynti on keskeytetty tai sitä on rajoitettu pörssissä tai johdannaispörssissä ja tällaisella kes- keytyksellä, rajoituksella tai tapahtumalla on pankin arvion mukaan olennainen merkitys;

d) hyödykkeen hinta ei ole saatavilla (johtuen esi- merkiksi kaupankäynnin keskeytymisestä taikka la- kkaamisesta) vaikka hintalähde itsessään olisikin saatavilla ja voisi siten tuottaa hyödykkeen hinnan;

e) hyödykkeen hinnan laskentakaavaa tai laskenta- tapaa muutetaan olennaisesti;

f) hyödykkeen (tai sitä koskevaa pörssijohdannai- sen) rakenne tai sisältö muuttuu olennaisesti;

g) hyödykkeen verokohtelu muuttuu olennaisesti ja ennalta arvaamatta jonkun valtion tai veroviran- omaisten toimesta aiheuttaen hyödykkeen viitehin- nan muutoksen;

h) ilmenee muu määrittelijän määrittelemä tai hyv- äksymä syy, jolla on olennainen merkitys tai vaik- utus hyödykkeen hinnoitteluun tai arvostukseen;

690 D

ja määrittelijä arvioi että tällaisella tapahtumalla on olennainen merkitys kyseessä olevan hyödykejoh- dannaissopimuksen tai kohdeetuutena olevan hyö- dykkeen hinnoittelun kannalta.

Jos hyödykkeeseen soveltuva markkinahäiriö olisi samaan aikaan myös osapuolten välisen johdannai- sia koskevan yleissopimuksen päättämisperuste, katsotaan kysymyksessä olevan ensisijaisesti hyö- dykejohdannaissopimusta tai -sopimuksia koskeva markkinahäiriö, ellei pakottavasta lainsäädännöstä tai osapuolten muista sopimuksista muuta johdu.

7 Hinnan määritys markkinahäiriötilan- teessa

Markkinahäiriötilanteessa määrittelijä pyrkii määrit- tämään vahvistuksessa määritellylle kohde- etuutena olevalle hyödykkeelle korvaavan hinnan markkinoilta saatavilla olevan hintainformaation perusteella, mutta mikäli tällaista korvaava hintaa ei määrittelijän arvion mukaan edellä mainituista markkinahäiriöistä johtuen olisi saatavilla, lykätään hinnan määrittelyä hyödykeoptioiden osalta kahdek- santeen pörssipäivään ja muiden hyödykejohdann- aisten osalta viidenteen pörssipäivään saakka markkinahäiriön alkamisesta lähtien.

Mikäli vahvistuksessa määritellyn kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määritys ei onnistuisi edellä mainitulla tavalla, määrittelee määrittelijä täl- löin korvaavan hinnan parhaaksi katsomallaan tav- alla ottamalla huomioon esimerkiksi viimeisimmän saatavilla olevan noteerauksen tai jonkin muun rel- evantiksi katsomansa informaation.

Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määritys siirtyy markkinahäiriön vuoksi, siirtyvät myös hinnan perusteella laskettavien suoritusten ar- vo- ja/tai maksupäivät vastaavasti.

8 Verolain muutoksen vaikutus

Mikäli pankki katsoo olevan perusteltua, voi 6. g)

-kohdan mukainen verotuksellinen markkinahäiriö olla myös ko. johdannaissopimuksen päättämispe- ruste. Tällöin ko. johdannaissopimus päättyy pankin ilmoittamana päivänä ja siihen liittyvät maksut net- toutetaan yleissopimuksen kohdan 8. "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen net- touttaminen" mukaisesti.

9 Julkistetun hinnan korjaus

690 D

Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen julkaistua hintaa korjataan arvostuspäivän osalta hinnan jul- kaisemisen jälkeen ja tällaista korjausta koskeva il- moitus julkaistaan kolmenkymmenen päivän kulue- ssa, voi määrittelijä päättää että hyödykkeen hintaa korjataan vastaavasti. Tällaisessa tapauksessa pankki ilmoittaa asiakkaalle maksettavan taikka asiakkaalta perittävän summan, mukaan lukien ko. summalle mahdollisesti maksettavan koron ajanjaksolle joka alkaa päivästä jolloin xxxxx olisi alun perin tullut tehdä ja päättyy siihen päivään jolloin korjausta vastaava summa suoritetaan.

