LISÄTIETOJA SAAT VIEMÄLLÄ HIIREN LAATIKOIDEN PÄÄLLE
Järjestösektorin
Työsopimusmalli ohjeineen
LISÄTIETOJA SAAT VIEMÄLLÄ HIIREN LAATIKOIDEN PÄÄLLE
Työnantaja Työntekijä
Työsopimuksen osapuolet
Nimi Nimi
Osoite ja Henkilötunnus
liikepaikka
Osoite
Työtehtävät ja työntekopaikka
Työntekopaikka
tehtävänimike
Työtehtävät ja
Tehtävänimike Työntekopaikka (toimipaikka tai -paikat) Työtehtävät
Työsuhde
Työnteon alkamisajankohta
Työnteon alkamispäivä
Määräaikaisen työsopimuksen kesto
Työsuhde on voimassa toistaiseksi
saakka, määräaikaisen työsuhteen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Koeaika
Koeaika työsuhteen alussa
Työsuhteessa sovellettava työehtosopimus
Sovellettava työehtosopimus
Irtisanomisaika
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen
Työsopimuslain mukainen
tai
Toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanominen
Työntekijän irtisanoessa Työnantajan irtisanoessa
Työstä maksettava palkka tai muu vastike
Työstä maksettava palkka ja muu vastike
Rahapalkka työsuhteen alkaessa Palkantarkistuksesta sovitaan seuraavaa Muu kuin aikapalkka (esim. provisiopalkka) määräytyy seuraavin ehdoin
Luontoisetuudet ja muut palkkaan rinnastettavat etuudet
Luontoisetuudet ja muut palkkaan rinnastettavat etuudet
Muut palkkaukseen liittyvät ehdot
Palkan maksaminen
Palkanmaksukausi Palkkapäivä
Palkka maksetaan pankkitilille
Työsuhteen päättyessä
Lopputili maksetaan työsuhteen päättyessä: Työsuhteen päättymispäivänä
Työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä
Työaika
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika
Lisä- ja ylityö
Säännöllisen työajan ylittävän lisä- ja ylityön korvaaminen ensisijaisesti rahana, ellei muusta sovita
ensisijaisesti vapaana, ellei muusta sovita
Liukuva työaika
Työpaikalla on käytössä liukuva työaika
Aamuliukuma (kellonajat)
Iltaliukuma (kellonajat)
Matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella
Päivittäisen lepoajan (ns. lounastauko) ajankohta Työpäivän enimmäispituus liukuvassa työajassa Xxxxxxxx suurin plussaldo ja miinussaldo
Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen
Etätyö- mahdollisuus
Etätyöjärjestelyt
Vuosiloma
Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen mukaan Vuosiloman pituus määräytyy lain mukaan
Vuosilomasta sovitaan lisäksi seuraavaa (esim. lakia parempi vuosilomakertymä tai ylimääräiset lomapäivät tulevalla lomakaudella):
Sairausajan palkka
Sairausajan palkka
Sairausajan palkka maksetaan:
Työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaan
Sairausajan palkka maksetaan seuraavalla sovitulla tavalla:
Koulutus
Koulutus / kouluttautuminen
Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän työn kannalta tarpeellista perehdyttämis-, täydennys-, jatko- ja uudelleen- koulutusta. Lisäksi on sovittu seuraavaa:
Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat
Matka- kustannukset ja päivärahat
Matkakustannusten korvaukset määräytyvät:
Verottajan xxxxxxxxxx vahvistaman verovapauspäätöksen mukaan Työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla
Organisaation matkustussäännön mukaisesti (liitteenä) Seuraavasti:
Muut työehdot
Lomaraha
Vapaaehtoinen eläkevakuutus, matkavakuutus yms.
