Common use of Artikkelit Clause in Contracts

Artikkelit. Vertailuryhmistä ensimmäinen sisältää kohtelunsa epäyhdenvertaiseksi kokeneet eli joko täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneet. Tämä ryhmä on nimeltään ”epäyhdenvertai- nen kohtelu” (n = 89). Toiseen ryhmään, ni- meltään ”siltä väliltä” (n = 95), kuuluvat vas- taajat, joiden vastaukset sijoittuivat neutraa- leimpiin vaihtoehtoihin (jossain määrin eri mieltä, siltä väliltä tai jossain määrin samaa mieltä). Kolmas vertailuryhmä, ”yhdenvertai- nen kohtelu” (n = 39), pitää sisällään vastaajat, joiden mielestä vuokratyöntekijöiden kohtelu työpaikalla on yhdenvertaista suhteessa talon väkeen eli he ovat olleet vastausasteikolla joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Menetelmänä käytettiin keskiarvovertai- lua ja kovarianssianalyysia (esim. Xxxxxxxxxx & Xxxxxx 2007). Eroja vertailuryhmien (risti- riitatilanne, siltä väliltä, ei ristiriitatilannetta; epäyhdenvertainen kohtelu, siltä väliltä ja yh- denvertainen kohtelu) sitoutumisen astees- sa tutkittiin kovarianssianalyysin post-hoc- testien avulla. Tulosten vertailussa käytettiin Bonferroni-korjauksia, joiden avulla on mah- dollista tehdä parivertailuja silloin, kun mal- lissa on mukana enemmän kuin kaksi vertai- luryhmää ja malli sisältää taustamuuttujia kovariaatteina. Kovarianssianalyysissa vaki- oitiin ikä, sukupuoli, koulutusaste, opiskeli- juus, osa-aikatyö, parisuhde, lapset sekä toi- miala4. Kovariaateista sukupuoli, opiskelijuus, parisuhde, lapset ja toimiala olivat kaksiluok- kaisia muuttujia. Toimialamuuttujasta tehtiin kaksiluokkainen, koska vastaajien koulutus- tausta ja sitoutumisen aste olivat samankal- taisia IT- ja toimistoalan sekä logistiikka- ja teollisuusalan sisällä. Kovarianssianalyysit tehtiin sisällyttäen malleihin ensin kaikki ko- variaatteina käytetyt taustamuuttujat. Tämän jälkeen tilastollisesti ei-merkitsevät kovari- aatit poistettiin yksi kerrallaan pienimmäs- tä F-arvosta aloittaen, minkä vuoksi kovari- anssianalyysituloksista on tekstissä raportoi- tu vain tilastollisesti merkitsevät kovariaatit.

Artikkelit. Vertailuryhmistä ensimmäinen sisältää kohtelunsa epäyhdenvertaiseksi kokeneet eli joko täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneet. Tämä ryhmä Aikaisempaa tutkimustietoa kaksoissi- doksista aiheutuvista ristiriidoista on nimeltään ”epäyhdenvertai- nen kohtelu” suhteel- lisen vähän (n = 89Xxxxx & Xxxxx 1997). Toiseen ryhmäänXxxxxxx ja Xxxxxxx (1997, ni- meltään ”siltä väliltä” (n = 95)100) mukaan voidaan kuiten- kin ajatella, kuuluvat vas- taajatettä konfliktitilanteessa sitoutu- minen on voimakkaampaa suhteessa siihen organisaatioon, joiden vastaukset sijoittuivat neutraa- leimpiin vaihtoehtoihin (jossain määrin eri mieltäjohon sitoutuminen oli jo läh- tökohtaisesti voimakkaampaa. Toisaalta he esittävät, siltä väliltä tai jossain määrin samaa mieltä)että sitoutuminen saattaa heiken- tyä suhteessa siihen organisaatioon, jonka yk- silö tulkitsee vastuulliseksi ristiriitatilantees- ta. Kolmas vertailuryhmäTutkimuksemme tulokset tukevat molem- pia tulkintoja. Ensimmäistä tulkintaa tukee se, ”yhdenvertai- nen kohtelu” (n = 39)että ristiriitoja kokeneiden sitoutuminen oli voimakkaampaa suhteessa