Viite Xxxxx Xxxxx-Xxxxx

LIITE JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVAAN YLEISSOPIMUKSEEN

Sopimusta johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ("sopimus") täydennetään tällä liitteellä seuraavasti:

1. Sopimuksen kohta 1.1 (Vahvistus) muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Mikäli sopijapuolet eivät ole toisin sopineet, pankki lähettää asiakkaalle solmitusta johdannais-sopimuksesta kirjallisen tai elektronisen vahvistuksen. Asiakkaan on ilmoitettava pankille välittömästi kirjallisesti, mikäli vahvistus on virheellinen. Mikäli asiakas ei yhden pankkipäivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta ilmoita vahvistuksen olevan

virheellinen, asiakkaan katsotaan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus on todiste solmitusta johdannaissopimuksesta. Pankilla on kuitenkin oikeus tarvittaessa pyytää asiakasta allekirjoittamaan ja palauttamaan vahvistuksen tai vahvistamaan johdannaissopimuksen muulla tavalla.

Mikäli vahvistuksen ja yleissopimuksen välillä on eroavaisuuksia, noudatetaan ensisijaisesti vahvistusta. Mikäli yleissopimuksen ja asiakkaan kanssa sovittujen mahdollisten erityisehtojen välillä on ristiriitaa, sovelletaan ensisijaisesti asiakkaan kanssa sovittuja erityisehtoja.

Puhelimitse tai muulla tavalla solmittu sopimus on kuitenkin aina sitova ja täytäntöönpanokelpoinen.

2. Sopimuksen kohtaan 15 (Ilmoitukset) lisätään kohdan viimeiseksi kappaleeksi seuraava kappale:

Antamalla pankille sähköpostisoitteen ilmoitusten lähettämistä varten, asiakas hyväksyy, että pankki voi lähettää tämän sopimuksen mukaisia vahvistuksia, raportteja ja muita ilmoituksia salaamattomalla sähköpostilla ja ilman salasanavarmennusta. Mikäli asiakas käyttää sähköpostia tai muuta elektronista välinettä kommunikoinnissa pankin kanssa, asiakkaan katsotaan hyväksyneen, että asiakkaalle annetaan sääntelyn edellyttämiä tietoja muulla pysyvällä välineellä kuin paperilla.

3. Sopimuksen loppuun lisätään seuraavat uudet kohdat (16 - 20)

16 EMIR-asiakasluokat, selvitykseen liittyvät kynnysarvot ja velvollisuudet

Pankin asiakkaat luokitellaan EMIR-asetuksen eli asetuksen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (European Market Infrastructure Regulation, EU 648/2012) mukaisesti asiakkaat luokitellaan joko finanssialalla toimiviin vastapuoliin (pankit, vakuutusyhtiöt jne.) finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin (yritysasiakkaat) tai asiakkaisiin, joka eivät kuulu kumpaankaan edellä mainituista ryhmistä (lähinnä luonnolliset henkilöt).

690 D

EMIR- velvoitteet eivät koske luonnollisia henkilöitä, mutta pankin on raportoitava luonnollisen henkilön johdannaissopimukset kauppatietorekisteriin. Tiedot ovat myös valvontaviranomaisten saatavilla.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX XXXX

Y-tunnus 1078693-2

Danske Bank A/S, Kööpenhamina Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri Rek. nro 61 12 62 28

Danske Bank A/S, Finland filial

Registrerad verksamhetsort och adress Helsingfors, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX BANK

FO-nummer 1078693-2

Danske Bank A/S, Köpenhamn Dansk handels- och företagsregister Reg. nr 61 12 62 28

Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet jaetaan niihin, joita koskevat vaatimukset määritysvelvollisuudesta (keskusvastapuoliselvitys) ja niihin jotka ovat vapautetut tästä velvollisuudesta. Tällä hetkellä raja on asetettu luotto- ja osakejohdannaisten osalta miljardiin euroon (nimellispääoma) ja kolmeen miljardiin euroon korkojohdannaisten osalta. Johdannaisia, jotka liittyvät asiakkaan liiketoimintaan tai varainhankintaan, ei oteta huomioon laskelmassa. Jos asiakas ylittää jommankumman kynnysarvon (30 päivän jaksona), asiakas tulee keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piiriin. Jos asiakas ylittää kynnysarvon (tai lakkaa olemasta kynnysarvon yläpuolella), asiakkaan on ilmoitettava asiasta asianomaiselle valvontaviranomaiselle soveltuvien säännösten mukaisesti.

