HALLINNOLLINEN RAKENNE Mallilausekkeet

HALLINNOLLINEN RAKENNE. Vuoden 1975 TIR-yleissopimus on yksi moderneimmista ja ajanmukaisimmista tulliyleissopimuksista. Se toimii hyvin tehokkaasti ja epäselvistä määräyksistä ja tulkintaeroavuuksista johtuvia riitatapauksia on ollut vain muutamia. Yleissopimuksen sujuvaan toimivuuteen on useita syitä, joista yksi on se, että kaikkien osapuolten, niin kuljetusalan yrittäjien kuin tulliviranomaisten intressissä on pitää järjestelmä toiminnassa, sillä se säästää kaikilta osallisilta aikaa ja rahaa. Toinen syy on siinä, että TIR-yleissopimuksen kirjoittajat ovat jo tulkinneet lakitekstiä julkaistessaan yleissopimuksen selvitysosan. Kyseiset yleissopimuksen 6 liitteen sisältämät selittävät huomautukset muodostavat yleissopimuksen erottamattoman osan. Niissä tulkitaan yleissopimuksen ja sen liitteiden säännöksiä ja esitetään suosituksia TIR-järjestelmän soveltamisesta käytännössä. Selittävissä huomautuksissa ei muuteta yleissopimuksen säännöksiä, vaan tarkennetaan niiden sisältöä, tarkoitusta ja soveltamisalaa. Teknologinen kehitys on nykyisin hyvin nopeaa, ja se mikä oli huipputekniikkaa sopimusvuonna 1975, ei välttämättä ole sitä enää. Tämä koskee sekä tullin teknisiä sovelluksia ja ajoneuvojen ja konttien valmistusta että salakuljetusmenetelmiä. Lisäksi salakuljetustavaroiden, etenkin huumeiden, hinta nousee jatkuvasti ja salakuljettajien voitot moninkertaistuvat, mikä johtaa yhä taidokkaampien salakuljetusmenetelmien kehittämiseen. Tämän kehityksen valossa on välttämätöntä pitää TIR-järjestelmää ja sen laillisen perustan muodostavaa TIR-yleissopimusta jatkuvasti ajan tasalla. Tästä tehtävästä on vastuussa TIR:n hallinnollinen komitea, TIR:n toimeenpaneva neuvosto (TIRExB) ja Genevessä sijaitseva YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE).

Related to HALLINNOLLINEN RAKENNE

  • Riitojen ratkaiseminen 19.1. Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän verkkosopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx). Ennen ratkaisupyynnön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx). 19.2. Verkkosopimuksesta johtuvat erimielisyydet käsitellään käyttäjän sähkönkäyttöpaikan käräjäoikeudessa ensiasteena, jollei toisin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijapuolten välisillä neuvotteluilla. Tarvittaessa neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton lausunto. Jos yhteisymmärrystä ei synny, asia ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto- oikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy­ det ratkaistaan Suomen lain mukaan. Sopi­ muksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli erimielisyyksiä ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, ratkaistaan ne Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Riitaisuuksien ratkaiseminen Jos erimielisyyksiä ei voida ratkaista osapuolten välisellä neuvottelulla, vuokralainen voi saattaa asian kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi. Jos erimielisyydet saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi, kanne on nostettava vuokranantajan kotipaikan käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaisu Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotellen osapuolten välisissä neuvotteluissa. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, ratkaistaan asia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Näihin käyttöehtoihin ja näiden ehtojen tarkoittamaan Palveluun, Palvelukohtaisiin ehtoihin sekä Palvelusta mahdollisesti tehtyyn sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Riitojen ratkaisu Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.