Perhevapaiden palkka
Tilapäiset poissaolot ja niiden palkallisuus
Lomaraha Äitiys/-isyysvapaan palkka Tilapäisen hoitovapaan palkka Muut palkalliset vapaat Työnantajan tarjoama vapaaehtoinen vakuutusturva
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus
Työntekijän allekirjoitus
Lisäneuvontaa työsopimusasioissa saat yhteyshenkilöiltämme:
vastuullinen asiamies, Xxxxx Xxxxx, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 338
pääneuvottelija, asiamies Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, p. 010 231 0357
asiamies Moa Fanta (työvapaalla), Suomen Lakimiesliitto
lakituki Xxxxx Xxxxxxx, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, p. 010 231 0364
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
Ohjeet:
Työsopimuksen muoto ja vähimmäisehdot
Työsopimus on mahdollista tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen muoto on yleensä erityisesti työntekijän näkökulmasta suotavaa ja kirjal- linen sopimus olisi syytä laatia viimeistään työnteon alkaessa. Työsopimuslain nojalla vähintään seuraavista ehdoista tulee sopia kirjallisesti:
1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
2) työnteon alkamisajankohta
3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
4) koeaika, mikäli koeajasta halutaan sopia
5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
6) työntekijän pääasialliset työtehtävät
7) työhön sovellettava työehtosopimus
8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
9) säännöllinen työaika
10) vuosiloman määräytyminen
11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
Työsopimuksessa on lisäksi mahdollista sopia myös monista muista ehdoista. Tässä YTN:n järjestösektorin työsopimusmallissa on pyritty tuomaan esiin sellaisia seikkoja, joista erityisesti järjestösektorilla työskentelevän olisi hyvä pyrkiä sopimaan.
Työsopimuksen osapuolet
Työsopimuksessa on mainittava työnantajan nimi (mielellään myös y-tunnus) ja liikepaikka sekä työntekijän nimi ja kotipaikka. Käytännössä sopimuksen osapuolet yksilöidään yleensä siten, että sopimukseen merkitään työnantaja yhteystietoineen ja työntekijä yhteystietoineen. Jos työntekijästä täytetään erillinen henkilötietolomake esim. palkanmaksua varten, ei työntekijän yhteystietoja välttämättä tarvita kotipaikkaa lukuun ottamatta työsopimuksessa.
Työtehtävät ja tehtävänimike
Työsopimukseen tulee kirjata keskeiset työtehtävät. Pelkkä nimike ei siis riitä, vaan tärkeimmät työtehtävät ja vastuualueet olisi ainakin lyhyesti lueteltava. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä erillinen toimenkuvaus. Työsopimuksessa sovitut työtehtävät sitovat puolin ja toisin ja muiden työ- sopimuksen ehtojen tapaan niiden muuttaminen tapahtuu lähtökohtaisesti yhteisymmärryksessä sopien. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa sovittua tehtäväkuvaa ainoastaan työsopimuslain mukaisella irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Tehtävänimikkeen työnan- taja voi sen sijaan muuttaa yksipuolisesti, kunhan uusi nimike objektiivisella tavalla kuvaa työntekijän tehtäväkenttää. On erityisesti työntekijän edun mukaista, että tehtäväkuvaus pidetään aina ajan tasalla.
Työntekopaikka
Työsopimuksessa on aina mainittava työn tekemisen paikka. Vähintään tulisi mainita se paikkakunta, jossa työtä pääsääntöisesti tehdään. Tarvittaessa työn suorittamispaikka voidaan määritellä tarkemminkin. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun työnantajalla on useita toimipisteitä samalla paikkakunnalla. Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, työsopimuksessa tulee olla selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa.
Määräaikaisen työsopimuksen kestoaika
Määräaikaisen työsopimuksen tapauksessa työsopimuksessa on oltava maininta työsuhteen kestoajasta. Työsopimuksen kestoaika voidaan si- toa joko kalenteriaikaan, määrättyyn työsuoritukseen tai määrättyyn tapahtumaan (esim. sijaistettavan henkilön työhön paluu). Määräaikainen työsopimus voidaan toki solmia, vaikka sen tarkka päättymispäivä ei olisi vielä sopimusta tehtäessä selvillä. Näissä tilanteissa työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle tulee olla työsopimuslain mukaan perusteltu syy. Määräaikaisuuden peruste on aina mainittava työsopimuksessa. Kelvollisia perusteita ovat lähinnä sijaisuus, lyhytaikainen opintoihin liittyvä harjoittelu, työn luonne määräaikaisena (esim. työprojekti, jolla on selkeä alku ja loppu tai kausiluonteinen työ), työnantajan toiminnan alkamisesta johtuva toiminnan jatkumisen epävarmuus tai työntekijän oma pyyntö. Työsopimuslaissa todetaan lisäksi, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoima- tarpeen pysyväksi.
