Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus. 73 8.2. POP -yhdisteillä pilaantuneet maat 75 8.3. Yhteenveto 78 9. Muut velvoitteet 79 9.1. Uusien aineiden lisääminen 79 9.2. Tiedotus ja valistus 79 9.3. Tutkimus, kehitys ja seuranta 80 9.4. Tehokkuuden arviointi 81 9.5. Suomen antama taloudellinen ja tekninen apu 81 9.6. Toimien aikataulu ja suunnitelman onnistumisen seuranta 82 10. POP-yhdisteiden esiintyminen Suomen ympäristössä (artikla 11) 83 POP-yhdisteiden ympäristöpitoisuuksien seurannan kehittämiseksi tehtävät toimet 84 Lähdeluettelo 85 LIITE 1: POP-yhdisteiden kriteerit 91 LIITE 2. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset bromattujen palonsuoja-aineiden poistamiseksi jätevirrasta 92 LIITE 3. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset PFOS-yhdisteiden riskien vähentämiseksi 95 LIITE 4: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Liitteen C keskeisissä päästökategorioissa 98 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Tiivistelmä: Pysyvät orgaaniset yhdisteet (Persistent Organic Pollutants POP) ovat haitallisia, pitkäikäisiä sekä kertyviä ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat merkittäviä ympäristö- ja terveysongelmia myös kaukana varsinaisista päästölähteistään. POP- yhdisteitä rajoittava kansainvälinen Tukholman yleissopimus tuli voimaan vuonna 2004, jolloin se kattoi 12 ympäristömyrkkyä. Sen jälkeen sopimuksen piiriin on lisätty uusia aineita vuosina 2009, 2011, 2013, 2015 ja 2017. Sopimus edellyttää maiden valmistelevan suunnitelman (kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma NIP) siitä, miten ne aikovat panna toimeen yleissopimuksen rajoitukset. Suunnitelma on pyrittävä pitämään ajan tasalla, ja se on päivitettävä sopimuksen muuttuessa. Edellisen täytäntöönpanosuunnitelman (2012) jälkeen yleissopimukseen on lisätty palonsuoja-aine heksabromisyklododekaani (HBCD), pentakloorifenoli, sen suolat ja esterit, heksaklooributadieeni (HCBD) ja polyklooratut naftaleenit (CN). Käsillä oleva selvitys pyrkii kokoamaan yhteen Tukholman sopimuksen velvoitteiden täyttämisen kannalta oleelliset asiat POP-yhdisteiden käytöstä ja esiintymisestä ympäristössä, päästöjen vähentämistoimista sekä tunnistamaan tarvittavia jatkotoimia erityisesti sopimukseen lisättyjen uusien aineiden rajoitusten täyttämiseksi. Tämä täytäntöönpanosuunnitelma ei kata vuonna 2017 sopimukseen lisättyjä aineita lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP) lukuun ottamatta. SCCP- rajoitukset ovat olleet mukana POP-asetuksessa jo pidempään, sillä niitä on rajoitettu UNECE:n alueellisella ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksella jo vuonna 2009. Sen...
Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus. Suomen mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on kartoitettu ja tutkittu vuodesta 1990 lähtien. Maaperän tilan tietojärjestelmässä oli vuoden 2017 vaihteessa noin 26200 pilaantuneeksi epäiltyä, todettua tai jo kunnostettua aluetta. Pilaantuneiden alueiden kartoitusta on tehty alueella käyttöhistorian perusteella ts. mahdollisesti pilaavan toiminnan mukaan. Läheskään kaikkien alueiden pilaantuneisuutta ei vielä ole varmistettu tutkimuksin. Tämän vuoksi kattavia tietoja alueista, joiden maaperä todella on pilaantunut POP-yhdisteillä, ei ole. Myöskään pilaantuneesta maa- aineksesta aiheutuvista POP-päästöistä ei ole tietoja. Vuosittain Suomessa kunnostetaan noin 250 pilaantunutta kohdetta. Kaikkiaan kunnostettuja alueita on yli 5 100 (Kuva 18). Osassa alueita kunnostustoimia on tehty useampaan otteeseen. Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen vaatii ympäristöviranomaisen antaman ilmoitus- tai lupapäätöksen, jossa hyväksytään kunnostusmenetelmät ja –tavoitteet. Poiskuljetettavan pilaantuneen maa-ainesjätteen sijoitusta valvotaan ja sen käsittely on luvanvaraista. Näin varmistetaan, että kunnostamisesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista ja että pilaantuneiden maiden käsittely on asianmukaista. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia ohjaa valtioneuvoston asetus (214/2007) ja ympäristöministeriön ohje (2/2007). Asetuksessa on säädetty noin 50:lle maaperän haitallisen aineen tai aineryhmän alemmat ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin apuna. Mukana on muun muassa yleisesti käytettyjä torjunta-aineita sekä dioksiinit ja furaanit. Lisäksi asetuksessa säädetään arviointitarpeen laukaisevat kynnysarvot. Asetuksessa ja ohjeessa on kuvattu kohdekohtaisen ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin periaatteet, sisältö ja vaiheet. Tavoitteena on kohdentaa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät riskinhallintatoimet ympäristön ja terveyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ohjeistusta päivitettiin ja tarkennettiin vuonna 2014 ilmestyneessä ympäristöministeriön Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta -ohjeessa (6/2014). Kunnostamista koskevissa suosituksissa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen rakentamisen tai kunnostuksen yhteydessä havaittuihin hitaasti hajoaviin, biokertyviin ja myrkyllisiin orgaanisiin aineisiin (PBT) sekä erittäin hitaasti hajoaviin ja erittäin biokertyviin orgaanisiin aineisiin (vPvB). Ohjeen mukaisesti tällaiset ai...