Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus Mallilausekkeet

Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus. 73 8.2. POP -yhdisteillä pilaantuneet maat 75 8.3. Yhteenveto 78 9. Muut velvoitteet 79 9.1. Uusien aineiden lisääminen 79 9.2. Tiedotus ja valistus 79 9.3. Tutkimus, kehitys ja seuranta 80 9.4. Tehokkuuden arviointi 81 9.5. Suomen antama taloudellinen ja tekninen apu 81 9.6. Toimien aikataulu ja suunnitelman onnistumisen seuranta 82 10. POP-yhdisteiden esiintyminen Suomen ympäristössä (artikla 11) 83 POP-yhdisteiden ympäristöpitoisuuksien seurannan kehittämiseksi tehtävät toimet 84 Lähdeluettelo 85 LIITE 1: POP-yhdisteiden kriteerit 91 LIITE 2. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset bromattujen palonsuoja-aineiden poistamiseksi jätevirrasta 92 LIITE 3. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset PFOS-yhdisteiden riskien vähentämiseksi 95 LIITE 4: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Liitteen C keskeisissä päästökategorioissa 98 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Tiivistelmä: Pysyvät orgaaniset yhdisteet (Persistent Organic Pollutants POP) ovat haitallisia, pitkäikäisiä sekä kertyviä ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat merkittäviä ympäristö- ja terveysongelmia myös kaukana varsinaisista päästölähteistään. POP- yhdisteitä rajoittava kansainvälinen Tukholman yleissopimus tuli voimaan vuonna 2004, jolloin se kattoi 12 ympäristömyrkkyä. Sen jälkeen sopimuksen piiriin on lisätty uusia aineita vuosina 2009, 2011, 2013, 2015 ja 2017. Sopimus edellyttää maiden valmistelevan suunnitelman (kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma NIP) siitä, miten ne aikovat panna toimeen yleissopimuksen rajoitukset. Suunnitelma on pyrittävä pitämään ajan tasalla, ja se on päivitettävä sopimuksen muuttuessa. Edellisen täytäntöönpanosuunnitelman (2012) jälkeen yleissopimukseen on lisätty palonsuoja-aine heksabromisyklododekaani (HBCD), pentakloorifenoli, sen suolat ja esterit, heksaklooributadieeni (HCBD) ja polyklooratut naftaleenit (CN). Käsillä oleva selvitys pyrkii kokoamaan yhteen Tukholman sopimuksen velvoitteiden täyttämisen kannalta oleelliset asiat POP-yhdisteiden käytöstä ja esiintymisestä ympäristössä, päästöjen vähentämistoimista sekä tunnistamaan tarvittavia jatkotoimia erityisesti sopimukseen lisättyjen uusien aineiden rajoitusten täyttämiseksi. Tämä täytäntöönpanosuunnitelma ei kata vuonna 2017 sopimukseen lisättyjä aineita lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP) lukuun ottamatta. SCCP- rajoitukset ovat olleet mukana POP-asetuksessa jo pidempään, sillä niitä on rajoitettu UNECE:n alueellisella ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksella jo vuonna 2009. Sen...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus. Suomen mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on kartoitettu ja tutkittu vuodesta 1990 lähtien. Maaperän tilan tietojärjestelmässä oli vuoden 2017 vaihteessa noin 26200 pilaantuneeksi epäiltyä, todettua tai jo kunnostettua aluetta. Pilaantuneiden alueiden kartoitusta on tehty alueella käyttöhistorian perusteella ts. mahdollisesti pilaavan toiminnan mukaan. Läheskään kaikkien alueiden pilaantuneisuutta ei vielä ole varmistettu tutkimuksin. Tämän vuoksi kattavia tietoja alueista, joiden maaperä todella on pilaantunut POP-yhdisteillä, ei ole. Myöskään pilaantuneesta maa- aineksesta aiheutuvista POP-päästöistä ei ole tietoja. Vuosittain Suomessa kunnostetaan noin 250 pilaantunutta kohdetta. Kaikkiaan kunnostettuja alueita on yli 5 100 (Kuva 18). Osassa alueita kunnostustoimia on tehty useampaan otteeseen. Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen vaatii ympäristöviranomaisen antaman ilmoitus- tai lupapäätöksen, jossa hyväksytään kunnostusmenetelmät ja –tavoitteet. Poiskuljetettavan pilaantuneen maa-ainesjätteen sijoitusta valvotaan ja sen käsittely on luvanvaraista. Näin varmistetaan, että kunnostamisesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista ja että pilaantuneiden maiden käsittely on asianmukaista. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia ohjaa valtioneuvoston asetus (214/2007) ja ympäristöministeriön ohje (2/2007). Asetuksessa on säädetty noin 50:lle maaperän haitallisen aineen tai aineryhmän alemmat ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna. Mukana on muun muassa yleisesti käytettyjä torjunta-aineita sekä dioksiinit ja furaanit. Lisäksi asetuksessa säädetään arviointitarpeen laukaisevat kynnysarvot. Asetuksessa ja ohjeessa on kuvattu kohdekohtaisen ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin periaatteet, sisältö ja vaiheet. Tavoitteena on kohdentaa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät riskinhallintatoimet ympäristön ja terveyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ohjeistusta päivitettiin ja tarkennettiin vuonna 2014 ilmestyneessä ympäristöministeriön Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta -ohjeessa (6/2014). Kunnostamista koskevissa suosituksissa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen rakentamisen tai kunnostuksen yhteydessä havaittuihin hitaasti hajoaviin, biokertyviin ja myrkyllisiin orgaanisiin aineisiin (PBT) sekä erittäin hitaasti hajoaviin ja erittäin biokertyviin orgaanisiin aineisiin (vPvB). Ohjeen mukaisesti tällaiset ai...
Sample 1

Related to Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Avosydänkirurgia KYS

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.