Common use of Artikkelit Clause in Contracts

Artikkelit. Aikaisemmissa vuokratyötutkimuksissa ei ole osoitettu ristiriitatilanteiden ja vuok- ratyöntekijöiden kaksoissitoutumisen välillä olevan yhteyttä (ks. kuitenkin Ylönen 2011). Teoreettisista lähtökohdistamme ajatellen voimme kuitenkin olettaa, että ristiriidat hei- kentävät sitoutumista. Siihen, onko vuokra- työntekijöiden ristiriitakokemusten ja kak- soissitoutumisen välillä yhteyttä, ja heiken- tävätkö kokemukset ristiriitatilanteista sitou- tumista ylipäätään vai erityisesti suhteessa joko käyttäjä- tai vuokrausyritykseen, pyri- tään löytämään vastauksia tämän tutkimuk- sen aineistosta. Kaksoissitoutumista työorganisaatioon ja ammattiliittoon tarkastelevien tutkimus- ten taustalla voidaan havaita ”perinteinen työelämän suhteiden malli” (Jokivuori 2002, 30), jossa keskeinen kaksoissitoutumiseen vaikuttava jakolinja hahmotetaan työnteki- jöiden ja työnantajan välille. Tässä mallissa kaksoissitoutumisen esteiden ja edellytysten nähdään olevan yhteydessä osapuolten mah- dollisuuksiin sovittaa intressiristiriitojaan ja luoda keskinäiseen luottamukseen perus- tuvia suhteita. Vuokratyötä tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka erilaiset jakolin- jat halkovat myös työntekijäpuolta sisäises- ti, kuinka vuokratyöntekijät asetetaan juridi- sen asemansa ja käyttäjäyrityksessä kohtaa- mansa kohtelun kautta eri leiriin kuin käyttä- jäyrityksen muut työntekijät, ja kuinka tämä vaikuttaa vuokratyöntekijöiden vuokraus- ja käyttäjäyritykseen sitoutumiseen. Eri työntekijäluokkien välisten jakojen muodostuminen organisaation sisälle saat- taa olla sitoutumisen näkökulmasta ongel- mallista, sikäli kun sitoutumisen ymmär- retään edellyttävän kokemusta yhteisis- tä arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista. Vuokratyöntekijöiden kohdalla herää kysy- mys, kuinka käy kaksoissitoutumisen tilan- teessa, jossa vuokratyöntekijä kokee kohte- lunsa käyttäjäyrityksessä epäyhdenvertaisek- si muiden työntekijöiden kanssa. Heikkeneekö sitoutuminen ylipäätään vai erityisesti suh- teessa käyttäjä- tai vuokrausyritykseen?

Artikkelit. Aikaisemmissa vuokratyötutkimuksissa ei ole osoitettu ristiriitatilanteiden ja vuok- ratyöntekijöiden kaksoissitoutumisen välillä olevan yhteyttä Vertailuryhmistä ensimmäinen sisältää kohtelunsa epäyhdenvertaiseksi kokeneet eli joko täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneet. Tämä ryhmä on nimeltään ”epäyhdenvertai- nen kohtelu” (ks. kuitenkin Ylönen 2011n = 89). Teoreettisista lähtökohdistamme ajatellen voimme kuitenkin olettaaToiseen ryhmään, että ristiriidat hei- kentävät sitoutumista. Siihen, onko vuokra- työntekijöiden ristiriitakokemusten ja kak- soissitoutumisen välillä yhteyttä, ja heiken- tävätkö kokemukset ristiriitatilanteista sitou- tumista ylipäätään vai erityisesti suhteessa joko käyttäjä- tai vuokrausyritykseen, pyri- tään löytämään vastauksia tämän tutkimuk- sen aineistosta. Kaksoissitoutumista työorganisaatioon ja ammattiliittoon tarkastelevien tutkimus- ten taustalla voidaan havaita ni- meltään ”perinteinen työelämän suhteiden