Laadullisen tutkimuksen periaatteet Mallilausekkeet

Laadullisen tutkimuksen periaatteet. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on Alasuutarin (2011) mukaan kokonai- suuden tarkastelemista. Menetelmässä ei keskitytä muuttujiin, lukuihin tai mui- hin tilastollisiin seikkoihin niin syvällisesti, vaan käytettävissä olevaa aineistoa tarkastellaan toiselta kantilta. Xxx havainnoidaan ja tutkitaan teoreettisin mene- telmin ja vain tutkimuksen kannalta olennaisiin seikkoihin vedoten. Laadulli- sessa tutkimuksessa tuodaan myös eroja esille eikä yleistetä. (Alasuutari 2011, luku 2: Mitä on laadullinen tutkimus.) Tutkimus alkaa aina tutkimisen arvoisesta aiheesta. Aihe voi tulla annettuna tai sen voi keksiä ihan itse. Puusa ym. (2020) kuvaavat aihealueen löytämistä myös kokemusperäiseksi eli tutkija on voinut kokea jotain, mitä haluaa syvem- min tutkia. Tavoitteet ja tutkimuskysymykset tulee asettaa heti alkuvaiheessa, jotta on selkeää, mitä lähdetään tutkimaan ja mitä tutkimuksella oikein loppu- jen lopuksi tavoitellaan. Toki on mahdollista, että näitä seikkoja tarkennetaan ja täsmennetään ensivaiheen asiaan perehtymisen jälkeen, mutta joka ta- pauksessa tulisi nämä seikat olla selkeänä mielessä koko prosessin ajan. (Puusa ym. 2020, luku 2: Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet.) Kuten Alasuutari (2011) kuvaa, laadullisen tutkimuksen tärkein tehtävä on suorittaa laadullista analyysiä käsillä olevasta tutkimuskysymyksestä. Ky- seessä ei kuitenkaan ole mikään kiveen hakattu totuus vaan enemmänkin viit- teitä siitä, mitä tutkimuksessa on noussut esiin. Teoreettisen viitekehyksen avulla voi tutkija määritellä tarkemmin, millaista aineistoa hän tarvitsee ja mitä menetelmää kannattaa sen analysoinnissa käyttää. Aihealue tulee niin ikään rajata selkeästi, että vahingossa eksy sivuraiteille ja koko tutkimusasetelma tai -kysymys muutu matkan varrella. Laadulliselle analyysille on myös tyypillistä se, että lopullisista tuloksista voidaan saada monenlaisia vastauksia eri tutki- muskysymyksiin. (Alasuutari 2011, luku 4: Teoreettinen viitekehys ja metodi.) Xxxx 0. Tutkimuksen kokonaisuus (Puusa ym. 2020) Kuvassa 1 on esitetty Puusan ym. (2020) kuvaama laadullisen tutkimuksen kokonaiskuva. Tutkimukseen kuuluu olennaisesti tutkittava ilmiö eli mitä tutki- muksella tavoitellaan ja miten asetetut kysymykset istuvat asetettuun tavoit- teeseen. Tulee pohtia lähestymistapa, miten tutkimusta on kannattavaa lähteä suorittamaan. Mitä menetelmiä on järkevä käyttää ja miten analysoitavaa ai- neistoa oikein hankitaan. Samalla tulee perehtyä, miten asia on, mitä tietoa siitä...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Laadullisen tutkimuksen periaatteet

  • Jatkuvan neuvottelun periaate Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti säännöllisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.