käyttäjäyrityk- seen, pitää sisällään vastaajat, joiden mielestä vuokratyöntekijöiden kohtelu työpaikalla on yhdenvertaista suhteessa talon väkeen eli he ovat olleet vastausasteikolla joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Menetelmänä käytettiin keskiarvovertai- lua ja kovarianssianalyysia (esim. Xxxxxxxxxx & Xxxxxx 2007). Eroja vertailuryhmien (risti- riitatilanne, siltä väliltä, ei ristiriitatilannetta; epäyhdenvertainen kohtelu, siltä väliltä ja yh- denvertainen kohtelu) sitoutumisen astees- sa tutkittiin kovarianssianalyysin post-hoc- testien avulla. Tulosten vertailussa käytettiin Bonferroni-korjauksia, joiden avulla on mah- dollista tehdä parivertailuja myös silloin, kun mal- lissa ristiriitojen vaikutus jätettiin huomiotta. Tulkinnan oletuksena on, että asetelma, jossa ristiriidan vaikutusta ei huomioida, kuvaa lähtökohtatilannetta vuok- ratyöntekijän kaksoissitoutumisessa. Ajallista järjestystä ei kuitenkaan voida päätellä suo- raan aineistosta. Epäyhdenvertaiseksi koetun kohtelun ja kaksoissitoutumisen välisestä suhteesta voi- daan tulosten valossa tehdä samansuuntai- sia tulkintoja. Käyttäjäyrityksessä kohtelunsa muita työntekijöitä heikommaksi raportoinei- den ja ei-raportoineiden välillä ero sitoutumi- sessa oli huomattavasti selvempi suhteessa vuokraus- kuin käyttäjäyritykseen. Voimme tulkita tämän olevan seurausta siitä, että si- toutuminen vuokrausyritykseen oli jo lähtö- kohtaisesti heikompaa, mutta yhtä lailla on mukana enemmän mahdollista, että vuokratyöntekijä ”ulkois- taa” vastuun epäyhdenvertaisesta kohtelusta vuokrausyritykselle. Vuokrausyritys voidaan esimerkiksi kokea vastuulliseksi siinä mieles- sä, että se on järjestänyt huonon toimeksian- non tai että epätasa-arvo hyväksytään vuok- ratyöntekijän heikompaan statukseen liittyvä- nä piirteenä, jolloin sitoutuminen vuokratyön tekemiseen ja vuokrausyritykseen heikkenee. Tässäkin suhteessa on huomioitava, että myös sitoutuminen käyttäjäyrityksen oli heikompaa niillä, jotka raportoivat epäyhdenvertaista kohtelua, kuin kaksi vertai- luryhmää niillä, jotka eivät sitä raportoi- neet. Ero sitoutumisessa ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin suhteessa vuokrausyritykseen. Liden ja malli sisältää taustamuuttujia kovariaatteinakumppanit (2003) ovat korosta- neet vastavuoroisuuden merkitystä käyttä- jä- ja vuokrausyritykseen sitoutumisessa. Kovarianssianalyysissa vaki- oitiin ikäOn mahdollista, sukupuoliettä tuloksemme kertovat seura- uksista, koulutusastejoita vastavuoroisten odotusten täyt- tämättä jättämisellä on vuokratyöntekijöi- den sitoutumisen kannalta. Vuokratyöntekijä saattaa odottaa vuokrausyritykseltä hyviä toimeksiantoja ja ristiriidat sekä epäyhden- vertainen kohtelu ymmärretään näiden odo- tusten täyttämättä jättämiseksi, opiskeli- juusjolloin sitou- tuminen vuokrausyritykseen heikkenee. Työn yksilöllistymisen sanotaan ruokki- van henkilökohtaistuvaa etiikkaa, osa-aikatyö, parisuhde, lapset sekä toi- miala4. Kovariaateista sukupuoli, opiskelijuus, parisuhde, lapset jossa ko- rostuvat sitoutumista ja toimiala olivat kaksiluok- kaisia muuttujia. Toimialamuuttujasta tehtiin kaksiluokkainen, koska vastaajien koulutus- tausta ja sitoutumisen aste olivat samankal- taisia