Common use of Arvonlisävero Clause in Contracts

Arvonlisävero. Valtiontalouden piirissä olevien tutkimuslaitosten arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvon- lisäveromomentilta. Laskun liitteenä olevasta erittelystä on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavasta summasta on arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus ei vähennä tut- kimukseen käytettävää rahasummaa. Valtion tutkimuslaitosten ei pidä hakea arvonlisäveroa, mikäli niiden on mahdollista kirjata arvonlisäverot hallinnonalan arvonlisäveromomentille. Valtiontalouden ulkopuolisten tai valtionapua nauttivien tutkimus- ym. laitosten tutki- mustoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitystoimintamomentilta. Las- kun liitteenä olevasta erittelystä on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavas- ta summasta on arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaa. Valtion budjettitalouden ulkopuolella oleville yliopistoille ja korkeakouluille (nämä tahot määritelty Yliopistolaki 558/2009 1 §) arvonlisäveron osuus hankkeen kustannuksista on tukikelpoi- nen, mikäli sitä ei korvata yliopistolain (558/2009) 49 §:n 4 momentin perustella yliopistojen käytös- sä olevasta arvonlisäverojen kompensaatiorahastosta. Määrärahan saajan on esitettävä laskun liitteenä olevassa erittelyssä selvitys siitä, jääkö arvonlisävero hankkeen lopulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero haetaan maksettavaksi, se on eriteltävä ja ilmoitettava selkeäs- ti laskun liitteessä. Tässä tapauksessa arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitysmomentilta ja näin ollen arvonlisäveron osuus vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaa. Ostopalvelusopimusten (esim. konsultointipalvelut, yliopistojen liiketoiminta) arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvonlisäveromomentilta. Arvonlisäveron osuus ei kuluta selvitys- ja tutkimusmomentilta maksettavaa määrärahaa.

Arvonlisävero. Valtiontalouden Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) on valtiontalouden ulkopuolinen rahasto, jolloin arvonlisävero sisältyy myönnettyyn rahoitukseen (avustukseen) ja vähentää vastaavasti hankkeeseen käytettävissä olevaa rahasummaa. Arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus vain niille Makeran rahoituksen saajille, jotka eivät voi vähentää arvonlisäveron osuutta omassa verotuksessaan. Jos rahoituksen saaja on muu kuin valtion laitos, rahoituksen saajan on esitettävä verottajalta saatu todistus tai muu riittävä selvitys siitä, ettei rahoituksen kohteena olevaan toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Momentilta 30.01.22 rahoitettavien hankkeiden osalta valtion budjettitalouden piirissä olevien tutkimuslaitosten arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvon- lisäveromomentiltaMMM:n hallinnonalan arvonlisäveromomentilta. Arvonlisäveron osuus ei siis sisälly valtion viraston tai laitoksen hankkeelle myönnettyyn rahoitussummaan eikä vähennä hankkeeseen käytettävissä olevaa rahasummaa. MMM:n hallinnonalan virastojen arvonlisäveron osuus tulee kirjata jo suoraan virastossa hallinnonalan arvonlisäveromomentille, jolloin virasto ei laskuta arvonlisäveroa. Muiden kuin MMM:n hallinnonalan virastojen tulee laskuttaa myös arvonlisäverojen osuus. Laskun liitteenä olevasta erittelystä maksatushakemuksesta on selkeästi käytävä ilmi, mikä osuus laskutettavasta summasta on arvonlisäveroa ja tämä on myös merkittävä laskuun lisätiedoksi. Valtiontalouden ulkopuoliset tai valtionapua nauttivien tutkimus- ym. organisaatioiden (esim. Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, PTT, ProAgria, TTS) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan käytetyltä rahoitusmomentilta. Laskun liitteenä olevasta maksatushakemuksesta on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavasta summasta on arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus ei vähennä tut- kimukseen käytettävää rahasummaa. Valtion tutkimuslaitosten ei pidä hakea arvonlisäveroaArvonlisävero on kirjoitettava laskuun lisätiedoksi, mikäli niiden paljonko laskuttavan summan kuluista on mahdollista kirjata arvonlisäverot hallinnonalan arvonlisäveromomentille. Valtiontalouden ulkopuolisten tai valtionapua nauttivien tutkimus- ym. laitosten tutki- mustoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitystoimintamomentilta. Las- kun liitteenä olevasta erittelystä on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavas- ta summasta on ollut arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus sisältyy hankkeelle myönnettyyn rahoitussummaan (vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaakäytössä olevaa rahoitussummaa) ja tämä on otettava huomioon hankkeen rahoitussuunnitelmassa. Valtion budjettitalouden ulkopuolella ulkopuolelle oleville yliopistoille ja korkeakouluille (nämä tahot määritelty Yliopistolaki 558/2009 1 §) arvonlisäveron tutkimus- ja kehittämisrahoitus myönnetään avustuksena. Arvonlisäveron osuus hankkeen kustannuksista on tukikelpoi- nentukikelpoinen, mikäli sitä ei korvata yliopistolain (558/2009) 49 §:n 4 momentin perustella yliopistojen käytös- sä käytössä olevasta arvonlisäverojen kompensaatiorahastosta. Määrärahan Rahoituksen saajan on esitettävä laskun liitteenä olevassa erittelyssä maksatushakemuksen yhteydessä selvitys siitä, jääkö arvonlisävero hankkeen lopulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero haetaan maksettavaksi, se on eriteltävä ja ilmoitettava selkeäs- ti laskun liitteessämaksatushakemuksessa, kuten edellisessä kappaleessa on mainittu. Tässä tapauksessa arvonlisäverot maksetaan tutkimus- käytetyltä rahoitusmomentilta ja selvitysmomentilta ja näin ollen arvonlisäveron osuus sisältyy hankkeelle myönnettyyn rahoitussummaan (vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaakäytössä olevaa rahoitussummaa). Ostopalvelusopimusten (esim. konsultointipalvelutkonsulttipalveluiden hankinta, valtion sidosyksikköhankinnat, tilavuokrat, yliopistojen liiketoiminta) arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvonlisäveromomentilta. Arvonlisäveron osuus ei kuluta selvitys- ja tutkimusmomentilta maksettavaa määrärahaasisälly hankkeelle osoitettuun rahoitussummaan.

Arvonlisävero. Valtiontalouden piirissä olevien tutkimuslaitosten arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvon- lisäveromomentiltaProjektinjohtopalkkio Projektinjohtopalkkio, joka on x euroa, on kiinteä palkkioprosentti tavoitehinnasta. Laskun liitteenä olevasta erittelystä Projektinjohtopalkkio sisältää korvauksen seuraavista kustannuksista ja vastuista: - PJU:n yleiskulut, riski ja kate - PJU:n vastattavat takuukustannukset (vrt. kohta 7, takuu) - PJU:n oman toiminnan vastuuvakuutuskustannukset - Keskuskonttorikulut (keskushallinnon suorittamat ns. yritystehtävät ja keskushallinnon ICT-kulut) - PJU:n keskushallinnon johto- ja projektihenkilöstön kulut palkan lisineen mm. ylempi tekninen henkilöstä, työpäällikkö, palkan- laskenta, hankintatoimi, kustannuslaskenta, laskutus atk- ja sih- teeripalvelut sekä muu hallintohenkilöstö kustannuksineen) siltä osin, mitä ei nimenomaisesti ole jäljempänä sovittu työmaan johto ja hallintokorvauksiin sisältyviksi - Koulutus- ja työterveyskulut - Mahdolliset sopimussakot - Työmaan johto- ja hallintotehtävät (sovittavan työmaaorganisaation mukaan ) - Työmaatoimiston (toimistotarvikkeet ja -välineet, toimiston yhteyskulut, työmaan työsuojelu-, työnjohto- ja hallintohenkilöstön sekä työturvallisuusvarusteet) - Tiedotuksen, opastuksen, työmaakokousten ja vierailujen järjestä- misen sekä tarjoilun. - Projektilla olevan hankintahenkilöstön - NCC:n työsuojeluvaltuutettu Työmaaorganisaation mahdolliset muutokset on selkeästi käytävä ilmi verokannoittainsovittava tilaajan kanssa etukäteen. Resurssimuutosten kustannusvaikutukset eivät muuta tavoitehintaa, mikä osuus laskutettavasta summasta on arvonlisäveroaellei perusteena ole lisä- työ. Arvonlisäveron osuus ei vähennä tut- kimukseen käytettävää rahasummaahankintamenettelyn mukaisesti. Valtion tutkimuslaitosten ei pidä hakea arvonlisäveroaHankintakustannuksiin sisällytetään tilaajan hyväksymät hankinnat. Hankinnoiksi katsotaan kaikki työkohteeseen ostetut, mikäli niiden on mahdollista kirjata arvonlisäverot hallinnonalan