OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
VUOROTYÖN VAIKUTUS TYÖN- TEKIJÄN VUOSIANSIOON
Puuliitto ry / Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus
T E K I J Ä : Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx
Tiivistelmä
Koulutusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala | |||
Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma Liiketalouden koulutusohjelma | |||
Työn tekijä(t) Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx | |||
Työn nimi | |||
Vuorotyön vaikutus työntekijän vuosiansioon, Puuliitto ry, mekaaninen metsäteollisuus | |||
Päiväys | 24.1.2018 | Sivumäärä/Liitteet | 41/9 |
Ohjaaja(t) | |||
Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx | |||
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) | |||
Puuliitto ry / Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx | |||
Tiivistelmä Opinnäytetyön aihe on vuorotyön vaikutus palkansaajan kokonaisvuosiansioon. Opinnäytetyö toteutettiin toimek- siantona Puuliitolle, keskeisenä tutkimuskohteena oli mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus. Teollisuudessa vuorotyö on investointien tehokkaan hyödyntämisen kannalta taloudellisin työaikamalli. Tämä kui- tenkin aiheuttaa työntekijöiden keskuudessa keskustelua sen hyödyistä ja haitoista työntekijän kannalta. Aiemmin on tehty tutkimuksia vuorotyön terveydellisistä vaikutuksista, mutta ei niinkään taloudellisista. Opinnäytetyön ta- voitteena oli toteuttaa kattava selvitys vuorotyön vaikutuksista palkansaajan ansioihin Puuliiton mekaanisen met- säteollisuuden työehtosopimuksen alaisilla työpaikoilla. Toisena tavoitteena oli kehittää laskentatyökalu nopeaa laskentaa varten käytettäväksi esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa ja työpaikoilla paikallisia sopimuksia teh- täessä. Opinnäytetyöhön sisällytettiin pääpiirteet työehtosopimuksen merkityksestä työelämässä. Opinnäytetyöhön liit- tyvä kehittämishanke toteutettiin Excelillä. Pohjatietoina laskentataulukossa käytettiin vuoden 2016 työehtosopi- muksen tuntipalkkoja, lisiä ja muita työehtosopimuksen mukaiseen kokonaispalkkaan vaikuttavia tekijöitä. Teo- riaosiona vertailtiin työehtosopimuksella sovittuja asioita ja niitä vastaavia työelämän lakeja. Tietoperustana opinnäytetyössä käytettiin Puuliiton Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta (tekstissä viittaus TES 2016), alan kirjallisuutta sekä työelämän lakeja, esimerkiksi työaikalakia ja työehtosopimuslakia. Tutkimuksen tuloksena saadaan selkeää vertailevaa tietoa työntekijän vuosiansioihin vaikuttavista tekijöistä. Vuo- rotyö on tutkimuksen tulosten mukaan merkittävä tekijä mekaanisen metsäteollisuuden työntekijän vuosiansi- oissa. Vertailtaessa päivätyötä tekevän työntekijän vuosiansiota keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän vuosi- ansioon, eroa on jopa 27 %. Kehittämishankeosiona tuotettu laskentataulukko on jatkossa mukautettavissa erilaisiin laskentatarpeisiin. Las- kentataulukkoon voidaan syöttää pohjatiedoiksi esimerkiksi paikallisesti sovitut palkat ja laskea vuosiansiota sekä niiden muutosta syötettyjen tietojen kautta. Laskentataulukosta saadaan nopeasti kaavioilla täydennettyä vertai- levaa tietoa vuosiansiosta palkkaryhmittäin. | |||
Avainsanat Työehtosopimus, vuorotyö, vuosiansio, työaikalaki | |||
Abstract
Field of Study Social Sciences, Business and Administration | |||
Degree Programme Degree Programme in Business Administration | |||
Author(s) Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx | |||
Title of Thesis | |||
The effect of shift work on the employee’s annual earnings, Puuliitto ry, mechanical forest industry | |||
Date | 24.1.2018 | Pages/Appendices | 41/9 |
Supervisor(s) Xxxxx Xxxxxxxx and Xxxxx Xxxxxxxxxxx | |||
Client Organisation /Partners Puuliitto ry / Xxxx Xxxxxxx and Xxxxx Xxxxxxxxx | |||
Abstract | |||
Aim of this thesis is the effect of shift work on annual earnings. The thesis was commissioned by Xxxxxxxxx, and the focus was on the mechanical forest industry collective agreement. In industry, working in shifts, is the most economical working time model from the viewpoint of effectice utilisa- tion of investments. However, it raises discussion among employees about the benefits and downsides from the employee point of view. Previous studies have dealt with health effects of shift work, but not so much with finan- cial implications. The aim of the thesis was to conduct a comprehensive research into the effects of shift work on the annual earnings of employees who work under the mechanical forest industry collective agreement. Another aim was to develop a computing tool for quick computing to use, for example, in collective bargaining and when making local contracts at working places. The thesis discusses the main features of the collective agreement in working life. The development project, was implemented with Excel. The baseline data of hourly wages, allowances and other factors influencing annual sal- ary, was taken from the collective agreement of 2016. The theoretical part of the thesis compared the issues agreed in the collective agreement and the corresponding laws regulating working life. The knowledge base of the thesis consisted of Puuliitto collective agreement for the mechanical forest industry (referred to as TES 2016), literature of the field and legislation regulating working life such as the Working Hours Act and Collective Bargaining Act. As a result of the study was obtained clear and comparative information on the factors affecting an employee´s annual earnings. According to the results of the research, shift work is a significant factor in the annual earnings in the mechanical forest industry. When compared to the annual earnings of an employee doing a daytime job, the annual income of continuous three-shift work is as much as 27 %. The spreadsheet, which was done as yhe development project, can be adapted to different calculation needs in the future. The worksheet makes it possible to enter baseline data such as locally agreed wages, and calculate annual earnings and changes in them through the input data. The spreadsheet affords quickly data comple- mented with charts to compare annual earnings by wage groups. | |||
Keywords Collective agreement, shift work, annual earnings, working hours act | |||
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO 6
1.1 Opinnäytetyön toimeksiantaja, tarkoitus ja rajaus 6
1.2 Opinnäytetyön aiheen valinta ja toteutus 6
1.3 Opinnäytetyön muu tuotettava aineisto 7
1.4 Opinnäytetyössä käytetyt lyhenteet 8
1.5 Yhteistyökumppanit 8
2 TYÖEHTOSOPIMUS 9
2.1 Yleissitova työehtosopimus 10
2.2 Työehtosopimuksen valinta 11
3 PUULIITTO 12
3.1 Organisaatio ja päätöksenteko 12
3.2 Alueellinen toiminta 13
3.3 Puuliiton tulevaisuus 13
4 PUULIITTO, MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 14
4.1 Työaika 14
4.1.1 Työaikamuodot 15
4.1.2 Yksi- ja kaksivuorotyö 15
4.1.3 Keskeytyvä kolmivuorotyö 16
4.1.4 Keskeytymätön kolmivuorotyö 16
4.1.5 Vuosittaista työaikaa lyhentävät päivät yksi- ja kaksivuorotyössä 16
4.1.6 Työajan lyhentämiskorvaus ja -vapaa 16
4.1.7 Työajan pidentäminen 17
4.1.8 Seisokkiajat 17
4.1.9 Paikallisesti sovittavia työaikaan liittyviä asioita 18
4.1.10 Yleiset työaikamääräykset 18
4.2 Palkkaus 18
4.2.1 Henkilökohtainen palkanosa 19
4.2.2 Suorituspalkat 19
4.2.3 Keskituntiansio 20
4.2.4 Siirto- ja hukka-ajan palkka 20
4.2.5 Ylityökorvaukset 21
4.2.6 Muut ylityöstä maksettavat korvaukset 22
4.2.7 Vuoro- sekä lauantaityölisät 22
4.2.8 Arkipyhät ja -korvaus 23
4.2.9 Palvelusvuosilisä 23
4.2.10 Muut korvaukset ja lisät 24
4.3 Sosiaaliset määräykset 25
4.3.1 Sairausajan palkka 25
4.3.2 Palkka lapsen sairastuessa 25
4.3.3 Lääkärintarkastukset ja muut lyhytkestoiset palkalliset poissaolot 26
4.3.4 Vuosilomapalkka 26
5 VUOROTYÖN VAIKUTUS TYÖNTEKIJÄN ANSIOTASOON 27
5.1 Vuorotyön vaikutus palkkaan 27
5.2 Vuosiansion muutokset prosentuaalisina työaikamuodosta toiseen siirryttäessä 28
5.3 Vuorolisien vaikutus vuosiansioon 32
5.4 Henkilökohtaisten palkanosien vaikutus vuosiansioon 34
5.5 Sunnuntaityön kannattamattomuus 35
6 POHDINTA JA OMA OPPIMINEN 37
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT 40
7 LIITE 1: VUOSIANSIOVERTAILU 2017 TYÖAIKAMUODOSTA TOISEEN SIIRRYTTÄESSÄ 42
8 LIITE 2 KOKONAISANSIOT 2017 PALKKALAJEITTAIN ERITELTYNÄ PALKKARYHMITTÄIN 45
1. JOHDANTO
1.1 Opinnäytetyön toimeksiantaja, tarkoitus ja rajaus
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Puuliitto ry:n kanssa. Puuliitto on mekaanisen metsä- ja puusepänteollisuuden, bioalojen, metsä- ja metsäkonealan, veneenrakennusteollisuuden, harja- ja sivellin- sekä maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö.
Vuorotyön vaikutuksista työntekijän jaksamiseen on tehty paljon tutkimuksia ja niiden tuloksia on julkaistu alan kirjallisuudessa. Tämän opinnäytetyön tavoite on tuottaa tarkat laskelmat siitä, minkä- lainen vaikutus vuorotyöllä on työntekijän vuosiansioon. Lisäksi opinnäytetyössä tulevat esille ne asiat ja edut, joihin laki ei velvoita työnantajaa, mutta mitkä on sovittu työehtosopimuksella nouda- tettavaksi.
Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössäni ovat:
• Mitä työntekijän asemaa parantavaa, mistä laki ei määrää, on työehtosopimuksella sovittu?
• Mikä on vuorotyön vaikutus vuosiansioihin?
Opinnäytetyössä tarkasteltavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat työntekijäjärjestönä Puu- liitto ry ja työnantajajärjestönä Metsäteollisuus ry.
1.2 Opinnäytetyön aiheen valinta ja toteutus
Opinnäytetyön aihe valikoitui sekä oman mielenkiinnon että läheiseni työn kautta. Oma kiinnostuk- seni palkanlaskennan erilaisia tehtäviä kohtaan heräsi opiskeluaikana. Tämä työ antaa syventävää oppia siihen, mitä kaikkea pitää huomioida palkanlaskijana. Toisena aiheenvalintaan vaikuttavana tekijänä on läheiseni työskentely pääluottamusmiehenä vaneritehtaalla. Päivätyönsä lisäksi hän kuu- luu Puuliiton valtuustoon ja on yhtenä neuvottelijana mukana neuvottelemassa mekaanisen metsä- teollisuuden työehtosopimuksesta.
Pääluottamusmiehenä hän saa usein vastata työntekijöiden väitteisiin vuorotyön kannattamattomuu- desta työntekijälle ja muihin vastaaviin väittämiin. Työn lopputuloksena syntyvät laskelmat antavat hyvän ja tarkan kuvan siitä, kuinka suuressa roolissa vuorotyö on laskettaessa palkansaajan vuosi- ansiota. Tätä tietoa on helppo hyödyntää jatkossa, mikäli työntekijöillä on palautetta annettavana vuorotyön kannattamattomuudesta.
Ongelmalliseksi on koettu myös nopeaan laskentaan soveltuvan työkalun puuttuminen työehtosopi- musneuvottelujen rahakysymyksissä. Erilaisista korotusmalleista kokonaisvaikutuksen laskeminen on ollut aiemmin haastavaa.
Opinnäytetyön aiheen löydyttyä, otin yhteyttä Puuliittoon. Sain yhteyshenkilöksi sopimusasiantuntija Eero Juhosen. Esittelin opinnäytetyön aiheen hänelle. Hänellä ja kollegallaan Xxxxx Xxxxxxxxxxx he- räsi mielenkiinto aihetta kohtaan ja he antoivat omat toiveensa opinnäytetyön suhteen. Samalla he antoivat suostumuksensa toimia toimeksiantajan, eli Puuliiton edustajina opinnnäytetyöprojektissani.
Puuliitto saa opinnäytetyöstä selkeää vertailutietoa vuorotyön vaikutuksista palkansaajan ansioihin. Kehittämishankkeena syntyvä laskentataulukko tulee heille käyttöön työehtosopimusneuvotteluihin. Laskentataulukko on toimiva työkalu myös Puuliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuk- sen alla työskentelevien työpaikkojen pääluottamusmiehille. Laskentataulukkoa voi käyttää paikalli- sissa neuvotteluissa pienillä muokkauksilla.
Metsäteollisuus ry on omassa julkaisussaan (Metsäteollisuus ry, Perustietoa metsäteollisuuden henki- löstöstä ja palkoista 2016, 3.) esittänyt sunnuntaityöstä maksettavien palkanlisien tekevän keskeyty- mättömän kolmivuorotyön, esimerkiksi vaneritehtailla, kannattamattomaksi. Opinnäytetyössä otan selvää ja vertailen myös tämän väitteen todellisen kustannusvaikutuksen. Puuliitto saa opinnäyte- työstä työehtosopimusneuvottelijoille hyviä työkaluja neuvotteluihin Metsäteollisuus ry:n edustajien kanssa.
Vuorotyön vaikutuksia ansiotasoon tutkittaessa laskennassa ovat mukana yleisimmin mekaanisessa metsäteollisuudessa käytetyt työaikamuodot. Työvuorokaaviot on laadittu vuodelle 2017, viikoille 1–
52. Tässä opinnäytetyössä ei huomioida ylitöiden vaikutusta ansioihin vaan keskitytään säännöllisen työajan vuoro- ja muiden lisien vaikutukseen palkansaajan ansioihin. Laskelmissa oletetaan työnteki- jän olevan tuntipalkkainen ja työntekijän olleen töissä samalla työnantajalla täyden lomanmääräyty- misvuoden.
Opinnäytetyö rakentuu pääasiassa työehtosopimuksen kautta. Luvussa kaksi käsitellään työehtosopi- musjärjestelmää, kuten työehtosopimuksen merkitystä, erilaisia työehtosopimuksia ja tapaa valita oikea työehtosopimus. Kolmannessa luvussa esitellään toimeksiantajana toimivaa Puuliittoa ja sen organisaatiota. Työehtosopimuksella sovittuja kysymyksiä käsitellään luvussa neljä. Ensin työaikaan liittyvät asiat kohdassa 4.1. Tämän jälkeen on kohdassa 4.2 palkkaukseen liittyvät ja viimeisenä koh- dassa 4.3 muut työehtosopimuksella sovitut asiat. Edellä mainituissa kohdissa on käsitelty työehto- sopimusta niiltä osin, mitkä ovat työehtosopimuksella sovittuja, joista laki ei määrää.
1.3 Opinnäytetyön muu tuotettava aineisto
Raportoinnin lisäksi tuotan opinnäytetyön kehittämishakeosiona laskentatyökalun Excelillä. Laskenta- työkalu tulee käyttöön työehtosopimusneuvotteluissa syksyllä 2017 helpottamaan Puuliiton neuvot- telijoiden työtä neuvottelupöydässä. Siellä on saatava nopeasti tietää kaikkien mahdollisien erilaisten korotusmallien vaikutukset palkansaajan ansioihin, jotta neuvottelut edetä sujuvasti ja tavoitteelli- sesti siltä osin. Excelissä on omassa laskentataulukossaan pohjatietona 2016 työehtosopimuksen mukaiset palkkaryhmäkohtaiset tuntipalkat ja vuorolisät. Laskentakaavat luon siten, että niihin voi syöttää erilaisia palkankorotusmalleja. Monesti neuvotteluissa keskustellaan prosenttikorotuksista tai
euromääräisistä korotuksista. Palkankorotusneuvotteluissa on käytetty myös mallia, jossa on koro- tuksena prosenttikorotus tai euromääräinen, kumpi on isompi. Nämä erilaiset palkankorotustavat tulevat huomioiduksi laskentakaavoissa.