IT- ja toimistoalan sekä logistiikka- ja teollisuusalan sisällä. Kovarianssianalyysit tehtiin sisällyttäen malleihin ensin kaikki ko- variaatteina käytetyt taustamuuttujatsitoutumattomuut- ta koskevat yksilölliset valinnat (Julkunen 2008). Tämän jälkeen tilastollisesti ei-merkitsevät kovari- aatit poistettiin yksi kerrallaan pienimmäs- tä F-arvosta aloittaenajatuskulun mukaan työn en- nakoimattomuus ja työsuhteiden tilapäisyys asettavat työntekijät tilanteeseen, minkä vuoksi kovari- anssianalyysituloksista jossa hei- dän on tekstissä raportoi- tu vain tilastollisesti merkitsevät kovariaatitpohdittava omaa sitoutumistaan työ- hön, työpaikkaan, työnantajaan ja muihin työntekijöihin. Työ tai työsuhde ei itsessään tarjoa perustaa, jolle sitoutumisen hauras ra- kennelma voitaisiin pystyttää. Vuokratyötä voidaan pitää tyyppiesimerkkinä työstä, jota määrittävät työn sisältöjen ja työpaikkojen vaihtelu sekä työn jatkuvuuden satunnaisuus. Vähentämällä työntekijöiden jakoa kahden kerroksen väkeen työntekijäetujen suhteen, käyttäjäyritys voi kuitenkin pyrkiä edesautta- maan vuokratyöntekijöitä sitoutumaan. Vuokratyössä työ saattaa olla lyhytaikaista ja epäsäännöllistä sekä työpaikat ja työyhtei- söt vaihtua tiuhaan. Vuokratyössä työntekijä on jo lähtökohtaisesti kahden organisaation palveluksessa, vuokraus- ja käyttäjäyrityk- sen, joista molemmat voivat muodostua työn ja toimeentulon jatkuvuuden kannalta mer- kityksellisiksi. Työnantajien ja työpaikkojen vaihtuessa herää työelämää laajemminkin koskettavia kysymyksiä, kuten kehen vuokra- työntekijät sitoutuvat tai voiko vuokratyössä ylipäätään sitoutua yhteen työnantajaan tai toimeksiantajaan.

Artikkelit. Vertailuryhmistä ensimmäinen sisältää kohtelunsa epäyhdenvertaiseksi kokeneet eli joko täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneetTiedetään, että suurin osa yliopiston mää- räaikaisista työntekijöistä on vastentahtoises- ti määräaikaisessa työsuhteessa (Kinnunen, Mäkikangas, Mauno, Siponen & Nätti 2011; Kirves ym. Tämä ryhmä on nimeltään ”epäyhdenvertai- nen kohtelu” (n = 892010). Toiseen ryhmäänChambel ja Xxxxxxxxxxx (2007) huomasivat tutkimuksessaan, ni- meltään ”siltä väliltä” että vas- tentahtoisesti määräaikaisten työntekijöiden psykologinen sopimus muistutti sisällöltään pysyvien työntekijöiden psykologista sopi- musta ja päättelivät, että taustalla saattaa vai- kuttaa näiden määräaikaisten työntekijöiden pyrkimys tulla vakinaistetuiksi osoittamalla olevansa hyviä työntekijöitä. Toisaalta vapaa- ehtoisesti määräaikaisilla työntekijöillä motii- vit voivat olla toisenlaiset. Aiemmat tulokset viittaavat siihen, että työllistymismahdollisuu- det olisivat tärkeämpiä niille, jotka ovat vapaa- ehtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas vastentahtoisesti määräaikaisten työnte- kijöiden toiveissa saattaisi pikemminkin olla työn varmuus (n = 95), kuuluvat vas- taajat, joiden vastaukset sijoittuivat neutraa- leimpiin vaihtoehtoihin (jossain määrin eri mieltä, siltä väliltä tai jossain määrin samaa mieltä)Kinnunen ym. Kolmas vertailuryhmä, ”yhdenvertai- nen kohtelu” (n = 39), pitää sisällään vastaajat, joiden mielestä vuokratyöntekijöiden kohtelu työpaikalla on yhdenvertaista suhteessa talon väkeen eli he