Kustannusten jako. Budjetti
Kustannusten jako. Kunkin kunnan maksuosuus sijaintikunnalle kaikista todellisista käyttömenoista lasketaan siten, että tilinpäätöksen osoittamat nettomenot (bruttomenot vähennettyinä opistotoiminnan tuntikiintiöihin perustuvilla laskennallisilla valtionosuuksilla, opintomaksuilla ja muilla tuloilla) jaetaan varainhoitovuonna opistossa pidettyjen opetustuntien lukumäärällä ja osamäärä kerrotaan kussakin kunnassa pidettyjen opetustuntien määrällä. Tuntikiintiöt ylittävät nettokustannukset laskutetaan kuntakohtaisesti. Kukin kunta hankkii sekä lyhyt- että pitkäaikaisen käyttöomaisuuden itse lukuun ottamatta opiston hankkimaa erilaista opetusvälineistöä. Viimeksi mainituista aiheutuvat menot jaetaan kuntien kesken tämän sopimuksen mukaisesti. Jos sopimuskunnilla on tai ne aikovat hankkia opistotoimintaan omia pysyviä tiloja, jotka eivät ole opiston vuokraamia toiminnalle tarpeellisia tiloja, kunnat vastaavat itse näiden tilojen kustannuksista. Kaikki sopimuskunnat vastaavat kuitenkin opiston hallintotiloista sijaintikunnassa. Käyttökorvaus opiston omista tiloista lasketaan samojen periaatteiden mukaan kuin muista opiston toiminta-alueella vuokratuista tiloista ja jaetaan tämän sopimuksen mukaisesti.
Kustannusten jako. Erillisliite: Monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisterin tietosuojaseloste
Kustannusten jako. Jäsenkunnilta laskutettavat valtionosuudet määrittävät TyöHämeen käytössä olevat toimintamenot. TyöHämeen vuotuiset tulot muodostuvat jäsenkuntien työikäisen väestön, työttömien määrän (myös palveluissa olevien) sekä vieraskielisyyden perusteella. TyöHäme laskuttaa jäsenkuntien saamat TE-palveluiden kuntasiirtoon liittyvät valtionosuudet. Yksittäisen kunnan osalta TyöHämeen palvelukokonaisuuteen liittyvät valtionosuudet elävät siten työikäisen väestön, työttömien määrän ja vieraskielisyyden perusteella. Jäsenkunnat sitoutuvat kohdentamaan valtionosuuden lisäyksenä kunnille vuodesta 2025 alkaen tulevan TE-palveluiden rahoitusosuuden täysimääräisesti TyöHämeen TE-palvelujen tuottamiseen, muihin toimintakuluihin (tilat, henkilöstö, tukipalvelut jne.) sekä palvelujen kehittämiseen rahoituksen kaksivuotisen siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen jäsenkuntien rahoitus koostuu kiinteästä osuudesta, johon sisältyvät henkilöstökulut, vuokrat, koneet ja kalusto sekä palvelujen tuottamiseen vaadittavat tukipalvelut. Kiinteän osuuden jakoperusteena on jäsenkuntien työllisyystoimintaan saamat valtionosuudet (jakoperusteena ovat jäsenkunnan työikäinen väestö, työttömien määrä ja vieraskielisyys). Loppuosan rahoitus perustuu palvelujen hankintoihin, joiden kustannukset kohdistetaan asiakkaittain kuntakohtaisesti. Tämä malli määritellään tarkemmin toisen toimintavuoden aikana. Työnantajalle tarkoitetut yhteishankintakoulutuksista (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 2012/916, 5 luku 7 §) aiheutuvat kustannukset maksavat palveluiden käyttäjät. Mikäli palvellaan toista työvoimapalveluiden viranomaista tai asiakasta, laskutetaan palveluiden käytöstä toteutuneiden kustannusten mukaan. Kyseisten palveluiden tulot ja menot on eriteltävä kirjanpidossa. Sisäiset kustannukset eli tukipalvelut kohdistetaan vastuukunnan määrittelemällä tavalla. Jäsenkuntien maksuosuudet talousarvion mukaisin kustannuksin laskutetaan jäsenkunnilta kaksi kertaa vuodessa. Kiinteän osuuden lisäksi jäsenkuntia laskutetaan käytettyjen palvelujen perusteella. Käytettyjen palvelujen perusteella jäsenkunnille tehdään tasauslaskut, syyskuun lopun tilanteesta. Lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain valtuuston hyväksyttyä TyöHämeen tilinpäätöksen osana vastuukunnan tilinpäätöstä. Kahtena ensimmäisenä toimintavuonna tasausmekanismi ei ole käytössä. Jäsenkunnan asiakkaille ei voi käyttää ostopalveluja, mikäli jäsenkunnan maksama osuus on ylittymässä ja maksuosuus ei riitä kattamaan palvelu...