Perusteeton määräaikainen työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi sopimuksen syntyhetkestä lähtien. Mikäli työsopimuksessa ei ole lainkaan mainintaa sopimuksen kestosta, katsotaan sopimus samoin toistaiseksi voimassa olevaksi.
Työnteon alkamisajankohta
Työsopimuksessa on aina mainittava, milloin työnteko alkaa. Yleensä työsopimuksen solmimispäivä ja työnteon alkamisajankohta eroavat toisistaan. Monet työsuhteen ehdot tulevat voimaan vasta siinä vaiheessa, kun työnteko alkaa (esim. koeaika, vuosiloman kertyminen, palkan- maksuvelvollisuus jne.). Sen sijaan itse työsopimus sitoo molempia osapuolia siitä hetkestä eteenpäin, kun työsopimus on tehty. Kumpikaan os- apuoli ei siten voi noin vain vetäytyä tehdystä sopimuksesta. Sopimuksen irtisanominen irtisanomisaikaa noudattaen on toki mahdollista, mikäli kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (katso jäljempänä kohtaa “irtisanominen”). Erityisesti määräaikaista työsopimusta solmivan työntekijän kannattaakin olla tarkkana, sillä määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei tästä erikseen sovita.
Työsuhteen solmimisajankohdan ja toisaalta työnteon alkamisajankohdan välille ei yleensä kannata jättää kuukausien pituista väliaikaa. Toisaalta olisi erityisesti työntekijän edun mukaista, että työsuhteen ehdoista sovittaisiin kirjallisesti viimeistään työnteon alkaessa.
Koeaika
Sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta. Kysymyksessä on siis ajanjakso, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään ilman irtisanomisaikaa ja yksinomaan koeaikaan vedoten. Koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Poikkeuksellisesti koeaika voidaan kuitenkin sopia kuuden kuukauden pituiseksi, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle työsuhteen alussa vähintään neljän kuukauden mittaisen yhtäjaksoisen työhön liittyvän koulutusjakson. Tällaisena kou- lutuksena ei kuitenkaan voida pitää tavanomaista työhön perehdyttämistä. Kahdeksaa kuukautta lyhemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Koeaika on jossain määrin haitallinen työntekijälle, koska se yleensä luo turvattomuuden tunnetta. Koeaikaa ei kuitenkaan tule erityisemmin pelätä, koska siitä sopiminen on lähes poikkeuksetta ainakin vakinaisen työpaikan saamisen edellytyksenä. Mikäli koeaika halutaan työsopimuk- sen osaksi, täytyy siitä aina olla nimenomainen maininta työsopimuksessa.
Sovellettava työehtosopimus
Työsuhteessa sovellettavaksi tuleva työehtosopimus (tes) määräytyy työnantajan toimialan mukaan. Työehtosopimusta ei siten määritetä esimerkiksi työntekijän ammattiliittojärjestäytymisen perusteella. Järjestösektorilla ei ole mitään yleistä työehtosopimusta, vaan eri toimialojen järjestöillä (esimerkiksi urheilujärjestöt, sosiaalialan järjestöt, kristilliset järjestöt, opiskelijajärjestöt) on omia työehtosopimuksiaan. Lisäksi mahdollisia ovat ns. työnantajakohtaiset työehtosopimukset (järjestöalalla YTN on esimerkiksi tehnyt useita talokohtaisia työehtosopimuksia ylioppilaskuntiin). Osa järjestökentän sopimuksista (esim. sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus) on ns. yleissitovia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava kyseistä tessiä, vaikka työnantaja ei olisi järjestäytynyt kyseisen alan työnantajaliittoon. Jotkut työehtosopimukset ovat puolestaan ns. normaalisitovia, eli työnantajan tarvitsee noudattaa sitä vain, mikäli työnantaja kuuluu kyseisen sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon.
Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät valtion säädöstietopankista osoitteesta xxx.xxxxxx.xx.
Mikäli työnantaja toimii alalla, jossa ei ole lainkaan työehtosopimusta, voivat työnantaja ja työntekijä työsopimuksessa silti sopia jonkun työ- ehtosopimuksen noudattamisesta. Mikäli mikään työehtosopimus ei tule työsuhteen osaksi, kannattaa työsopimuksen laatimiseen kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä sopimaan mahdollisimman kattavasta tässä työsopimusmallissa mainituista seikoista.
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottavissa. Työnantaja tarvitsee irtisanomiselle aina työsopimuslain 7 luvun mukaisen perus- teen. Työntekijä voi sen sijaan aina halutessaan irtisanoutua.
Työsopimuslain 7 luvun mukaisista irtisanomisperusteista ei voi työsopimuksessa sopia toisin, mutta irtisanomisajasta voidaan sen sijaan sopia työsopimuslaista poiketen. Mikäli työnantajan toimialalla sovellettavassa työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu sitovasti irtisanomisajoista, ei näistä poikkeaminen työsopimuksella ole mahdollista.
Mikäli irtisanomisajasta voidaan edellä todetulla tavalla sopia työsopimuksessa, voi se voi olla pitempi työnantajalla kuin työntekijällä. Työnteki- jän irtisanomisaika ei voi sen sijaan olla pitempi kuin työnantajan. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden mittaiseksi.
Lyhyt irtisanomisaika on yleensä näppärä työpaikkaa vaihdettaessa. Pitkä irtisanomisaika parantaa puolestaan työntekijän työsuhdeturvaa. Tämän vuoksi irtisanomisaika kannattaa pyrkiä sopimaan työnantajalle pitkäksi ja työntekijälle lyhyeksi. Mikäli irtisanomisajasta ei sovita mitään, on työsopimuksessa aina oltava selvitys sen määräytymistavasta (esim. viittaus työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen). Jos irtisano- misajasta ei ole sovittu mitään, noudatetaan alla olevia työsopimuslain mukaisia yleisiä irtisanomisaikoja.
Työsuhteen kesto | Työnantajan Työsuhteen irtisanomisaika kesto | Työntekijän irtisanomisaika | |
enintään 1 v | 14 vrk | enintään enintään 5 v | 14 vrk |
yli 1 v - 4 v yli 4 v - 8 v yli 8 v - 12 v yli 12 v | 1 kk 2 kk 4 kk 6 kk | yli 5 v | 1 kk |
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen
Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden, ellei siitä nimenomaan sovita. Jos määräaikainen työsopimus on tehty use- aksi vuodeksi tai työpaikan vaihto on muuten lähitulevaisuudessa todennäköinen, kannattaa irtisanomismahdollisuudesta sopia. Katso myös yllä oleva toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista käsittelevä kohta.
Työstä maksettava palkka ja muu vastike
Palkka määräytyy useimmiten työntekijän ja työnantajan välisellä yksilöllisellä sopimuksella. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, ei työsopimuksessa voida sopia työehtosopimuksen määräyksiä heikommista palkkaehdoista. Palkan tulee perustua työn vaativuuteen, henkilön pätevyyteen (koulutus ja kokemus) sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Koska henkilökohtaista työsuoritusta ei voida arvioida ennen työsuhteen alkua, voidaan erityisesti ensimmäisestä palkantarkistuksesta, sen perusteista ja ajankohdasta kirjata määräykset työsopimukseen. Yksilöityä neuvontaa palkkatasoista saa tarvittaessa omasta ammattiliitosta.
Työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia palkkauksen perusteista. Tämän vuoksi suoritus- tai tulosperusteista palkkaa (esim. provisio, bonus, tantiemi) voidaan käyttää aikaperusteisen (kuukausi- tai tuntipalkka) palkan lisäksi tai sen sijasta. Erityisesti järjestösektorilla on yleensä työntekijän edun mukaista, että palkka määräytyy ainakin pääosiltaan aikapalkkana. Suoritusperusteisen palkan tulee määräytyä vain sellais- ten tulostekijöiden mukaan, joihin työntekijä itse voi vaikuttaa. Suorituspalkan laskentaperusteet tulee aina sopia kirjallisesti yksityiskohtaisesti niin tulo- kuin kulutekijöidenkin osalta. Suoriteperusteisen palkkauksen osalta on myös sovittava siitä, miten se maksetaan työsuhteen päät- tyessä.
Rahapalkan lisäksi voidaan sopia työnantajan muuna kuin rahana antamista eduista eli luontoiseduista, joista yleisimpiä ovat matkapuhelinetu, ateriaetu ja autoetu. Verohallitus määrittelee vuosittain tavallisimpien luontoisetujen verotusarvon. Jos palkka muodostuu rahapalkasta ja luontoiseduista, lasketaan esimerkiksi tunti- ja päiväpalkka kokonaispalkasta (rahapalkkojen ja luontoisetujen yhteismäärä). Myös mahdolliset yleiskorotukset tulee laskea kokonaispalkasta.
Rahapalkan ja luontoisetujen lisäksi voidaan työsopimuksessa sopia myös erilaisista tulospalkkiosta kuten tulos- ja voittopalkkiojärjestelmästä, osakepalkkiosta tai optiojärjestelmästä.
Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan tärkein velvollisuus. Palkka on pääsääntöisesti maksettava maan käyvässä rahassa. Palkanmaksukausi saa olla päätyön osalta enintään yhden kuukauden pituinen. Palkka on maksettava viimeistään palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Usein kuitenkin sovitaan palkan maksamisesta aikaisemmin palkanmaksukauden kuluessa. Jos kysymyksessä on tuntipalkka tai päiväpalkka, on se yllä mainitusta poiketen kuitenkin maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä sanottua pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta. Palkka on maksetta- va työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Jos palkka maksetaan rahalaitokseen, työnantaja vastaa tästä aiheutuvista kuluista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Mikäli pankit ja postitoimipaikat ovat kiinni erääntymispäivänä, on palkan oltava työntekijän käytettävissä edellisenä arkipäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu. Hyvin usein sovitaan siitä, että palkka maksetaan työsuhteen päättyessä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Jos tämä työnantajan maksusuori- tus viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi palkkaa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Jos työntekijän saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän huomauttaa viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomautuksen jälkeen on työnantajalla kolme arkipäivää aikaa maksaa puuttuvat saatavat.
Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun kolmen arkipäivän maksuajan kuluttua.
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Toimihenkilöiden tavallisin työaika on nykyään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaikaan luetaan kaikki työpaikalla tehty työ sekä työ, jonka työnantaja määrää suorittamaan työpaikan ulkopuolella. Koulutus, joka järjestetään työaikana kiinteästi työn lomassa ja sen yhteydessä, kuuluu työaikaan. Muut koulutustilai- suudet luetaan työaikaan silloin, kun koulutus on työnantajan määräämää ja välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään. Vapaehtoinen koulutus luetaan työajaksi vain, jos näin erikseen sovitaan työantajan kanssa. Vastaavaa periaatetta sovelletaan myös ns. edus- tustilaisuuksiin. Jos työnantaja määrää osallistumaan, on edustusaika työaikaa. Jos osallistuminen on vapaaehtoista, on erikseen sovittava, että edustusaika luetaan työajaksi. Ellei erikseen ole muuta sovittu, lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos silloin voi poistua työpaikalta.
Lisä- ja ylityö
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtunut työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun säännöllisen työ- ajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko) välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan pääsääntöisesti yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautista ylityötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtunut työ, jota tehdään pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan (8 tuntia/päivä) lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka tai vastaava korotettu vapaa.
Viikoittaista ylityötä on se ylityö, jota tehdään tavanomaisen työviikon ulkopuolella. Esimerkiksi jos työtä tehdään normaalisti maanantaista perjantaihin, viikonloppuna tehty työ on viikoittaista ylityötä siltä osin kun se ylittää lainmukaisen säännöllisen viikkotyöajan (40 tuntia). Viikoit- taisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka tai vastaava vapaa.
Matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella
Työmatkoista on aina erotettava kolme elementtiä: 1) matka-aika eli liikennevälineessä liikkumiseen ja asemilla odottamiseen kulunut aika, 2) työntekoon työkohteessa kulunut aika, joka on normaalia työaikaa ja 3) mahdollinen vapaa-aika työkohteessa (esim. majoittuminen hotellissa), joka ei ole työaikaa eikä matka-aikaa. Matka-aikaa (=liikennevälineessä liikkumista ja esim. asemilla odotusta) ei lueta työaikalain mukaan työaikaan, ellei tätä samalla pidetä työsuorituksena.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta on hyvä sopia työsopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Säännöllisen vuo- rokautisen työajan rajoissa tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen luetaan työajaksi. Milloin toimihenkilö matkustaa työn takia säännöllisen työajan ulkopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla.”
Etätyömahdollisuus
Etätyöstä ei ole säännöksiä työsopimuslaissa. Mikäli etätyöstä halutaan sopia, kannattaa siitä kirjata pelisäännöt työsopimukseen myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi.
Liukuva työaika
Työpaikalla voi olla käytössä järjestely, jossa työntekijä päättää itse liukuman puitteissa, milloin työpäivänsä aloittaa ja milloin lopettaa. Liukuvan työajan käytöstä ja sen pelisäännöistä täytyy aina sopia erikseen. Työaikalain mukaan liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi päivässä ylittyä tai alittua enintään 3 tuntia. Xxxxxxxx saldo voi lain mukaan olla enintään +/- 40 tuntia.
On erityisesti syytä korostaa, että liukuvan työajan käyttäminen on työntekijälle vapaaehtoista. Kenenkään ei siis ole esimerkiksi pakko tehdä liukuman puitteissa säännöllistä työaikaa pidempiä työpäiviä. Mikäli työnantajalla on tarvetta teetättää työtä yli säännöllisen työajan, tulee työnantajan antaa lisätyö- tai ylityömääräys. Toisaalta on myös syytä muistaa, että työntekijän omin päin ilman työnantajan lupaa tekemä säännöllisen työajan ylitys ei ole lisä- tai ylityötä.
Vuosiloma
Vuosilomalain mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää lomaa kultakin työssäolokuukaudelta. Kuitenkin, jos työsuhde on ollut voimassa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy vain kaksi arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta.
Lomanmääräytymisvuosi (aika jolta loman kertyminen lasketaan) alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Eli yleensä työsuhteen alussa lomaa kertyy tuo kaksi arkipäivää per kuukausi. Esimerkiksi, jos työsuhde on alkanut 1.8.2012, on lomaa kertynyt 31.3.2013 mennessä 16 arkipäivää ja 1.4.2013 alkaen lomaa alkaa kertyä kaksi ja puoli päivää per kuukausi.
Lomakausi (ns. kesälomakausi) on ajanjakso 2.5. – 30.9., jolle vuosilomalain mukaan sijoitetaan lähtökohtaisesti 24 vuosilomapäivää. Lo- makauden jälkeiselle ajanjaksolle 1.10. – 30.4. sijoitetaan puolestaan 24 päivää ylittävät vuosilomat eli ns. talviloman osuus. Vuosilomalain mukaan ansaittua vuosilomaa kuluttavat kaikki arkipäivät, joihin luetaan myös arkilauantait. Työnantaja päättää vuosiloman tarkan ajankohdan edellä mainituissa puitteissa.
Erityisesti silloin, kun työsuhde alkaa kalenterivuoden alkupuolella, kannattaa yrittää sopia tulevan kesän lomista erikseen, koska lomia ei ehdi paljoakaan vielä kertyä. Jos esimerkiksi työsuhde alkaa helmikuun alussa, ei tulevalle kesälle ehdi kertyä lomaa kuin neljä päivää. Tällainen ”ylimääräinen” loma kannattaa tietysti yrittää sopia palkalliseksi. Sopia voidaan myös vuosilomalakia pidemmistä lomista, kuten esi-merkiksi ylimääräisestä vuotuisesta lomaviikosta. Tällaisista lisäetuuksista on monissa työehtosopimuksissa sovittukin.