Kaikki laskelmat ovat yhdessä Excel-tiedostossa. Eri työaikamalleille on omat laskentataulukkonsa, joissa on eriteltynä kaikki vuosiansioon vaikuttavat palkanosat palkkaryhmittäin. Erilaiset työvuoro- kaaviot olen ottanut Metsäteollisuus ry:n, Puusepänteollisuus ry:n, Puu- ja erityisalojen liiton, Metal- lityöväen liitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n julkaisemasta Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa-työaikaoppaasta. Lisäksi teen vertailun niin, että voi helposti vertailla ansiotason nousua ja/tai laskua siirryttäessä työaika- muodosta toiseen. Näistä vertailuista tulee raportointiin kaaviona Excelin osittaja-toiminnolla erotel- tuna näkyville kaavioiden selkeyden vuoksi vain osa palkkaryhmistä. Vertailutaulukot ovat kokonai- suudessaan (Liite 1) raportoinnin lopussa.
Toteutan vertailulaskelmat erillisellä kopiolla alkuperäisestä laskentataulukosta. Tähän erilliseen las- kentataulukkoon vaihtelen mm. työajanlyhennyskorvausprosentteja ja vuosityöaikaa tehdessäni las- kelmat Metsäteollisuus ry:n väitteistä sunnuntaityön kannattamattomuudesta.
Lisäksi liitetiedoissa (Liite 2) on esitelty kokonaisvuosiansiot eriteltynä palkkalajeittain. Jokainen palkkaryhmä on esitetty omassa taulukossaan ja niihin on sisällytetty myös palkkalajin prosentuaali- nen osuus kokonaisvuosiansiosta.
1.4 Opinnäytetyössä käytetyt lyhenteet
Opinnäytetyössä on käytetty joitain lyhenteitä, jotka eivät ole vakiintuneen käytännön mukaisia, ku- ten
• AP-korvaus = arkipyhäkorvaus
• KTA = keskituntiansio
• Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä
• Pr = palkkaryhmä
• TAM = työaikamuoto
Erilaiset työaikamuodot on kuvattu taulukossa (TAULUKKO 1)
• TES = työehtosopimus
• TyLy-korvaus = työajanlyhennyskorvaus
1.5 Yhteistyökumppanit
Xxxxxxx, Xxxx. Sopimusasiantuntija, puusepänteollisuus, veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivel- linala. Puuliitto ry. Helsinki.
Xxxxxxxxx, Xxxxx. Sopimusasiantuntija, mekaaninen metsäteollisuus, bioteollisuus, bioenergiateolli- suuden palveluyritykset. Puuliitto ry. Helsinki.
2 TYÖEHTOSOPIMUS
Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseen. Lait, asetukset ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistason, joka tulee täyttyä. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavan, eli työntekijän suojelemiseksi. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajasta. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017, 15.) On kuitenkin muistettava, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 §:n kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräykset. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksella.
Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto.
Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.)
Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä.
Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta.
Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona
ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1.)
Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään.
Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141.)
2.1 Yleissitova työehtosopimus
Työehtosopimus on yleissitova, mikäli se on valtakunnallinen sekä asianomaisella alalla edustavana pidetty (Työsopimuslaki 2:7 §). Elinkeinoelämän keskusliiton (Elinkeinoelämän keskusliitto, työehto- sopimukset) mukaan työehtosopimus on yleissitova, mikäli sen allekirjoittaneiden työnantajien pal- veluksessa on noin puolet alan työntekijöistä.
Yleissitovasta työehtosopimuksesta aiheutuu velvoitteita ainoastaan työnantajille. Työntekijät puo- lestaan saavat yleissitovan työehtosopimuksella sovittuja oikeuksia. Työsopimuksella voidaan sopia työntekijälle työehtosopimusta parempia ehtoja työsuhteessa. (Paanetoja 2017, 150–151.) Kuitenkin työsuhteen aikana tulee ottaa huomioon muutokset työehtosopimuksissa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työsopimuksella on työsuhteen alussa sovittu tuntipalkaksi 12,00 €. Työehtosopimuksen mu- kaisen tuntipalkan ollessa 11,90 €. Myöhemmin solmittavalla työehtosopimuksella sovitaan vastaa- vasta työstä tuntipalkaksi 12,20 €, niin tuolloin työehtosopimuksen määräämä palkka 12,20 € on se, joka työstä kuuluu maksaa.
Paanetojan (Paanetoja 2017, 149) mukaan yleissitova työehtosopimus on väline, jolla pyritään tur- vaamaan villien, eli työnantajajärjestöön järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdot. Lisäksi yleissitovalla työehtosopimuksella on toinen tavoite, toimia epäterveen kilpailun estäjänä. Villi työnantaja ei voi sopia työntekijän kanssa esimer- kiksi palkkoja yleissitovaa työehtosopimusta alemmalle tasolle, ja saada sitä kautta kilpailuetua itsel- leen. Vaikka työnantaja ei olisi järjestäytynyt, niin silti sen on noudatettava alalle sovittua yleissito- vaa työehtosopimusta. (Paanetoja 2017, 149.)
Työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi viranomaismenettelyllä, mikäli yleissitovuuden vaatimuk- set täyttyvät. Xxxxxxxxxxxx, joka vahvistaa yleissitovuuden, on sosiaali- ja terveysministeriön alai- nen työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Työehtosopimusta ei siis lähtökohtai- sesti sovita yleissitovaksi, vaan sen arvioi ko. lautakunta vasta sopimuksen tekemisen jälkeen. Yleis- sitovuuden voimassaolo on sama, kuin vahvistamislautakunnan päätöksen. Mikäli ilmenee tyytymät- tömyyttä vahvistamislautakunnan päätökseen, voi siitä valittaa työtuomioistuimeen. (Paanetoja 2017, 149 – 150.)
Yleissitovat työehtosopimukset on toimitettava julkaistavaksi vahvistamisen jälkeen yleiseen tieto- verkkoon yleissitovien työehtosopimusten luetteloon suomen- ja ruotsinkielisinä (Laki työehtosopi- muksen yleissitovuuden vahvistamisesta 14 §). Käytännössä tämä tarkoittaa finlex.fi-sivustoa.
Työehtosopimusta joka ei ole yleissitova, sanotaan normaalisitovaksi. Työnantajat ovat velvoitettuja noudattamaan normaalisitovaa työehtosopimusta, mikäli kuuluvat sopimuksen solmineeseen työnan- tajaliittoon tai sen vuoksi, että sopimus on tehty yrityskohtaisena (xxx.xx). Normaalisitovat työehto- sopimukset ovat niiden tahojen välisiä, ketkä ovat sopimuksen tehneet ja allekirjoittaneet ne, tai kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön (Xxxxxxxxx.xx, Työnantajan Abc).
2.2 Työehtosopimuksen valinta
Työpaikalla sovellettava työehtosopimus valitaan ensisijaisesti työnantajan järjestäytymisen mukaan. Mikäli työnantaja on järjestäytynyt ja kuuluu työnantajaliittoon, noudatetaan kyseisen liiton solmimia työehtosopimuksia (Huhta 2017, 40). Xxxxxxxxx yhdistymisvapaus (Suomen perustuslaki 1999, 2:13
§) antaa oikeuden sekä työnantajalle, että työntekijälle kuulua tai olla kuulumatta mihinkään liittoon. Tästä huolimatta kuitenkin myös järjestäytymättömien työnantajien velvoite on noudattaa alalle yleissitoviksi julistettuja työehtosopimuksia (Huhta 2017, 40).
Mikäli työpaikalla on vuokrattuja työntekijöitä, heidän työsuhteissa sovelletaan työnantajan järjes- täytymisen tai yleissitovuuden mukaan määräytyvää työehtosopimusta. Mikäli työehtosopimusta ei ole, vuokratyöntekijän työsuhteessa on sovellettava käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. (Huhta 2017, 41.)
3 PUULIITTO
Puuliitto toimii etujärjestönä mekaaninen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, veneenrakennusteollisuuden ja maatalousalojen työntekijöille. Liittoon kuuluu 34 000 jäsentä.
Liiton sopimia työehtosopimuksia on 14:
• Mekaaninen metsäteollisuus
• Bioteollisuus
• Bioenergiateollisuuden palveluyritykset
• Puusepänteollisuus
• Veneenrakennusteollisuus
• Harja- ja sivellinalat
• Metsäala
• Metsäkoneala
• Taimitarha-ala
• Turvetuotantoala
• Maaseutuelinkeinot
• Viherala
• Turkistuotantoala
• Marjanpoiminnan työehdot
( Puuliitto, Puuliitto pähkinänkuoressa.)
3.1 Organisaatio ja päätöksenteko
Puuliiton toiminnan perustana on jäsendemokratia. Puuliiton alaisten työpaikkojen työntekijät liitty- vät alueen ammattiosastoon jäseniksi. Ammattiosastot ovat puolestaan jäseniä Puuliitossa. Valtuus- ton, joka on Puuliiton korkein päättävä toimielin, toimikausi on viisi vuotta. Valtuustossa on varsinai- sia jäseniä 41, ja heidät on valittu tehtäväänsä postitse tehtävällä liittoäänestyksellä. Valtuusto päät- tää muun muassa liiton toiminnan ja periaatteiden linjaamisesta sekä liiton puheenjohtajien, varsi- naisen sekä vara, ja hallituksen valinnasta. Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 13 jäsentä muodostavat hallituksen. Xxxxxxxxxxx vastuulla on talous ja edunvalvonnan sekä järjestötoiminnan ohjaus.
Edunvalvontatyön valmistelua tekee käytännössä sopimusalojen johtokunnat ja neuvottelukunnat, jotka koostuvat liiton aktiivijäsenistä.
Puuliittoon kuuluu työpaikka-, alue-, ja ammattialakohtaisia ammattiosastoja, joita on 200. Ammatti- osaston tehtävänä on toimialueellaan työ- ja palkkaehtojen ja yleisten taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantaminen jäsenilleen. (Puuliitto, organisaatio.)
3.2 Alueellinen toiminta
Puuliiton toiminta jakautuu kolmeen maatieteelliseen toiminta-alueeseen. Näissä toimii yhteensä kahdeksan aluetoimistoa. Itäinen toiminta-alue kattaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Kymen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat. Itäisen toiminta-alueen aluetoi- mistot sijaitsevat Mikkelissä, Kuopiossa ja Helsingissä. Läntinen toiminta-alue käsittää Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Läntisen alueen aluetoimistot ovat Tampereella, Jyväskylässä, Porissa ja Vaasassa. Pohjoisen toi- minta-alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat, aluetoimistot sijaitse- vat Oulussa ja Rovaniemellä.
Missään aluetoimistolla ei ole jatkuvaa päivystystä, vaan aluetoimitsijoihin saan yhteyden esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Aluetoimitsijoita on yhteensä yhdeksän. Aluetoimitsijoiden työhön kuu- luu mm. työpaikkojen edunvalvonta, työlainsäädäntöön liittyvä neuvonta ja tulkinta, työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toiminnan tukeminen, alueen työpaikkakäynnit, koulu- tusten ja jäsentapahtumien suunnittelu, neuvonta, jäsenhankinta, työskentely liiton sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja tiedottaminen alueella. (Puuliitto, aluepalvelut.)
3.3 Puuliiton tulevaisuus
Puuliiton toiminta päättyy itsenäisenä ammattiliittona vuoden 2017 lopussa. Toukokuussa 2017 teh- tyjen päätösten pohjalta Puuliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto ja Metalliliitto yhdistyvät vuoden 2018 alusta alkaen Teollisuusliitoksi. Jäseniä Teollisuusliitossa tulee olemaan yli 220 000. (Puuliitto, teollisuusliitto.)
4 PUULIITTO, MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
Puuliitolla on useita sopimusaloja. Tämän opinnäytetyön tutkimuksen kohteena on nimenomaan me- kaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus. Nykyinen työehtosopimuskausi on voimassa 30.11.2017 asti ja on yhden vuoden mittainen. Sopijaosapuolet nykyiselle sopimukselle ovat Metsä- teollisuus ry ja Puuliitto ry (TES 2016, 1).
Seuraavissa tämän luvun kohdissa on esitelty Puuliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopi- muksen ne kohdat, joilla on vaikutusta vastauksien löytymiseen opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Teollisuudessa työaika määritellään tarpeen mukaan. Vuorotyöllä pyritään optimoimaan muun mu- assa henkilöstöresurssit ja koneiden käyttöaste, jotta päästään kustannustehokkaaseen toimintaan. Lisäksi on toki monia muitakin osa-alueita, mitkä vaikuttavat kustannustehokkuuteen, mutta opin- näytetyön aihe on rajattu koskemaan vain vuorotyötä.
Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä vuoden 2014 palkkatilaston mukaan noin 15 % tekee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Tämä vaikuttaa sinänsä erikoiselta, koska investoinnit eivät ole tuolloin tehokkaassa käytössä. Metsäteollisuus ry perustelee toimintatavan sillä, että sunnuntaityöstä maksettava korotus tekee sunnuntaityöstä kannattamatonta. (Metsäteollisuus ry, 2016, 3.)
Saha- ja levyteollisuuden työntekijöiden työaikamuodot
3 %
15 %
24 %
32 %
28 %
Keskeytymätön kolmivuorotyö Keskeytyvä kolmivuorotyö Kaksivuorotyö
Päivätyö Muut
Sunnuntaityön kannattamattomuuteen palaan tutkimuksen tuloksissa.
4.1.1 Työaikamuodot
Työaikamuotoina mekaanisessa metsäteollisuudessa käytetään pääasiassa kuutta erilaista työaika- muotomallia ja niiden variaatioita. Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 1) esitellään eri työaikamuo- tojen työskentelypäivät, työvuorot ja säännöllisen päivittäisen, viikoittaisen sekä vuosittaisen työ- ajan.
TAULUKKO 1 Erilaiset työaikamuodot (Metsäteollisuus ry ym. Työaikaopas.)
Työaikamuodot | ||||||
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM 36 | TAM 37 | |
Työskentelypäivät | ma–pe | ma–pe | ma–la | ma–pe | ma–la | ma–su |
Työvuorot | aamu tai päivä | aamu ja ilta | aamu ja ilta | aamu, ilta ja yö | aamu, ilta ja yö | aamu, ilta ja yö |
Säännöllinen työaika 2017 | ||||||
Päivässä | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Viikossa | 40 | 40 | 40 | |||
Keskimääräinen työaika 2017 | ||||||
Viikossa | 36,7 | 36,7 | 36,7 | 37,1 | 37,1 | 35,5 |
Vuodessa | 1732 | 1732 | 1656 | |||
Säännöllisen työajan ollessa 40 tuntia viikossa, työaikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa. Lisäedel- lytyksenä työajan lyhentämiselle on, että työntekijällä enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä. Kyseiset päivät vähentävät vuotuista lyhennysaikaa. (TES 2016, 7.)
Keskimääräistä työaikaa tarkastellessa yksi- ja kaksivuorotyössä tarkastelujaksona käytetään 6 viikon mittaista ajanjaksoa (TES 2016, 7). Kolmivuorotyössä työaika tasataan viikoittaiseen keskimääräi- seen tuntimäärään laatimalla työvuorokaavio enintään vuodeksi. Keskimäärin vuosittainen työaika on 1732 tuntia, mikäli työntekijä on ollut työsuhteessa täyden lomanmääräytymisvuoden, eli hänellä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Lisäksi keskimääräiseen vuosityöaikaan vaikuttaa loppiaisen sijoittu- minen kalenterissa. Mikäli loppiainen on lauantaina tai sunnuntaina, säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on tuolloin 1740 tuntia. Mikäli on tarpeen laskea keskimääräinen vuosityöaika vuotta lyhemmälle jaksolle, lasketaan jaksoon sisältyvien viikkojen määrä ja kerrotaan se 37,1:lla. (TES 2016, 7.)
