Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla Mallilausekkeet

Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla. Tavoitetila:‌ Lapin kärkitoimialat ovat onnistuneet vihreän siirtymän toimeenpanossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä hyvin – yritysten kansainvä- linen kilpailukyky on huippuluokkaa. Yritysten liiketoiminta kasvaa ja Lappi vetää puoleensa uusia yrityksiä ja investointeja. Jalostusasteen nousu on mahdollistanut keskipalkkojen positii- visen kehityksen, mikä houkuttelee työvoimaa.‌‌ Strategisia toimenpiteitä:‌ • Toimialojen uudistumisen tukeminen, erityisesti kestävää kehitystä edistävät ja digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut (vihreän siirtymän ja digitaalisuuden ns. kaksoissiirtymä)‌ • Yritysten toimintaedellytysten, uudistumi- sen, kansainvälistymisen ja kasvun tuke- minen sekä uusien yritysten sijoittumisen edistäminen‌‌‌ • Uusiutuvan energian käytön ja energiate- hokkuuden lisääminen, sekä kiertotalouden kehittäminen‌‌ • Kansainvälisyys kaikilla toimialoilla, älykkään erikoistumisen toimintamallin kehittäminen ja arktisena osaajana erikoistuminen‌ • Tuotekehitys- ja palveluinnovaatioiden edistäminen, investointien tukeminen ja jalostusasteen nosto eri toimialoilla‌ • Lapin sosiaalisesti kestävän talouden mallin kehittäminen‌ Toimenpiteet‌ · Kiertotaloutta ja uusiutuvan energian‌‌ käyttöönottoa edistetään tukemalla niihin liittyviä innovaatioita, uutta liike- toimintaa ja syntyviä arvoverkkoja, sekä kehittämällä mm. teollisia symbiooseja ja kiertotalouskeskuksen sekä ekoteol- lisuuspuistojen toimintaa (kiertotalous-‌‌ keskus, kunnat, ProAgria, Lapin AMK, · Laaditaan kunta-/seutukunta-/‌‌ yritykset / rakennerahastot, AKKE) sektorikohtaiset kiertotalousohjelmat, sekä tuetaan yrityksiä kiertotalouteen pohjautuvan liiketoiminnan kehittämi- sessä yritysneuvonnalla ja rahoituksella (kunnat, seutukunnat, ProAgria / raken- · Haetaan ratkaisuja kaivannaissivuvir-‌‌‌ nerahastot, AKKE) · Kaivannaisalan TKI-toiminnan lisäämi-‌‌‌‌ tojen hyödyntämisen pullonkauloihin yhdessä valtioneuvoston kanssa (klus- terit, ELY / kansallinen raha (TEM, YM), rakennerahastot) sellä ratkaistaan esimerkiksi kaivosten jalostusarvojen kasvattamista, kaivan- naisjätteiden hyötykäyttöä tai metallien talteenottoa jätteestä. (klusterit, TKI-organisaatiot, tutkimuslaitokset / · Osana älykkään erikoistumisen kehittä-‌‌‌ rakennerahastot) mistyötä arvioidaan tarve perustaa arkti- sen älykkään erikoistumisen klusteri edistämään metsäsektorin vihreää siirtymää (metsäsektorin toimijat, Lapin · Tuetaan innovaatioita puun jalostusar-‌‌‌ liitto) von kasvattamiseksi ja ekotehokkuuden parantamiseks...
Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla. Tavoitetila: Lapin kärkitoimialat ovat onnistuneet vihreän siirtymän toimeenpanossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä siten, että yritysten kansainvälinen kilpailukyky on huippuluokkaa. Yritysten liiketoiminta kasvaa ja Lappi vetää puoleensa uusia yrityksiä ja investointeja. Jalostusasteen nousu on mahdollistanut keskipalkkojen positiivisen kehityksen, mikä houkuttelee työvoimaa. Lapin arktiseen toimintaympäristöön vaikuttavat monet ilmiöt, joista useimmat ovat valtion rajoista riippumattomia. Jotta pystymme vastaamaan ulkopuolelta tuleviin haasteisiin ja toisaalta hyödyntää tehokkaasti avautuvia mahdollisuuksia, tarvitsemme ennakointia, osaamisen vahvistamista, innovointia ja rohkeaa kehittämistä, sekä tuki- ja rahoitusmahdollisuuksien strategista ja synergistä hyödyntämistä Lapin hyväksi. Asema arktisen alueen edelläkävijänä edellyttää vahvaa panostusta talouskehitykseen, yritysten kansainvälistymisen ja viennin kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä kansainvälistymistä tukevien verkostojen tiivistämiseen. Meneillään olevassa murrosvaiheessa panostuksia on suunnattava erityisesti kärkitoimialojen toimintaedellytyksien turvaamiseen ja vientitoiminnan vahvistamiseen. Lapin älykkään erikoistumisen strategian toteuttaminen sekä toimiminen aktiivisena kumppanina kansainvälisessä yhteistyössä antavat Lapille mahdollisuuksia turvata talouden kestävä kasvu, sekä varmistaa osaaminen ja työvoiman saatavuus. Kansainväliset verkostot ovat Lapille erittäin tärkeitä, sillä kumppanuuksien kautta elinkeinoelämälle tarjoutuu parempia mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa, Lapin osaaminen saadaan paremmin esille ja esimerkiksi TKI-toimintaan ja muuhun kehittämistyöhön saadaan kotiutettua rahoitusta ja osaamista. Kestävän kehityksen edistäminen ja vähähiiliset ratkaisut tarjoavat tulevaisuudessa parhaat mahdollisuudet talouskasvuun. Elinkeinoelämän ja yritysten tukeminen uudistumisessa on välttämätöntä, sillä muutos tapahtuu nopeasti ja siihen on pystyttävä vastaamaan uusilla innovaatioilla, toimintamalleilla ja rahoitusvälineillä. Digitalisaatio muuttaa perinteisiä toimialoja ja luo mahdollisuuksia kokonaan uusille kestäville liiketoimintamahdollisuuksille. Työn murros pitää sisällään etä- ja hybridityön yleistymisen ja tälle paikkariippumattomalle työlle, opiskelulle ja yrittämiselle on luotava edellytyksiä. Tämä merkitsee myös työelämän toimintamallien, kulttuurien, johtamisen ja osaamisen kehittämistä digitalisaatiota hyödyntämällä. Palveluissa on keskityt...
Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla. Lappi-sopimus sisältää maakunnalliset tärkeät kärkihankkeet ja -kokonaisuudet sekä suunni- telman varojen käytöstä kunkin strategisen tavoitteen mukaisesti. Lappi-sopimuksen toi- meenpanosuunnitelma laaditaan kahdeksi vuo- deksi kerrallaan, mutta se arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa siihen voidaan tehdä tarkennuk- sia. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryh- mä, jonka päätöksellä hyväksytään EU-rahoituk- sen jakautuminen viranomaisittain. Maakuntaohjelmatyön tärkein tavoite on luoda yhteinen tahtotila sekä pitää katse tulevaisuu- dessa ja saada visio toteutumaan oikeilla stra- tegisilla valinnoilla ja oikealla työnjaolla. Lappi-sopimuksen toteutuksessa käytetään kattavasti kaikkia alueen rahoitusvälineitä, joi- ta ovat: • Valtion viranomaisten budjetit • Kestävää kasvua ja työtä – Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoitus sekä maaseutuohjelman rahoitus • Interreg-ohjelmat • Elpymis- ja palautumistukiväline RRF • EU:n erillisrahoitusohjelmat, joista tärkeimpinä Horizon 2020, COSME sekä ERASMUS+ • Suomen kansallinen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha (AKKE) Kuntien rahoitusosuus on merkittävä sekä kan- sallisessa että EU-rahoituksessa. Rahoituksen koonti on esitetty luvussa 6. Toimeenpanosuunnitelman rakenteessa lukijan on hyvä huomioida seuraavat reunaehdot: