Kuolinpesän synty ja perillisten tulo perintöoikeuden piiriin Mallilausekkeet

Kuolinpesän synty ja perillisten tulo perintöoikeuden piiriin. Perilliset tulevat jäämistöoikeudellisen sääntelyn piiriin perittävän kuollessa (Ko- lehmainen 2006, 6). Oikeusjärjestykseen sisältyy kolme säädöstä, jotka ratkai- sevasti vaikuttavat siihen, miten paljon perillinen loppujen lopuksi saa puhtaana käteen. Nämä säädökset ovat avioliittolaki, perintökaari ja perintö- ja lahjavero- laki. Säädöspankki ei tokikaan tyhjenny näihin kolmeen lakiin, mutta järjestelmän ydin kuitenkin rakentuu niiden ympärille. (Xxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxx 2020, 11.) Perintöoikeus on omistajanvaihdosta omistajan kuoltua määrittävä säännöstö. Perintökaaren säännökset ohjaavat omaisuuden uusille omistajille ja heidän saa- maansa omaisuutta kutsutaan perinnöksi. Ero muihin omistajanvaihdosta koske- viin oikeudellisiin järjestelyihin ei ole suuri, saantona lakimääräinen perimys tai testamenttiin perustuva oikeus ovat erityisiä saantotyyppejä muiden saantotyyp- pien joukossa. Kysymys on oikeustoimien käsitteistä inter vivos eli elävien kes- ken tehdyistä oikeustoimista ja testamenttiin perustuvan oikeuden kohdalla oi- keustoimista mortis causa eli kuolemanvaraisista oikeustoimista. Perittävän elä- essään tekemät velat eivät hänen kuolemansa johdosta ”raukea” ja velkojien etu on turvattava. Eli velat on joko maksettava tai niiden maksamiseen tarvittavat va- rat on säilytettävä niin, että varat ovat käytettävissä velkojen maksamiseen niiden erääntyessä. Myös avioliittolain omaisuuden ositusta koskevilla säännöillä on tär- keä merkitys rajattaessa perintöomaisuutta. Vasta näiden jälkeen voidaan selvit- tää sen omaisuuden määrä, joka on omistajanvaihdoksen kohteena. (Xxxxxx, Xxxxxx & Räbinä 2020, 11-12.) Perittävän kuoleman ja perinnönjaon välisenä aikana vallitsee yhteisomistuksen kaltainen välitila. Kolehmaisen mukaan tämän oikeustilan aikana perittävän jättä- mää omaisuutta voidaan hallinnoida monin eri tavoin. Päävaihtoehtoja on kaksi: osakashallinto ja virallishallinto. Virallishallinto tarkoittaa, että kuolinpesän hallin- toa hoitaa osakkaiden ulkopuolinen taho, yleensä pesänselvittäjä. Lisäksi perin- tökaaressa on säännelty useita erilaisia kuolinpesän yhteishallinnon muotoja. (Kolehmainen 2006, 6.) Xxxxxxxxxxxxx mukaan kuolinpesä koostuu perinnönjättäjän omaisuudesta, va- roista ja veloista. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, vaikka vainajalla olisi ollut niihin avio-oikeus. Mikäli leski on omistanut omaisuutta yhdessä vainajan kanssa, lesken omistama osa ei kuulu pesän varoihin. Pesän varoihin kuuluu, jos perinnönjättäjän omaisuuden ...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Kuolinpesän synty ja perillisten tulo perintöoikeuden piiriin

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan vuokralaisen osalta heti ja kunnan osalta sitten, kun kunnan viranomaisen sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. LIITTEET:

  • Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä Pohjantähti suorittaa korvauksen vakuutetun oikeudenkäyntikuluista ja asianajokuluista tuomioistuimen lain- voimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutet- tu vähentämään asianajolaskuun sisältyvän veron, Pohjantähti suorittaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun suorittamaa maksettua laskua vastaan. Pohjantähden korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, minkä vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta. Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta kor- vausta suoritettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen Pohjantähdelle vakuutuksesta suoritettavan korvauksen määrään asti. Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauk- sesta Pohjantähdelle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden. Jos vakuutetun vastapuolen maksettavaksi tuomittu tai sovittu kulukorvaus on maksettu vakuutetulle tai hän on muutoin saanut lukea sen hyväkseen, vakuutetun on palautettava Pohjantähdelle kulukorvaus korkoineen vakuutuksesta suoritetun korvauksen määrään asti.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Säännöllisen työajan pituus 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.