Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus. Lappi-sopimuksen strategigista painopisteistä ristiriitaisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin aiheuttaa sellaisen kasvun tukeminen, joka vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristöön. Saamelaisten perinteiset elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa. Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat osa saamelaisten perustuslain suojelemaa kulttuurimuotoa. Ne ylläpitävät saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamen kieltä, perinteistä tietoa, luontosuhdetta ja saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä. Perinteisiin elinkeinoihin liittyvä pienimuotoinen ekologinen matkailu ja jalostustoiminta lisäävät elinkeinojen kannattavuutta ja työllisyyttä. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannattavuudella ja saamelaiskulttuurin elinvoimaisuudella on vaikutuksensa koko Lapin matkailuelinkeinoon. Saamelaisten havainnoilla luonnon ja vuodenaikojen säiden muutoksista voidaan hyödyntää alueellisia ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistä ja niihin sopeutumista koskevia ohjelmia ja toimenpiteitä varten. etäisyydet, harva asutus ja pieni väestömäärä asettavat haasteen yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle saamelaisten kotiseutualueella. Jotta saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuus ja alueen asukkaiden yhdenvertaiset oikeudet voidaan turvata, on peruspalvelujen ja perusinfrastruktuurin oltava kunnossa. Laadukkailla saamenkielisillä lähipalveluilla ja korkeatasoisilla tieto- ja liikenneyhteyksillä tuetaan saamelaisten paluumuuttoa takaisin kotiseudulleen sekä luodaan edellytyksiä alueen elinkeinojen ja eettisesti kestävän matkailun kehittymiselle. Saamenkielinen varhaiskasvatus, saamen kielten ja saamenkielinen opetus vahvistavat kielten ja kulttuurin ylisukupolvista jatkuvuutta ja ovat siten avainkysymyksiä saamelaisten tulevaisuudelle. Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö on kehittynyt ja kehittyy kulttuurin, saamelaisyhteisöjen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Aineeton kulttuuriperintö siirtyy sukupolvelta toiselle perinteisissä saamelaiselinkeinoissa, käsityössä, taiteessa, saamelaismusiikissa, luonnossa liikkumisella, yhteisöllisissä tapahtumissa, tarinoimalla, opettamalla ja osallistumalla yhteisön toimiin.
Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus. Maakuntaohjelman laatimista säätelee laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021. Lain 25 § mukaan Lapissa maakuntaohjelman saamelaiskulttuuria koskevan osan valmistelee saamelaiskäräjät. Lappi- sopimuksen luku 6.7 on kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien tuottama.
Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus. Saamelaisten kotiseutualue sijoittuu Lapin nel- jän pohjoisimman kunnan alueelle. Saamelais- käräjät on laatinut maakuntaohjelmaan alueke- hityslain edellyttämän saamelaiskulttuuriosion. Saamelaisten kotiseutualueen ja koko saa- melaiskulttuuriin kehittymistä tuetaan osana Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelman toteuttamista.