Korvausmenettely Haettaessa korvausta tämän vakuutuksen nojalla on otettava yhteyttä AIG:n asiakaspalveluun mahdollisimman pian vahingon tapahduttua. AIG:lle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle. Xxxxxxxxxx hakijan tulee täyttää korvaushakemuslomake, ja häntä voidaan pyytää käymään lääkärintarkastuksessa hakemuksen tueksi. Hakijan on annettava AIG:lle lupa saada nähtäväkseen kaikki sellaiset hakijaa hoitaneiden lääkäreiden antamat todistukset ja tarvittavat poti- lasasiakirjat, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi. Muussa tapauksessa korvaus voidaan evätä. Xxxxxxxxxx hakijan on annettava AIG:lle omalla kustannuksellaan kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon AIG:n mahdollisuudet hankkia selvitys. AIG maksaa kuitenkin kaikki kulut, jotka aiheutuvat sen pyytämistä tutki- muksista ja näihin tutkimuksiin liittyvistä lääkärintodistuksista ja potilas- asiakirjoista. Vakuutettu on velvollinen korvauksen saamiseksi suostu- maan tällaisiin tutkimuksiin. Jos vakuutettu kuolee, AIG:llä on oikeus pyytää kuolinsyyn selvittämistä ruumiinavauksella. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut AIG:lle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä AIG:n vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mikäli korvauksen hakijalle on jo maksettu vakuutuskorvausta virheellis- ten tietojen perusteella, on korvauksen hakija velvollinen palauttamaan saamansa korvauksen AIG:lle. Korvaus maksetaan vakuutetulle, ja kuolemantapauksessa määrätylle edunsaajalle tai omaisille.
Ilmoitusmenettely Fennialla on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on - uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys - oikeuskäytännön muuttuminen - ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai suuronnettomuus) - vakuutusmaksuun ja/tai omavastuun euromäärään vaikuttavan, vakuutuskirjassa tai vakuutusehdossa mainitun indeksin muutos - korvausmenon muutos. Korvausmenon muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi tilastokeskuksen määrittelemän toimialaluokituksen mukaisesti. - hoitokustannusten muutos - yleisen kustannustason muutos - vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen tai sen putkiston ikä. Korotus on tällä perusteella enintään 15 % siitä alkaen, kun rakennuksen valmistumisesta tai putkiston uusimisesta kulunut aika on vähintään 10 vuotta. Ajan ylittäessä 20 vuotta korotus on enintään 30 % ja ajan ylittäessä 30 vuotta korotus on enintään 50 %. Tässä kohdassa tarkoitettu korotus tehdään riippumatta muista vakuutusmaksuun vaikuttavista muutosperusteista. - muutos sellaisessa seikassa tai olosuhteessa, jolla on Fennian mukaan riskiä ja vakuutusmaksua korottava vaikutus. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi - toimialan muutos - omaisuuden laadun tai käyttötarkoituksen muutos - vakuutusmäärän muutos - liikevaihdon, laskutuksen, palkkasumman, henkilömäärän, tilavuuden, pinta-alan tai muun vastaavan, vakuutetun toiminnan, omaisuuden tai etuuden määrää tai laajuutta kuvaavan tunnusluvun muutos - rakennuksen paloluokan muutos - sammutuslaitteiston, paloilmoittimen, hälytysjärjestelmän, toimintavalmiuden tai muun vastaavan, vahingontorjunnan teknisen tai operatiivisen tason muutos - vakuutuksen voimassaoloalueen, voimassaoloajan tai omavastuun muutos. Fennialla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos Fennia tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, se lähettää laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Välimiesmenettely Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
Tuomioistuinkäsittely Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
Sopijaosapuolet Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain- ministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti. Kuntayhtymät: Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL). Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4 Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5
Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.