Asiakkaan velvollisuutena on arvioida mihin EMIR-luokkaan asiakas kulloinkin kuuluu ja ilmoitettava pankille asiasta. Jos asiakas on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan on ilmoitettava pankille, mikäli asiakas tulee keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piiriin tai lakkaa olemasta velvollisuuden piirissä.

Jos asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan pankille, että asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, siihen asti, kunnes asiakas toisin ilmoittaa.

Jos asiakas on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan pankille, ettei asiakas ole keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piirissä, ennen kuin asiakas on ilmoittanut asiasta pankille.

Jos asiakkaan ilmoitus siitä, ettei asiakas ole keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piirissä, on virheellinen tai harhaanjohtava, asiakkaan on viipymättä ja hyvässä uskossa neuvoteltava pankin kanssa tarvittavista muutoksista, jotta voidaan varmistaa, että (i) velvollisuuden piirissä olevat johdannaissopimukset voidaan määrittää keskusvastapuolen kanssa ja (ii) muita keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden ulkopuolelle jääviä johdannaissopimuksia koskevia riskiä pienentäviä vaatimuksia noudatetaan. Tällaisia muutoksia voivat olla, muun muassa, lisävakuutta koskevat vaatimukset ja johdannaisten uudelleen hinnoittelu.

Tarvittavien muutosten sopimisen laiminlyönti merkitsee sopimusrikkomusta, joka koskee kaikkia niitä johdannaissopimuksia, joiden osalta asiakkaan ilmoitus oli virheellinen.

Sopimusrikkomuksen johdosta, pankki irtisanoo edellä mainitut johdannaissopimukset ja laskee yleissopimuksen Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen

-kohdan mukaisesti kyseisten johdannaissopimusten nettotappion tai -voiton pankin ilmoittamana päivänä. Näiden johdannaissopimusten irtisanominen ei merkitse koko yleissopimuksen irtisanomista eikä sopijapuolilla ole oikeutta irtisanoa tai purkaa yleissopimusta tai muita avoimia johdannaissopimuksia.

17 Kaupankäynti

Asiakas voi käydä valuutta- ja johdannaiskauppaa pankin kanssa pankin aukioloaikoina. Kaupankäynti, joka liittyy jokin kohde-etuussopimukseen, on mahdollista vain silloin, kun kyseinen säännelty markkina on auki. Asiakas ei voi käydä kauppaa tuotteilla, jotka liittyvät johonkin

690 D

kohde-etuussopimukseen, jos pankki ei voi olla yhteydessä kyseiseen säänneltyyn markkinaan tai markkinalla toimivaan välittäjään teleliikennekatkoksen tai muun syyn vuoksi.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX XXXX

Y-tunnus 1078693-2

Danske Bank A/S, Kööpenhamina Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri Rek. nro 61 12 62 28

Danske Bank A/S, Finland filial

Registrerad verksamhetsort och adress Helsingfors, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX BANK

FO-nummer 1078693-2

Danske Bank A/S, Köpenhamn Dansk handels- och företagsregister Reg. nr 61 12 62 28

Asiakas voi antaa pankille toimeksiantoja joko kirjallisesti, puhelimitse tai elektronisen viestintäjärjestelmän kautta. Pankilla on velvollisuus tallentaa puhelinkeskustelut ja tiedot elektronisen viestintäjärjestelmän kautta tehdyistä toimeksiannoista. Tallenteita voidaan käyttää toimeksiantoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteennäyttämiseen. Pankin on säilytettävä tallenteet vähintään viisi vuotta. Asiakas voi pyynnöstä saada kopioita tallenteista.

Pankin mahdollisesti tarjoama neuvonta koskien tämän sopimuksen mukaisia johdannaissopimuksia ei ole riippumatonta sijoitusneuvontaa, koska pankin soveltuvuusarvio kattaa vain johndannaissopimuksia, joissa pankki itse on vastapuolena.

