Haastattelut. Metsäkeskukselta saatiin lista mahdollisista haastateltavista, joiden tilalla oli tutkimukseen sopiva ympäristötukikohde. Tutkimukseen valittiin 20 maanomis- tajaa, joille lähetettiin postissa haastattelurunko ja saatekirje (liite 1). Henkilöt valittiin listalta satunnaisotannalla niin, että listaa alettiin käydä läpi alusta lop- pua kohti ja lopetettiin kun haastatteluaineiston määrä todettiin riittäväksi. Kir- jeet lähetettiin vuoden 2012 heinäkuun aikana. Viikon päästä kirjeiden postitta- misesta maanomistajiin otettiin yhteyttä puhelimitse ja kysyttiin vastaukset haastatteluun. Tässä vaiheessa saatiin vastaukset neljältätoista maanomistajal- ta. Tämän jälkeen lähetettiin samanlainen kirje vielä kahdelle maanomistajalle, jot- ta saataisiin enemmän haastatteluaineistoa tutkimusta varten. Näillekin maan- omistajille soitettiin noin viikko kirjeiden lähettämisen jälkeen ja kysyttiin vasta- ukset. Tässä vaiheessa otettiin myös uudestaan yhteyttä niihin maanomistajiin, joihin ei ensimmäisessä vaiheessa ollut saatu yhteyttä tai joilla ei juuri silloin ollut aikaa vastata haastatteluun. Tämän vaiheen aikana saatiin vielä 3 haastat- telua lisää. Tässä vaiheessa todettiin haastatteluaineistoa olevan riittävästi. Haastatteluissa alkoivat toistua usein samat mielipiteet. Myöskään uusia aikaisemmasta poik- keavia mielipiteitä ei vaikuttanut tulevan. Haastatteluun vastasi yhteensä 17 maanomistajaa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2012 heinäkuussa lukuun ottamatta kahta viimeistä haastattelua, jotka suoritettiin syyskuun alussa 2012. Puhelut, joiden avulla vastaukset kerättiin, kestivät keskimäärin 10–20 minuuttia. Haastattelusta kieltäytymisen syinä mainittiin tietämättömyys aiheesta tai ai- emmat negatiiviset kokemukset ympäristötukeen liittyen. Haastattelu saattoi jäädä saamatta myös, jos henkilö ei useista yrityksistä huolimatta vastannut yhteydenottoihin.
Haastattelut. Maalis-huhtikuun 2019 aikana tehtiin 15 haastattelua eri puolilla Suomea. Haastattelut toteu- tettiin joko ryhmä- tai yksilöhaastatteluina ja haastateltavat edustivat joko moniammatillisen yksikön tai yhden hengen ensihoitoyksikön työntekijöitä, esimiehiä, työturvallisuushenkilöstä tai työsuojeluvaltuutettuja. Haastateltavia oli alueesta riippuen 1–4. Haastattelijoita oli jokaisessa haastattelussa yksi. Haastatteluiden tavoitteena oli käsitellä moniammatillisten ja yhden hengen ensihoitoyksiköiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia mahdollisimman monipuolisesti ja koota sisällöllisesti mahdollisimman rikkaita näkemyksiä aiheesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotka pohjautuivat kyselyn tuloksiin. Haastatte- lut nauhoitettiin ja kirjoitettiin tekstimuotoon. Haastattelujen pituudet vaihtelivat 22 minuutista 1 h 51 min välillä. Tekstimuotoista aineistoa kertyi 288 sivua Calibri-fontin koolla 12 ja rivinvälillä
Haastattelut. Kaupan alan päivittäistavaraketjun työsuhdepäällikkö. 2014. Haastattelu 2.4.2014. Haastattelija: Xxxxxxxxx, X. Tampere. Xxxxxxxxxx, N. 2014. Haastattelu 5.3.2014. Haastattelija: Xxxxxxxxx, X. Tampere. Xxxxxxx, X. 2014. Haastattelu 26.2.2014. Haastattelija: Xxxxxxxxx, X. Tampere Liite 1. Asiantuntijahaastattelut 17.2.2014 ja 5.3.2014.