mallisiltä väliltä” (Jokivuori 2002, 30n = 95), jossa keskeinen kaksoissitoutumiseen vaikuttava jakolinja hahmotetaan työnteki- jöiden kuuluvat vas- taajat, joiden vastaukset sijoittuivat neutraa- leimpiin vaihtoehtoihin (jossain määrin eri mieltä, siltä väliltä tai jossain määrin samaa mieltä). Kolmas vertailuryhmä, ”yhdenvertai- nen kohtelu” (n = 39), pitää sisällään vastaajat, joiden mielestä vuokratyöntekijöiden kohtelu työpaikalla on yhdenvertaista suhteessa talon väkeen eli he ovat olleet vastausasteikolla joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Menetelmänä käytettiin keskiarvovertai- lua ja työnantajan välillekovarianssianalyysia (esim. Tässä mallissa kaksoissitoutumisen esteiden ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ & ▇▇▇▇▇▇ 2007). Eroja vertailuryhmien (risti- riitatilanne, siltä väliltä, ei ristiriitatilannetta; epäyhdenvertainen kohtelu, siltä väliltä ja edellytysten nähdään olevan yhteydessä osapuolten yh- denvertainen kohtelu) sitoutumisen astees- sa tutkittiin kovarianssianalyysin post-hoc- testien avulla. Tulosten vertailussa käytettiin Bonferroni-korjauksia, joiden avulla on mah- dollisuuksiin sovittaa intressiristiriitojaan dollista tehdä parivertailuja silloin, kun mal- lissa on mukana enemmän kuin kaksi vertai- luryhmää ja luoda keskinäiseen luottamukseen perus- tuvia suhteitamalli sisältää taustamuuttujia kovariaatteina. Vuokratyötä tarkastelemalla voidaan hahmottaaKovarianssianalyysissa vaki- oitiin ikä, kuinka erilaiset jakolin- jat halkovat myös työntekijäpuolta sisäises- tisukupuoli, kuinka vuokratyöntekijät asetetaan juridi- sen asemansa koulutusaste, opiskeli- juus, osa-aikatyö, parisuhde, lapset sekä toi- miala4. Kovariaateista sukupuoli, opiskelijuus, parisuhde, lapset ja käyttäjäyrityksessä kohtaa- mansa kohtelun kautta eri leiriin kuin käyttä- jäyrityksen muut työntekijättoimiala olivat kaksiluok- kaisia muuttujia. Toimialamuuttujasta tehtiin kaksiluokkainen, koska vastaajien koulutus- tausta ja kuinka tämä vaikuttaa vuokratyöntekijöiden vuokraus- sitoutumisen aste olivat samankal- taisia IT- ja käyttäjäyritykseen sitoutumiseentoimistoalan sekä logistiikka- ja teollisuusalan sisällä. Eri työntekijäluokkien välisten jakojen muodostuminen organisaation sisälle saat- taa olla sitoutumisen näkökulmasta ongel- mallistaKovarianssianalyysit tehtiin sisällyttäen malleihin ensin kaikki ko- variaatteina käytetyt taustamuuttujat. Tämän jälkeen tilastollisesti ei-merkitsevät kovari- aatit poistettiin yksi kerrallaan pienimmäs- tä F-arvosta aloittaen, sikäli kun sitoutumisen ymmär- retään edellyttävän kokemusta yhteisis- tä arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista. Vuokratyöntekijöiden kohdalla herää kysy- mys, kuinka käy kaksoissitoutumisen tilan- teessa, jossa vuokratyöntekijä kokee kohte- lunsa käyttäjäyrityksessä epäyhdenvertaisek- si muiden työntekijöiden kanssa. Heikkeneekö sitoutuminen ylipäätään vai erityisesti suh- teessa käyttäjä- tai vuokrausyritykseen?minkä vuoksi kovari- anssianalyysituloksista on tekstissä raportoi- tu vain tilastollisesti merkitsevät kovariaatit.