18 Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx raportointi ja säännöllinen tiedonanto

Pankki lähettää asiakkaalle solmituista johdannaissopimuksista kuukausiraportin, josta käy ilmi johdannaisten markkina-arvo. Markkina-arvo lasketaan yleissopimuksen Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen -kohdan mukaisesti.

Laskelmassa käytetään pankin keskihintaa eli osto- ja myyntihinnan keskiarvoa.

Johdannaissopimuksista, jotka perustuvat jokin kohde-etuussopimukseen, pankki lähettää kuitenkin vuosiraportin, joka sisältää vuoden aikana solmitut sopimukset.

Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan tulee EMIR:n säätämässä laajuudessa yhden pankkipäivän kuluessa raportoida johdannaissopimukset kauppatietorekisteriin. Raportointivaatimus koskee jokaista solmittua sopimusta, sopimuksen muutosta ja sopimuksen päättämistä. Lisäksi niiden finanssialalla toimivien vastapuolien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolien, joita koskee velvollisuus keskusvastapuolimäärityksestä, on raportoitava päivittäin avoimien johdannaissopimusten arvostus.

Xxxxxx ei raportoi asiakkaan puolesta asiakkaan pankin kanssa solmimia johdannaissopimuksia kauppatietorekisteriin, ellei sopijapuolet ole erikseen sopineet raportoinnista.

19 Riskienhallinta

19.1. Position täsmäytys

Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan tulee EMIR:n mukaan tehdä pankin kanssa yleissopimuksen puitteissa tehtyjen avoimien johdannaisten täsmäytys.

Johdannaisten täsmäytys on EMIR:n mukaan tehtävä päivittäin, viikoittain, neljännesvuosittain vuosittain tai muutoin määräajoin. Määräaika riippuu avoimien OTC-johdannaisten lukumäärästä ja siitä ylittääkö asiakas määritykseen liittyvät EMIR:n kynnysarvot.

690 D

Mikäli emme ole toisin sopineet toisin, pankki lähettää johdannaisten täsmäytyspäivänä yhden tai useamman listan asiakkaan avoimista johdannaiskaupoista. Lista sisältää johdannaissopimusten keskeiset ehdot ja markkina-arvot. Asiakkaan tulee viipymättä ilmoittaa pankille, mikäli asiakkaan mielestä listauksen tiedot ovat virheellisiä. Sopijapuolet neuvottelevat hyvässä uskossa ja pyrkivät sopimaan erovaisuuksista pikaisesti. Mikäli asiakas ei viiden pankkipäivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta ilmoita vahvistuksen olevan virheellinen, asiakkaan katsotaan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus on todiste solmitusta sopimuksesta.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX XXXX

Y-tunnus 1078693-2

Danske Bank A/S, Kööpenhamina Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri Rek. nro 61 12 62 28

Danske Bank A/S, Finland filial

Registrerad verksamhetsort och adress Helsingfors, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX BANK

FO-nummer 1078693-2

Danske Bank A/S, Köpenhamn Dansk handels- och företagsregister Reg. nr 61 12 62 28

Se, että asiakas jättää kiistämättä jonkin täsmäytyslistan tiedon, ei merkitse asiakkaan luopumista oikeudesta kiistää kyseinen tieto jossakin muussa tarkoituksessa kuin kauppojen täsmäytystä koskevien säännösten soveltumisen osalta.

19.2. Position tiivistäminen

Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, jolla on vähintään 500 avointa pankin kanssa solmittua OTC-johdannaissopimusta, asiakas on velvollinen kahdesti vuodessa analysoimaan positio pankin kanssa, ja mikäli on asianmukaista, suorittamaan positioiden tiivistämisen, jotta vastapuoliriskiä voidaan pienentää.

19.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos tästä sopimuksesta tai sen puitteissa solmitusta johdannaissopimuksesta syntyy erimielisyys (lukuunottamatta vakuuden asettamista koskevaa erimielisyyttä), eri mieltä oleva sopijapuoli ilmoittaa asiasta viipymättä toiselle osapuolelle. Eri mieltä olevan sopijapuolen tulee kirjallisesti yksilöidä perusteet väitteelleen. Sopijapuolten tulee tämän jälkeen neuvotella erimielisyydestä ja pyrkiä ratkaisemaan erimielisyys pikaisesti kohtuullisella tavalla.