4.1.2 Yksi- ja kaksivuorotyö
Yksi-ja kaksivuorotyössä työskennellään joko jatkuvassa aamu- tai päivävuorossa tai kaksivuoro- työssä myös iltavuorossa. Yksi- ja kaksivuorotyössä pääasiassa käytettävät työaikamuodot ovat TAM 15, TAM 25 ja TAM 26.
TAM 15 työaikamuotona tarkoittaa, että töitä tehdään yhdessä, yleensä aamu- tai päivävuorossa maanantaista perjantaihin. TAM 25 puolestaan tarkoittaa töitä tehtävän kahdessa, yleensä aamu- ja iltavuoroissa viitenä päivänä viikossa. TAM 26 työaikamuodossa työskennellessä työskennellään kah- dessa vuorossa, kuutena päivänä viikossa, yleensä maanantaista lauantaihin. (Metsäteollisuus ry ym. Työaikaopas 16–21.)
4.1.3 Keskeytyvä kolmivuorotyö
Keskeytyvän kolmivuorotyön työaikamuotoja ovat TAM 35 ja TAM 36. Useimmiten työt keskeytetään sunnuntaiksi, koska se on taloudellisesti kannattavin päivä keskeyttää työskentely sunnuntaikorotus- ten vuoksi.
Kolmivuorotyötä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina. Pääsääntöisesti aamuvuoro alkaa klo 6.00 aamulla, iltavuoro klo 14.00 ja yövuoro klo 22.00. Työaikalaki määrittää vuorokauden vaihtuvan ka- lenterivuorokausittain (Työaikalaki 3:16 §), mutta Puuliiton työehtosopimuksen alaisilla työpaikoilla vuorokausi on sovittu vaihtuvaksi aamulla klo 6.00.
4.1.4 Keskeytymätön kolmivuorotyö
4.1.5 Vuosittaista työaikaa lyhentävät päivät yksi- ja kaksivuorotyössä
Työehtosopimus ei määrittele kolmivuorotyöhön työajan lyhennysvapaita. Työvuorokaavioita suunni- tellessa otetaan huomioon kolmivuorotyöhön määritelty alhaisempi vuosityöaika.
4.1.6 Työajan lyhentämiskorvaus ja -vapaa
Työajan lyhentämiskorvaus on työajan lyhentämisvapaasta, tutummin pekkasista, xxxxxxxxxx xxx- xxxx. Mikäli työntekijän säännöllinen työehtosopimuksen mukainen työaika on työaikalain mukainen viikossa 40 tuntia tai vuorokaudessa 8 tuntia, niin tällöin joillakin sopimusaloilla kertyy palkallista vapaa-aikaa. Pekkaspäiviä kertyy Puuliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen alai- sissa työsuhteissa yksi- ja kaksivuorotyössä 100 tuntia vuodessa. Kolmivuorotyössä ei siis ole työ- ajanlyhennyspäiviä.
Pekkaspäivät eivät ole lainsäädännön tuntema käsite, vaan ne ovat osa työehtosopimuksia ja työpai- koilla noudatettua käytäntöä (KAUPPALEHTI, 4.6.2015).
Eri työaikamuodoissa kertyy työajanlyhennyskorvausta eri tavoin. Alla olevassa taulukossa (TAU- LUKKO 2) on eri työaikamuotojen mukaan kertyvät työajanlyhennysprosentit. Korvaus lasketaan työntekijän keskituntiansiosta ja se maksetaan palkkakausittain normaalin palkanmaksun yhtey- dessä, jollei paikallisesti ole muuta sovittu (TES 2016, 7, 8). Paikallisia sopimustapoja voi olla esi- merkiksi ns. pekkassaldon kerääminen, josta maksetaan työntekijän pitäessä työajanlyhennysvapaa- päivän, hänelle esimerkiksi keskituntiansion mukainen tuntipalkka.
TAULUKKO 2 Työajanlyhentämiskorvausprosentit. Puuliitto, Mekaaninen metsäteollisuus
Työajan lyhentämiskorvaukset | |
Yksi- ja kaksivuorotyössä | 4,7 % |
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä | 6,6 % |
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä | 13,6 % |
Työajanlyhennyskorvauksessa on siis melko huomattava, jopa 8,9 prosenttiyksikön ero eri työaika- muotojen välillä.
4.1.7 Työajan pidentäminen
Helmikuussa 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen mukaisesti työaikaa pidennetään yksi- ja kaksi- vuorotyössä 24 tunnilla. Kolmivuorotyön vuosityöaikaan on työehtosopimuksessa otettu huomioon vuosityöajan pidennys. Pidennys toteutetaan säännöllisenä työaikana, paikallisesti sopien. Paikalli- sesti on ohjeistettu sopimaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla
• Arkipyhäviikolla olevan lauantain muuttaminen säännöllisiksi työpäiviksi
• Vähentämällä työajanlyhennysvapaita
Opinnäytetyön työvuorokaavioissa on toteutettu työajanlyhennykset arkipyhäviikoilla. Tästä lisää kohdassa 4.2.8. Osa-aikaisilla työntekijöillä työaikaa pidennetään suhteessa kokoaikasen työntekijän työaikaan. (TES 2016, 8.)
Työehtosopimus määrittelee erikseen seisokkiajat, jolloin tuotantolaitos pysäytetään, jollei paikalli- sesti muuta sovita. Poikkeuksena kuitenkin voimalaitokset, höyrykattilahuoneet ja niihin verrattavat osastot, joissa keskeytymätön käynti on teknisistä syistä välttämätöntä. Seisokkiajat ovat seuraavat:
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
• Pääsiäisenä alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6 kahdentoista työvuoron ajaksi
• Juhannusaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi
• Jouluaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi
Käytännössä pääsiäisenä kaksitoista työvuoroa tarkoittaa seisokin alkamista pitkäperjantain aamuna klo 6.00, seuraavan kerran työt aloitetaan pääsiäisen jälkeen tiistaina klo 6.00. Juhannusseisokki alkaa perjantaina aamulla klo 6.00 ja tuotantolaitos käynnistyy uudelleen maanantaina klo 6.00. Sa- moin jouluna, aattona 24.12. työt keskeytetään aamulla klo 6.00. Seuraavan kerran työskennellään seisokin jälkeen 27.12. klo 6.00 alkaen.
Edellä mainittujen seisokkiaikojen lisäksi keskeytyvissä vuorokäynneissä seisokkiaikaa ovat seuraa- vat:
• Uutena vuotena alkaen uudenvuoden aattona, vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivä- työssä saannollisen työajan jälkeen viiden työvuoron ajaksi
• Vappuna alkaen vapunaattona vuorotyössä, ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännölli- sen työajan jälkeen viiden työvuoron ajaksi
Helluntaina klo 6.00 alkaen kolmen työvuoron ajaksi
Normaalissa kolmevuorokäynnissä työt seisautetaan siis uuden vuoden aattona klo 14.00, jatkuak- seen jälleen 2.1. aamuvuorolla klo 6.00. Vappuna samalla tavoin kuin uutena vuotena ja helluntaina työt seisahtuu helluntaiaamuna klo 6.00 ja jatkuu seuraavana päivänä jälleen klo 6.00. Jos kuitenkin seisokkiajalla työskennellään, niin tältä ajalta tulee maksaa 200 % korotettu palkka. (TES 2016, 13– 14.)
4.1.9 Paikallisesti sovittavia työaikaan liittyviä asioita
Työehtosopimus antaa mahdollisuuden paikalliselle sopimiselle esimerkiksi joustavien työaikajärjes- telyjen suhteen, keskimäärisestä säännöllisestä työajasta ja työaikapankista (TES 2016, 9–10). Näi- hin ei kuitenkaan tässä työssä syvennytä, koska ne ovat nimensä mukaisesti paikallisesti sovittavia asioita.
4.1.10Yleiset työaikamääräykset
Työaikalaki määrää monista työaikaan liittyvistä yleisistä asioista. Työehtosopimuksella määritellään kuitenkin lisäksi nimenomaan mekaaniseen metsäteollisuuteen soveltuvia työaikaan liittyviä mää- räyksiä ja parannuksia työntekijöiden hyväksi lakiin verrattuna. Tällaisia työehtosopimuksella sovit- tuja asioita on esimerkiksi työn tauottaminen.
Työstä maksettava palkka määrittyy työn vaativuuden mukaan. Työehtosopimuksessa on määritelty kolme erillistä työnvaativuusryhmää. Vaativuusryhmän määrittelyyn vaikuttaa työn vaatima oppimis- aika, työn edellyttämä vastuu, työn aiheuttama kuormitus ja työolosuhteet. Lisäksi voidaan paikalli- sesti sopia muista vaativuustekijöistä.
• Työnvaativuusryhmä A, johon kuuluu palkkaryhmät 1 ja 2. Työ vaatii lyhyehköä käytännön kokemusta ja on normaalia vastuuta edellyttävää työtä
• Työnvaativuusryhmä B, johon kuuluu palkkaryhmät 3 ja 4. Työ vaatii normaalia ammattitai- toa, on melkoista vastuuta edellyttävää normaalilla kuormituksella. Voi olla työnvaativuus- ryhmä A:n mukaista työtä kuormitukseltaan raskaana
• Työnvaativuusryhmä C, johon kuuluu palkkaryhmät 5 ja 6. Työ vaatii monipuolista ja hyvää ammattitaitoa sekä on merkittävää vastuuta edellyttävää työtä kuormitukseltaan normaa- lina. Voi olla myös työnvaativuusryhmä B:n mukainen työ kuormitukseltaan raskaana
Työlle määritellään oikea palkkaryhmä vertailemalla keskenään työnvaativuusryhmiin kuuluvien teh- täviä. (TES 2016, 15.)
Työnvaativuusryhmät on jaettu palkkaryhmiin. Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 3) on esitetty eri palkkaryhmien työkohtaiset tuntipalkat, senttiä/tunti.
TAULUKKO 3 Työkohtaiset aikapalkat työnvaativuus- ja palkkaryhmittäin (TES 2016, 16).
Työkohtaiset aikapalkat
Työnvaativuusryhmä | A | B | C | |||||||
Palkkaryhmä | Pr 1 | Pr 2 | Pr 3 | Pr 4 | Pr 5 | Pr 5a | Pr 5b | Pr 6 | Pr 6a | Pr 6b |
Xxxxxx senttiä/tunti | 832 | 878 | 928 | 980 | 1045 | 1178 | 1228 | 1111 | 1254 | 1309 |
Palkkaryhmärakennetta voidaan muuttaa paikallisesti sopimalla. Tällöin kuitenkin tulee alimman palkkaryhmän olla työehtosopimuksen palkkaryhmä 1 palkan mukainen. Samoin korkeimman palk- karyhmän on oltava palkkaryhmä 6:n mukainen (TES 2016, 15, 16).
4.2.1 Henkilökohtainen palkanosa
Taulukkopalkkojen lisäksi maksetaan henkilökohtaisteen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa. Työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan paikallisesti ja arvioinnin suorit- taa työnantajan edustaja. Henkilökohtainen palkanosa on työehtosopimuksen mukaan 1–16 %, pai- kallisesti voidaan sopia toisin. Uudelle työntekijälle määritellään 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai koeajan päättyessä henkilökohtainen palkanosa. Alalle soveltuva ammattitutkinto tulee ottaa huomioon palkanosaa määritellessä. (TES 2016, 17.)
Tässä opinnäytetyössä ei oteta huomioon henkilökohtaista palkanosaa, koska se on jokaiselle työn- tekijälle erikseen määriteltävän prosentin mukaan maksettava ja opinnäytetyön pohjana käytetään suoraan työehtosopimuksen taulukkopalkkoja ja sen mukaisia lisiä.
4.2.2 Suorituspalkat
Työntekijän niin halutessa ja työn laadun se salliessa on annettava työntekijälle mahdollisuus tehdä työtä suoritus- eli urakkapalkalla. Mikäli työtä tehdään suoritusperusteisesti, tavoiteansion tulee olla vähintään 17 % enemmän kuin kyseessä olevan työn työkohtainen aikapalkka. Työntekijän opetel- lessa uutta suorituspalkalla tehtävää työtä, voidaan opetteluaikana työstä maksaa tuntipalkka, joka
on määritelty tietyksi ennalta sovituksi ajaksi. Urakkatyötä tehtäessä on kuitenkin takuupalkkana työn palkkaryhmän mukainen aikapalkka. Mikäli jokin työ- tai tuotantomenetelmissä muuttuu, tulee työnvaativuus ja henkilökohtainen palkanosa määritellä uudestaan. Samalla aiemmin sovittu urakka- hinnoittelu muuttuneessa työssä lakkaa olemasta. Mikäli suorituspalkkatyön ehdoista ei päästä sopi- mukseen, työ tehdään aina työkohtaisella aikapalkalla. Suorituspalkoiksi ei lueta tulos-, voitto- tai kannustepalkkioita. (TES 2016, 17).
Suorituspalkkoja ei oteta huomioon opinnäytetyössä, koska tämä on täysin paikallisesti sovittava palkkausmalli.
4.2.3 Keskituntiansio
Keskituntiansion mukaan maksetaan palkkaa esimerkiksi, jos normaalisti urakkapalkalla työskentele- vän työntekijän työ keskeytyy ilman omaa syytä ja keskeytymisen ajaksi hänet siirretään tilapäisesti muuhun työhön, jota normaalisti suoritetaan tuntipalkalla. Tällöin työntekijälle maksetaan aiemman työn keskituntipalkasta 85 %, kuitenkin vähintään aiemman työn mukainen työkohtainen tunti- palkka. (TES 2016, 18). Lisäksi muun muassa hälytysrahaa, viikkovapaan korvausta ja arkipyhäkor- vausta maksettaessa käytetään laskennassa myös keskituntiansiota (TES 2016, 20–21).
Keskituntiansiota laskettaessa otetaan huomioon vuoro- ja olosuhdelisät. Yli-, lauantai-, eikä sun- nuntaityökorvauksia eikä työajanlyhentämiskorvauksia oteta huomioon keskituntiansiota lasketta- essa. (TES 2016, 8, 16, 20.)
Tässä opinnäytetyössä keskituntiansiota on käytetty arkipyhien palkan määrittelyssä.
4.2.4 Siirto- ja hukka-ajan palkka
Mikäli työntekijä siirtyy aikapalkatusta työstä urakkapalkattuun työhön, tai urakkapalkatusta työstä toiseen urakkapalkattuun työhön, hänelle maksetaan heti siirtymisen alusta alkaen uuden, urakka- hinnoittelun mukainen palkka. Jos aikapalkalla työskentelevä joutuu siirtymään alemmin palkattuun työhön ilman omaa syytä, hänelle maksetaan siirron aikaisen palkkakauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä aiemman tuntipalkan mukainen palkka. Jos vastaava tilanne tule eteen urakka- työtä tekevällä, ja hänet siirretään tuntityönä suoritettavaan työhön, hänelle maksetaan kaksi viik- koa tuntipalkka, joka on 85 % hänen aikaisemmassa työssä saamastaan keskituntiansiosta. Palkan tulee olla kuitenkin vähintään aiemman työn mukainen työkohtainen palkka.
Hukka-aikana puhutaan ajasta, joka tulee koneiden seisoessa työntekijästä riippumattomasta syystä tai konehäiriön vuoksi, yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuutin ajan. Tällöin työntekijälle maksetaan hukka-ajan korvauksena keskeytyksen ajalta, mutta enintään työvuoron loppuun saakka tuntipalkka, joka on 85 % työntekijän keskituntipalkasta, mutta vähintään kuitenkin työkohtainen aikapalkka.
Hukka-aikaan ei kuulu urakkahinnoitteluun kuuluvat työtehtävät ja työntekijä on velvollinen teke- mään muuta hänelle osoitettua työtä hukka-aikana. (TES 2016, 17.)
4.2.5 Ylityökorvaukset
Työtekijän työskennellessä normaalin työvuorokaavioon merkityn työajan ulkopuolella, tästä tulee maksaa myös palkka ja ylityökorvaus, mikäli ylityön rajat täyttyvät. Mikäli viikoittainen työaika ylit- tyy, niin kahdeksalta ensimmäiseltä ylitystunnilta maksetaan 50 % korotettu palkka. Jos ylityötä teh- dään enemmän kuin 8 tuntia viikon aikana, yli menevästä osasta maksetaan 100 % korotettu palkka, mikäli kyse ei ole seisokkiajaksi luettava aika. Yöllä, 22.00–6.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 % korotettu palkka (TES 2016, 18–19).
