Kiinteistöjen kustannukset. Rakentamisen kustannusten seuranta on painottunut yleisesti rakentamisvaiheessa muodostuneisiin kustannuksiin. Päätöksentekoon on viime vuosien aikana alkanut vai- kuttaa myös elinkaari- ja ympäristöasiat. Näillä on suuri vaikutus niin kiinteistöinvestoin- nin talouteen kuin yrityksen imagoon. Alla olevan kuvan mukaan rakennuksien elinkaa- rikustannusten keskinäisistä suhteista on arvioitu, että suunnittelukustannukset ovat kymmenesosan luokkaa rakentamiskustannuksista ja kiinteistön käyttöajan aikaiset yllä- pitokustannukset ovat kymmenkertaiset rakentamiskustannuksiin nähden. (Leväinen 2013, 191.) Kuvio 3 Elinkaarikustannusten suhteet (Leväinen 2013, 191) Kiinteistöjen kustannusrakenteen tunteminen on tärkeää ja niitä käsitellään elinkaariajat- telun näkökulmasta. Kiinteistöjen peruskustannukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Pääomakustannuksiin, kunnossapitokustannuksiin, kiinteistönhoitokustannuksiin ja mui- hin kustannuksiin. Myyryläisen (2008, 226) mukaan huolto-organisaation kannalta kiin- teistön kustannusrakenteen tunteminen ja kustannuksien muodostumisen ymmärtämi- nen helpottaa tuloksellista asennoitumista huoltoja tehdessä. Kuvio 4 Kiinteistökustannukset perusjaottelun mukaan (Xxxxxxxxxxx 2008, 227) Huolto-organisaation kannalta merkittäviä kustannuslajeja ovat kunnossapitokustannuk- set ja kiinteistönhoitokustannukset. Leväisen (2013, 184) mukaan näitä voidaan yhdessä kutsua kiinteistön ylläpitokustannuksiksi ja niillä ylläpidetään kiinteistön kuntoa ja käytettävyyttä. Kunnossapitokustannukset muodostuvat yksinkertaisesti rakennuksen elinkaaren aikana toteutettavista huolloista, jotka joudutaan toteuttamaan, että raken- nuksen toimintakyky pysyisi vaaditulla tasolla koko ajan. Kiinteistönhoitokustannukset (käyttö- ja huoltokustannukset) ovat käytöstä muodostuneita kuluja, kuten työ- ja tarvi- kekustannuksia. Käytöstä muodostuneita kuluja ovat myös sähkö-, vesi- ja lämmityskus- tannukset ja niihin liittyvät palkat, tarvikkeet ja alihankinnat. (Myyryläinen 2008, 226–232) Kuvio 5 Ylläpitokustannukset (Leväinen 2013, 183) Myyryläisen (2008, 226) mukaan kiinteistöjen tekninen huoltotyö ei ole kovin vahvassa yhteydessä taloushallinnon kanssa, vaan huolto-organisaation oletetaan tekevän työt ammattimaisesti ja tehokkaasti, jolloin lopulta huoltotyö koituu kiinteistön omistajan hyö- dyksi. Vaikka teknisen huoltotyön ja taloushallinnolla ei ole vahvaa yhteyttä, voi huolto organisaatio vaikuttaa kiinteistöjen ammattimaisen kunnossapidon ja kiinteist...