Artikkelit. Aikaisemmissa vuokratyötutkimuksissa ei ole osoitettu ristiriitatilanteiden ja vuok- ratyöntekijöiden kaksoissitoutumisen välillä olevan yhteyttä Aikaisempaa tutkimustietoa kaksoissi- doksista aiheutuvista ristiriidoista on suhteel- lisen vähän (ks. kuitenkin Ylönen 2011▇▇▇▇▇ & ▇▇▇▇▇ 1997). Teoreettisista lähtökohdistamme ajatellen voimme kuitenkin olettaa▇▇▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇▇▇ (1997, 100) mukaan voidaan kuiten- kin ajatella, että ristiriidat hei- kentävät sitoutumistakonfliktitilanteessa sitoutu- minen on voimakkaampaa suhteessa siihen organisaatioon, johon sitoutuminen oli jo läh- tökohtaisesti voimakkaampaa. SiihenToisaalta he esittävät, onko vuokra- työntekijöiden ristiriitakokemusten ja kak- soissitoutumisen välillä yhteyttäettä sitoutuminen saattaa heiken- tyä suhteessa siihen organisaatioon, ja heiken- tävätkö kokemukset ristiriitatilanteista sitou- tumista ylipäätään vai erityisesti jonka yk- silö tulkitsee vastuulliseksi ristiriitatilantees- ta. Tutkimuksemme tulokset tukevat molem- pia tulkintoja. Ensimmäistä tulkintaa tukee se, että ristiriitoja kokeneiden sitoutuminen oli voimakkaampaa suhteessa joko käyttäjä- tai vuokrausyritykseenkäyttäjäyrityk- seen, pyri- tään löytämään vastauksia tämän tutkimuk- sen myös silloin, kun ristiriitojen vaikutus jätettiin huomiotta. Tulkinnan oletuksena on, että asetelma, jossa ristiriidan vaikutusta ei huomioida, kuvaa lähtökohtatilannetta vuok- ratyöntekijän kaksoissitoutumisessa. Ajallista järjestystä ei kuitenkaan voida päätellä suo- raan aineistosta. Kaksoissitoutumista työorganisaatioon Epäyhdenvertaiseksi koetun kohtelun ja ammattiliittoon tarkastelevien tutkimus- ten taustalla kaksoissitoutumisen välisestä suhteesta voi- daan tulosten valossa tehdä samansuuntai- sia tulkintoja. Käyttäjäyrityksessä kohtelunsa muita työntekijöitä heikommaksi raportoinei- den ja ei-raportoineiden välillä ero sitoutumi- sessa oli huomattavasti selvempi suhteessa vuokraus- kuin käyttäjäyritykseen. Voimme tulkita tämän olevan seurausta siitä, että si- toutuminen vuokrausyritykseen oli jo lähtö- kohtaisesti heikompaa, mutta yhtä lailla on mahdollista, että vuokratyöntekijä ”ulkois- taa” vastuun epäyhdenvertaisesta kohtelusta vuokrausyritykselle. Vuokrausyritys voidaan havaita ”perinteinen työelämän suhteiden malli” esimerkiksi kokea vastuulliseksi siinä mieles- sä, että se on järjestänyt huonon toimeksian- non tai että epätasa-arvo hyväksytään vuok- ratyöntekijän heikompaan statukseen liittyvä- nä piirteenä, jolloin sitoutuminen vuokratyön tekemiseen ja vuokrausyritykseen heikkenee. Tässäkin suhteessa on huomioitava, että myös sitoutuminen käyttäjäyrityksen oli heikompaa niillä, jotka raportoivat epäyhdenvertaista kohtelua, kuin niillä, jotka eivät sitä raportoi- neet. Ero sitoutumisessa ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin suhteessa vuokrausyritykseen. Liden ja kumppanit (Jokivuori 20022003) ovat korosta- neet vastavuoroisuuden merkitystä käyttä- jä- ja vuokrausyritykseen sitoutumisessa. On mahdollista, 30)että tuloksemme kertovat seura- uksista, joita vastavuoroisten odotusten täyt- tämättä jättämisellä on vuokratyöntekijöi- den sitoutumisen kannalta. Vuokratyöntekijä saattaa odottaa vuokrausyritykseltä hyviä toimeksiantoja ja ristiriidat sekä epäyhden- vertainen kohtelu ymmärretään näiden odo- tusten täyttämättä jättämiseksi, jolloin sitou- tuminen vuokrausyritykseen heikkenee. Työn yksilöllistymisen sanotaan ruokki- van henkilökohtaistuvaa etiikkaa, jossa keskeinen kaksoissitoutumiseen vaikuttava jakolinja hahmotetaan työnteki- jöiden ko- rostuvat sitoutumista