arvonlisäveromomentilletyöntuloksen aikaansaamisen edellyttämät aliurakat ja palveluhankinnat, rakennus tuotteet ja käyttötarvikkeet kuljetuksineen ja töineen, työmaan väliaikaisjärjestelyt, rakennustyövakuutus omavastuuosuuksineen, takuukustannusvaraus ja hankintaa sekä rakentamista varten tarvittavien suunnitelma-asiakirjojen kopiokulut ja muut vastaavat hankinnat, jotka eivät sisälly projektinjohtopalkkioon tai tässä alla lueteltuun työmaan johto- ja hallintokorvaukseen. Valtiontalouden ulkopuolisten tai valtionapua nauttivien tutkimus- ymTyömaan johto- ja hallintokorvauksen ja hankintakustannusten rajaa tarkennetaan seuraavasti: - Työmaata palvelevat turvallisuusrakenteet kuten suoja-aidat, kaiteet, kulkusillat, portaat ja katokset tehdään hankintoihin kuuluvina. laitosten tutki- mustoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitystoimintamomentilta. Las- kun liitteenä olevasta erittelystä on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavas- ta summasta on arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaa. Valtion budjettitalouden ulkopuolella oleville yliopistoille ja korkeakouluille - Työmaapalvelut (nämä tahot määritelty Yliopistolaki 558/2009 1 YSE 3 §) arvonlisäveron osuus hankkeen kustannuksista tehdään hankintoihin kuuluvina. - Käyttötarvikkeet, käyttöaineet sekä energia kuten sähkö, vesi ja kaukolämpö ovat hankintoja. - Tutkimukset, urakoitsijan hankittavat viranomaisluvat ja -palvelut, laadunvarmistuspalvelut, huoltokirjakustannukset sekä muut tarpeelliset ulkopuolisille maksetut palvelut ovat hankintoja. Rakennus- ja tekniikkaosia koskevat hankinnat sisältävät kaikki työvaiheet valmiin tuotteen tai toimituksen aikaansaamiseksi. Hankinta sisältää siten yleensä rakennustuotteet, työsuorituk- sen, asennustuotteet, tarvittavan erityiskaluston ja yrityspalvelut sekä sosiaalikulut. Projektin- johtopalkkioon kuulumattomat työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset maksetaan tositteiden mukaan. PJU:n velvollisuutena on tukikelpoi- nenhuolehtia, mikäli sitä että urakkahankintoihin sisältyviä sivuvelvollisuuksia ei korvata yliopistolain erikseen hankituilla työmaapalveluilla. PJU:lla on oikeus ottaa mukaan urakkakilpailuihin ja suorittaa hankintoja omasta yhtiöstään tai omistajayhteisönsä piiristä seuraavin periaattein: Mikäli oma hankinta on tarjoushinta/laatu- suhteeltaan edullisin. lisäksi tämän urakkasuoritusta vastaan työmaakustannukset sisältäen työmaan johto- ja hal- lintokorvauksen sekä hankintakustannukset. Rakentamisen tavoitehinta x euroa (558/2009ALV 0%) 49 §:n 4 momentin perustella yliopistojen käytös- sä olevasta arvonlisäverojen kompensaatiorahastostamuodostuu edellä mainituista kustannuksista. Määrärahan saajan on esitettävä laskun liitteenä olevassa erittelyssä selvitys siitäTavoitehinta sisältää takuuvastuuvarauksen 100 000 euroa,- (alv 0 %). Mikäli hankkeen kustannukset alittavat tavoitehinnan, jääkö arvonlisävero hankkeen lopulliseksi kustannukseksierotuksena syntyvä säästö jaetaan suh- teella 60/40 urakoitsijan ja tilaajan kesken. Jos arvonlisävero haetaan maksettavaksiErotuksen laskennassa ei huomioida takuuvastuuvarausta, se on eriteltävä jonka mahdollisesta alituksesta hyöty jää yksin tilaajalle. Toteutuskustannusten ylittäessä tavoitehinnan, tavoitehinnan ylittävin osin kustannukset jae- taan suhteessa 70/30 urakoitsijan ja ilmoitettava selkeäs- ti laskun liitteessätilaajan kesken kattohintaan saakka. Tässä tapauksessa arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitysmomentilta ja näin ollen arvonlisäveron osuus vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaaKattohinnan ylittävistä toteutuskustannuksista vastaa kokonaisuudessaan PJU. Ostopalvelusopimusten (esim. konsultointipalvelutSelvyyden vuoksi todetaan, yliopistojen liiketoiminta) arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvonlisäveromomentilta. Arvonlisäveron osuus että tässä tarkoitettu kattohinta ei kuluta selvitys- ja tutkimusmomentilta maksettavaa määrärahaatarkoita Turun kaupunginval- tuuston valtuuston hankkeelle asettamaa kattohintaa, vaan tässä tarkoitetaan PJU sopimuk- sen mukaista kattohintaa.