Esimerkki:
Työntekijän normaali työaikamuoto on TAM 35, eli hän työskentelee maanantaista perjantaihin 3- vuorotyössä. Hänen palkkaryhmänsä on 6, eli tuntipalkka on 11,11 € tunnilta. Äkillisen tarpeen vuoksi häntä kuitenkin pyydetään tulemaan myös lauantaina tekemään 10 tunnin työvuoro alkaen klo 6.00 ja päättyen 16.00. Pyyntö esitetään torstaina. Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 4) on laskelma, kuinka palkanlisä muodostuu tästä ylimääräisestä kymmenen tunnin työvuorosta työehto- sopimuksen mukaan.
TAULUKKO 4 Palkanlisä ylimääräisestä 10 tunnin työvuorosta työehtosopimuksen mukaan
Palkanlisä yhdestä ylimääräisestä 10 tunnin työvuorosta | |
10 tunnin työajan mukainen normaali tuntipalkka | 10 x 11,11 € = 111,10 € |
50 % korotettu palkka | 8x(50 % x 11,11 €) = 44,44 € |
100 % korotettu palkka | 2x11,11 € = 22,22 € |
Palkanlisä yhteensä | 177,76 € |
TAULUKKO 5 Palkanlisä ylimääräisestä työvuorosta työaikalain mukaan
Palkanlisä yhdestä ylimääräisestä 10 tunnin työvuorosta | |
10 tunnin työajan mukainen normaali tuntipalkka | 10x11,11 € = 111,10 € |
50 % korotettu palkka | 10x(50 %*11,11 €) = 55,55 € |
Palkanlisä yhteensä | 166,65 |
Vaikka opinnäytetyön pääasiallinen tarkoitus oli tutkia säännöllisen työajan mukaisia palkkaan vai- kuttavia tekijöitä, on kuitenkin syytä muistaa, että myös ylityökorvaukset on sovittu paremmiksi työ- ehtosopimuksella. Kuten tässä esimerkin tapauksessa, yhdestä kymmenen tunnin työvuorosta mak- settava korvaus on 6,7 % (11,11 €) parempi, kuin työaikalain määrittelemä korvaus.
Ylitöiden tekemisessä ja teettämisessä tulee kuitenkin muistaa ylityölle työaikalaissa määritelty enim- mäismäärä. Tämä on 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla. Kalenterivuotena kuitenkin enintään 250 tuntia. (Työaikalaki, 18 §.) Työehtosopimuksella tarkastelujakso on sovittu kalenterivuodeksi (TES 2016, 18).
4.2.6 Muut ylityöstä maksettavat korvaukset
Työehtosopimuksella on sovittu normaalin ylityökorvauksen lisäksi muita korvauksia, kuten hälytys- raha ja tilapäisen työn korvaus.
Mikäli työntekijä on ennättänyt poistua työpaikaltaan, ja hänet kutsutaan takaisin työhön, niin tästä maksetaan vähintään yhden tunnin työpalkka ja lisäksi ylityökorvaus, jos se on aiheellista. Silloin kun työntekijä kutsutaan työhön hänen vapaapäivänä ennen klo 21.00 tai työ alkaa säännöllisen työajan jälkeen, tällöin maksetaan erityinen hälytysraha, joka on kahden tunnin KTA:n mukainen palkka. Jos työ alkaa 21.00–6.00 välisenä aikana, hälytysraha on kolmen tunnin KTA:n mukainen palkka. (TES 2016, 19.)
Työnantajan ilmoitettaessa työntekijälle hänen säännöllisellä työajallaan, että hänen tulee työvuo- ronsa jälkeen, ennen seuraavan työvuoron alkua saapua töihin, on kyse tilapäisestä työstä ja siitä maksettavasta korvauksesta. Korvaus on työntekijän kahden tunnin KTA:n mukainen palkka. Kor- vausta ei kuitenkaan makseta, jos on kyseessä työntekijän säännönmukainen aloittamistyö tai työ- höntulokutsu on esitetty vähintään 24 tuntia ennen työn aloittamista. (TES 2016, 19.)
Työaikalain 31 § määrittelee työntekijälle viikoittaiseksi vapaa-ajaksi 35 tunnin mittaisen yhtenäisen vapaan. Mikäli kuitenkin on tilanne, että työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aika- naan, työaikalain 32 §:n mukaan, niin hänelle tulee korvata viikoittainen vapaa erillisellä korvauk- sella. Tämä korvaus on KTA:n mukainen peruspalkan lisäksi. (TES 2016, 20.)
4.2.7 Vuoro- sekä lauantaityölisät
Vuorotyöksi katsotaan työ, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja niiden tulee pisimmillään kol- men viikon mittaisin jaksoin muuttua (TES 2016, 13). Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopi- muksessa on määritelty maksettavaksi vuorotyöstä erilliset lisät.
Työaikalain 5 luvun 26§ mukaan yötyötä on työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana (Työ- aikalaki 1996). Tästä poiketen työehtosopimuksella on sovittu yövuorolisä maksettavaksi koko yö- vuoron ajalta, joka pääsääntöisesti on kello 22.00 – 6.00. Yövuorolisä on 189 senttiä/tunti. Iltavuo- rosta maksettava lisä on 102 senttiä tunnilta ja se maksetaan koko iltavuoron ajalta, sen alku- ja loppumisajasta riippumatta. Pääsääntöisesti kuitenkin työaika on iltavuorossa 14.00 – 22.00. Mikäli lauantaisin työskennellään säännöllisesti työvuorokaavioon merkittyjen vuorojen mukaisesti, niin lau- antaivuoroista maksetaan erillinen lauantailisä, joka on 174 senttiä tunnilta. (TES 2016, 20.)
Arkipyhistä, jotka ovat muuna viikonpäivänä kuin lauantaina tai sunnuntaina, maksetaan työnteki- jälle 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Näitä päiviä ovat:
• Loppiainen 6.1. vuonna 2017 xxxxxxxxx
• Xxxxxxxxxxxxxx, vuonna 2017 14.4.
• Toinen pääsiäispäivä, vuonna 2017 17.4. maanantai
• Vapunpäivä 1.5. vuonna 2017 maanantai
• Helatorstai vuonna 2017 25.5.
• Juhannusaatto vuonna 2017 23.6. perjantai
• 1. joulupäivä, 25.12. vuonna 2017 maanantai
• 2. joulupäivä, 26.12. vuonna 2017 tiistai
Edellytys arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijä on ollut työvuorokaavion mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arki- pyhäkorvauksen maksamisen määrittelyssä otetaan huomioon työvuorokaavion mukaiset työpäivät. Mikäli henkilö on ollut luvattomasti poissa työstä arkipyhää ennen ja jälkeen, hän menettää arkipy- häkorvauksen. (TES 2016, 20.)
Itsenäisyyspäivälaki määrittelee joulukuun kuudennen päivän vapaapäiväksi, mikäli se on arkipäivä. Itsenäisyyspäivältä kuitenkin on maksettava täyttä työpäivää vastaava palkka. Mikäli kuitenkin itse- näisyyspäivänä työskennellään, niin työntekijälle on maksettava korotettu palkka, kuten sunnuntai- työstä maksetaan. (Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä, 1–4 §.)
Arkipyhäviikon vapaiden sijoittelusta on sovittu työehtosopimuksella siten, että pääsääntöisesti, mi- käli tuotannon tekniset syyt ei muuta vaadi, arkipyhäviikon lauantai on vapaapäivä. Nämä vapaapäi- vät voidaan kuitenkin muuttaa säännöllisiksi työpäiviksi työajan pidentämisestä sovitun mukaisesti. Käytännössä siis voidaan sopia esimerkiksi, että työajanpidennyspäivät, joita tulee olla kolme, teh- dään arkipyhäviikoilla lauantaisin. Opinnäytetyön työvuorokaavioissa yksi- ja kaksivuorokäynneissä työajanpidennyspäivät on toteutettu kyseisellä tavalla; vapun, helatorstain ja joulun jälkeisinä lauan- taina aamuvuoroina. (TES 2016, 12.)
4.2.9 Palvelusvuosilisä
TAULUKKO 6 Palvelusvuosilisän määräytyminen (TES 2016, 22.)
Palvelusvuosilisä | |
Työsuhteen kesto | Palvelusvuosilisän laskentakaava |
10 mutta ei 15 vuotta | 1,5 x Lkk x KTA |
15 mutta ei 20 vuotta | 3 x Lkk x KTA |
20 mutta ei 25 vuotta | 4,5 x Lkk x KTA |
Enemmän kuin 25 vuotta | 6 x Lkk x KTA |
Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | |
KTA = työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio, jota sovellettiin työntekijään 30.11 | |
Palvelusvuosilisä voi olla palvelusvuoisista ja palkkaryhmästä riippuen merkittävä. Pr 1 tuntipalkalla laskettuna 10–14 vuotta saman työnantajan palveluksessa työskennelleelle se on 149,76 €. Toisena ääripäänä Pr 6b tuntipalkalla, enemmän kuin 25 vuotta samalla työnantajalla työskennelleen palve- lusvuosilisä on 942,48 €. Palvelusvuosilisän työntekijäkohtaisesta suuresta vaihtelusta johtuen sitä ei oteta opinnäytetyön tuloksissa.
4.2.10 Muut korvaukset ja lisät
Mekaanisessa metsäteollisuudessa on yleinen tapa kouluttaa oppisopimuksella työntekijöitä yrityksen omiin tarpeisiin. Opinnäytetyön toteutusvaiheessa esimerkiksi UPM haki usealle vaneritehtaalle oppi- sopimuskoulutettavia koulutettavaksi. (UPM, työpaikat.) Saatuaan ammattitutkinnon suoritettua, tu- lee oppisopimuskoulutettavalle maksaa työehtosopimuksella sovittu ammattitutkintopalkkio. Palkkio kuuluu maksaa myös muuten, kuin oppisopimuksen kautta alansa ammatti- tai erikoisammattitutkin- non hankkineille. Tämä palkkio on ammattitutkinnosta 250 € ja erikoisammatittutkinnosta 350 €. (TES 2016, 20.)
Omien työvälineiden käytöstä on sovittu työehtosopimuksella puuseppien ja kirvesmiesten osalta korvaus. Korvauksena maksetaan neljännesvuosittain 25 tunnin palkan työstä maksettavan palkan lisäksi. (TES 2016, 24.)
Valtiollisissa tai kunnallisissa vaaleissa vaalilautakuntaan tai -toimikuntaan kuuluvalle työntekijälle maksetaan ansionmenetyskorvaus, mikäli lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työai- kanaan. (TES 2016, 24.)
Ensimmäistä kertaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan, valintatilaisuuteen tai näihin liittyvään lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys KTA:n mukaan niiltä työtun- neilta, jotka hän on joutunut olemaan poissa suunnitellun työvuorokaavion mukaisista työvuoroista. Reservin harjoituksiin osallistuvalle korvataan myös KTA:n mukaan, valtion maksamalla reserviläis- palkalla vähennettynä. (TES 2016, 24–25.)
Työehtosopimuksilla sovitaan myös muuhun kuin suoraan ansiotasoon vaikuttavista työsuhteen eh- doista. Näistä puhutaan työehtosopimuksessa sosiaalisina määräyksinä.
4.3.1 Sairausajan palkka
Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, mikäli hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työtään. Työsopimuslain mukaan työsuhteen jatkuttua vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Käytän- nössä siis kymmeneltä työpäivältä. Jos työntekijä sairastuu, ennekuin työsuhde on ollut voimassa kuukauden, hänellä on oikeus 50 prosenttiin palkastaan. Oikeuden sairausajan palkkaan menettää kuitenkin, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuu- della. Lisäksi työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. (Työsopimuslaki 2:11.)
Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevaan kohtaan on edellä mainittujen lain määräysten lisäksi sovittu työsopimuksen kestoon perustuvasta palkallisesta sairausajasta.
Palkkaa maksetaan sairausajalta ensimmäisen täyden poissaolopäivän alusta. Työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti ennen työkyvyttömyyden alkua:
1kk – 3 vuotta 28 kalenteripäivää
3 – 5 vuotta 35 kalenteripäivää
5 – 10 vuotta 42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää
Työntekijän sairastuessa ennen kuin työsuhde on kestänyt kuukauden, työnantaja maksaa 50 % palkasta. Palkanmaksu koskee niitä päiviä, jotka olisivat olleet työpäiviä työvuorokaavion mukaan. Palkanmaksuvelvoite on alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksimissaan kymmeneltä päi- vältä. (TES 2016, 25.)
Työehtosopimuksessa on joitain määritelmiä, jotka voivat estää oikeuden sairausajan palkkaan. Mi- käli työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman
• Tahallisesti
• Rikollisella toiminnallaan
• Kevytmielisellä elämällään
• Muulla törkeällä tuottamuksella sairausajan palkkaa ei makseta. (TES 2016, 26.)
4.3.2 Palkka lapsen sairastuessa
Työsopimuslaki määrittelee työntekijälle oikeuden saada tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastu- neen, alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään 4 työpäivää kerrallaan (Työsopimuslaki 4:6 §). Tämä on sovittu työehtosopimuksella palkalliseksi poissaoloksi.
4.3.3 Lääkärintarkastukset ja muut lyhytkestoiset palkalliset poissaolot
Edellä mainittujen lisäksi työehtosopimus määrittelee muita lyhytkestoisia poissaoloja palkallisiksi. Näitä ovat muun muassa
• lakisääteiset lääkärintarkastukset
• laboratorio- ja röntgentutkimukset
• raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
• äkillinen hammassairaus
• lääkärintarkastus työsuhteen alkaessa
• aiemmin todetun kroonisen sairauden edellyttämä lääkärintarkastus alan erikoislääkärillä
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys (TES 2016, 29–32.)
4.3.4 Vuosilomapalkka
TAULUKKO 7 Lomapalkkakerroin vuosilomapäivien mukaan
Lomapäivien lkm | Kerroin | Lomapäivien lkm | Kerroin | Lomapäivien lkm | Kerroin |
11 | 79,2 | 21 | 154,4 | ||
2 | 16,0 | 12 | 86,4 | 22 | 162,4 |
3 | 23,5 | 13 | 94,0 | 23 | 170,0 |
4 | 31,0 | 14 | 101,6 | 24 | 177,6 |
5 | 37,8 | 15 | 108,8 | 25 | 185,2 |
6 | 44,5 | 16 | 116,0 | 26 | 192,8 |
7 | 51,1 | 17 | 123,6 | 27 | 200,0 |
8 | 57,6 | 18 | 131,2 | 28 | 207,2 |
9 | 64,8 | 19 | 138,8 | 29 | 214,8 |
10 | 72,0 | 20 | 146,4 | 30 | 222,4 |
Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 jokaista lomapäivää kohden. Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut vähemmän kuin 8 tuntia, vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio luvulla, joka saa- daan, kertomalla edellä olevat kertoimet viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. (Lomapalkkasopimus 2005, 2§.)
5 VUOROTYÖN VAIKUTUS TYÖNTEKIJÄN ANSIOTASOON
Tämän opinnäytetyön valmistuessa toinen tutkimuskysymys ” Mikä on vuorotyön vaikutus vuosiansi- oihin?” sai selkeän vastauksen. Vastauksia on käsitelty prosentuaalisena muutoksena työaikamuo- dosta toiseen siirryttäessä sekä suoraan vuorolisien vaikutuksen kautta.
Kaavioissa on mukana, niiden selkeyden ja luettavuuden vuoksi, puolet palkkaryhmistä. Tuntipalkat, joita verrataan, ovat työehtosopimuksella määriteltyjä palkkoja. Monissa tuotantolaitoksissa on pai- kallisesti sovitut työkohtaiset palkat. Vertailtavana palkkaryhmänä on aina PR 6b, mikäli tekstissä ei erikseen muuta mainita.
