Kauppasopimus. Tahtoteorian mukaisesti sopimus syntyy lähtökohtaisesti kahden osapuolen välille, joilla on yhtenevä tahto. Tätä sopimuksen syntyä Suomessa säätelee oikeustoimilaki. Oikeus- toimilaki lähtee mallista, jossa sopimus syntyy tarjous-vastaus –mekanismin pohjalta. Kauppasopimuksen keskiössä onkin tavaran toimitus ostajalle myyjältä. Mikäli sopimus ei ole pakottavan lainsäädännön vaikutuksen alla, voivat sopimuksen osapuolet sopia kauppasopimuksen sisällöstä varsin vapaasti. Kuitenkin yleisesti kauppasopimuksen mi- nimivaatimuksena pidetään kaupan kohteen eli tavaran yksiselitteistä määritystä, kaup- pahintaa, maksuaikaa, toimitusaikaa- että paikkaa sekä vaaranvastuun ja omistusoikeu- den siirtymistä. Edellä mainitut asiat tulee olla määritelty osapuolten kesken sopimuk- sessa. (Carlsson ym. 2014, 57) Suomessa kotimaisen irtaimen esineen kauppaan sovelletaan kauppalakia. Lain sisältä- miä säännöksiä ovat muun muassa säännökset myyjän ja ostajan velvollisuuksista toi- siaan kohtaan, vaaranvastuun siirtyminen osapuolten toiselle, tavaran sopimuksenmu- kaisuus sekä virhe- ja viivästysvastuu. Kyseinen laki ei ole pakottavaa vaan tahdonval- taista. Tämä tarkoittaa, että kaupan osapuolen voivat sopia laista poikkeavia ehtoja so- pimuksessaan. Lisäksi kauppalain syrjäyttää myös vakiintunut kauppatapa. (Carlsson ym. 2013, 57) Kauppasopimuksissa on erittäin tärkeää sopia selkeästi siitä, milloin vaaranvastuu ja omistusoikeus siirtyvät myyjältä ostajalle. Useimmissa kauppasopimuksissa omistusoi- keuden siirtyminen on sidottu kauppahinnan maksuun, mutta kauppasopimuksessa tär- keää vaaran vastuuta ei ole määritelty. Vaaran vastuu määrittää milloin taloudellinen vastuu kaupan kohteen tuhoutumisesti, vähentymisestä, huonontumisesta tai katoami- sesta siirtyy myyjältä ostajalle. (Carlsson ym. 59) Suomen laki ei aseta irtaimen kaupassa sopimukselle muotomääräyksiä. Tästä johtuen suullinen sopimus voi olla yhtä sitova kuin kirjallinen. Suullisen sopimuksen sisältöä on kuitenkin vaikea osoittaa toteen, joten on tärkeää, että osapuolet tekevät kaikki sopimuk- set kirjallisena. Kirjallisena tulisi tehdä erityisesti taloudelliset tai muista syistä merkittävät sopimukset. Sopimuksen sisältöä koskevissa epäselvyyksissä joudutaan tulkitsemaan osapuolten tahtoa. Suomen oikeusteoriassa on kehitetty seuraavia periaatteita tähän oikeustoimen tulkintaan. • Objektiivisuusperiaatetta käytetään pääsääntöisesti sopimussuhteiden tulkin- nassa. Periaatteen mukaisesti sopimussuhteen aikana syntyn...