Jos erimielisyys koskee pankin tekemää yhden tai useamman johdannaissopimuksen arvostusta, asiakas voi pyytää, että pankki hankkii vähintään kahden ja enintään neljän luotettavan ja riippumattoman markkinaosapuolen noteerauksen. Jos noteeraukset poikkeavat olennaisesti pankin arvostuksesta, noteerausten keskiarvolla korvataan pankin arvostus ja pankki vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos noteeraukset eivät poikkea olennaisesti pankin arvostuksesta, noudatetaan pankin tekemää arvostusta ja asiakas vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos noteerauksia ei saada, noudatetaan pankin tekemää arvostusta. Pankilla on oikeus jättää huomiotta yksi tai useampi noteeraus, mikäli pankki katsoo, että tällaisten noteerausten mukaanotto ei johda kaupallisesti kohtuulliseen tulokseen.

Jos erimielisyyttä ei ole ratkaistu viiden pankkipäivän aikana, sopijapuolet siirtävät kiistän sopijapuolten ylempien johtajien ratkaistavaksi. Heidän tulee pyrkiä ratkaisemaan erimielisyys 30 pankkipäivän kuluessa.

Pankin velvollisuutena on raportoida Finanssivalvonnalle kaikki yli 15 miljoonan euroa koskevat erimielisyydet, joita ei ole ratkaistu 15 pankkipäivässä.

20 Pankin tiedonantovelvollisuus

690 D

Pankilla tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla yhteisöllä on oikeus antaa asiakasta ja asiakkaan johdannaissopimuksia koskevia tietoja ja muita tietoja siinä määrin kuin säännellyn markkinan, keskusvastapuolen, kaupankäyntijärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän säännöt edellyttävät. Lisäksi pankilla on oikeus antaa tietoja kolmannelle taholle, mikäli tietojen antaminen on sallittua pankkia koskevien säännösten mukaan.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX XXXX

Y-tunnus 1078693-2

Danske Bank A/S, Kööpenhamina Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri Rek. nro 61 12 62 28

Danske Bank A/S, Finland filial

Registrerad verksamhetsort och adress Helsingfors, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX BANK

FO-nummer 1078693-2

Danske Bank A/S, Köpenhamn Dansk handels- och företagsregister Reg. nr 61 12 62 28

21 LEI-tunnus

Asiakkaan, joka on oikeushenkilö ja tekee johdannaissopimuksia, tulee hankkia LEI-tunnus (Legal Entity Identifier). Asiakkaan, joka tekee yksinomaan valuutta spot-sopimuksia tai sellaisia valuuttatermiinejä, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan maksuvälineitä, ei kuitenkaan tarvitse hankkia LEI-tunnusta. Asiakkaan tulee ilmoittaa pankille, mikäli asiakas ei käytä valuuttatermiiniä tiettyjen tavaroiden, palvelujen tai suorien sijoitusten maksamiseen.

22 Hyödykejohdannaiset

Asiakas vakuutta, että asiakas on pankin kanssa tekemiensä hyödykejohdannaissopimusten loppukäyttäjä. Tämä tarkoittaa, ettei asiakas tee omien asiakkaidensa kanssa niihin perustuvia vastaavia sopimuksia. Lisäksi asiakas vakuuttaa, että hyödykejohdannaissopimukset, jotka asiakas tekee pankin kanssa, vähentävät riskejä, jotka liittyvät välittömästi asiakkaan kaupalliseen toimintaan.

23 Avaintietoasiakirjat

690 D

Xxxxxx on velvollinen toimittamaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle avaintietoasiakirjan johdannaissopimuksesta. Asiakas voi saada avaintietoasiakirjan paperilla, mutta ellei asiakas toisin ilmoita pankille, asiakkaan katsotaan hyväksyneen, että xxxxxx toimittaa avaintietoasiakirjan pitämällä sen asiakkaan saatavilla verkkosivustolla xxx.xxxxxx.xxxxxxxxxx.xxx.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX XXXX

Y-tunnus 1078693-2

Danske Bank A/S, Kööpenhamina Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri Rek. nro 61 12 62 28

Danske Bank A/S, Finland filial

Registrerad verksamhetsort och adress Helsingfors, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXX BANK

FO-nummer 1078693-2

Danske Bank A/S, Köpenhamn Dansk handels- och företagsregister Reg. nr 61 12 62 28