5.1 Vuorotyön vaikutus palkkaan
Vuorotyön vaikutus työntekijän ansiotasoon on kiistaton. Tutkimuksessa vertailtiin eri työaikamuo- dosta toiseen siirryttäessä vuosiansioiden kokonaismuutosta. Lisäksi tuloksissa on erilliset laskelmat vuorolisien vaikutuksesta vuosiansioon palkkaryhmittäin ja työaikamuodoittain.
Tutkimuksessa oletettiin työntekijöiden tekevän työnsä säännöllisen työajan puitteissa. Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 8) on kunkin palkkaryhmän kokonaisvuosiansio eri työaikamuodoissa. Koko- naisvuosiansioon on huomioitu peruspalkka, mahdolliset vuorolisät, lauantailisät ja sunnuntaityölisät sekä työajanlyhennyskorvaus, arkipyhäkorvaus, loma-ajan palkka ja lomaraha. Vuosiansiot esitetään täysinä euroina.
TAULUKKO 8 Vuosiansio palkkaryhmittäin eri työaikamuodoissa
Kokonaisvuosiansiot 2017 | ||||||
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 1 | 18 453 € | 19 313 € | 19 949 € | 20 651 € | 21 048 € | 22 894 € |
PR 2 | 19 471 € | 20 331 € | 20 982 € | 21 690 € | 22 083 € | 24 038 € |
PR 3 | 20 577 € | 21 437 € | 22 105 € | 22 819 € | 23 208 € | 25 281 € |
PR 4 | 21 890 € | 22 756 € | 23 558 € | 24 228 € | 24 702 € | 27 539 € |
PR 5 | 23 339 € | 24 205 € | 25 031 € | 25 711 € | 26 178 € | 29 212 € |
PR 6 | 24 810 € | 25 676 € | 26 526 € | 27 216 € | 27 678 € | 30 911 € |
PR 5a | 26 303 € | 27 169 € | 28 044 € | 28 744 € | 29 200 € | 32 636 € |
PR 5b | 27 417 € | 28 283 € | 29 177 € | 29 884 € | 30 336 € | 33 923 € |
PR 6a | 27 996 € | 28 863 € | 29 766 € | 30 447 € | 30 927 € | 34 592 € |
PR 6b | 29 222 € | 30 088 € | 31 012 € | 31 732 € | 31 177 € | 35 008 € |
Palkkaryhmästä riippuen, prosentuaalinen vuosiansioiden muutos on erilainen. Tämä johtuu kiin- teistä ilta- ja lauantailisistä. Matalampien palkkaryhmien pienemmissä vuosiansiossa niiden suhteelli- nen osuus on suurempi, kuin korkeampien palkkaryhmien isommissa vuosiansioissa. Vuosiansioiden muutoksia on selkeämpi verrata prosentuaalisina ja kaavioiden avulla.
5.2 Vuosiansion muutokset prosentuaalisina työaikamuodosta toiseen siirryttäessä
Seuraavassa kaaviossa (KUVIO 2) on kokonaisvuosiansion vertailukohtana TAM 15. Kaaviossa TAM 15 kuvaa pelkästään aamu- ja päivävuoroa arkisin tekevän työntekijän ansioita. Tutkittavaan työ- vuorokaavioon on toteutettu työajanpidennykset kolmelle arkipyhäviikolle, lauantaisin tehtäväksi aa- muvuoroksi, kuten kappaleessa 4.2.8 on kerrottu työehtosopimuksella sovituksi. Nämä nostaa lauan- tailisän muodossa vuosiansioita. Lauantaityösta maksettava lisä vuositasolla on tällä järjestelyllä 41,76 €, joka on 0,1 % vuosiansiosta (
Vuorolisät, prosenttia vuosiansiosta
KUVIO 8 ja
KUVIO 9).
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | 0,0 % | 4,4 % | 7,8 % | 11,4 % | 13,4 % | 23,5 % |
PR 4 | 0,0 % | 4,0 % | 7,6 % | 10,7 % | 12,8 % | 25,8 % |
PR 6 | 0,0 % | 3,5 % | 6,9 % | 9,7 % | 11,6 % | 24,6 % |
PR 5a | 0,0 % | 3,3 % | 6,6 % | 9,3 % | 11,0 % | 24,1 % |
PR 6b | 0,0 % | 3,0 % | 6,1 % | 8,6 % | 10,1 % | 23,2 % |
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 15
30,0 %
25,0 %
20,0 %
15,0 %
10,0 %
5,0 %
0,0 %
Vuosiansion muutosprosentti
KUVIO 2 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 15
Seuraavassa (KUVIO 3) on kuvattu vuosiansion muutosprosentti työaikamuodossa TAM 25, joka tar- koittaa aamu- ja iltavuoroa arkipäivisin. Vuosiansion muutos on työaikamuodosta TAM 15 3,0 %, eli 860 euroa % (KUVIO 2), verrattuna työaikamuotoon TAM 15. Muutos koostuu iltavuorolisistä, koska tällöin työskennellään joka toinen viikko iltavuorossa ja joka toinen aamuvuorossa.
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 25
25,0 %
20,0 %
15,0 %
10,0 %
5,0 %
0,0 %
-5,0 %
-10,0 %
Vuosiansion muutosprosentti
Työnantajapuolen näkökulmasta tarkasteltuna voidaan todeta, että mikäli tuotantotarve on kohon- nut, työnantaja saa tuotannon käymään arkisin kahdessa vuorossa. Tällöin käyntiaika koneilla kak- sinkertaistuu, eli muunmuassa kone- ja tilainvestoinnit on huomattavasti tehokkaammassa käytössä.
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | -4,2 % | 0,0 % | 3,2 % | 6,7 % | 8,6 % | 18,2 % |
PR 4 | -3,8 % | 0,0 % | 3,5 % | 6,5 % | 8,5 % | 21,0 % |
PR 6 | -3,4 % | 0,0 % | 3,3 % | 6,0 % | 7,8 % | 20,4 % |
PR 5a | -3,2 % | 0,0 % | 3,2 % | 5,8 % | 7,5 % | 20,1 % |
PR 6b | -2,9 % | 0,0 % | 3,1 % | 5,5 % | 6,9 % | 19,7 % |
KUVIO 3 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 25
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 26
20,0 %
15,0 %
10,0 %
5,0 %
0,0 %
-5,0 %
-10,0 %
Vuosiansion muutosprosentti
Verrattaessa seuraavassa olevaa työaikamuotoa TAM 26 (KUVIO 4) edellisiin, on hyvä huomioida työaikamuodon vaikutus myös työntekijän vapaa-ajan muuttumiseen. Tässä työaikamuodossa lauan- tai on säännöllinen työpäivä ja tällöin maksettava lauantailisä korottaa vuosiansiota. Palkan nous- tessa työaikamuotoon TAM 25 verrattuna 3,1 %, vaikutus on samalla viikonloppuvapaiden vähene- minen huomattavasti. Työaikamuodoissa TAM 15 ja TAM 25 viikonloppu on aina vapaa, pois lukien sovitusti arkipyhäviikoille sijoitettuja lauantaivuoroja. Työaikaoppaan (Metsäteollisuus ry ym. Työai- kaopas, 18) mukaan toteutetussa vuorokaaviossa vuosilomien ulkopuolelle sijoittuu neljä vapaata viikonloppua. Lisäksi viikonloppuvapaita on mahdollista saada järjestettyä sijoittamalla työajanlyhen- nysvapaita lauantaiksi.
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | -7,2 % | -3,1 % | 0,0 % | 3,4 % | 5,2 % | 14,6 % |
PR 4 | -7,1 % | -3,4 % | 0,0 % | 2,8 % | 4,9 % | 16,9 % |
PR 6 | -6,5 % | -3,2 % | 0,0 % | 2,6 % | 4,3 % | 16,5 % |
PR 5a | -6,2 % | -3,1 % | 0,0 % | 2,5 % | 4,1 % | 16,4 % |
PR 6b | -5,8 % | -3,0 % | 0,0 % | 2,3 % | 3,8 % | 16,1 % |
KUVIO 4 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 26
Alla (KUVIO 5) on kuvattu muutokset vuosiansiossa, kun työtä tehdään myös yövuoroissa, mutta kuitenkin maanantaista perjantaihin. Samalla, kun TAM 26 käynnin lauantailisät jäävät pois, ne kor- vaantuvat yötyöstä maksettavalla vuorolisällä. Lisäksi vuosiansioon vaikuttaa työajanlyhennyskor- vaus. Joka on yksi- ja kaksivuorotyössä 4,7 %, mutta keskeytyvässä kolmivuorotyössä 6,6 % työstä maksettavan tuntipalkan lisäksi.
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | -10,2 % | -6,3 % | -3,3 % | 0,0 % | 1,8 % | 10,8 % |
PR 4 | -9,7 % | -6,1 % | -2,8 % | 0,0 % | 2,0 % | 13,7 % |
PR 6 | -8,8 % | -5,7 % | -2,5 % | 0,0 % | 1,7 % | 13,6 % |
PR 5a | -8,5 % | -5,5 % | -2,4 % | 0,0 % | 1,6 % | 13,5 % |
PR 6b | -7,9 % | -5,2 % | -2,3 % | 0,0 % | 1,4 % | 13,5 % |
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 35
15,0 %
10,0 %
5,0 %
0,0 %
-5,0 %
-10,0 %
-15,0 %
Vuosiansion muutosprosentti
KUVIO 5 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 35
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 36
15,0 %
10,0 %
5,0 %
0,0 %
-5,0 %
-10,0 %
-15,0 %
Akselin otsikko
Siirryttäessä viisipäiväisestä TAM 35 käynnistä kuusipäiväiseen TAM 36 käyntiin, vuosiansion muutos tulee lauantaityöstä maksettavasta vuorolisästä. Korkeammin palkatuissa palkkaryhmissä muutos on prosentuaalisesti tarkasteltuna pienempi, koska lauantailisä on kiinteä, euromääräinen, tuntipalkan lisäksi maksettava lisä.
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | -11,8 % | -7,9 % | -5,0 % | -1,8 % | 0,0 % | 8,9 % |
PR 4 | -11,4 % | -7,9 % | -4,6 % | -1,9 % | 0,0 % | 11,5 % |
PR 6 | -10,4 % | -7,2 % | -4,2 % | -1,7 % | 0,0 % | 11,7 % |
PR 5a | -9,9 % | -7,0 % | -4,0 % | -1,6 % | 0,0 % | 11,8 % |
PR 6b | -9,2 % | -6,5 % | -3,6 % | -1,4 % | 0,0 % | 11,9 % |
KUVIO 6 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 36
Työaikamuodosta TAM 36 siirryttäessä työaikamuotoon TAM 37 on vuosiansiossa suurin muutos. Siihen vaikuttaa sunnuntaityö, josta maksetaan sunnuntaikorvauksena 100 % korotettu palkka. Työ- aikaoppaan (Metsäteollisuus ry ym. Työaikaopas, 20) mukaan toteutetussa työvuorokaaviossa vuosi- lomien ulkopuolelle jäävänä aikana työskennellään 26 sunnuntaita. Ansiotason nousuun vaikuttaa
lisäksi työajanlyhennyskorvausprosentti, joka on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 13,6 % työstä maksettavan tuntipalkan lisäksi.
Vuosiansion muutosprosentti, vertailu TAM 37
0,0 %
-5,0 %
-10,0 %
-15,0 %
-20,0 %
-25,0 %
Vuosiansion muutosprosentti
Seuraavasta kuviosta (KUVIO 7) voidaan tarkastella ansiotason muutosta, mikäli siirrytään työaika- muodosta TAM 37 matalamman käyntiasteen työaikamuotoihin.
TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |
PR 2 | -19,0 % | -15,4 % | -12,7 % | -9,8 % | -8,1 % | 0,0 % |
PR 4 | -20,5 % | -17,4 % | -14,5 % | -12,0 % | -10,3 % | 0,0 % |
PR 6 | -19,7 % | -16,9 % | -14,2 % | -12,0 % | -10,5 % | 0,0 % |
PR 5a | -19,4 % | -16,8 % | -14,1 % | -11,9 % | -10,5 % | 0,0 % |
PR 6b | -18,8 % | -16,4 % | -13,9 % | -11,9 % | -10,6 % | 0,0 % |
KUVIO 7 Vuosiansioiden muutosprosentti, vertailukohtana TAM 37
Siirryttäessä jatkuvasta kolmivuorokäynnistä esimerkiksi maanantaista perjantaihin tehtävään kolmi- vuorokäyntiin, TAM 35, palkka pienenee 11,9 % vuodessa. On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa esimerkiksi perhesyistä työntekijän on hyvä saada viikonloput vapaiksi, mutta silloin on hyvä huomi- oida myös vuosiansion pieneneminen.
5.3 Vuorolisien vaikutus vuosiansioon
Vuorolisien suora vaikutus työntekijän palkkaan on myös huomattava. Vuorolisiin on tässä tutkimuk- sessa otettu huomioon ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettavat lisät. Vaikka työaikamuo- dossa TAM 15 ei varsinaisesti ole vuorolisällisiä työvuoroja, niin kuten työehtosopimuksen 7 § työ- ajan pidentämisestä on sovittu, kolme arkipyhäviikon lauantaita on otettu säännölliseen työaikaan mukaan. Tästä muodostuu TAM 15 käyntiaikaan vuorolisiä.
TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | ||
PR 2 | 42 € | 715 € | 1 295 € | 1 436 € | 1 901 € | 3 526 € |
PR 4 | 42 € | 715 € | 1 320 € | 1 436 € | 1 901 € | 3 738 € |
PR 6 | 42 € | 715 € | 1 351 € | 1 436 € | 1 901 € | 4 011 € |
PR 5a | 42 € | 715 € | 1 367 € | 1 436 € | 1 901 € | 4 150 € |
PR 6b | 42 € | 715 € | 1 399 € | 1 436 € | 1 901 € | 4 423 € |
Vuorolisät, euroa vuodessa
5 000 €
4 500 €
4 000 €
3 500 €
3 000 €
2 500 €
2 000 €
1 500 €
1 000 €
500 €
- €
Kuviosta (KUVIO 8) voi todeta, vuorolisien olevan melko huomattavat TAM 37 työaikamuodossa. Keskeytyvään kuusipäiväiseen kolmivuorokäyntiin (TAM 36) verrattuna ansiot nousevat 2 522 € vuo- dessa. Tähän vaikuttaa sunnuntaityöstä maksettava 100 % korotettu palkka. TAM 36 työaikamuo- dossa sunnuntait ovat vapaita, kun taas TAM 37 muodossa tässä työvuoromallissa 26 sunnuntaita on työpäiviä.
Vuorolisät, prosenttia vuosiansiosta
16,0 %
14,0 %
12,0 %
10,0 %
8,0 %
6,0 %
4,0 %
2,0 %
0,0 %
Seuraavassa kuviossa (KUVIO 9) esitellään vuorolisien osuus prosentteina vuosiansiosta.
TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | ||
PR 2 | 0,2 % | 3,5 % | 6,2 % | 6,6 % | 8,6 % | 14,7 % |
PR 4 | 0,2 % | 3,1 % | 5,6 % | 5,9 % | 7,7 % | 13,6 % |
PR 6 | 0,2 % | 2,8 % | 5,1 % | 5,3 % | 6,9 % | 13,0 % |
PR 5a | 0,2 % | 2,6 % | 4,9 % | 5,0 % | 6,5 % | 12,7 % |
PR 6b | 0,1 % | 2,4 % | 4,5 % | 4,5 % | 5,9 % | 9,6 % |
Työaikamuodon TAM 37 sunnuntaityö vaikuttaa vuorolisiin selkeästi myös tarkasteltuna vuorolisien osuutta kokonaisvuosiansiosta. Kokonaisvuosiansiota nostaa TAM 36 käynnistä TAM 37 käyntiin siir- ryttäessä vuorolisien lisäksi myös työajanlyhennyskorvausprosentin muutos 6,6 prosentista 13,6 pro- senttiin.
Vuorolisien ja muiden palkanosien määrän palkkaryhmittäin voi todeta liitteessä 2 olevista taulu- koista (TAULUKKO 18–TAULUKKO 27).
