ADVANCE PRICING AGREEMENT (APA) Mallilausekkeet

ADVANCE PRICING AGREEMENT (APA). Advance Pricing Agreementillä, eli siirtohinnoittelun ennakkosopimuksella tarkoitetaan sopi- musmenettelyä, jossa toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät etukäteen tiettyjen etuyhtey- dessä suoritettujen liiketoimien hinnoittelua tietylle ajanjaksolle. Sopimuksessa ei kuitenkaan sovita tietystä rahamäärästä vaan pikemminkin tietyn siirtohinnoittelumenetelmän käytöstä. (Jaakkola ym. 2012, 334.) Tämän lisäksi APA-sopimuksessa voidaan sopia myös esimerkiksi vertailukohteista, vertailukohteiden vertailukelpoisuuteen liittyvistä mahdollisista oikaisuista ja kriittisistä oletuksista (Verohallinto, 2017). On olemassa erityyppisiä APA-sopimuksia: yksipuolinen (unilateral), kahdenvälinen (bilateral ja monenvälinen (multilateral). Yksipuolinen APA solmitaan vain verovelvollisen/verovelvol- listen ja yhden valtion toimivaltaisen viranomaisen välillä. Sekä OECD että EU JTPF eivät kuitenkaan suosittele unilateral APA-sopimusta, sillä sen katsotaan pahimmassa tapauksessa jopa aiheuttavan kaksinkertaisen verotuksen, koska siinä käsitellään siirtohinnoittelukysymystä vain yhden valtion veroviranomaisen kanssa. (Jaakkola ym. 2012, 343 - 344.) Toimivaltainen viranomainen Valtio 1 Yksipuolinen APA-sopimus Konserniyritys A Valtio 1 APA:n kattamat liiketoimet Konserniyritys B Valtio 2 Kuvio 2: Yksipuolinen (unilateral) APA APA-menettelyä suositellaankin käytettäväksi kahden tai useamman eri valtion toimivaltaisten viranomaisten kesken. Siinä tapauksessa eri valtioiden toimivaltaiset viranomaiset sopivat kes- kenään niistä periaatteista, millä etuyhteydessä olevien yritysten välisiä liiketoimia hinnoitel- laan. Näin voidaan estää mahdollinen kaksinkertaisen verotuksen tapahtuminen jo etukäteen. Kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen välille solmitusta APA-sopimuksesta käy- tetään käsitettä kahden- tai monenvälinen siirtohinnoittelun ennakkosopimus (bi- ja multilate- ral APA). (Jaakkola ym. 2012, 334.) Tässä tutkielmassa käsitellään pääasiallisesti kahden- ja monenvälistä APA-sopimusta ja käsitteellä APA viitataan aina kahden- tai monenväliseen APA-sopimukseen, ellei erikseen mainita viitattavan yksipuoliseen APA-sopimukseen. Toimivaltainen viranomainen Valtio 1 APA-sopimus Toimivaltainen viranomainen Valtio 2 Konserniyritys A Valtio 1 APA:n kattamat liiketoimet Konserniyritys B Valtio 2 Kuvio 3: Kahdenvälinen (bilateral) APA APA-sopimus Toimivaltainen viranomainen Valtio 1 Toimivaltainen viranomainen Valtio 2 Toimivaltainen viranomainen Valtio 3 Kansallinen implemen-...

Related to ADVANCE PRICING AGREEMENT (APA)

  • Muut määräykset 36 ARTIKLA

  • Vuokra-alue Helsingin kaupungin . kaupunginosan ( ) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro mukaisen korttelin ohjeellista kaavatonttia vastaava alue (pinta-ala noin m2, os. ) Helsingin kaupungin . kaupunginosan ( ) korttelin hyväksytyn tonttijaon nro mukainen tontti (pinta-ala m², os. ). Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49276 tontti/tontit 1 (kiinteistötunnus 91- 49-276-1, pinta-ala 3 367 m2, os. Disankatu).

  • Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.

  • Vuokra Alueen Käyttö Vuokrauskohdetta käytetään tämän sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen.

  • Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteet. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötä.

  • Muut kustannukset Maksuviivästyksestä aiheutuvat kulut Vuotuinen viivästyskorko erääntyneistä ja maksamattomista Maksujen maksamatta jättämisellä voi osamaksueristä ja muista saatavista määräytyy Korkolain olla vakavia seurauksia (esimerkiksi (633/82) ja lakiin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti. pakkomyynti) ja luoton saaminen voi Lisäksi ostaja on velvollinen maksamaan kohtuulliset peri- vaikeutua. miskulut.

  • Henkilöstön Hyvinvointi Ja Työelämän Laatu 6 Kaupungin yhteiset tavoitteet 6 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet 6 5 Tunnusluvut 7 Tavoitteelliset tunnusluvut 7

  • Viikoittainen vapaa-aika 1. Työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika, mistä tehdään merkintä työvuoroluetteloon.

  • Muut ehdot Sopimukseen sisältyy yleensä muitakin ehtoja kuin yleiset sopimusehdot. Nämä muut ehdot ovat etusijalla yleisiin ehtoihin nähden. Xxxxxx sopimusehdon pätemättömyys ei aiheuta muiden sopimusehtojen pätemättömyyttä. Sopimukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.

  • TAUSTA JA TARKOITUS 2.1 Tällä Liittymissopimuksella sovitaan niistä ehdoista, joiden mukaisesti kukin yllä mainittu Liittyvä Osakas liittyy Yhtiön osakkeiden (”Osakkeet”) omistamista ja Yhtiön hallinnointia sääntelevään, Liitteenä 1 olevaan Osakassopimukseen.