Kansainvälinen vertailu Mallilausekkeet

Kansainvälinen vertailu. Suomen kannalta olennaisten valtioiden APA-menettelyä koskevat säädökset on hyvä tuntea. Yhtenä keskeisenä olennaisuuden periaatteena voidaan pitää sitä, missä määrin suomalaiset ve- rovelvolliset toteuttavat rajat ylittäviä ja etuyhteydessä syntyneitä liiketoimia kyseisen valtion verovelvollisten kanssa. Tarkkaa tilastoa ei asiasta ole laadittu, mutta luonnollisesti voidaan olettaa, että näitä liiketoimia suomalainen verovelvollinen käy todennäköisesti eniten niiden valtioiden kanssa, joissa a) sijaitsee Suomessa toimivien tytäryritysten omistuksia sekä niiden, joissa b) sijaitsee suomalaisomisteisia tytäryrityksiä. Viimeisimmät tilastot ulkomaalaisomis- teisista tytäryrityksistä Suomessa sekä suomalaisomisteisista tytäryrityksistä ulkomailla löyty- vät tilastokeskuksen sivuilta. Taulukko 1: Ulkomaisten yritysten liikevaihto 2015 toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 2017b Tilaston perusteella liikevaihdoltaan merkittävimmät ulkomaalaisomisteiset yritykset Suo- messa ovat ruotsalaisyritykset, seuraavana yhdysvaltalaisyritykset ja kolmantena saksalaisyri- tykset. Vastaavasti suomalaisomisteisten tytäryritysten liikevaihto vuonna 2015 oli suurinta niin ikään Ruotsissa (25 512,8 milj.€) ja Yhdysvalloissa (17 240,8 milj.€). Saksa sijoittui nel- jänneksi (9 442,7 milj.€) Kiinan ollessa kolmas (10 220,7 milj. €). (Tilastokeskus 2017a.) Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää Ruotsiin. Ensinnäkin Suomen ja Ruotsin välillä on selkeästi eniten konsernisuhteita ja se muodostaa perustan tarpeelle tehdä APA-sopimuksia juu- rikin Suomen ja Ruotsin toimivaltaisten viranomaisten välillä. Toiseksi, Ruotsin lainsäädän- töön sisältyy APA-menettelyä koskeva säännöstö. Tämän lainsäädännön tunteminen on tärkeää erityisesti verovelvolliselle, joka ryhtyy hakemaan sellaista APA-sopimusta, jonka osapuolena on Ruotsi, mutta siitä voi olla apua myös Suomen lainsäätäjille. Suomen ja Ruotsin oikeusjär- jestelmät ovat hyvin samankaltaiset ja sen vuoksi Ruotsin lainsäädäntö on helposti implemen- toitavissa Suomen lainsäädäntöön. Siksi mallia Suomen lainsäädäntöön onkin perusteltua etsiä juuri Ruotsista.
Sample 1

Related to Kansainvälinen vertailu

  • Työssäolon veroinen aika Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

  • Tietojen Antaminen Ennen Vakuutussopimuksen Tekemistä 12 1.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus 12 1.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus 12 1.2.1 Henkilö- ja vahinkovakuutus 12 1.2.2 Vahinkovakuutus 12 1.2.3 Henkilövakuutus 12

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa 15.3.1 Ilmoitusmenettely (VSL 19 ja 20 a §)

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Lunastamatta jäävä omaisuus Vuokralainen on velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois sellaiset omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sekä muun omaisuutensa, jota vuokranantaja ei lunasta. Vuokralainen on velvollinen siistimään alueen. Mikäli tässä tarkoitettua vuokralaisen omaisuutta ei ole poistettu alueelta kuu- den kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä, vuokranantajalla on oikeus myydä omaisuus vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla sekä siistiä alue myynnistä saaduilla varoilla. Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus arviolta kattaa lähinnä vain julkisen huutokaupan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, vuokran- antajalla on oikeus menetellä omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 17.08.2020 - 31.12.2023

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.