5.4 Henkilökohtaisten palkanosien vaikutus vuosiansioon
Tässä tutkimuksessa kaikki laskelmat on toteutettu työehtosopimuksen mukaisilla taulukkopalkoilla. Taulukkopalkan lisäksi tulee maksaa työsuhteen keston mukaan määrittyvä palvelusvuosilisä (TES 2016, 21), henkilökohtainen palkanosa (TES 2016, 16) ja mikäli työtä tehdään urakalla, niin tuolloin maksetaan suorituspalkkaa. Suorituspalkan tavoiteansion tulee ylittää vähintään 17 %:lla kyseisen työn aikapalkan (TES 2016, 16). Opinnäytetyön varsinainen tutkimuskohde oli tuottaa tietoa vuoro- työn vaikutuksista palkansaajan vuosiansioon, mutta on kuitenkin syytä nostaa esille näiden henkilö- kohtaisten palkanosien vaikutus.
Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 9) esimerkkinä on henkilö, joka työskentelee keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä. Xxxxxxxx on palkkaryhmän 6b mukainen ja hän on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yli 25 vuotta. Suorituspalkaksi on laskelmassa oletettu tavoiteansioksi 17
Henkilökohtaisten palkanosien vaikutus vuosiansioon TAM 37, Pr 6b, palvelusvuodet >25 | |
Kokonaisvuosiansio aikapalkalla laskettuna | 36 008 € |
Suorituspalkka 17 % (peruspalkasta 21 677 €) | 3 685 € |
Henkilökohtainen palkanosa 10 % (peruspalkasta 21 677 €) | 2 167 € |
Palvelusvuosilisä | 1 255 € |
Työajanlyhennyskorvauksen muutos | 966 € |
Arkipyhäkorvauksen muutos | 226 € |
Loma-ajan palkan muutos | 1 084 € |
Lomarahan muutos | 542 € |
Kokonaisvuosiansio henkilökohtaisilla palkanosilla yhteensä | 45 933 € |
Henkilökohtaisten palkanosien vaikutus kokonaispalkkaan | 9 925 € |
Henkilökohtaiset palkanosat vaikuttavat kokonaisvuosiansiota lisäävästi suoran vaikutuksen lisäksi myös välillisesti keskituntiansion mukaan laskettavien palkanosien kautta.
5.5 Sunnuntaityön kannattamattomuus
Metsäteollisuus ry:n mukaan esimerkiksi vaneritehtaita on kannattamatonta pitää käynnissä sunnun- taisin. Tähän syyksi Metsäteollisuus ry kertoo sunnuntaikorvausten kohtuuttomuuden (Metsäteolli- suus ry, 2016, 3). Tällä hetkellä, nykyisen työehtosopimuksen mukaan laskettuna ansiotason nousu on 6b palkkaryhmässä 11,5 % (TAULUKKO 16) siirryttäessä työaikamuodosta TAM 36 työaikamuo- toon TAM 37.
Tähän vaikuttaa työaikalain 33 §, joka määrää säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksettavaksi 100 % korotetun palkan ja lisäksi työehtosopimuksella sovittu työajanlyhennyskor- vausprosentti, joka on TAM 36 käynnissä 6,6 % ja TAM 37 käynnissä 13,6 %. Työaikalakiin ei voida työehtosopimusneuvotteluilla vaikuttaa. On kuitenkin huomioitava, työaikalain 40 §, joka antaa työn- antajien ja työntekijöiden valtakunnallisille yhdistyksille oikeuden sopia 33 § sisältö laista poik- keavaksi. Tosin uskon sellaisten neuvottelujen, joissa sopimisen kohteena on työehtosopimuksen sopiminen lakia huonommaksi työntekijän kannalta, olevan erittäin hankalia. Työehtosopimuksella voidaan vaikuttaa tässä asiassa pääasiassa työajanlyhennyskorvausprosenttiin.
Nykyinen ansiotason nousu on siis näiden kahden työaikamuodon, TAM 36 ja TAM 37, välillä 11,9 % palkkaryhmässä 6b (KUVIO 6). Mikäli tähän halutaan vaikuttaa, niin vaihtoehtona näkisin sen, mihin työehtosopimusneuvotteluilla voidaan vaikuttaa suoraan. Vaihtoehtona olisi työajanlyhennyskorvaus- prosentin pienentäminen samalle tasolle TAM 37:ssa kuin se on TAM 36 työaikamuodossa.
Mikäli työajanlyhennyskorvausprosentti sovittaisiin jatkossa olevan sama TAM 37 käynnissä, kuin se on TAM 36 käynnissä, niin ansiotaso nousisi tuolloin 5,9 %.
TAULUKKO 10 Vuosiansion muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä, mikäli työajanly- hennyskorvausprosentti olisi TAM 37 käynnissä 6,6 %
Vertailu TAM 36 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 2 | -11,8 % | -7,9 % | -5,0 % | -1,8 % | 0,0 % | 3,8 % |
PR 4 | -11,4 % | -7,9 % | -4,6 % | -1,9 % | 0,0 % | 5,5 % |
PR 6 | -10,4 % | -7,2 % | -4,2 % | -1,7 % | 0,0 % | 5,7 % |
PR 5a | -9,9 % | -7,0 % | -4,0 % | -1,6 % | 0,0 % | 5,8 % |
PR 6b | -9,2 % | -6,5 % | -3,6 % | -1,4 % | 0,0 % | 5,9 % |
Samalla kuitenkin vuosityöaika tulisi nostaa samalle tasolle TAM 36 kanssa, koska korkeampi työ- ajanlyhennyskorvausprosentti on sovittu keskeytymättömän kolmivuorotyön vuosityöajan pienempää tuntimäärää korvaamaan. Tällöin vuosityöaika tulisi kasvattaa TAM 37 käynnissä 1664 tunnista 1732 tuntiin. Tällöin vuosiansion muutos olisi 9,4 % (TAULUKKO 11) työaikamuodosta TAM 36 työaika- muotoon TAM 37 siirryttäessä.
Vertailu TAM 36 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 2 | -11,8 % | -7,9 % | -5,0 % | -1,8 % | 0,0 % | 7,0 % |
PR 4 | -11,4 % | -7,9 % | -4,6 % | -1,9 % | 0,0 % | 8,6 % |
PR 6 | -10,4 % | -7,2 % | -4,2 % | -1,7 % | 0,0 % | 8,8 % |
PR 5a | -9,9 % | -7,0 % | -4,0 % | -1,6 % | 0,0 % | 8,9 % |
PR 6b | -9,2 % | -6,5 % | -3,6 % | -1,4 % | 0,0 % | 9,1 % |
Vuosiansio nykyisen työehtosopimuksen mukaan on 36 008 €, kyseisten muutosten jälkeen vuosian- sio olisi 35 090 €. Euromääräinen muutos olisi siis 918 € työntekijää kohden. Kyseessä on siis vain noin kahden prosenttiyksikön muutos kokonaisansiossa.
Vertailuja ja laskelmia tehdessä on hyvä muistaa, ettei esimerkiksi vaneritehdasta pysäytetä siten, että koneet vain pysäytetään ja hallista sammutetaan valot. Työskennellessäni aiemmin vaneriteh- taalla huomasin, että kaikissa työpisteissä on lopettamis- ja aloittamistyöt. Näiden töiden voidaan katsoa keskeytyvässä kolmivuorotyössä olevan tuottamatonta työaikaa. Muun muassa viilunkuivaus- linjojen lämmittämiseen menee oma aikansa. Vertailuun olisi hyvä saada vielä mukaan investointien tehokkain mahdollinen hyötykäyttö. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella mielestäni on turha vedota työehtosopimuksella sovittujen, sunnuntaityöstä maksettavien korvausten vuoksi jatkuvan kolmivuorotyön olevan kannattamatonta.
6 POHDINTA JA OMA OPPIMINEN
Opinnäytetyön pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa selkeää, vertailevaa tietoa vuorotyön vaikutuk- sesta työntekijän vuosiansioon Puuliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen alaisilla työpaikoilla. Toisena tavoitteena oli kehittää laskentatyökalu työehtosopimusneuvotteluihin. Lasken- tataulukolla voidaan helposti ja nopeasti laskea erilaisten palkankorotusmallien vaikutus työntekijän kokonaisvuosiansioon.
Aiempia tutkimuksia aiheesta ei ole julkaistu, joten vertailevaa tietoa vuorotyön vaikutuksista työnte- kijän kokonaisvuosiansioon ei ole olemassa mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden osalta.
Opinnäytetyö on toteutettu yleisellä tasolla. Tutkimus pohjautuu työvuorojen osalta Työaikaoppaan (Metsäteollisuus ym.) työvuoromalleihin. Nämä työvuoromallit ovat yleisesti käytössä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Tutkimukseen on otettu mukaan vain Työaikaoppaan mukaisia vuorotyömal- leja, joten mielestäni ne ovat luotettava pohja vuosittaiseen keskimääräiseen laskentaan eri työvuo- rojen määrälle. Työpaikoilla on kuitenkin käytössä erilaisia paikallisia sopimuksia työaikamuodoista. Paikallisesti sovitut työvuoromallit on kuitenkin helposti syötettävissä laskentataulukkoon, mikäli niistä halutaan saada vertailutietoa.
Pidän tutkimuksen tuloksia luotettavina ja pätevinä. Lähteenä on käytetty pääasiassa tutkimushet- kellä voimassaolevaa työehtosopimusta ja ajantasaisia lakeja. Lähteenä on käytetty myös oikeustie- teen tohtorin, Xxxxx Xxxxxxxxxx, kirjoittamaa oppikirjaa Työoikeus tutuksi (Paanetoja 2017). Kir- jassa on selkeästi kerrottu työehtosopimuksen sitovuudesta ja merkityksestä työelämässä. Lähteiksi en katsonut tarpeelliseksi löytää kansaivälistä aineistoa, koska opinnäytetyö on rajattu koskemaan suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimusta. Monipuolisten ja luotettavien lähteiden käytön li- säksi toimeksiantajan edustaja, sopimusasiantuntija Xxxx Xxxxxxx, on tarkastanut opinnäytetyön mahdollisten tulkintavirheiden varalta. Tutkimuksen tuloksien jatkokäyttöä ajatellen tulee muistaa kuitenkin se tosiseikka, että työehtosopimuksella sovittuihin asioihin tulee usein muutoksia uuden työehtosopimuksen myötä. Lisäksi lakeja uudistetaan melko usein, joten lakeihin perustuvien tulos- ten osalta on syytä tarkistaa ko. lain viimeisin uudistuspäivä ja sen tuomat muutokset. Opinnäyte- työn kehittämisosiona toteutettu laskentataulukko on sen sijaan helposti mukautettavissa jatkokäyt- töä ajatellen.
Tämän opinnäytetyön tuloksena saatiin tarkkaa vertailutietoa vuorotyön vaikutuksesta palkansaajan kokonaisvuosiansioon. Liitteenä (Liite 2) olevista taulukoista on mahdollista tarkastella prosentti- osuutena sekä euromääräisesti eri palkanosien määrää kokonaisvuosiansiosta. Tämän, että tiedot ovat molemmin tavoin vertailtavissa, koen erittäin tärkeäksi. Matalammissa palkkaryhmissä euro- määräiset lisät ovat suuremmassa roolissa kuin korkeammin palkatuissa palkkaryhmissä. Toisaalta, korkeammissa palkkaryhmissä esimerkiksi sunnuntaityöstä maksettava lisä on euromääräisesti suu- remmassa osassa kuin matalimmissa. Jotta saadaan kokonaiskuva erilaisten palkanosien vaikutuk- sesta eri palkkaryhmissä työskentelevien kokonaispalkkaan, on mielestäni hyvä olla vertailu sekä euroissa että prosentteina.
Vuorotyöllä on tämän tutkimuksen mukaan mielestäni merkittävä vaikutus työntekijän vuosiansioon. Kehittämishankkeena toteutettua laskentataulukkoa on testattu ja käytössä toimivaksi todettu sovit- taessa paikallisesti palkka-asioista.
Opinnäytetyön toteutustavasta johtuen, se ei ota huomioon kokonaisansioihin esimerkiksi palvelus- vuosilisää, joka määrittyy työntekijän palvelusvuosien määrän ja henkilökohtaisen palkan mukaan. Toteutuksessa on otettu huomioon aikapalkat palkkaryhmittäin. Aika- eli tuntipalkan lisäksi on mah- dollista maksaa palkka suorituspalkkana. Suoritus- eli urakkapalkka on myös paikallisesti sovittava palkkausmalli, jota ei ollut mahdollista huomioida laskelmissa.
Palkka-asioita tutkiessa kiinnitin erityisesti huomiota suorituspalkkaan ja henkilön työsuoritukseen perustuvaan, henkilökohtaiseen palkanosaan. Suorituspalkkatyötä tekevän henkilön tavoitepalkan tulee urakkalaskennalla ylittää vähintään 17 %:lla työkohtainen aikapalkka. Henkilökohtainen pal- kanosa tulee puolestaan olla 1–16 % työkohtaisen palkan lisäksi. (TES 2016, 16.) Näistä koostuu mielestäni merkittävä lisä palkkaan, mikäli työtä voidaan suorittaa urakkatyönä ja työntekijän työ- suoritus arvioidaan hyväksi. Näiden seikkojen vuoksi halusin nostaa esille tutkimuksessa myös niiden vaikutuksen kokonaisvuosiansioon. Xxxxxxxxx tein kuitenkin vain palkkaryhmää 6b koskevaksi.
Tutkimuksen toisen tutkimuskysymyksen, mitä työntekijän asemaa parantavaa työehtosopimuksella on sovittu, mistä laki ei määrää, toi myös erittäin mielenkiintoisia havaintoja. Näistä esimerkiksi sai- rausajanpalkan merkitys on mielestäni erittäin huomattava. Työsuhteen kestosta riippuen, työnteki- jällä on sairastuttuaan oikeus työehtosopimuksen perusteella palkkaan jopa 56 päivän ajalta. Toi- nen, mielestäni erittäin merkittävä rahallinen etu, joka on työehtosopimuksella sovittu, on lomaraha. Vuosilomalaki määrittää vain loma-ajan palkanmaksusta, lomaraha ei ole lakiin perustuva, vaan täy- sin työehtosopimuksilla sovittu erä. Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, suori- tuspalkka ja palvelusvuosilisä ovat mielestäni myös merkittäviä työehtosopimuksella sovittuja osia palkassa. Näiden edellä mainittujen lisäksi on mielestäni ns. pienempiä asioita, kuten seisokkiajat, jotka on sovittu työehtosopimuksella.
Mikäli tutkimusta haluttaisiin jatkaa, tämän nyt toteutetun laskentataulukon pohjalta, siihen voisi lisätä esimerkiksi Excelin hakutoimintojen avulla toimivan henkilökohtaiset tiedot-osion. Kyseisessä osiossa tulisi olla tiedot henkilökohtaisesta palkanosasta, suorituspalkasta ja työsuhteen kestosta. Lisäämällä laskentataulukkoon laskentakaavat kyseisten tietojen pohjalta, voisi vertailla jokaisen työntekijän henkilökohtaista palkkaa ja vuorotyön vaikutusta siihen.
Opinnäytetyötä toteuttaessa nousi muutamia jatkotutkimuskysymyksiä mieleen. Uusia aiheita jatko- tutkimukselle olisi esimerkiksi tutkia vielä syvemmin Metsäteollisuus ry:n väitettä sunnuntaityön kan- nattamattomuudesta. Tässä opinnäytetyössä aihetta tarkasteltiin vain työntekijän palkan näkökul- masta. Jatkotutkimusta varten tulisi kartoittaa tarkasti tehtaan seisauttamisen aiheuttama tuottama- ton aika. Lisätuotantopäivän aikana tehtävä tuotannon lisäys tulisi myös selvittää sekä tarvittava
työntekijöiden määrän lisäys ja lisäyksen aiheuttama palkkakustannusten kasvu. Laajemmalla tutki- muksella saataisiin luotettavampaa tietoa siitä, pitääkö väite oikeasti paikkansa. Epäilys Metsäteolli- suus ry:n laskelmien paikkansapitävyyteen heräsi tutkiessani tässäkin opinnäytetyössä käytettyä Metsäteollisuus ry:n tuottamaa kuviota (KUVIO 1 Eri työaikamuodoissa työskentelevän henkilöstön määrä mekaanisessa metsäteollisuudessa (Metsäteollisuus ry, 2016, 3.)), jossa kaikki prosenttiosuu- det yhteenlaskettuna lopputulos on 102 %.