Kustannusten jako. TEM rahoitus TE24 valmisteluun
1. Työllisyysalueen kunnille jää kuntakohtaisesta kokonaisrahoituksesta kymmenen (10 %) prosentin osuus valmistelukustannusten kattamiseen.
2. Äänekosken kaupunki laskuttaa kunnilta vastuukunnan valmistelurahoitusosuuden neljänä (4) mak- sueränä. Eräpäivät ovat seuraavat: 15.4.2024, 15.6.2024, 15.9.2024 ja 15.12.2024.
3. Valmisteluun varattu raha pyritään käyttämään kokonaisuudessaan vuoden 2024 aikana. Mikäli val- misteluun varattua rahoitusta jää kuitenkin käyttämättä, ylimääräinen osuus siirretään vuodelle 2025 toiminnan käynnistämiseen.
4. Vastuukunta raportoi valmistelurahoituksen käytöstä kuntien talousjohtajista koostuvalle seuranta- ryhmälle. Taloustyöryhmä käsittelee valmistelun toteumaraportin aina ennen kunkin laskutusjak- son eräpäivää.
Kustannusten jako. Osapuolet sopivat kohdan 2.2 suoritettavien selvitystöiden aiheuttamien kustannusten jaosta kirjallisesti etukäteen ennen suoritteiden toimeenpanoa.
Kustannusten jako. Sisäisen tarkastuksen yksikön kulut jaetaan sopijapuolten kesken seuraavassa suhteessa: PSHP 50 % KHSHP 25 % EPSHP 25 % Korvaus perustuu todellisiin kustannuksiin, eikä siihen sisälly voittoa. Korvausperusteiden laskentaperuste sopimuskauden alussa on liitteenä (liite 1). Sopijapuolet vastaavat omista yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuneista kuluistaan. PSHP:lla on oikeus muuttaa korvausperusteita todellista kustannuskehitystä vastaavasti. Muutosilmoitus on tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa.
Kustannusten jako. Palvelu toteutetaan 20–25 lapselle lukukauden aikana. Toiminta maksaa 120 €/lapsi per viikonloppu ja minimiveloitus on aina 20 lapsesta/viikonloppu. Vuosittain laskutettava minimiveloitus kaupungilta on 48 000 euroa ja laskutettava enimmäismäärä 60 000 euroa. Veloitettava toiminta sisältää yhteiskuljetuksen leiripaikalle, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Tampereen kaupunki sitoutuu edellä olevalla summalla maksamaan lapsen leiriperiodin maksun, jolloin toiminta on maksutonta perheelle.
Kustannusten jako. Osapuolet vastaavat itsenäisesti kustannuksista, joita tämän sopimuksen mukaisen toiminnan järjestäminen niille aiheuttaa.
Kustannusten jako. Jakautuvassa sopimuksessa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta 349/2022, 69a §. Olemassa olevalla, jakaantuvalla sopimuksella on määritelty kustannusten jako erityishuolto-ohjelman piiriin kuuluvan oppilasmäärän perusteella sivistyspalveluiden ja vammaispalvelun välillä tarkastettavaksi syys- ja kevätlukukauden alkaessa, syyskuussa ja tammikuussa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa ja se on kaikille kunnille sama. Kunnille myönnettävä valtionosuus ei erottele oppilaita tuen tarpeiden perusteella vaan jokainen ohjaustunti on hinnaltaan samanarvoinen. Erityishuollon piirissä olevat oppilaat tarvitsevat tavanomaista enemmän tukipalveluita, mikä on huomioitava kustannusten korvaamisessa kunnille.