Epäselvyyssääntö Mallilausekkeet

Epäselvyyssääntö. Tavoitteellisten tulkintasääntöjen käsittely on luontevaa aloittaa epäselvyyssäännöstä (eli ns. in dubio contra stipulatorem -säännöstä), joka on epäi- lyksittä mainituista säännöistä parhaiten tunnettu59. Kuten todettu, Suomessa epäselvyyssäännön nor- matiivinen perusta on kuluttajasopimusten osalta KSL 4:3:ssä60, mutta liikesopimusten osalta sääntö perustuu ainoastaan lakiin kirjoittamattomiin sopi- musoikeudellisiin tulkintaoppeihin61. Kansainväli- sissä sopimusoikeudellisissa periaatekokoelmissa epäselvyyssäännöstä on sen sijaan erinäisiä mää- räyksiä. DCFR II. – 8:103: ”(1) Where there is doubt about the meaning of a term not individually nego- tiated, an interpretation of the term against the par- ty who supplied it is to be preferred. (2) Where there is doubt about the meaning of any other term, and that term has been established under the dominant influence of one party, an interpretation of the term against that party is to be preferred.” PECL 5:103: ”Where there is doubt about the meaning of a contract term not individually nego- tiated, an interpretation of the term against the par- ty who supplied it is to be preferred.” UNIDROIT PICC Art. 4.6: ”If contract terms supplied by one party are unclear, an interpretation against that party is preferred.” Kuten mainituista periaatekokoelmista ilmenee, epäselvyyssäännön ydinsisällöstä vallitsee varsin laaja yksimielisyys: epäselvää ehtoa on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Koska niin sanotut yksi- lölliset sopimukset ovat – enemmän tai vähemmän – sopijapuolten yhdessä laatimia, epäselvyyssään- nöllä on merkitystä ennen kaikkea vakioehdoin laadittujen sopimusten tulkinnassa62. Sanotusta huolimatta ei ole tietenkään mitään estettä sille, etteikö epäselvyyssääntöä olisi mahdollista sovel- taa myös yksilöllisesti laadittuun sopimukseen63. Olennaista epäselvyyssäännön soveltumisen kan- nalta onkin se, että tulkittava ehto on yksin toisen osapuolen laatima64 ja on toki mahdollista, että osa sopimusehdoista on sopijapuolten yhdessä luon- nostelemia, osa toisen yksin sanelemia. Viimeksi

Epäselvyyssääntö