Kiinteistöt. Jäsenkuntien pelastustoimen toimitilat ja käytössä olevat muut rakennukset ja kiinteis- töt säilyvät kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin rakennetta- vat tilat rakentaa alueellaan kukin sijaintikunta tai, jos asianomaiset kunnat erikseen niin sopivat, useampi kunta yhdessä, ja ne jäävät asianomaisen kunnan tai kuntien omistukseen. Pelastuslaitos vuokraa toimintansa järjestämisen kannalta tarpeelliset tilat. Vuokran- antajat huolehtivat siitä, että vuokrattavat tilat täyttävät jatkuvasti käytettävyyden kohtuulliset vaatimukset ja työympäristöä koskevat määräykset. Kunnilta vuokrattujen tilojen vuokrien perusteena ovat erikseen laadittujen yhtenäis- ten perusteiden mukaiset pääoma-, ylläpito- ja käyttökustannukset vuokranantajan ja vuokralaisen sopiman tehtäväjaon mukaisesti. Joustavan käytännön turvaamiseksi pe- lastuslaitos voi teettää vuokranantajan suostumuksella toimitiloissa ja muissa raken- nuksissa kustannuksellaan pienimuotoisia muutos-, ja täydennystöitä kuitenkin siten, että jäsenkuntien tasapuolista kohtelua ei vaaranneta.
Kiinteistöt. Kuntien paloasema ja muut tilat ja kiinteistöt ovat kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön tulevat tilat rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevat paloasemakiinteistöt pelastuslaitoksen käyttöön veloituk- setta. Kiinteistöjen kunnossapidosta ja käyttökuluista huolehtii kiinteistön omistava kunta.
Kiinteistöt. Kuntien paloasemat ja muut pelastustoimen kiinteistöt jäivät toiminnan alkaessa 1.1.2004 kuntien omistukseen. Jatkossa pelastuslaitoksen käyttöön tulevat tilat rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Kunta voi hankkia tilat myös vuokramallilla tai muulla järjestelyllä. Paloasemien rakentaminen tulee toteuttaa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla, mikä on osoitettava laskelmin. Rakennushankkeisiin tulee hakea rakennushankeavustusta Palosuojelurahastolta, joka voi myöntää kunnille, pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille avustusta uusien paloasemien rakentamiseen sekä vanhojen paloasemien merkittävään peruskorjaukseen tai laajentamiseen. Rakennusavustusta myönnetään paloaseman rakentamiskustannuksiin ja kiinteisiin kalusteisiin. Kuntien hankkeissa Palosuojelurahaston avustus tulee huomioida täysimääräisesti vähennyksenä vuokraa määrättäessä. Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensi sijassa kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan yhteneväisesti erikseen. Kiinteistöjen kunnossapidosta sovitaan vuokrasopimuksissa yhteneväisesti. Sopijakunnat vastaavat kiinteistökuluista maksuosuuksiensa suhteessa. Palvelutason nostosta tapahtuvan lisäpaloaseman rakentamisesta ja toiminnan ylläpitämisestä aiheutuvat kulut maksaa kokonaisuudessaan ao. kunta.
Kiinteistöt. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käytössään tarvittava määrä toimitiloja. Pelastuslaitos ei pääsääntöisesti omista toimitilojaan vaan vuokraa ne ensisijaisesti toimialueensa kunnilta. Toimitiloja hallinnoidaan erikseen tehtävillä vuokrasopimuksilla.
Kiinteistöt. Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti tarvitsemansa tilat kuntien, kuntien tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tarjoamista tiloista silloin, kun näiden omistamat ja tarjoamat tilat toiminnallisesti vastaavat toiminnallista tarvetta tai ne on taloudellisesti järkevää muuttaa vastaamaan yhtymän tarvetta. se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Kiinteistöt. Lähtökohtana on, että kuntien omistamat paloasemat ja muut pelastustoimen käyttämät tilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Aluepelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Tiloista perittävä vuokra so- vitaan kustakin kohteesta erikseen, mutta se ei saa ylittää kohtuullista käypää vuokraa. Kiinteistöjen kunnossapidosta sovitaan vuokrasopimuksessa. Aluepelastuslaitos hankkii käyttöönsä myöhemmin tarvitsemansa tilat har- kintansa mukaan. Laitos on kuitenkin tiloja hankkiessaan velvollinen tiedus- telemaan sopijakunnilta laitoksen käyttöön soveltuvia tiloja.
Kiinteistöt. Maakunta vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan kaikissa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kuukauden euriborkorko lisättynä 0,20 %:Ila. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä.
Kiinteistöt. Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta, kuntien tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Kiinteistöt. Yhtiö omistaa rajoittamattomasti ja riidattomasti Tontit ja niillä sijaitsevat Rakennukset. Liitteenä 11.9 a-d olevat lainhuutotodistukset ovat paikkansapitävät ja ajantasaiset. Liitteenä 11.9 e-h olevat rasitustodistukset ovat paikkansapitävät ja ajantasaiset. Kaikki rasitustodistuksissa luetellut panttikirjat ovat vapaita panttauksista ja vapaasti siirrettävissä Ostajalle tai Ostajan osoittamalle taholle. Liitteenä 11.9 i-l olevat kiinteistörekisteriotteet on paikkansapitävät ja ajantasaiset. Kiinteistöön ei kohdistu muita rasituksia tai rasitteita kuin ne, jotka ovat kirjattu edellä mainituissa rasitustodistuksissa ja kiinteistörekisteriotteissa ja/tai seuraavat pakottavasta laista tai vastaavista alemman asteisista säädöksistä, kaavoituksesta tai kaavoitussääntelystä. Yhtiö omistaa liitteestä 11.6 ilmenevät liittymät ja kaikki kyseisten liittymien liittymismaksut on maksettu asianmukaisesti.
Kiinteistöt. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymis- perusteet sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan kaikis- sa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kuukauden euriborkorko lisättynä 0,20 %:Ila. Korko tar- kistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. Aiemmin Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistamat kiinteistöt ja rakennukset siirtyvät kuntayhtymälle.