Sairausajan palkka
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Palkka maksetaan tuona aikana niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Mikäli työsuhde on jatkunut vasta alle kuukauden, on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimuksilla on sovittu pidem- mistä palkanmaksuvelvoitteista. Mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, voi ja kannattaa työsopimuksessa sopia pidemmästä palkallisuu- desta esimerkiksi seuraavan taulukon mukaan:
Aika, jonka työsuhde on Sairausajan
jatkunut yhtäjaksoisesti palkka
1 kuukausi – alle 1 vuosi 4 viikolta
1 vuosi – alle 5 vuotta 6 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 12 viikolta
Koulutus/kouluttautuminen
Työehtosopimuksissa on usein sovittu, että työnantaja mahdollistaa työntekijän tarpeellisen kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen. Tästä mahdollisuudesta ja työnantajan osallistumisesta kustannuksiin kannattaa sopia työsopimuksessa, mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole.
Matkakustannukset ja päivärahat
Matkakustannuksiin ja päivärahoihin liittyvistä kustannuksista on hyvä sopia työsopimuksessa. Verohallinto määrittelee vuosittain verovapaan korvaustason, joka on vakiintunut yleiseksi korvaustasoksi ja tämä korvaustapa ja -taso kannattaa kirjata työsopimukseen.
Lomaraha
Työlainsäädäntö ei tunne lomarahaa, eikä sitä näin ollen automaattisesti makseta. Mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, on lomarahasta aina sovittava työsopimuksessa. Yleensä sovitaan, että lomarahan suuruus on 50 prosenttia loma-ajan palkasta ja että lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä. Lisäksi kannattaa vielä sopia siitä, että lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksesta.
Perhevapaiden palkka
Xxxxxx perhevapaisiin perustuu työsopimuslakiin, mutta palkallisia perhevapaat eivät ole, ellei muuta ole sovittu. Perhevapaita ovat muun muassa äitiysloma, isyysloma ja vanhempainvapaa. Perhevapaiden (myös adoptiotilanteissa) palkallisuudesta on sovittu useissa työehto- sopimuksissa siten, että äitiysvapaasta 1-3 kuukautta on palkallista ja isyysvapaasta 1-3 viikkoa on palkallista. Mikäli sovellettavaa työehto- sopimusta ei ole, kannattaa palkallisuudesta sopia omassa työsopimuksessa.
Tilapäiset poissaolot ja niiden palkallisuus
Työsopimuslain mukaan palkattomaksi vapaaksi saa enintään neljä työpäivää alle kymmenvuotiaan lapsen sairastuessa. Sairaan lapsen hoita- miseen liittyvistä muista poissaoloista on usein sovittu myös työehtosopimuksissa. Lisäksi työehtosopimuksissa on usein sovittu työntekijän merkkipäiviin, lähiomaisen hautajaispäivään, kertausharjoituksiin sekä oman asunnon muuttamiseen liittyvistä vapaista ja niiden palkallisuu- desta. Edellä mainituista tilapäisistä vapaista ja niiden palkallisuudesta kannattaa sopia työsopimuksessa, mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole.
Vapaaehtoinen eläkevakuutus, matkavakuutus yms.
Pakollisten vakuutusten lisäksi voidaan sopia lisäetuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaaehtoinen eläkevakuutus ja matkavakuutus. Mieti myös, mitä mahdollisia vakuutusetuja aiemmissa työsuhteissasi on ollut.
Tämä dokumentti sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa. YTN/dokumentin tekijänoikeuden haltijat eivät vastaa mistään dokumentin käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Dokumenttia ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Dokumentin käyttäjällä on siihen rajoitettu käyttöoikeus, joka sisältää oikeuden käyttää dokumenttia täyttämällä ja tulostamalla se. Käyttökertoja ei ole rajoitettu. Dokumentin käyttäjällä ei ole aineistoon siirto-, levitys-, muokkaus- tai esitysoikeutta tai oikeutta käyttää tätä dokumenttia muullakaan tavalla, joka loukkaa tekijänoikeuden haltijan oikeuksia.