Hinnoittelu prosessina Mallilausekkeet

Hinnoittelu prosessina. Prosessissa tehdään erilaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät selkeästi toisiinsa. Toimenpiteiden tavoitteena on saada aikaan valmis tuote tai palvelu. Hinnoitteluprosessissa nämä toimenpiteet suoritetaan, jotta tuotteelle tai palvelulle saadaan hinta. (Alhola & Xxxxxxxxx 2002, 91.) Hinnoitteluprosessissa yrityksen tuottamalle palvelulle annetaan taloudellinen arvo. Hinnoittelua tehtäessä luodaan hinnoittelustrategia, joka on yleensä osa markkinointistrategiaa. Palveluita hinnoiteltaessa lähtökohtina tulisi pitää markkinoiden, kilpailutilanteen ja asiakaskunnan luomia mahdollisuuksia, yrityksen päämääriä ja tavoitteita ja fyysisiä, taloudellisia ja henkisiä resursseja. (Sipilä 2003, 65.) Hinnoittelun prosessissa tuotteelle tai palvelulle muodostuu liikkuma-alue, jolla hinta voi liikkua. Tätä ylimmän ja alimman hinnan välistä aluetta kutsutaan hinnoittelualueeksi. Alimman hinnan muodostaa se taso, jolla tuottamisesta johtuvat kustannukset saa katettua. Tämä taso ei välttämättä ole liiketoiminnallisesti pitkällä aikavälillä järkevää. Alimmaksi tasoksi tulisi muodostua sellainen, joka on liiketaloudellisesti järkevä ja perustuu muun muassa markkinoiden yleiseen hintatasoon ja asiakkaan kokemaan arvoon ja yrityksen asettamaan tavoitetasoon. Ylin hinta on se, jonka asiakas hyväksyy ja jolla tuote tai palvelu ollaan valmiita ostamaan. (Sipilä 2003, 166.) Hinnoitteluprosessissa edetään vaiheittain hinnoittelun taustojen ja taustatekijöiden määrittelystä. Eri vaiheiden kautta päädytään lopulliseen myyntivaiheeseen. Myyntivaiheessa sovitaan lopulliseen hintasopimukseen liittyvistä alennuksista ja maksamiseen liittyvistä ehdoista (Taulukko 2). (Alhola & Xxxxxxxxx 2002, 224.) TAULUKKO 2. Hinnoitteluprosessin vaiheet (mukaillen Alhola & Xxxxxxxxx 2002, 225) Markkinat Asiakkaat Tuote (elinkaari, arvo) Kilpailutekijät Hinnoitteluperi aatteet Kustannukset Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx muille tuotteille Asiakassuhde Markkinoinnilliset hinnoittelupäätökset Politiikka Tekniikka Eurohinta Kilpailu Tulevaisuus Varmistus tuotosta Psykologia Hintakynnys Hinnalla operointi myynti vaiheessa Alennukset Maksuehdot

Related to Hinnoittelu prosessina

  • Henkilötietojen käsittely 11.1 Avarda käsittelee henkilötietoja voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Avarda saa henkilötietoja Luotonsaajalta Luoton hakemisen, siitä sopimisen ja sen hallinnoimisen yhteydessä tai kerätessään niitä muuten. Henkilötietoja kerätään ja käsitellään Avardan hallinnossa, luotonkäsittelyssä, luottokelpoisuusarviointien tekemisessä ja luottoon liittyvien ilmoitusten tekemisessä sekä muiden Avardan lakisääteisten tehtävien täyttämisessä. Henkilötietoja voidaan kerätä ja käsitellä myös markkinointi-, asiakasanalyysi-, toimintatapojen kehittämis-, riskinhallinta- ja tilastointitarkoituksiin. Avardalla on oikeus käsitellä henkilötietoja (mukaan lukien henkilötunnus) ulkomailla. Avardalla on oikeus luovuttaa henkilötietoja (mukaan lukien henkilötunnus) Avardan kanssa samaan konserniin kuuluville yrityksille, sidosyrityksilleen ja yhteistyökumppaneilleen (mm. rahoituskumppanit, luotonvälittäjät, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt) edellä mainittujen tarkoitusten täyttämiseksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Henkilötietoja ei kuitenkaan siirretä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Henkilötietojen vastaanottaja on oikeutettu yhdistämään Avardalta saamansa henkilötiedot muihin hallussaan oleviin henkilötietoihin. Avardalla on oikeus siirtää henkilötietoja edellä kohdassa 9 tarkoitetun siirron tai panttauksen yhteydessä. Avardalla ja henkilötietojen muulla vastaanottajalla on oikeus käyttää henkilötietoja markkinointitarkoituksiin sekä säilyttää niitä tässä tarkoituksessa myös Luotonsaajan ja Avardan sopimussuhteen päätyttyä. Avardalla on oikeus nauhoittaa tai muutoin dokumentoida Luotonsaajan ja Avardan välinen kommunikointi. Luotonsaajalla on yhden kerran vuodessa oikeus saada maksutta (ja tämän lisäksi kohtuullista korvausta vastaan) tietoonsa, mitä hänen henkilötietojaan Avardalla on hallinnassaan. Huomatessaan virheellisen tai epätäydellisen tiedon Luotonsaajan on lähetettävä sitä koskeva kirjallinen ja omakätisesti allekirjoittamansa korjausvaatimus Avardalle ”E-Commerce Henkilötiedot”, Avarda OY, Xxxxxxxxxx 0 x, 00000 Xxxxxxxx, tai sähköpostitse osoitteeseen: xxxx@xxxxxx.xx.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Yleisiä määräyksiä Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys-organisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille. Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä. Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta-organisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta. Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on Ammattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Luottamusmiehen tehtävät 1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.