ovat olleet vastausasteikolla joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä2011; ks. Menetelmänä käytettiin keskiarvovertai- lua ja kovarianssianalyysia (esim. Xxxxxxxxxx myös Chambel & Xxxxxx Castanheira 2007). Eroja vertailuryhmien (risti- riitatilanne, siltä väliltä, ei ristiriitatilannetta; epäyhdenvertainen kohtelu, siltä väliltä Psykologisen sopimuksen täyttymisen merkitystä määräai- kaisten työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta olisi siis syytä tutkia erikseen vapaaehtoisilla ja yh- denvertainen kohtelu) sitoutumisen astees- sa tutkittiin kovarianssianalyysin post-hoc- testien avullavastentahtoisilla määräaikaisilla. Tulosten vertailussa käytettiin Bonferroni-korjauksiaperusteella näytti myös siltä, joiden avulla että työsuhdetyyppi muuntaisi työntekijän vel- vollisuuksien täyttymisen ja työnvaihtoaikei- den välistä yhteyttä. Pysyvien työntekijöiden työnvaihtoaikeet olivat kaikkiaan vähäisempiä kuin määräaikaisten työntekijöiden. Lisäksi pysyvien työntekijöiden työnvaihtoaikeet oli- vat sitä vähäisempiä, mitä paremmin työnteki- jän omat velvollisuudet olivat täyttyneet toisin kuin määräaikaisilla, joilla työnvaihtoaikeita oli suunnilleen saman verran riippumatta sii- tä, miten hyvin heidän velvollisuutensa olivat täyttyneet. Tähän interaktioon on mah- dollista tehdä parivertailuja silloin, kun mal- lissa on mukana enemmän kuin kaksi vertai- luryhmää ja malli sisältää taustamuuttujia kovariaatteina. Kovarianssianalyysissa vaki- oitiin ikä, sukupuoli, koulutusaste, opiskeli- juus, osa-aikatyö, parisuhde, lapset sekä toi- miala4. Kovariaateista sukupuoli, opiskelijuus, parisuhde, lapset ja toimiala olivat kaksiluok- kaisia muuttujia. Toimialamuuttujasta tehtiin kaksiluokkainenkuitenkin suhtauduttava varauksella, koska vastaajien koulutus- tausta mallin seli- tysasteen muutos ei ollut kyseisellä askeleella tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa ha- vaittiin siis merkitseviä interaktiovaikutuk- sia vain tarkasteltaessa työntekijän velvolli- suuksien täyttymisen yhteyksiä asenteisiin ja sitoutumisen aste olivat samankal- taisia IT- käyttäytymiseen. Sen sijaan työsuhdetyyppi ei näyttänyt muuntavan organisaation velvolli- suuksien täyttymisen ja toimistoalan sekä logistiikka- työntekijän asentei- den ja teollisuusalan sisälläkäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Kovarianssianalyysit tehtiin sisällyttäen malleihin ensin kaikki ko- variaatteina käytetyt taustamuuttujatLisäksi tulokset antavat enemmän tu- kea suorille yhteyksille psykologisen sopi- muksen täyttymisen ja työntekijän asentei- den ja käyttäytymisen välillä kuin sille, että työsuhdetyyppi muuntaisi näitä yhteyksiä. Tämän jälkeen tilastollisesti ei-merkitsevät kovari- aatit poistettiin yksi kerrallaan pienimmäs- tä F-arvosta aloittaenPsykologisen sopimuksen täyttymisellä on siis myönteinen merkitys niin pysyvien kuin määräaikaistenkin työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämä saattaa selittyä sil- lä, minkä vuoksi kovari- anssianalyysituloksista on tekstissä raportoi- tu vain tilastollisesti merkitsevät kovariaatitettei pysyvien ja määräaikaisten työnteki- jöiden psykologisessa sopimuksen sisällössä havaittu tässä tutkimuksessa eroja.