Haastattelut. Tulosten analysointi Xxxxxxxxxxxxx vaikutuksen laskeminen Kuvio 1. Opinnäytetyön toteutussuunnitelma Vuokratuista esineistä maksettavien vuokrien yhteisarvon ja sen perusteella laskettujen tunnuslukujen mukaisesti pyritään muodostamaan suuntaa antava arvio siitä, mikä vaiku- tus standardilla tulee olemaan Destian IFRS:n mukaiseen konsernitilinpäätökseen. Opin- näytetyön toteutussuunnitelma on kuvattu kuviossa 1.
Haastattelut. Xxxxxxxxxx, Xxxxxx (8.3.2017); Xxx, Xxxxx (22.2.2017); Xxxxxx, Xxxxxx (8.3.2017); Xxxxx, Xxxxx (13.3.2017); Xxxxxxxxx, Xxxxx (13.3.2017); Xxxxxxxxx, Xxxx (24.2.2017); Xxxxxxxx, Xxxxxxx (28.3.2017)
Haastattelut. Työn yhteydessä oli tavoitteena suorittaa yhteensä 6 tilaajahaastattelua ja 6 liikenteen- harjoittajahaastattelua. Sen lisäksi tavoitteena oli saada kyselyn avulla haastatteluja vastaavat tiedot 10 tilaajan edustajalta ja 10 liikenteenharjoittajalta. (Haastattelu- ja kyselylomake liitteenä). Vastaukset saatiin yhteensä 28 henkilöltä. Haastatteluja ja kyselyjä tehtiin seuraavasti: Tilaajat Liikennöitsijät Haastatteluja 7 8 Kyselyjä 8 5 Yhteensä 15 13 % tavoitteesta 94 % 81 % Haastatteluista ja kyselyistä on laadittu yhteenveto, joissa on rinnan tarkasteltu toisaalta tilaajien ja toisaalta liikenteenharjoittajien näkemyksiä. Näkemysten erot esitetään mo- lempien osalta viidessä eri luokassa, jotka ovat: Tämän lisäksi yhteenvedoissa havainnollistetaan myös tilaajien ja liikenteenharjoittajien näkemyseroja kolmessa eri luokassa, jotka ovat Mikäli em. Luonnehdinta (Esim. ”Kyllä”) on suluissa, merkitsee tämä sitä, että tätä koh- taa koskevia vastauksia tai näkemyksiä on hyvin vähän (bruttosopimuksia koskevissa ky- symyksissä < 6, nettosopimuksia koskevissa kysymyksissä < 4). Näkemykset ja näkemyserot määriteltiin puhtaasti matemaattisesti saatujen vastausten perusteella (Taulukko 3. seuraavalla sivulla). Taulukko 3: Haastatteluissa ja kyselyissä saatujen näkemyserojen tulkinta Kysymyksessä olevien vaihtoehtojen määrä 2 (Kyllä/Ei) 3 4 Vastauksille annetut arvot Kyllä = 1, Ei = 0 Painot 1, 2, 3 Painot 1, 2, 3, 4 Vastausten yhteenlaskettu tulos Painotettu keskiarvo Painotettu keskiarvo Painotettu keskiarvo Näkemysten luonnehdinta - Vahva Kyllä Arvo > 0,80 - - - Kyllä Arvo 0,60 – 0,80 - - - Neutraali Arvo 0,40 – 0,60 - - - Ei Arvo 0,20 – 0,40 - - - Vahva Ei Arvo 0,00 – 0,20 - - Näkemyserojen luonnehdinta - Ei xxxx Xxx < 0,11 Ero < 0,21 Ero < 0,31 - Pieni ero Ero 0,11 – 0,25 Ero 0,21 – 0,40 Ero 0,31 – 0,60 - Suuri ero Ero > 0,25 Ero > 0,40 Ero > 0,60 Haastattelu- ja kyselytuloksissa painottuvat bruttosopimukset ja suuret kaupungit, koska vastaajien joukossa näiden edustus oli huomattava. Seuraavassa kappaleessa brutto- ja toisaalta netto-/KO-sopimuksia koskevien vastausten yhteenvedot on tulos- tettu erillisinä.