Laskut Mallilausekkeet

Laskut. Rakennusvaiheen aikana liittymismaksut laskutetaan useana eränä hallituksen määrääminä aikoina ja eräsuuruuksina. Myöhempien liittymisten laskutuksista päättää hallitus erikseen. Laskut on maksettava niissä mainittuun eräpäivään mennessä jätevesiosuuskunnan pankkitilille. Eräpäivään mennessä maksamattomat laskut ovat suoraan ulosottokelpoisia.
Laskut. Laskun tai muun PostNordin antaman maksuvaa- timuksen virheitä koskevat reklamaatiot on teh- tävä viimeistään maksun eräpäivää edeltävänä päivänä.
Laskut. Asunnon vuokra maksetaan kuukausittain suorana tilinsiirtona vuokranantajalle. Vuokran maksamatta jättämisestä seuraa vuokra-asunnosta irtisanominen. Vuokran lisäksi peritään yleensä erillinen vesimaksu, jonka suuruus riippuu asunnossa asuvien lukumäärästä. Vesimaksu kattaa veden kohtuullisen käytön, ja runsaasta veden käytöstä laskutetaan erikseen lisämaksulla. Vuokralaisen on itse myös tehtävä sähkösopimus sähköntuottajan kanssa. Sähkölasku maksetaan joko kuukausittain tai neljä kertaa vuodessa tilinsiirtona sähköntuottajalle. Sähkölaskun määrä riippuu kotitalouden sähkönkulutuksesta. On tärkeää seurata sähkön ja veden kulutusta, sillä runsaasta kulutuksesta tulee lisälasku. Useimmiten kiintiöpakolainen ja hänen perheensä vuokraa asunnon kerrostalosta, joka kuuluu useiden asuntojen muodostamaan taloyhtiöön. Jokaisen taloyhtiön asukkaan tulee noudattaa taloyhtiön järjestyssääntöjä. Hiljaisuus talonyhtiössä ja huoneistoissa on klo 22-07. Taloyhtiön pesutupaa käytetään vain ajanvarauksesta varattuina aikoina. Auto parkkeerataan parkkipaikalle. Lisäksi asukkaiden on huolehdittava ympäristön siisteydestä ja jätteiden lajittelusta. Naapurit valittavat järjestyssääntöjen rikkomisesta taloyhtiön isännöitsijälle.
Laskut. Toimittajan on merkittävä laskuihin kaikki lain edellyttämät tiedot ja ostotilauksen numero sekä kunkin yksittäisen nimikkeen numero. Jos nämä tiedot puuttuvat, laskua ei tarvitse maksaa. Toimittajan on merkittävä laskujen kopioihin, että kyse on jäljennöksestä.
Laskut. Asiakas voi tallentaa ja lähettää verkkolaskuja omille asiakkailleen. Asiakas voi myös itse ottaa vastaan verkkolaskuja joko suoraan va- litulle tilille vahvistusta odottaviksi maksutoimeksiannoiksi tai nk. aineistosiirtona. Laskujen muodostamisesta ja vastaanotosta sovi- taan yritysverkkopankkisopimuksella. Lisäksi asiakas sopii verkko- laskuosoitteesta erillisellä verkkolaskusopimuksella.
Laskut. Varmentaja 00.0.0.0: Tilisiirtoasiakirja tai sekki tai kuitti, jossa vahvistetaan laskun maksu Siviililaki (1101 artikla ja sitä seuraavat) Kaikki 19.7.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 191/129 Hakemisto metsiä koskevista laeista ja asetuksista sekä alueellisista ja kansainvälisistä sopimuksista Tässä laillisuuskaaviossa tarkoitetaan seuraavia säädöksiä: — määräykset (nro 83.083, 31.12.1983; nro 84.045, 27.7.1984); — Keski-Afrikan tasavallan metsälaki nro 08.022, 17.10.2008, ja lain soveltamissäännökset: asetukset, päätökset ja ilmoitukset; — ympäristönsuojelulaki nro 07.018, 28.12.2007; — työlaki nro 09.004; — Keski-Afrikan tasavallan siviililaki; — yleinen verolaki (sisältää säännökset leimamerkkien rekisteröinnistä ja edunvalvonnasta); — kunkin varainhoitovuoden varainhoitolaki; — sosiaaliturvalaki nro 06.035, 28.12.2006; — laki nro 99.008, 19.5.1999; — CIMA:n (Conférence Interafricaine des Marchés d’Assurances) vakuutussäännökset; — CEMAC:n (Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisön) tullikoodeksi ja sitä koskeva lainsäädäntö: — säädös nro 1/92-UDEAC-CD-SE1 — säädös nro 1/93-UDEAC-573-CD-SE1 — säädös nro 7/93-UDEAC-556-CD-SE1 — säädös nro 16/96-UDEAC-556-CD-57 — säädös nro 5/89-UDEAC-491; — sopimukset (Keski-Afrikan metsäalan kollektiivinen työehtosopimus, työterveydestä ja -turvallisuudesta vuonna 1981 tehty Kansainvälisen työtoimiston yleissopimus C155, lopulliset metsänhoito- ja -hakkuusopimukset, väliaikaiset metsänhoito- ja -hakkuusopimukset); — villieläinten suojelua koskeva laki, määräys nro 84.045, 27.7.1984; — leimamerkkien rekisteröimistä ja edunvalvontaa koskeva laki; — siviililaki; — asetukset: — asetus nro 83550, 31.12.1983 — asetus nro 09.116, 27.4.2009 — asetus nro 09.118, 28.4.2009 — asetus nro 00.068; — asetus nro 88151, 25.4.1988 — maantiekuljetusten järjestämistä koskeva asetus nro 90.043, toukokuu 1990; L 191/130 Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2012 — asetus nro 86.328, 20.11.1986; — päätös nro 004/MEFPCI/DFB/CAB/SGS/DGID; — päätös nro 09.020, 30.4.2009; — päätös nro 019, 5.7.2006, metsänhoitosuunnitelmia koskevista kansallisten sääntöjen hyväksymisestä (osa 1); — päätös nro 09.021, 30.4.2009; — päätös nro 005/MFPSSSFP/CAB/DGTEFP, 11.7.2004; — maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön päätös 005/, 9.7.1973; — päätös nro 09.026, 28.7.2009, metsänhoitosuunnitelmia koskevien kansallisten sääntöjen hyväksymisestä (osa 2); — Rekisteröitymisopas. 19.7.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 191/131 Yksityiskohtaisista toim...