ja työnantajan välillesitoutumattomuut- ta koskevat yksilölliset valinnat (Julkunen 2008). Tässä mallissa kaksoissitoutumisen esteiden Tämän ajatuskulun mukaan työn en- nakoimattomuus ja edellytysten nähdään olevan yhteydessä osapuolten mah- dollisuuksiin sovittaa intressiristiriitojaan työsuhteiden tilapäisyys asettavat työntekijät tilanteeseen, jossa hei- dän on pohdittava omaa sitoutumistaan työ- hön, työpaikkaan, työnantajaan ja luoda keskinäiseen luottamukseen perus- tuvia suhteitamuihin työntekijöihin. Työ tai työsuhde ei itsessään tarjoa perustaa, jolle sitoutumisen hauras ra- kennelma voitaisiin pystyttää. Vuokratyötä tarkastelemalla voidaan hahmottaapitää tyyppiesimerkkinä työstä, kuinka erilaiset jakolin- jat halkovat myös työntekijäpuolta sisäises- tijota määrittävät työn sisältöjen ja työpaikkojen vaihtelu sekä työn jatkuvuuden satunnaisuus. Vähentämällä työntekijöiden jakoa kahden kerroksen väkeen työntekijäetujen suhteen, kuinka vuokratyöntekijät asetetaan juridi- sen asemansa käyttäjäyritys voi kuitenkin pyrkiä edesautta- maan vuokratyöntekijöitä sitoutumaan. Vuokratyössä työ saattaa olla lyhytaikaista ja käyttäjäyrityksessä kohtaa- mansa kohtelun kautta eri leiriin kuin käyttä- jäyrityksen muut työntekijätepäsäännöllistä sekä työpaikat ja työyhtei- söt vaihtua tiuhaan. Vuokratyössä työntekijä on jo lähtökohtaisesti kahden organisaation palveluksessa, ja kuinka tämä vaikuttaa vuokratyöntekijöiden vuokraus- ja käyttäjäyritykseen sitoutumiseenkäyttäjäyrityk- sen, joista molemmat voivat muodostua työn ja toimeentulon jatkuvuuden kannalta mer- kityksellisiksi. Eri työntekijäluokkien välisten jakojen muodostuminen organisaation sisälle saat- taa olla sitoutumisen näkökulmasta ongel- mallistaTyönantajien ja työpaikkojen vaihtuessa herää työelämää laajemminkin koskettavia kysymyksiä, sikäli kun sitoutumisen ymmär- retään edellyttävän kokemusta yhteisis- tä arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista. Vuokratyöntekijöiden kohdalla herää kysy- mys, kuinka käy kaksoissitoutumisen tilan- teessa, jossa vuokratyöntekijä kokee kohte- lunsa käyttäjäyrityksessä epäyhdenvertaisek- si muiden työntekijöiden kanssa. Heikkeneekö sitoutuminen kuten kehen vuokra- työntekijät sitoutuvat tai voiko vuokratyössä ylipäätään vai erityisesti suh- teessa käyttäjä- sitoutua yhteen työnantajaan tai vuokrausyritykseen?toimeksiantajaan.

Artikkelit. Aikaisemmissa vuokratyötutkimuksissa ei ole osoitettu ristiriitatilanteiden Tiedetään, että suurin osa yliopiston mää- räaikaisista työntekijöistä on vastentahtoises- ti määräaikaisessa työsuhteessa (Kinnunen, Mäkikangas, Mauno, Siponen & Nätti 2011; Kirves ym. 2010). Chambel ja vuok- ratyöntekijöiden kaksoissitoutumisen välillä olevan yhteyttä ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ (2007) huomasivat tutkimuksessaan, että vas- tentahtoisesti määräaikaisten työntekijöiden psykologinen sopimus muistutti sisällöltään pysyvien työntekijöiden psykologista sopi- musta ja päättelivät, että taustalla saattaa vai- kuttaa näiden määräaikaisten työntekijöiden pyrkimys tulla vakinaistetuiksi osoittamalla olevansa hyviä työntekijöitä. Toisaalta vapaa- ehtoisesti määräaikaisilla työntekijöillä motii- vit voivat olla toisenlaiset. Aiemmat tulokset viittaavat siihen, että työllistymismahdollisuu- det olisivat tärkeämpiä niille, jotka ovat vapaa- ehtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas vastentahtoisesti määräaikaisten työnte- kijöiden toiveissa saattaisi pikemminkin olla työn varmuus (Kinnunen ym. 2011; ks. kuitenkin Ylönen 2011myös Chambel & Castanheira 2007). Teoreettisista lähtökohdistamme