Aineiston analysointi. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, joka tarkoittaa Juhilan (2021) mukaan sitä, että aineistosta nostetaan esiin sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka ovat tutkimuksen aiheen kannalta keskeisiä ja usein esiintyviä. Tuomen ja Sarajärven (2018) mukaan teemoittelu on yksi laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmistä sekä yksi sisällönanalyysin muoto. Tyypillisesti teemoitteluun pohjautuvassa analyysissä esitellään haastatteluaineistosta poimittuja sitaatteja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan teemoittelua lukijalle (Juhila, 2021). Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään teemoittelun avulla tyypillisiä teemoja kuvastamaan sitä, millaisia piirteitä henkilöstövuokrausyrityksen edustajan kokemaan psykologiseen sopimukseen liittyy ja sitä kautta vastaamaan tutkimuskysymykseen. Teemoja muodostetaan yleensä etsimällä aineistosta eri haastateltavien vastauksia yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Xxxxxxxx- Xxxxxxxxx ja Puusniekan (2006) mukaan joskus haastattelurunkoa varten laaditut teemat vastaavat myös aineistoa analysoimalla erotettuja teemoja, mutta eivät suinkaan aina. Joskus vastauksista ilmenee täysin uusia teemoja (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Tärkeää onkin tarkastella aineistoa ennakkoluulottomasti ja ilman jumittumista aiemmin valittuihin teemoihin (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006).
Aineiston analysointi. Kun haastattelut saadaan tehtyä, on aika ryhtyä analysoimaan kerättyä aineis- toa. Sekä työhön valittu näkökulma että kehittämistehtävän ja -kysymysten asettelu vaikuttavat siihen, miten aineistoa lähestytään. Kehittämistehtävä oh- jaa vahvasti analyysin välineistön ja havaintoyksiköiden valikoimaa, kun haas- tatteluaineistoa käydään läpi, luokitellaan ja tulkitaan. Kehittämistehtävä vai- kuttaa luonnollisesti myös aineistosta tehtäviin johtopäätöksiin. (Ruusuvuori ym. 2010, 11.) Analyysille ja tulkinnalle ei ole yhtä ainoaa, pätevää ohjetta. Aineistoa voikin lähestyä monelta eri kantilta. Laadullinen haastattelututkimusprosessi etenee aineistonkeruun jälkeen aineistoon tutustumiseen, sen järjestämiseen ja rajaa- miseen. Tutuin tapa lähestyä aineistoa on sen litterointi. Tämän jälkeen ai- neisto luokitellaan, jolloin havaitaan siitä nousevat teemat ja ilmiöt. Luokitte- lussa aineisto käydään systemaattisesti läpi kehittämistehtävän, määriteltyjen käsitteiden ja lähtökohtien ohjaamina. Luokitteluvaiheessa on hyvä poimia so- piva havaintoyksikkö, jotta aineisto saadaan luettua ja myös koodattua järjes- telmällisesti. (Ruusuvuori ym. 2010, 11–20.) Myös Puusa (2020, luku 9) toteaa haasteet analyysitavan valinnan ohjeistuk- sessa. Hänen mukaansa analyysitekniikka riippuu tutkimuksen tavoitteista ja tutkimusaineiston kokonaisuuden muodostumisesta. Analyysissa tärkeiksi ar- voiksi nousevatkin järjestelmällisyys ja avoimuus. Aineiston täytyy olla myös tarkistettavissa ja perusteltavissa. Analyysia tehdessä aineisto jaetaan valitun menetelmän mukaisesti osiin, jonka jälkeen aineistosta tehdään synteesejä ja kootaan jälleen yhteen. Tä- män jälkeen aineistosta muodostetaan johtopäätöksiä, jotka ovat sekä kehittä- mistehtävän että sen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusmetodien tulosten summa. (Puusa 2020, luku 9.) Ruusuvuori ym. (2010, 23–24) toteavat Puusan tavoin, että aineistoa luokitel- lessa on käytävä läpi, miltä koodatut osat näyttävät, kun niitä yhdistetään ja vertaillaan keskenään. Toki on tiedostettava, mihin kehittämistehtävän kysy- myksiin aineiston osat vastaavat. Samalla on kiinnitettävä huomiota, miten analyysin reliabiliteetti ja validiteetti taataan. Kun haastatteluaineisto on käyty järjestelmällisesti läpi, analyysin tuloksena esille nousee kokonaan uusi näke- mys ja käsitteet. Näiden pohjalta ilmiötä on mahdollista ymmärtää ja lähestyä uudesta kulmasta. Yksi laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmistä on sisällönanalyysi. Sen avulla on mah...
Aineiston analysointi. Alkuvaiheessa aineistoon tutustuttiin yleisellä tasolla. Tässä vaiheessa perehdyttiin englanninkieliseen aineistoon ja valikoitiin valvonnan ja sopimusprosessin kannalta opinnäytetyössä hyödynnettävää aineistoa. Aineisto järjesteltiin jatkokäyttöä varten. Tämän jälkeen perehdyttiin tarkemmin olemassa olevaan aineistoon, minkä jälkeen lähdettiin selvittämään muita sopivia tiedonlähteitä. Seuraavassa vaiheessa tietoja täydennettiin haastattelujen avulla ja täsmennettiin aikaisemmin saatua tietoa. Haastatteluvaiheessa todettiin, että täydentävää lisäaineistoa tullaan tarvitsemaan ja päätettiin jatkaa selvitystä sähköpostitiedustelujen avulla. Kolmannessa vaiheessa aineistoa järjesteltiin analysointia varten. Haastatteluaineistot litteroitiin. Tämä helpotti tarpeellisen aineiston valikointia ja päätelmien tekoa. Neljännessä vaiheessa aloitettiin aineiston varsinainen analysointi. Tässä vaiheessa perusaineiston pohjalta kuvailtiin taustoja ja lähtökohtaisia tietoja. Tulosten määrittelyvaiheessa yhdisteltiin haastattelujen kautta saatuja täydentäviä tietoja perusaineistoon. Täydentävää aineistoa hankittiin selvityksen aikana ottaen huomioon taloudelliset asiat ja selvityksen kannalta mahdollinen ajankäyttömahdollisuus. Lisäaineiston avulla tuloksia täsmennettiin selvityksen aikana. Aineistojen tiedot luokiteltiin sopiviksi kokonaisuuksiksi, minkä avulla tutkimusongelmiin saatiin selitys.