Common use of Artikkelit Clause in Contracts

Artikkelit. <- ja >-merkit ilmaisevat aineistossa havaitun tilastollisesti merkitsevän eron (p < 0,05). Pilkku erottaa ryhmät, joiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut. Kahden yrityksen alaisuudessa työskente- lemisen aiheuttama ristiriitakokemus näyttää myös vaikuttavan sitoutumisen voimakkuu- teen (ks. kuvio 5 ja taulukko 3). Tilanteensa ristiriitaiseksi kokevat henkilöt sitoutuvat vuokrausyritykseen heikommin kuin henki- löt, jotka eivät koe ristiriitaa. Neutraaliin ”sil- tä väliltä” -ryhmään kuuluvat vuokratyönte- kijät sijoittuvat sitoutumisen asteellaan ris- tiriitaa kokevien ja ei-kokevien väliin. Myös käyttäjäyritykseen sitoutumisessa on tehtä- vissä sama havainto kuin vuokrausyritykseen sitoutumisessa. Ristiriidan kokevat sitoutuvat käyttäjäyritykseen heikommin kuin neutraa- lin kannan ottaneet tai vuokratyöntekijät, jot- ka eivät koe ristiriitaa. Sitoutumisessa vuok- rausyritykseen kaikkien ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (ks. taulukko 3). Sitoutumisessa käyttäjäyritykseen ero nii- den välillä, jotka eivät koe ristiriitaa ja ristirii- dan kokeneiden (p < 0,001) välillä sekä ero ”siltä väliltä” -ryhmän ja niiden, jotka eivät koe ristiriitaa (p < 0,01) on tilastollisesti mer- kitsevä. Taustatekijöistä tilastollisesti merkit- seviä ovat sekä vuokraus- että käyttäjäyrityk- seen sitoutumisessa sukupuoli (p < 0,01) ja toimiala (p < 0,05). Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vuokra- työntekijöiden kaksoissitoutumista käyttä- jä- ja vuokrausyritykseen. Tutkimme vuok- ratyöntekijöiden sitoutumisen voimakkuutta suhteessa molempiin organisaatioihin sekä sitä, ovatko vuokratyösuhteisiin liittyvät ris- tiriidat ja käyttäjäyrityksessä ilmenevät jako- linjat vuokratyöntekijöiden ja suorassa työ- suhteessa työskentelevien työntekijöiden vä- lillä yhteydessä vuokratyöntekijöiden sitou- tumiseen. Tulokset toivat esiin, että vuokra- työntekijät sitoutuvat voimakkaammin käyt- täjäyritykseen eli yritykseen, jossa työtehtävä suoritetaan, kuin vuokrausyritykseen, jonka kautta työntekijä on tullut käyttäjäyrityksen palvelukseen ja joka maksaa hänen palkkansa. Tulokset osoittivat myös, että ristiriitaiseksi 7 6 5 4 3 2 ristiriitatilanne siltä väliltä ei ristiriitatilannetta vuokrausyritykseen sitoutuminen käyttäjäyritykseen sitoutuminen

Artikkelit. <- ja >-merkit ilmaisevat aineistossa havaitun tilastollisesti merkitsevän eron Suomea koskevissa tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että vuokratyön- tekijöiden asema työyhteisössä poikkeaa muista työntekijöistä (p < 0,05Viitala & Xxxxxxxxxxx 2005). Pilkku erottaa ryhmätVuokratyöntekijöitä ja käyttäjäyrityk- sen muita työntekijöitä voidaan kohdella eri tavoin liittyen poissaoloihin, joiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroa ei olluthenkilöstön ke- hittämiseen ja työsuhde-etujen tarjontaan. Kahden yrityksen alaisuudessa työskente- lemisen aiheuttama ristiriitakokemus näyttää Sairaustapauksissa töistä pois jäämistä saat- tavat esimerkiksi hankaloittaa vuokratyönte- kijän toimeksiantojen satunnaisuus ja lyhyt- kestoisuus sekä riippuvuus toimeksiantojen jatkuvuudesta. Työnantajan on suhteellisen helppo korvata vuokratyöntekijä toisella, jol- loin töistä poisjäänti voi tarkoittaa seuraavien toimeksiantojen menettämistä toiselle vuok- ratyöntekijälle. On mahdollista, että lyhytkes- toisissa toimeksiannoissa työnantaja on myös vaikuttavan haluttomampi tarjoamaan samassa määrin koulutusta kuin pitkään jatkuneissa työsuh- teissa (Forrier & Sels 2003). Tämä asettaa vuokratyöntekijän kehittymismahdollisuuk- sien suhteen eri asemaan kuin muut työyh- teisön jäsenet. Artikkelissa pyritään avaamaan uusi nä- kökulma vuokratyöntekijöiden kaksoissi- toutumiseen tutkimalla vuokratyöntekijän erityisasemaa ja siihen liittyviä konflikte- ja. Toistaiseksi konfliktinäkökulma on jää- nyt vuokratyöntekijöiden kaksoissitoutu- misen tutkimuksessa huomiotta, sillä aiem- missa tutkimuksissa on keskitytty lähinnä työn laadullisten tekijöiden ja sitoutumisen voimakkuu- teen välisen yhteyden tarkasteluun (ks. kuvio 5 ja taulukko 3kuiten- kin Ylönen 2011). Tilanteensa ristiriitaiseksi kokevat henkilöt sitoutuvat vuokrausyritykseen heikommin Tutkimme kyselyaineiston avulla vuokratyössä ilmenevien ristiriitojen ja työyhteisöä halkovien jakolinjojen yhteyttä vuokratyöntekijöiden kaksoissitoutumiseen. Lähestymme sitoutumista vuokratyöntekijän näkökulmasta ja pyrimme osoittamaan, kuin- ka vuokratyöntekijöiden kokemukset ristirii- doista kahden työnantajan välillä ja kokemuk- set poikkeavasta kohtelusta suhteessa käyt- täjäyrityksen muihin työntekijöihin ovat yh- teydessä vuokraus- ja käyttäjäyritykseen si- toutumiseen. Organisaatioon sitoutuminen on niin työnte- kijän hyvinvoinnin kuin henki- löt, jotka eivät koe ristiriitaaorganisaation suoriu- tumisenkin kannalta tärkeää. Neutraaliin ”sil- tä väliltä” -ryhmään kuuluvat vuokratyönte- kijät sijoittuvat sitoutumisen asteellaan ris- tiriitaa kokevien ja ei-kokevien väliin. Myös käyttäjäyritykseen sitoutumisessa on tehtä- vissä sama havainto kuin vuokrausyritykseen sitoutumisessa. Ristiriidan kokevat sitoutuvat käyttäjäyritykseen heikommin kuin neutraa- lin kannan ottaneet tai vuokratyöntekijät, jot- ka eivät koe ristiriitaa. Sitoutumisessa vuok- rausyritykseen kaikkien ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä Useissa tutki- muksissa (katsaus aiempiin tutkimuksiin ks. taulukko 3Xxxxx & Maltin 2010) on osoitettu organisaa- tioon sitoutumisen olevan positiivisessa yh- teydessä muun muassa työntekijän fyysiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen, yleiseen ter- veydentilaan ja työtyytyväisyyteen. Toisaalta työn rasittavuuden, loppuun palamisen ja masennusoireiden on huomattu olevan ne- gatiivisessa yhteydessä työntekijän organi- saatioon sitoutumiseen. Lisäksi sitoutuneilla työntekijöillä irtisanoutumisaikeet ovat har- vinaisempia ja he myös käyvät töissä säännöl- lisemmin ja suoriutuvat työstään tehokkaas- ti (Xxxxx & Maltin 2010), mitä voidaan pitää organisaation suoriutumisen näkökulmasta erityisen myönteisenä. Yleisesti ottaen sitoutuminen ymmärre- tään sosiaalipsykologiseksi ilmiöksi, jonka keskiössä on yksilön ja organisaation välinen side (Jokivuori 2002, 17). Sitoutumisessa käyttäjäyritykseen ero nii- den välilläIlmiönä sitoutumi- nen on kuitenkin moniulotteinen ja, jotka eivät koe ristiriitaa kuten muidenkin ilmiöiden kohdalla, jäsennyksillä ja ristirii- dan kokeneiden lähestymistavoilla on taipumus korostaa tiettyjä sitoutumisen piirteitä toisten kustan- nuksella. Xxxxxxx sovelletuin tapa jäsentää si- toutumista nojaa Xxxxxxx ja Xxxxxxx (p < 0,0011997) välillä sekä ero ”siltä väliltä” -ryhmän ja niiden, jotka eivät koe ristiriitaa (p < 0,01) on tilastollisesti mer- kitsevä. Taustatekijöistä tilastollisesti merkit- seviä ovat sekä vuokraus- että käyttäjäyrityk- seen sitoutumisessa sukupuoli (p < 0,01) ja toimiala (p < 0,05). Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vuokra- työntekijöiden kaksoissitoutumista käyttä- jä- ja vuokrausyritykseen. Tutkimme vuok- ratyöntekijöiden sitoutumisen voimakkuutta suhteessa molempiin organisaatioihin sekä sitä, ovatko vuokratyösuhteisiin liittyvät ris- tiriidat ja käyttäjäyrityksessä ilmenevät jako- linjat vuokratyöntekijöiden ja suorassa työ- suhteessa työskentelevien työntekijöiden vä- lillä yhteydessä vuokratyöntekijöiden sitou- tumiseen. Tulokset toivat esiin, että vuokra- työntekijät sitoutuvat voimakkaammin käyt- täjäyritykseen eli yritykseenmalliin, jossa työtehtävä suoritetaanorganisaatioon sitoutuminen jaetaan kolmeen osatekijään: affektiiviseen, kuin vuokrausyritykseen, jonka kautta työntekijä jatkuvaan ja normatiiviseen sitoutumiseen. Affektiivinen sitoutuminen on tullut käyttäjäyrityksen palvelukseen luonteeltaan emotionaalista ja joka maksaa hänen palkkansasiinä painottuvat myöntei- set organisaatioon kohdistetut halut ja tun- teet. Tulokset osoittivat myös, että ristiriitaiseksi 7 6 5 4 3 2 ristiriitatilanne siltä väliltä ei ristiriitatilannetta vuokrausyritykseen sitoutuminen käyttäjäyritykseen sitoutuminenJatkuvassa sitoutumisessa korostuvat or- ganisaatioon kiinnittymisestä koituvien hyö- tyjen ja haittojen arviointi sekä sitoutumista ja sitoutumattomuutta koskevat valinnat. Se voidaan ymmärtää luonteeltaan rationaali- seksi tai instrumentaaliseksi. Normatiivisessa sitoutumisessa puolestaan painotetaan sitou- tumisen moraalista luonnetta sekä normien ja sosiaalisen kontrollin merkitystä sitoutu- misen keskeisenä ylläpitävänä tekijänä.

Artikkelit. <- kyllä 139 62 ei 84 38 Lapset kyllä 34 15 ei 189 85 72 32 typologisointiin kolmiluokkaisiksi muuttu- jiksi. Näiden vertailuryhmien tavoitteena on tuoda esille ristiriitatilanteen kokemisen ää- ripäät ja >-merkit ilmaisevat aineistossa havaitun tilastollisesti merkitsevän eron vastaajat, jotka suhtautuivat väittä- mään neutraalimmin. Keskikategoria ilmai- see siis lievimmin kantaa ottaneet vastaajat ja sisältää sen vuoksi myös jokseenkin samaa ja eri mieltä olleet vastaajat. Työntekijän ristiriitakokemusta kahden sen osalta kolmella väittämällä, joista mo- lemmista on muodostettu summamuuttujat. Summamuuttujien sisäistä konsistenssia mit- taava Cronbachin alfa -kerroin oli hyvä sekä vuokrausyritykseen (p < 0,05α = .80) että käyttäjäyri- tykseen sitoutumisen (α = .76) osalta. Organisaatioon sitoutumisen mittaami- seen on olemassa lukuisia mittareita, jotka huomioivat sitoutumisen ja sen eri osateki- jät eri tavoin. Jokivuori (2002, 42) muistuttaa, että organisaatioon sitoutumisen mittareissa esiintyvät erilaiset tekijät eivät ole erilaisia si- toutumisen lajeja, vaan kyse on pikemminkin erilaisista organisaatioon sitoutumisen osa- tekijöistä. Tässä tutkimuksessa on huomioitu vain yksi tutkimuksissa esiin nostettu sitou- tumisen osatekijä, koska käyttämässämme ai- neistossa oli mitattu ainoastaan sitoutumisen affektiivista ulottuvuutta. Xxxxxxxxx ja Xxxxx (2001) huomauttavat myös, että tarkastelta- essa sitoutumista epätyypillisissä ja epävar- moissa työsuhteissa on kiinnitettävä erityistä yrityksen (vuokraus- ja käyttäjäyritys) vä- lillä mittaa väittämä ”Tilanteeni kahden yri- tyksen (käyttäjä- ja vuokrausyritys) alaisuu- dessa on ristiriitainen”. Mittari on peräisin Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta (Lehto & Sutela 2008). Pilkku erottaa