Related to Laskut

  • Lasku Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja yksikköhintatiedot, laskutuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut. Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä. Laitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Laitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittarinluennan mukaisen todellisen kulutuksen perusteella. Laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on vähäinen, laitos voi suorittaa tai periä sen seuraavassa laskussa.

  • Laskutus Teleyritys lähettää laskun asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Lasku tai sen riidaton osa on maksettava viimeistään laskun eräpäivänä laskussa mainituilla tiedoilla. Viivästyneestä maksusta teleyrityksellä on oikeus periä viivästyskorkoa korkolain mukaisesti ja maksukehotuksesta hinnaston mukainen maksukehotusmaksu. Lisäksi teleyrityksellä on oikeus periä viivästyneestä laskusta aiheutuneet kohtuulliset perintäkulut. Jos asiakas ei ole maksanut erääntyneitä laskuja maksukehotuksesta ja palvelun sulkemisesta huolimatta, teleyrityksellä on oikeus eräännyttää myös muut suoritetusta palvelusta tai toimitetusta hyödykkeestä laskutettavat, vielä erääntymättömät saatavat heti maksettaviksi. Jos teleyritys käyttää kohdan 11.2 mukaista oikeuttaan purkaa sopimus asiakkaasta johtuvasta syystä, teleyrityksellä on oikeus periä asiakkaalta kohtuullinen korvaus teleyritykselle määräaikaisen sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuvista vahingoista tai kustannuksista sekä hyvitys asiakkaalle määräaikaisuuden perusteella myönnetyistä alennuksista ja muista eduista. Korvaus ja hyvitys eivät voi määrältään ylittää käyttämättä jäävälle sopimuskaudelle kohdistuvia maksuja. Teleyritys voi myöntää asiakkaan pyynnöstä lisää maksuaikaa. Kirjallisesti vahvistetusta maksusopimuksesta teleyritys voi periä maksun. Asiakkaan maksaessa yhteislaskulla laskutettavista palveluista vain osasuorituksen tulee hänen osoittaa viimeistään ennen palvelun sulkemista, miten osasuoritus kohdistetaan eri palveluille. Jos asiakas ei ole osoittanut kohdistamista, teleyrityksellä on oikeus päättää saataviensa osasuorituksen kohdistamisesta. Asiakkaalla tai käyttäjällä on oikeus saada puhelinlaskun erittely ja yhteyskohtainen erittely lainsäädännön mukaisesti.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Laskutusosoite Posti- ja käyntiosoite POHJOIS-SAVON PUIJON SAIRAALA ALAVAN SAIRAALA JULKULAN SAIRAALA KUOPION TARINAN SAIRAALA Vaihde (017) 173 311 SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 100 PL 200 PL 300 PSYKIATRIAN KESKUS PL 500 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx PL 900 70029 KYS 70029 KYS 70029 KYS PL 400 70029 KYS Y-tunnus 0171495-3 70029 KYS Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx 00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi Ensihoitokeskuksen tehtäviin kuuluvat terveydenhuoltolain 46 § ja asetus ensihoitopalvelusta 3 § mukaiset tehtävät Ensihoitokeskuksessa kutakin sairaanhoitopiiriä edustaa kunkin sairaanhoi- topiirin ensihoidon vastuulääkäri ja tarvittaessa sairaanhoitopiirien ensihoi- topalvelun ylihoitajat/osastonhoitajat/ensihoitopäälliköt. Ensihoitokeskuksen tehtävien suorittamisesta vastaa ensihoitokeskuksen ylilääkäri. Yhdessä nämä muodostavat ensihoitokeskuksen ohjausryhmän. Ohjausryhmä ko- koontuu säännöllisesti ja asioiden esittelijänä toimii ensihoitokeskuksen yli- lääkäri. Ohjausryhmän tehtävänä on yhdessä suunnitella ja päättää ensihoi- tokeskuksen tehtävistä ja yhteen sovittaa ervan sairaanhoitopiirien ensihoi- topalveluja siltä osin kuin tarkoituksenmukaiseksi katsotaan. Ensihoitokes- kuksen kustannusjaosta sovitaan erikseen.

  • Luottamusmies 1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

  • Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.