Arvonlisävero. Valtiontalouden Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) on valtiontalouden ulkopuolinen rahasto, jolloin arvonlisävero sisältyy myönnettyyn rahoitukseen (avustukseen) ja vähentää vastaavasti hankkeeseen käytettävissä olevaa rahasummaa. Arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus vain niille Makeran rahoituksen saajille, jotka eivät voi vähentää arvonlisäveron osuutta omassa verotuksessaan. Jos rahoituksen saaja on muu kuin valtion laitos, rahoituksen saajan on esitettävä verottajalta saatu todistus tai muu riittävä selvitys siitä, ettei rahoituksen kohteena olevaan toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta. Momentilta 30.01.22 rahoitettavien hankkeiden osalta valtion budjettitalouden piirissä olevien tutkimuslaitosten arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvon- lisäveromomentiltaMMM:n hallinnonalan arvonlisäveromomentilta. Valtiontalouden ulkopuoliset tai valtionapua nauttivien tutkimus- ym. organisaatioiden (esim. Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, PTT, ProAgria, TTS) tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan käytetyltä rahoitusmomentilta. Laskun liitteenä olevasta erittelystä maksatushakemuksesta on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavasta summasta on arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus ei vähennä tut- kimukseen käytettävää rahasummaa. Valtion tutkimuslaitosten ei pidä hakea arvonlisäveroaArvonlisävero on kirjoitettava laskuun lisätiedoksi, mikäli niiden paljonko laskuttavan summan kuluista on mahdollista kirjata arvonlisäverot hallinnonalan arvonlisäveromomentille. Valtiontalouden ulkopuolisten tai valtionapua nauttivien tutkimus- ym. laitosten tutki- mustoiminnasta aiheutuvat arvonlisäverot maksetaan tutkimus- ja selvitystoimintamomentilta. Las- kun liitteenä olevasta erittelystä on selkeästi käytävä ilmi verokannoittain, mikä osuus laskutettavas- ta summasta on ollut arvonlisäveroa. Arvonlisäveron osuus vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaa. sisältyy Valtion budjettitalouden ulkopuolella ulkopuolelle oleville yliopistoille ja korkeakouluille (nämä tahot määritelty Yliopistolaki 558/2009 1 §) arvonlisäveron ammattikorkeakouluille sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus myönnetään avustuksena. Arvonlisäveron osuus hankkeen kustannuksista on tukikelpoi- nentukikelpoinen, mikäli sitä ei korvata yliopistolain (558/2009) 49 §:n 4 momentin perustella yliopistojen käytös- sä olevasta arvonlisäverojen kompensaatiorahastostamuualta. Määrärahan Rahoituksen saajan on esitettävä laskun liitteenä olevassa erittelyssä maksatushakemuksen yhteydessä selvitys siitä, jääkö arvonlisävero hankkeen lopulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero haetaan maksettavaksi, se on eriteltävä ja ilmoitettava selkeäs- ti laskun liitteessämaksatushakemuksessa, kuten edellisessä kappaleessa on mainittu. Tässä tapauksessa arvonlisäverot maksetaan tutkimus- käytetyltä rahoitusmomentilta ja selvitysmomentilta ja näin ollen arvonlisäveron osuus sisältyy hankkeelle myönnettyyn rahoitussummaan (vähentää tutkimukseen käytettävää rahasummaakäytössä olevaa rahoitussummaa). Ostopalvelusopimusten (esim. konsultointipalvelutkonsulttipalveluiden hankinta, valtion sidosyksikköhankinnat, tilavuokrat, yliopistojen liiketoiminta) arvonlisävero maksetaan erilliseltä arvonlisäveromomentilta. Arvonlisäveron osuus ei kuluta selvitys- ja tutkimusmomentilta maksettavaa määrärahaasisälly hankkeelle osoitettuun rahoitussummaan.