Jätevedenpuhdistamoiden lietteet. Jätevesilietteiden sisältämien POP-yhdisteiden pitoisuuksista Suomessa on toistaiseksi vähän tietoa. Tiedetään kuitenkin, että heikosti vesiliukoisina yhdisteinä jätevesien sisältämät POP-yhdisteet päätyvät (PFOS-yhdisteitä lukuun ottamatta) valtaosin nimenomaan lietteeseen. Suomessa vuosittain käsitellyn yhdyskuntien jätevesilietteen kokonaismäärä on noin 150 000 tonnia kuiva-ainetta. Suurin osa syntyneestä lietteestä käsitellään mädättämällä, vuonna 2015 noin 2/3 ja 2016 lähes 3/4 lietteestä mädätettiin. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden lietettä on käytetty pääasiassa viherrakentamisessa, vuonna 2016 viherrakentamisen osuus oli noin 50 %. Jätevesilietteen maatalouskäyttö on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2015 noin kolmasosa kaikesta käsitellystä lietteestä hyödynnettiin maataloudessa, ja vuonna 2016 lietteen maatalouskäyttö oli jo noin 40 % kaikesta käsitellystä lietteestä. Lietteen maatalouskäytön lisääntyminen on suoraan yhteydessä mädätetyn lietteen osuuden kasvuun, koska suuret biokaasulaitokset ovat merkittäviä kierrätyslannoitevalmisteiden valmistajia. Maisemoinnin ja varastoinnin osuudet olivat alle 10 % lietteen kokonaiskäytöstä. Yhdyskuntien puhdistamolietteen poltto on Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Suomessa harvinaista, vuonna 2015 kaksi laitosta poltti pieniä määriä lietettä (Vilpanen ja Toivikko, 2017). Yleisesti ottaen dioksiinit ja furaanit liukenevat veteen huonosti ja pidättyvät jätevedenpuhdistamoilla vesifaasista lietteeseen. Suomalaiseen jätevesilietteeseen on arvioitu vuosittain kertyvän dioksiineja ja furaaneja 0,38 – 2,2 g WHO-TEQ2005 (Kasurinen ym., 2011). Lietteiden käytön kautta näitä aineita voi puolestaan päätyä edelleen maaperään, mikäli lietettä hyödynnetään maanparannusaineena tai maisemoinnissa. Jätevesilietteen käyttö maanparannusaineena voi kasvattaa maaperän PCDD/F- pitoisuutta. Saksalaisessa tutkimuksessa (Umlauf ym. 2011) on todettu, että lietteen ja kompostin käyttö jopa kaksinkertaistivat noin 40 vuoden aikajaksolla maaperän PCDD/F-pitoisuuden verrattuna alueisiin, joissa käytettiin vain lantaa tai mineraalilannoitteita. Levitettäessä 20 t/ha lietettä, jonka PCDD/F –pitoisuus on 15 ng I-TEQ/kg, tulisi maaperään noin 150–kertainen kuormitus PCDD/F verrattuna ilmalaskeumaan (Kasurinen yn., 2014). Dioksiineja ja furaaneja on mitattu kolmen kunnallisen jätevedenpuhdistamon (Hyvinkään Kaltevan, Espoon Suomenojan ja Helsingin Viikinmäki) puhdistamolietteestä syksyllä 2008 ja kevääll...
