Lapsen osallisuus. Lapsen etu on ensisijainen ja yksilöllisesti kunkin lapsen kohdalla arvioitava näkökulma perhehoidossa ja si- jaishuollon työskentelyssä. Mitä kehittyneemmästä ja vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän on sel- vitettävä ja huomioitava lapsen omia näkemyksiä ja toiveita31. Perhehoidossa olevalla lapsella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä omine tarpeineen ja mielipiteineen sekä oikeus saada hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Ilman lapsen mielipiteen selvittämistä ja lapsen osallistamista itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa on mahdotonta tietää, millaiset ratkaisut kulloinkin ja kunkin lapsen kohdalla parhaiten toteuttavat lapsen etua. Lapsen osallisuus tarkoittaakin lapsen laajaa oikeutta saada tietoa itseään koskevista asioista ja suunnitel- mista32 sekä ikänsä ja kehitystasonsa mukaan oikeutta osallistua itseään ja elämäänsä koskevien suunnitel- mien ja päätösten tekemiseen. 30 Lastensuojelulaki 55 § 2 mom. 31 Lastensuojelulaki 20 § 32 Lastensuojelulaki 5 §, 20 § Lapsen osallisuutta tuetaan siten, että lapselle kerrotaan hänen oikeuksistaan ja häntä tuetaan vapaaseen omien näkemystensä ilmaisemiseen. Lapsen osallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi päättää asiois- taan itse. Lapsen kanssa tulee käydä keskustelua häntä koskevissa asioissa ja lapselle perustellaan aikuisten tekemät ratkaisut ja päätökset. Lapsen osallisuuteen kuuluu toisaalta myös se, että lapsi saa halutessaan olla osallistumatta ja ilmaisematta mielipiteitään. Lasta ei saa painostaa eikä hänen mielipiteisiinsä saa pyrkiä vaikuttamaan. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on erityinen velvollisuus tavata ja kuulla lasta sekä kertoa ja selittää lapselle häntä koskevat asiat ja ratkaisut. Perhehoidossa lapsen osallisuutta ja kykyä rakentaa ja ilmaista omia mielipiteitä voi harjoitella antamalla lapsen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan tehdä valintoja ja päätöksiä arkisissa häntä itseään koskevissa asi- oissa. Perhehoitajan tulee myös kannustaa lasta omien mielipiteidensä ilmaisemiseen. Xxxxx lapsen osallisuus arjessa ja laajemmin häntä koskevassa päätöksenteossa voi toteutua, lapsen tulee kokea olonsa turvalliseksi silloin, kun hänen mielipidettään kysytään. Perhehoitajan tulee tukea myös lapsen ja hänen asioistaan vas- taavan sosiaalityöntekijän yhteydenpitoa ja suhdetta. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vel- vollisuus tavata lasta riittävän usein, keskustella lapsen kanssa kahden kesken lasta koskevista asioista sekä selvittää lapsen mielip...