Artikkelit. Vertailuryhmistä ensimmäinen sisältää kohtelunsa epäyhdenvertaiseksi kokeneet eli Aikaisemmissa vuokratyötutkimuksissa ei ole osoitettu ristiriitatilanteiden ja vuok- ratyöntekijöiden kaksoissitoutumisen välillä olevan yhteyttä (ks. kuitenkin Ylönen 2011). Teoreettisista lähtökohdistamme ajatellen voimme kuitenkin olettaa, että ristiriidat hei- kentävät sitoutumista. Siihen, onko vuokra- työntekijöiden ristiriitakokemusten ja kak- soissitoutumisen välillä yhteyttä, ja heiken- tävätkö kokemukset ristiriitatilanteista sitou- tumista ylipäätään vai erityisesti suhteessa joko täysin eri mieltä käyttäjä- tai eri mieltä vastanneetvuokrausyritykseen, pyri- tään löytämään vastauksia tämän tutkimuk- sen aineistosta. Tämä ryhmä on nimeltään Kaksoissitoutumista työorganisaatioon ja ammattiliittoon tarkastelevien tutkimus- ten taustalla voidaan havaita ”epäyhdenvertai- nen kohteluperinteinen työelämän suhteiden malli” (n = 89). Toiseen ryhmäänJokivuori 2002, ni- meltään ”siltä väliltä” (n = 9530), kuuluvat vas- taajatjossa keskeinen kaksoissitoutumiseen vaikuttava jakolinja hahmotetaan työnteki- jöiden ja työnantajan välille. Tässä mallissa kaksoissitoutumisen esteiden ja edellytysten nähdään olevan yhteydessä osapuolten mah- dollisuuksiin sovittaa intressiristiriitojaan ja luoda keskinäiseen luottamukseen perus- tuvia suhteita. Vuokratyötä tarkastelemalla voidaan hahmottaa, joiden vastaukset sijoittuivat neutraa- leimpiin vaihtoehtoihin (jossain määrin kuinka erilaiset jakolin- jat halkovat myös työntekijäpuolta sisäises- ti, kuinka vuokratyöntekijät asetetaan juridi- sen asemansa ja käyttäjäyrityksessä kohtaa- mansa kohtelun kautta eri mieltäleiriin kuin käyttä- jäyrityksen muut työntekijät, siltä väliltä ja kuinka tämä vaikuttaa vuokratyöntekijöiden vuokraus- ja käyttäjäyritykseen sitoutumiseen. Eri työntekijäluokkien välisten jakojen muodostuminen organisaation sisälle saat- taa olla sitoutumisen näkökulmasta ongel- mallista, sikäli kun sitoutumisen ymmär- retään edellyttävän kokemusta yhteisis- tä arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista. Vuokratyöntekijöiden kohdalla herää kysy- mys, kuinka käy kaksoissitoutumisen tilan- teessa, jossa vuokratyöntekijä kokee kohte- lunsa käyttäjäyrityksessä epäyhdenvertaisek- si muiden työntekijöiden kanssa. Heikkeneekö sitoutuminen ylipäätään vai erityisesti suh- teessa käyttäjä- tai jossain määrin samaa mieltä). Kolmas vertailuryhmä, ”yhdenvertai- nen kohtelu” (n = 39), pitää sisällään vastaajat, joiden mielestä vuokratyöntekijöiden kohtelu työpaikalla on yhdenvertaista suhteessa talon väkeen eli he ovat olleet vastausasteikolla joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Menetelmänä käytettiin keskiarvovertai- lua ja kovarianssianalyysia (esim. Xxxxxxxxxx & Xxxxxx 2007). Eroja vertailuryhmien (risti- riitatilanne, siltä väliltä, ei ristiriitatilannetta; epäyhdenvertainen kohtelu, siltä väliltä ja yh- denvertainen kohtelu) sitoutumisen astees- sa tutkittiin kovarianssianalyysin post-hoc- testien avulla. Tulosten vertailussa käytettiin Bonferroni-korjauksia, joiden avulla on mah- dollista tehdä parivertailuja silloin, kun mal- lissa on mukana enemmän kuin kaksi vertai- luryhmää ja malli sisältää taustamuuttujia kovariaatteina. Kovarianssianalyysissa vaki- oitiin ikä, sukupuoli, koulutusaste, opiskeli- juus, osa-aikatyö, parisuhde, lapset sekä toi- miala4. Kovariaateista sukupuoli, opiskelijuus, parisuhde, lapset ja toimiala olivat kaksiluok- kaisia muuttujia. Toimialamuuttujasta tehtiin kaksiluokkainen, koska vastaajien koulutus- tausta ja sitoutumisen aste olivat samankal- taisia IT- ja toimistoalan sekä logistiikka- ja teollisuusalan sisällä. Kovarianssianalyysit tehtiin sisällyttäen malleihin ensin kaikki ko- variaatteina käytetyt taustamuuttujat. Tämän jälkeen tilastollisesti ei-merkitsevät kovari- aatit poistettiin yksi kerrallaan pienimmäs- tä F-arvosta aloittaen, minkä vuoksi kovari- anssianalyysituloksista on tekstissä raportoi- tu vain tilastollisesti merkitsevät kovariaatit.vuokrausyritykseen?