Hankintastrategian merkitys Mallilausekkeet

Hankintastrategian merkitys. Kun mietitään julkisen hankinnan vuosiarvoa, ymmärretään paremmin, miksi strategiaa tarvitaan hankintoihin. Noin 35 miljardia euroa kuluu Suomessa jul- kisten hankintojen toteuttamiseen eli kyseessä ei ole ihan nappikauppaa. Jos ja kun hankintoja toteutetaan strategisesti järkevästi, sillä on vaikutusta niin tuotteiden ja palvelun hintalappuun kuin globaalisti merkittäviin asioihin kuten kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja ympäristönäkökulmiin. Sivussa tu- lee sitten työllistämisvaikutukset ja muut lieveilmiöt, jotka vaikuttavat kansan- talouteen. (Valtiovarainministeriö 2020.) Yleensä valokeilaan julkisuudessa pääsee vähemmän onnistuneet hankinnat, kuten vaikka maskikaupat tai laittomat suorahankinnat. Jotta jatkossa enem- män palstatilaa voisi saada onnistumiset, on kansallisessa hankintastrategi- assa otettu huomioon kahdeksan eri osa-aluetta, jotka ovat kehittämisen alla. Nämä osa-alueet ovat • strateginen johtaminen • hankintataidot • tietojohtaminen ja vaikuttavuus • toimivat hankinnat • innovaatiot • taloudellinen kestävyys • sosiaalinen kestävyys ja • ekologinen kestävyys. Näillä kaikilla osa-alueilla on oma, tärkeä merkityksensä kansallisen hankinta- strategian sisällössä ja ne huomioimalla suomalainen julkinen hankintatoimi pystyy tekemään entistä vaikuttavampia ja parempia hankintoja. (Valtiovarain- ministeriö 2020.) Strateginen hankintatoimi eroaa perinteisestä monella eri tapaa. Siinä missä perinteinen hankintatyö keskittyy rutiininomaiseen toimintaan eli lähinnä suo- rittamiseen, strateginen hankkija puolestaan pyrkii kehittämään toimintaansa ja etsimään jatkuvasti uusia innovaatioita, tapoja ja yhteistyökumppaneita han- kintojen toteuttamiseksi. Toimittajahallinnalla on tärkeä osa strategisen hank- kijan työtä, sillä yhteistyöllä pyritään aina parempiin lopputuloksiin. Säännölli- nen yhteydenpito toimittajiin, raportointi, poikkiorganisatorinen toiminta ja määrätietoinen kehittäminen kuuluvat olennaisena osana hankintastrategian määrittelyyn. Linjavedot strategian sisällä ovat tarpeen ja yleensä niihin sisäl- tyvät keskeiset tavoitteet, ulkoistamiseen liittyvät toimet, avaintoimittajien tun- nistaminen sekä organisointi oman hankintayksikön ja toimittajien rajapinnan periaatteiden määrittely. (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2018, s. 132–136.) Jos halutaan onnistua hankinnassa, on ammattitaitoinen hankintahenkilöstö avainasemassa. Organisaatioiden sisäinen ja itsejärjestämä koulutus tukee ul- kopuolista koulutusta ja mahdollisuuksien mukaa...

Related to Hankintastrategian merkitys

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Alihankinta Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.