ryhmät, joiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollutVastaajat on jaettu seitsenpor- taisella Likert-asteikolla annettujen vastaus- ten perusteella kolmeen vertailuryhmään. Kahden yrityksen alaisuudessa työskente- lemisen aiheuttama ristiriitakokemus näyttää myös vaikuttavan sitoutumisen voimakkuu- teen Ensimmäiseen vertailuryhmään kuuluvat väittämän kanssa täysin samaa mieltä tai sa- maa mieltä olleet vastaajat. Tästä vertailuryh- mästä käytetään jatkossa nimeä ”ristiriitati- lanne” (ks. kuvio 5 ja taulukko 3n = 36). Tilanteensa ristiriitaiseksi kokevat henkilöt sitoutuvat vuokrausyritykseen heikommin kuin henki- löt, jotka eivät koe ristiriitaaKeskikategorian muodostavat jokseenkin samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä olleet sekä keskimmäisen ”siltä välil- tä” -vaihtoehdon valinneet vastaajat. Neutraaliin ”sil- tä väliltä” -ryhmään kuuluvat vuokratyönte- kijät sijoittuvat sitoutumisen asteellaan ris- tiriitaa kokevien ja ei-kokevien väliin. Myös käyttäjäyritykseen sitoutumisessa Ryhmä on tehtä- vissä sama havainto kuin vuokrausyritykseen sitoutumisessa. Ristiriidan kokevat sitoutuvat käyttäjäyritykseen heikommin kuin neutraa- lin kannan ottaneet tai vuokratyöntekijät, jot- ka eivät koe ristiriitaa. Sitoutumisessa vuok- rausyritykseen kaikkien ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (ks. taulukko 3). Sitoutumisessa käyttäjäyritykseen ero nii- den välillä, jotka eivät koe ristiriitaa ja ristirii- dan kokeneiden (p < 0,001) välillä sekä ero nimeltään ”siltä väliltä” -ryhmän ja niiden, jotka eivät koe ristiriitaa (p < 0,01) on tilastollisesti mer- kitsevä. Taustatekijöistä tilastollisesti merkit- seviä ovat sekä vuokraus- että käyttäjäyrityk- seen sitoutumisessa sukupuoli (p < 0,01) ja toimiala (p < 0,05n = 85). Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vuokra- työntekijöiden kaksoissitoutumista käyttä- jä- Viimeinen kategoria sisältää väittämän kanssa eri mieltä tai täysin eri mieltä olleet vastaajat ja vuokrausyritykseenryhmä kantaa nimeä ”ei ristiriitatilannetta” (n = 102). Tutkimme vuok- ratyöntekijöiden sitoutumisen voimakkuutta suhteessa molempiin organisaatioihin sekä sitä, ovatko vuokratyösuhteisiin liittyvät ris- tiriidat ja käyttäjäyrityksessä ilmenevät jako- linjat vuokratyöntekijöiden ja suorassa työ- suhteessa työskentelevien työntekijöiden vä- lillä yhteydessä vuokratyöntekijöiden sitou- tumiseenEpäyhdenvertainen kohtelu vuokratyön- tekijänä. Tulokset toivat esiin, että vuokra- työntekijät sitoutuvat voimakkaammin käyt- täjäyritykseen eli yritykseen, jossa työtehtävä suoritetaan, Vuokratyöntekijöiden epäyhden- vertaista kohtelua työpaikalla mitattiin niin ikään Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa käytetyillä mittareilla (Lehto & Sutela 2008). Vuokratyöntekijän kohtelua kuvaavista väit- tämistä on muodostettu neljä väittämää si- sältävä summamuuttuja (ks. liitetaulukko). Väittämät valittiin pääkomponenttianalyy- sin (Varimax rotaatio) tulosten perusteella.3 Muodostettu summamuuttuja on analyyseja varten muunnettu kolmiluokkaiseksi samal- la periaatteella kuin vuokrausyritykseen, jonka kautta työntekijä on tullut käyttäjäyrityksen palvelukseen ja joka maksaa hänen palkkansa. Tulokset osoittivat myös, että ristiriitaiseksi 7 6 5 4 3 2 ristiriitatilanne siltä väliltä ei ristiriitatilannetta vuokrausyritykseen sitoutuminen käyttäjäyritykseen sitoutuminenedellä esitelty ristiriita- tilannetta mittaava muuttuja.