ajatellen voimme kuitenkin olettaaPsykologisen sopimuksen täyttymisen merkitystä määräai- kaisten työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta olisi siis syytä tutkia erikseen vapaaehtoisilla ja vastentahtoisilla määräaikaisilla. Tulosten perusteella näytti myös siltä, että ristiriidat hei- kentävät sitoutumistatyösuhdetyyppi muuntaisi työntekijän vel- vollisuuksien täyttymisen ja työnvaihtoaikei- den välistä yhteyttä. SiihenPysyvien työntekijöiden työnvaihtoaikeet olivat kaikkiaan vähäisempiä kuin määräaikaisten työntekijöiden. Lisäksi pysyvien työntekijöiden työnvaihtoaikeet oli- vat sitä vähäisempiä, onko vuokra- mitä paremmin työnteki- jän omat velvollisuudet olivat täyttyneet toisin kuin määräaikaisilla, joilla työnvaihtoaikeita oli suunnilleen saman verran riippumatta sii- tä, miten hyvin heidän velvollisuutensa olivat täyttyneet. Tähän interaktioon on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska mallin seli- tysasteen muutos ei ollut kyseisellä askeleella tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa ha- vaittiin siis merkitseviä interaktiovaikutuk- sia vain tarkasteltaessa työntekijän velvolli- suuksien täyttymisen yhteyksiä asenteisiin ja käyttäytymiseen. Sen sijaan työsuhdetyyppi ei näyttänyt muuntavan organisaation velvolli- suuksien täyttymisen ja työntekijän asentei- den ja käyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Lisäksi tulokset antavat enemmän tu- kea suorille yhteyksille psykologisen sopi- muksen täyttymisen ja työntekijän asentei- den ja käyttäytymisen välillä kuin sille, että työsuhdetyyppi muuntaisi näitä yhteyksiä. Psykologisen sopimuksen täyttymisellä on siis myönteinen merkitys niin pysyvien kuin määräaikaistenkin työntekijöiden ristiriitakokemusten asenteisiin ja kak- soissitoutumisen välillä yhteyttäkäyttäytymiseen. Tämä saattaa selittyä sil- lä, ettei pysyvien ja heiken- tävätkö kokemukset ristiriitatilanteista sitou- tumista ylipäätään vai erityisesti suhteessa joko käyttäjä- tai vuokrausyritykseen, pyri- tään löytämään vastauksia tämän tutkimuk- sen aineistosta. Kaksoissitoutumista työorganisaatioon ja ammattiliittoon tarkastelevien tutkimus- ten taustalla voidaan havaita ”perinteinen työelämän suhteiden malli” (Jokivuori 2002, 30), jossa keskeinen kaksoissitoutumiseen vaikuttava jakolinja hahmotetaan määräaikaisten työnteki- jöiden ja työnantajan välille. Tässä mallissa kaksoissitoutumisen esteiden ja edellytysten nähdään olevan yhteydessä osapuolten mah- dollisuuksiin sovittaa intressiristiriitojaan ja luoda keskinäiseen luottamukseen perus- tuvia suhteita. Vuokratyötä tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka erilaiset jakolin- jat halkovat myös työntekijäpuolta sisäises- ti, kuinka vuokratyöntekijät asetetaan juridi- sen asemansa ja käyttäjäyrityksessä kohtaa- mansa kohtelun kautta eri leiriin kuin käyttä- jäyrityksen muut työntekijät, ja kuinka tämä vaikuttaa vuokratyöntekijöiden vuokraus- ja käyttäjäyritykseen sitoutumiseen. Eri työntekijäluokkien välisten jakojen muodostuminen organisaation sisälle saat- taa olla sitoutumisen näkökulmasta ongel- mallista, sikäli kun sitoutumisen ymmär- retään edellyttävän kokemusta yhteisis- tä arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista. Vuokratyöntekijöiden kohdalla herää kysy- mys, kuinka käy kaksoissitoutumisen tilan- teessa, jossa vuokratyöntekijä kokee kohte- lunsa käyttäjäyrityksessä epäyhdenvertaisek- si muiden työntekijöiden kanssa. Heikkeneekö sitoutuminen ylipäätään vai erityisesti suh- teessa käyttäjä- tai vuokrausyritykseen?psykologisessa sopimuksen sisällössä havaittu tässä tutkimuksessa eroja.