Työehtosopimusta tutkiessa tuli mieleen joitain tarkentavia kysymyksiä. Esimerkiksi loma-ajan pal- kan laskennassa käytettävän keskituntiansion laskentaan huomioon otettavista palkan osista. Työ- ehtosopimuksen tulkintaan sain avun toimeksiantajan, eli Puuliiton työehtosihteereiltä. Tällaisten kysymysten edessä tulee aina ottaa yhteyttä erimerkiksi työntekijäliiton työehtosihteereihin, ettei tee vääriä tulkintoja työehtosopimuksella sovittujen asioiden suhteen. Suoritin opiskeluun liittyvän har- joittelun tilitoimistossa. Osan harjoitteluajasta opettelin palkanlaskennan tehtäviä. Tilitoimiston pal- kanlaskijat painottivat minulle nimenomaan sitä, ettei missään tapauksessa pidä itse lähteä tulkitse- maan työehtosopimusta itse. Ristiriitaisissa tilanteissa tulee aina kysyä tulkintaa joko työnantajaa tai työntekijöitä edustavasta yhdistyksestä.
Opinnäytetyön toimeksiantaja voi jatkossa käyttää laskentataulukkoa työkaluna palkankorotuslaskel- mia tehdessään. Toinen, yhtälailla merkittävä käyttötarkoitus laskentataulukolla on toimia esimer- kiksi pääluottamusmiehillä työkaluna paikallisissa neuvotteluissa ja työntekijöiden neuvontatilan- teissa.
Kokonaisuutena voin todeta itse olevani tyytyväinen opinnäytetyöni aiheeseen ja toteutukseen lop- putuloksineen. Opinnäytetyöprojektin läpivienti on antanut syventävää oppia työehtosopimuksien merkitykseen, niiden pykälien lukemiseen ja siihen tarkkuuteen, kuinka helpoltakin vaikuttavat asiat voi olla monimutkaisia. Lisäksi on ollut erittäin palkitsevaa saada palautetta siitä, kuinka lasketatau- lukko toimii käytännön tilanteissa.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO. Mitä teemme. Työelämä. Työehtosopimukset. [Viitattu 2017- 10-19]. Saatavissa: xxxxx://xx.xx/xxxx-xxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/
XXXXX, Xxxxx-Riikka 2017. Suomen työlainsäädäntö 60 minuutissa. Helsinki: Edita Publishing Oy.
KAUPPALEHTI 4.6.2015. Mitkä ihmeen pekkaspäivät? [Viitattu 2017-9-17] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxx/XXXXXxX0
LAKI ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTÄMISESTÄ YLEISENÄ JUHLA- JA VAPAAPÄIVÄNÄ 26.11.1937/388.
Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2017-4-26]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/1937/19370388
LAKI TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISESTA 26.1.2001/56. Finlex. Lainsää-
däntö. [Viitattu 2017-9-17]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
LOMAPALKKASOPIMUS 2005. Finlex. [Viitattu 2017-4-28]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xxxx/xxx/xxx00000-XX000xxxxx0000.xxx
METSÄTEOLLISUUS RY 2016. Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista. [Viitattu: 26.10.2017] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/0000/00/00000000/0000.xxx
METSÄTEOLLISUUS RY, PUULIITTO RY 2016. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus 1.12.2016–30.11.2017.
METSÄTEOLLISUUS RY, PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY, PUU-JA ERITYSIALOJEN LIITTO, METALLITYÖ-
VÄEN LIITTO, SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO. Työaikaopas. Joustavien työaikakäytäntöjen edistä- minen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa. [Viitattu 2017-09-14.] Saata- vissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/x/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxx_xxxx?xxxxx0000x0x0-xx00-00x0-xxxx- d8f0f2952dcd&groupId=10137
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO. Wiki. Normaalisitova työehtosopimus. [Viitattu 2017-10-19]. Saa- tavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx.xxxx
XXXXXXXXX, Xxxxx 2017. Työoikeus tutuksi – käsikirja. Helsinki: Edita.
PUULIITTO. Aluepalvelut. [Viitattu 2017-10-19]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx
PUULIITTO. Organisaatio. Puuliiton organisaatio ja päätöksenteko. [Viitattu 2017-9-17] Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx
PUULIITTO. Puuliitto pähkinänkuoressa. [Viitattu 2017-9-17] Saatavissa: xxxx://xxx.xxx- xxxxxx.xx/xxxxxxxxx
PUULIITTO. Teollisuusliitto. [Viitattu 2017-10-19]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx- suusliitto
XXXXXXXXX, Xxxxx 2008. Työehtosopimusoikeuden perusteet. Helsinki: Talentum Media Oy.
SUOMEN PERUSTUSLAKI 11.6.1999/731. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2017-4-20]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
SUOMEN YRITTÄJÄT. Yrittäjän Abc. Työnantajan Abc. Työehtosopimukset. [Viitattu 2017-9-17]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxx/xxxxxxxxxxx-xxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx-000000
TYÖAIKALAKI 9.8.1996/605. Finlex. [Viitattu 2017-10-02]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000#X0X00
TYÖEHTOSOPIMUSLAKI 7.6.1946/436. Finlex. [Viitattu 2017-9-17]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
TYÖSOPIMUSLAKI 26.1.2001/55. Finlex. [Viitattu 26.4.2017]. Saatavissa xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
UPM. Työpaikat. UPM opiskelijoille. UPM oppisopimuskoulutus. Vanerialan moniosaajakoulutus. [Vii- tattu 2017-11-10]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxx-xxxxxxxxxxxxxxxx- tus/Pages/Vanerialan-moniosaajakoulutus.aspx
7 LIITE 1: VUOSIANSIOVERTAILU 2017 TYÖAIKAMUODOSTA TOISEEN SIIRRYTTÄESSÄ
TAULUKKO 12 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 15 = 0
Vertailu TAM 15 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM 36 | TAM 37 |
PR 1 | 0,0 % | 4,7 % | 8,1 % | 11,9 % | 14,1 % | 24,1 % |
PR 2 | 0,0 % | 4,4 % | 7,8 % | 11,4 % | 13,4 % | 23,5 % |
PR 3 | 0,0 % | 4,2 % | 7,4 % | 10,9 % | 12,8 % | 22,9 % |
PR 4 | 0,0 % | 4,0 % | 7,6 % | 10,7 % | 12,8 % | 25,8 % |
PR 5 | 0,0 % | 3,7 % | 7,3 % | 10,2 % | 12,2 % | 25,2 % |
PR 6 | 0,0 % | 3,5 % | 6,9 % | 9,7 % | 11,6 % | 24,6 % |
PR 5a | 0,0 % | 3,3 % | 6,6 % | 9,3 % | 11,0 % | 24,1 % |
PR 5b | 0,0 % | 3,2 % | 6,4 % | 9,0 % | 10,6 % | 23,7 % |
PR 6a | 0,0 % | 3,1 % | 6,3 % | 8,9 % | 10,5 % | 23,6 % |
PR 6b | 0,0 % | 3,0 % | 6,1 % | 8,6 % | 10,1 % | 23,2 % |
TAULUKKO 13 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 25 = 0
Vertailu TAM 25 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM 36 | TAM 37 |
PR 1 | -4,5 % | 0,0 % | 3,3 % | 6,9 % | 9,0 % | 18,5 % |
PR 2 | -4,2 % | 0,0 % | 3,2 % | 6,7 % | 8,6 % | 18,2 % |
PR 3 | -4,0 % | 0,0 % | 3,1 % | 6,4 % | 8,3 % | 17,9 % |
PR 4 | -3,8 % | 0,0 % | 3,5 % | 6,5 % | 8,5 % | 21,0 % |
PR 5 | -3,6 % | 0,0 % | 3,4 % | 6,2 % | 8,2 % | 20,7 % |
PR 6 | -3,4 % | 0,0 % | 3,3 % | 6,0 % | 7,8 % | 20,4 % |
PR 5a | -3,2 % | 0,0 % | 3,2 % | 5,8 % | 7,5 % | 20,1 % |
PR 5b | -3,1 % | 0,0 % | 3,2 % | 5,7 % | 7,3 % | 19,9 % |
PR 6a | -3,0 % | 0,0 % | 3,2 % | 5,6 % | 7,2 % | 19,8 % |
PR 6b | -2,9 % | 0,0 % | 3,1 % | 5,5 % | 6,9 % | 19,7 % |
TAULUKKO 14 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 26 = 0
Vertailu TAM 26 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM 36 | TAM 37 |
PR 1 | -7,5 % | -3,2 % | 0,0 % | 3,5 % | 5,5 % | 14,8 % |
PR 2 | -7,2 % | -3,1 % | 0,0 % | 3,4 % | 5,2 % | 14,6 % |
PR 3 | -6,9 % | -3,0 % | 0,0 % | 3,2 % | 5,0 % | 14,4 % |
PR 4 | -7,1 % | -3,4 % | 0,0 % | 2,8 % | 4,9 % | 16,9 % |
PR 5 | -6,8 % | -3,3 % | 0,0 % | 2,7 % | 4,6 % | 16,7 % |
PR 6 | -6,5 % | -3,2 % | 0,0 % | 2,6 % | 4,3 % | 16,5 % |
PR 5a | -6,2 % | -3,1 % | 0,0 % | 2,5 % | 4,1 % | 16,4 % |
PR 5b | -6,0 % | -3,1 % | 0,0 % | 2,4 % | 4,0 % | 16,3 % |
PR 6a | -5,9 % | -3,0 % | 0,0 % | 2,4 % | 3,9 % | 16,2 % |
PR 6b | -5,8 % | -3,0 % | 0,0 % | 2,3 % | 3,8 % | 16,1 % |
TAULUKKO 15 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 35 = 0
Vertailu TAM 35 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 1 | -10,6 % | -6,5 % | -3,4 % | 0,0 % | 1,9 % | 10,9 % |
PR 2 | -10,2 % | -6,3 % | -3,3 % | 0,0 % | 1,8 % | 10,8 % |
PR 3 | -9,8 % | -6,1 % | -3,1 % | 0,0 % | 1,7 % | 10,8 % |
PR 4 | -9,7 % | -6,1 % | -2,8 % | 0,0 % | 2,0 % | 13,7 % |
PR 5 | -9,2 % | -5,9 % | -2,6 % | 0,0 % | 1,8 % | 13,6 % |
PR 6 | -8,8 % | -5,7 % | -2,5 % | 0,0 % | 1,7 % | 13,6 % |
PR 5a | -8,5 % | -5,5 % | -2,4 % | 0,0 % | 1,6 % | 13,5 % |
PR 5b | -8,3 % | -5,4 % | -2,4 % | 0,0 % | 1,5 % | 13,5 % |
PR 6a | -8,1 % | -5,3 % | -2,3 % | 0,0 % | 1,5 % | 13,5 % |
PR 6b | -7,9 % | -5,2 % | -2,3 % | 0,0 % | 1,4 % | 13,5 % |
TAULUKKO 16 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 36 = 0
Vertailu TAM 36 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 1 | -12,3 % | -8,2 % | -5,2 % | -1,9 % | 0,0 % | 8,8 % |
PR 2 | -11,8 % | -7,9 % | -5,0 % | -1,8 % | 0,0 % | 8,9 % |
PR 3 | -11,3 % | -7,6 % | -4,8 % | -1,7 % | 0,0 % | 8,9 % |
PR 4 | -11,4 % | -7,9 % | -4,6 % | -1,9 % | 0,0 % | 11,5 % |
PR 5 | -10,8 % | -7,5 % | -4,4 % | -1,8 % | 0,0 % | 11,6 % |
PR 6 | -10,4 % | -7,2 % | -4,2 % | -1,7 % | 0,0 % | 11,7 % |
PR 5a | -9,9 % | -7,0 % | -4,0 % | -1,6 % | 0,0 % | 11,8 % |
PR 5b | -9,6 % | -6,8 % | -3,8 % | -1,5 % | 0,0 % | 11,8 % |
PR 6a | -9,5 % | -6,7 % | -3,8 % | -1,5 % | 0,0 % | 11,8 % |
PR 6b | -9,2 % | -6,5 % | -3,6 % | -1,4 % | 0,0 % | 11,9 % |
TAULUKKO 17 Vuosiansioiden muutosprosentti työaikamuodosta toiseen siirryttäessä TAM 37 = 0
Vertailu TAM 37 | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 |
PR 1 | -19,4 % | -15,6 % | -12,9 % | -9,8 % | -8,1 % | 0,0 % |
PR 2 | -19,0 % | -15,4 % | -12,7 % | -9,8 % | -8,1 % | 0,0 % |
PR 3 | -18,6 % | -15,2 % | -12,6 % | -9,7 % | -8,2 % | 0,0 % |
PR 4 | -20,5 % | -17,4 % | -14,5 % | -12,0 % | -10,3 % | 0,0 % |
PR 5 | -20,1 % | -17,1 % | -14,3 % | -12,0 % | -10,4 % | 0,0 % |
PR 6 | -19,7 % | -16,9 % | -14,2 % | -12,0 % | -10,5 % | 0,0 % |
PR 5a | -19,4 % | -16,8 % | -14,1 % | -11,9 % | -10,5 % | 0,0 % |
PR 5b | -19,2 % | -16,6 % | -14,0 % | -11,9 % | -10,6 % | 0,0 % |
PR 6a | -19,1 % | -16,6 % | -14,0 % | -11,9 % | -10,6 % | 0,0 % |
PR 6b | -18,8 % | -16,4 % | -13,9 % | -11,9 % | -10,6 % | 0,0 % |
8 LIITE 2 KOKONAISANSIOT 2017 PALKKALAJEITTAIN ERITELTYNÄ PALKKARYHMITTÄIN
TAULUKKO 18 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 1
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
1 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 14 410 | 78,1 % | 14 410 | 74,6 % | 14 477 | 72,6 % | 14 510 | 70,3 % | 14 444 | 68,6 % | 13 778 | 60,2 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 3,5 % | 667 | 3,3 % | 483 | 2,3 % | 428 | 2,0 % | 386 | 1,7 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 4,6 % | 1 013 | 4,8 % | 953 | 4,2 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 2,1 % | 0 | 0,0 % | 459 | 2,2 % | 362 | 1,6 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 200 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 1 731 | 7,6 % | |||||
TyLy-korvaus | 677 | 3,7 % | 709 | 3,7 % | 712 | 3,6 % | 1 052 | 5,1 % | 1 048 | 5,0 % | 2 056 | 9,0 % | |||||
AP-korvaus | 535 | 2,9 % | 560 | 2,9 % | 560 | 2,8 % | 588 | 2,8 % | 588 | 2,8 % | 584 | 2,6 % | |||||
Lomapalkka | 1 859 | 10,1 % | 1 946 | 10,1 % | 1 945 | 9,7 % | 2 043 | 9,9 % | 2 044 | 9,7 % | 2 030 | 8,9 % | |||||
Lomaraha | 929 | 5,0 % | 973 | 5,0 % | 972 | 4,9 % | 1 021 | 4,9 % | 1 022 | 4,9 % | 1 015 | 4,4 % | |||||
Vuosiansiot yht | 18 453 | 100,0 % | 19 313 | 100,0 % | 19 949 | 100,0 % | 20 651 | 100,0 % | 21 048 | 100,0 % | 22 894 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 3,7 % | 1 284 | 6,4 % | 1 436 | 7,0 % | 1 901 | 9,0 % | 3 431 | 15,0 % | |||||
Loma KTA | 8,78 | 9,18 | 9,51 | 9,79 | 10,07 | 11,63 | |||||||||||
TAULUKKO 19 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 2
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
2 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 15 207 | 78,1 % | 15 207 | 74,8 % | 15 277 | 72,8 % | 15 312 | 70,6 % | 15 242 | 69,0 % | 14 540 | 60,5 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 3,3 % | 667 | 3,2 % | 483 | 2,2 % | 428 | 1,9 % | 386 | 1,6 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 4,4 % | 1 013 | 4,6 % | 953 | 4,0 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 2,0 % | 0 | 0,0 % | 459 | 2,1 % | 362 | 1,5 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 211 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 1 826 | 7,6 % | |||||
TyLy-korvaus | 715 | 3,7 % | 746 | 3,7 % | 749 | 3,6 % | 1 105 | 5,1 % | 1 101 | 5,0 % | 2 159 | 9,0 % | |||||
AP-korvaus | 565 | 2,9 % | 590 | 2,9 % | 589 | 2,8 % | 617 | 2,8 % | 618 | 2,8 % | 614 | 2,6 % | |||||
Lomapalkka | 1 962 | 10,1 % | 2 049 | 10,1 % | 2 047 | 9,8 % | 2 146 | 9,9 % | 2 147 | 9,7 % | 2 132 | 8,9 % | |||||
Lomaraha | 981 | 5,0 % | 1 024 | 5,0 % | 1 024 | 4,9 % | 1 073 | 4,9 % | 1 074 | 4,9 % | 1 066 | 4,4 % | |||||
Vuosiansiot yht | 19 471 | 100,0 % | 20 331 | 100,0 % | 20 982 | 100,0 % | 21 690 | 100,0 % | 22 083 | 100,0 % | 24 038 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 3,5 % | 1 295 | 6,2 % | 1 436 | 6,6 % | 1 901 | 8,6 % | 3 526 | 14,7 % | |||||
Loma KTA | 9,26 | 9,67 | 10,00 | 10,28 | 10,56 | 12,21 | |||||||||||
TAULUKKO 20 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 3
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
3 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 16 073 | 78,1 % | 16 073 | 75,0 % | 16 147 | 73,0 % | 16 184 | 70,9 % | 16 110 | 69,4 % | 15 368 | 60,8 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 3,1 % | 667 | 3,0 % | 483 | 2,1 % | 428 | 1,8 % | 386 | 1,5 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 4,2 % | 1 013 | 4,4 % | 953 | 3,8 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 1,9 % | 0 | 0,0 % | 459 | 2,0 % | 362 | 1,4 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 223 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 1 930 | 7,6 % | |||||
TyLy-korvaus | 755 | 3,7 % | 787 | 3,7 % | 790 | 3,6 % | 1 163 | 5,1 % | 1 158 | 5,0 % | 2 272 | 9,0 % | |||||
AP-korvaus | 597 | 2,9 % | 622 | 2,9 % | 621 | 2,8 % | 650 | 2,8 % | 650 | 2,8 % | 646 | 2,6 % | |||||
Lomapalkka | 2 073 | 10,1 % | 2 160 | 10,1 % | 2 159 | 9,8 % | 2 257 | 9,9 % | 2 259 | 9,7 % | 2 244 | 8,9 % | |||||
Lomaraha | 1 037 | 5,0 % | 1 080 | 5,0 % | 1 080 | 4,9 % | 1 129 | 4,9 % | 1 129 | 4,9 % | 1 122 | 4,4 % | |||||
Vuosiansiot yht | 20 577 | 100,0 % | 21 437 | 100,0 % | 22 105 | 100,0 % | 22 819 | 100,0 % | 23 208 | 100,0 % | 25 281 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 3,3 % | 1 307 | 5,9 % | 1 436 | 6,3 % | 1 901 | 8,2 % | 3 630 | 14,4 % | |||||
Loma KTA | 9,79 | 10,19 | 10,53 | 10,82 | 11,09 | 12,84 | |||||||||||
TAULUKKO 21 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 4
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
4 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 16 974 | 77,5 % | 16 974 | 74,6 % | 17 052 | 72,4 % | 17 091 | 70,5 % | 17 013 | 68,9 % | 16 229 | 58,9 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 3,0 % | 667 | 2,8 % | 483 | 2,0 % | 428 | 1,7 % | 386 | 1,4 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,9 % | 1 013 | 4,1 % | 953 | 3,5 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 1,8 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,9 % | 362 | 1,3 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 235 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 038 | 7,4 % | |||||
TyLy-korvaus | 798 | 3,6 % | 829 | 3,6 % | 833 | 3,5 % | 1 223 | 5,0 % | 1 218 | 4,9 % | 2 389 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 630 | 2,9 % | 655 | 2,9 % | 655 | 2,8 % | 683 | 2,8 % | 683 | 2,8 % | 679 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 298 | 10,5 % | 2 389 | 10,5 % | 2 466 | 10,5 % | 2 530 | 10,4 % | 2 591 | 10,5 % | 3 002 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 149 | 5,2 % | 1 194 | 5,2 % | 1 233 | 5,2 % | 1 265 | 5,2 % | 1 296 | 5,2 % | 1 501 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 21 890 | 100,0 % | 22 756 | 100,0 % | 23 558 | 100,0 % | 24 228 | 100,0 % | 24 702 | 100,0 % | 27 539 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 3,1 % | 1 320 | 5,6 % | 1 436 | 5,9 % | 1 901 | 7,7 % | 3 738 | 13,6 % | |||||
Loma KTA | 10,33 | 10,74 | 11,09 | 11,38 | 11,65 | 13,50 | |||||||||||
TAULUKKO 22 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 5
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
5 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 18 099 | 77,6 % | 18 099 | 74,8 % | 18 183 | 72,6 % | 18 225 | 70,9 % | 18 141 | 69,3 % | 17 305 | 59,2 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,8 % | 667 | 2,7 % | 483 | 1,9 % | 428 | 1,6 % | 386 | 1,3 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,7 % | 1 013 | 3,9 % | 953 | 3,3 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 1,7 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,8 % | 362 | 1,2 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 251 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 174 | 7,4 % | |||||
TyLy-korvaus | 851 | 3,6 % | 882 | 3,6 % | 886 | 3,5 % | 1 298 | 5,0 % | 1 292 | 4,9 % | 2 535 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 672 | 2,9 % | 697 | 2,9 % | 697 | 2,8 % | 725 | 2,8 % | 725 | 2,8 % | 721 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 450 | 10,5 % | 2 541 | 10,5 % | 2 620 | 10,5 % | 2 685 | 10,4 % | 2 746 | 10,5 % | 3 185 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 225 | 5,2 % | 1 270 | 5,2 % | 1 310 | 5,2 % | 1 343 | 5,2 % | 1 373 | 5,2 % | 1 592 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 23 339 | 100,0 % | 24 205 | 100,0 % | 25 031 | 100,0 % | 25 711 | 100,0 % | 26 178 | 100,0 % | 29 212 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 3,0 % | 1 335 | 5,3 % | 1 436 | 5,6 % | 1 901 | 7,3 % | 3 874 | 13,3 % | |||||
Loma KTA | 11,02 | 11,42 | 11,78 | 12,07 | 12,35 | 14,32 | |||||||||||
TAULUKKO 23 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 6
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
6 | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 19 243 | 77,6 % | 19 243 | 74,9 % | 19 331 | 72,9 % | 19 376 | 71,2 % | 19 287 | 69,7 % | 18 398 | 59,5 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,6 % | 667 | 2,5 % | 483 | 1,8 % | 428 | 1,5 % | 386 | 1,2 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,5 % | 1 013 | 3,7 % | 953 | 3,1 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 1,6 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,7 % | 362 | 1,2 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 267 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 311 | 7,5 % | |||||
TyLy-korvaus | 904 | 3,6 % | 936 | 3,6 % | 940 | 3,5 % | 1 374 | 5,0 % | 1 368 | 4,9 % | 2 684 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 714 | 2,9 % | 739 | 2,9 % | 739 | 2,8 % | 767 | 2,8 % | 768 | 2,8 % | 763 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 604 | 10,5 % | 2 695 | 10,5 % | 2 776 | 10,5 % | 2 842 | 10,4 % | 2 903 | 10,5 % | 3 370 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 302 | 5,2 % | 1 348 | 5,2 % | 1 388 | 5,2 % | 1 421 | 5,2 % | 1 452 | 5,2 % | 1 685 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 24 810 | 100,0 % | 25 676 | 100,0 % | 26 526 | 100,0 % | 27 216 | 100,0 % | 27 678 | 100,0 % | 30 911 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 2,8 % | 1 351 | 5,1 % | 1 436 | 5,3 % | 1 901 | 6,9 % | 4 011 | 13,0 % | |||||
Loma KTA | 11,71 | 12,12 | 12,48 | 12,78 | 13,05 | 15,15 | |||||||||||
TAULUKKO 24 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 5a
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
5a | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 20 403 | 77,6 % | 20 403 | 75,1 % | 20 497 | 73,1 % | 20 544 | 71,5 % | 20 450 | 70,0 % | 19 508 | 59,8 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,5 % | 667 | 2,4 % | 483 | 1,7 % | 428 | 1,5 % | 386 | 1,2 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,3 % | 1 013 | 3,5 % | 953 | 2,9 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,2 % | 418 | 1,5 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,6 % | 362 | 1,1 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 283 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 450 | 7,5 % | |||||
TyLy-korvaus | 959 | 3,6 % | 991 | 3,6 % | 995 | 3,5 % | 1 451 | 5,0 % | 1 445 | 4,9 % | 2 835 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 757 | 2,9 % | 782 | 2,9 % | 782 | 2,8 % | 810 | 2,8 % | 811 | 2,8 % | 806 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 761 | 10,5 % | 2 852 | 10,5 % | 2 935 | 10,5 % | 3 002 | 10,4 % | 3 063 | 10,5 % | 3 558 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 381 | 5,2 % | 1 426 | 5,2 % | 1 468 | 5,2 % | 1 501 | 5,2 % | 1 531 | 5,2 % | 1 779 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 26 303 | 100,0 % | 27 169 | 100,0 % | 28 044 | 100,0 % | 28 744 | 100,0 % | 29 200 | 100,0 % | 32 636 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 2,6 % | 1 367 | 4,9 % | 1 436 | 5,0 % | 1 901 | 6,5 % | 4 150 | 12,7 % | |||||
Loma KTA | 12,42 | 12,82 | 13,20 | 13,50 | 13,77 | 16,00 | |||||||||||
TAULUKKO 25 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 5b
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
5b | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 21 269 | 77,6 % | 21 269 | 75,2 % | 21 367 | 73,2 % | 21 416 | 71,7 % | 21 318 | 70,3 % | 20 336 | 59,9 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,4 % | 667 | 2,3 % | 483 | 1,6 % | 428 | 1,4 % | 386 | 1,1 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,2 % | 1 013 | 3,3 % | 953 | 2,8 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,2 % | 42 | 0,1 % | 418 | 1,4 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,5 % | 362 | 1,1 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 295 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 554 | 7,5 % | |||||
TyLy-korvaus | 1 000 | 3,6 % | 1 031 | 3,6 % | 1 036 | 3,5 % | 1 508 | 5,0 % | 1 502 | 5,0 % | 2 948 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 790 | 2,9 % | 815 | 2,9 % | 814 | 2,8 % | 842 | 2,8 % | 843 | 2,8 % | 838 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 878 | 10,5 % | 2 969 | 10,5 % | 3 054 | 10,5 % | 3 121 | 10,4 % | 3 182 | 10,5 % | 3 698 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 439 | 5,2 % | 1 485 | 5,2 % | 1 527 | 5,2 % | 1 560 | 5,2 % | 1 591 | 5,2 % | 1 849 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 27 417 | 100,0 % | 28 283 | 100,0 % | 29 177 | 100,0 % | 29 884 | 100,0 % | 30 336 | 100,0 % | 33 923 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,2 % | 715 | 2,5 % | 1 379 | 4,7 % | 1 436 | 4,8 % | 1 901 | 6,3 % | 4 254 | 12,5 % | |||||
Loma KTA | 12,94 | 13,35 | 13,73 | 14,03 | 14,31 | 16,63 | |||||||||||
TAULUKKO 26 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 6a
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
6a | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 21 719 | 77,6 % | 21 719 | 75,3 % | 21 820 | 73,3 % | 21 870 | 71,8 % | 21 769 | 70,4 % | 20 766 | 60,0 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,3 % | 667 | 2,2 % | 483 | 1,6 % | 428 | 1,4 % | 386 | 1,1 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,1 % | 1 013 | 3,3 % | 953 | 2,8 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,1 % | 42 | 0,1 % | 418 | 1,4 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,5 % | 362 | 1,0 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 301 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 608 | 7,5 % | |||||
TyLy-korvaus | 1 021 | 3,6 % | 1 052 | 3,6 % | 1 057 | 3,6 % | 1 538 | 5,0 % | 1 532 | 5,0 % | 3 006 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 806 | 2,9 % | 831 | 2,9 % | 831 | 2,8 % | 859 | 2,8 % | 860 | 2,8 % | 854 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 2 939 | 10,5 % | 3 030 | 10,5 % | 3 115 | 10,5 % | 3 183 | 10,4 % | 3 244 | 10,5 % | 3 771 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 469 | 5,2 % | 1 515 | 5,2 % | 1 558 | 5,2 % | 1 591 | 5,2 % | 1 622 | 5,2 % | 1 886 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 27 996 | 100,0 % | 28 863 | 100,0 % | 29 766 | 100,0 % | 30 477 | 100,0 % | 30 927 | 100,0 % | 34 592 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,1 % | 715 | 2,5 % | 1 386 | 4,7 % | 1 436 | 4,7 % | 1 901 | 6,1 % | 4 308 | 12,5 % | |||||
Loma KTA | 13,21 | 13,62 | 14,01 | 14,31 | 14,58 | 16,96 | |||||||||||
TAULUKKO 27 Kokonaisansiot 2017 eriteltynä palkkaryhmä 6b
Xxxxxxxxxxx | TAM 15 | TAM 25 | TAM 26 | TAM 35 | TAM36 | TAM 37 | |||||||||||
6b | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | Vuosi € | % | |||||
Peruspalkka | 22 672 | 77,6 % | 22 672 | 75,4 % | 22 777 | 73,4 % | 22 829 | 71,9 % | 22 724 | 70,6 % | 21 677 | 60,2 % | |||||
Iltalisät | 0 | 0,0 % | 673 | 2,2 % | 667 | 2,2 % | 483 | 1,5 % | 428 | 1,3 % | 386 | 1,1 % | |||||
Yölisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 953 | 3,0 % | 1 013 | 3,1 % | 953 | 2,6 % | |||||
Lauantailisät | 42 | 0,1 % | 42 | 0,1 % | 418 | 1,3 % | 0 | 0,0 % | 459 | 1,4 % | 362 | 1,0 % | |||||
Sunnuntailisät | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 314 | 1,0 % | 0 | 0,0 % | 0 | 0,0 % | 2 723 | 7,6 % | |||||
TyLy-korvaus | 1 066 | 3,6 % | 1 097 | 3,6 % | 1 102 | 3,6 % | 1 601 | 5,0 % | 1 595 | 5,0 % | 3 130 | 8,7 % | |||||
AP-korvaus | 842 | 2,9 % | 867 | 2,9 % | 866 | 2,8 % | 895 | 2,8 % | 895 | 2,8 % | 889 | 2,5 % | |||||
Lomapalkka | 3 068 | 10,5 % | 3 159 | 10,5 % | 3 246 | 10,5 % | 3 314 | 10,4 % | 3 375 | 10,5 % | 3 926 | 10,9 % | |||||
Lomaraha | 1 534 | 5,2 % | 1 579 | 5,2 % | 1 623 | 5,2 % | 1 657 | 5,2 % | 1 687 | 5,2 % | 1 963 | 5,5 % | |||||
Vuosiansiot yht | 29 222 | 100,0 % | 30 088 | 100,0 % | 31 012 | 100,0 % | 31 732 | 100,0 % | 32 177 | 100,0 % | 36 008 | 100,0 % | |||||
Vuorolisät yht | 42 | 0,1 % | 715 | 2,4 % | 1 399 | 4,5 % | 1 436 | 4,5 % | 1 901 | 5,9 % | 4 423 | 12,3 % | |||||
Loma KTA | 13,79 | 14,20 | 14,59 | 14,90 | 15,17 | 17,65 | |||||||||||