Force majeure Leasingyhtiö ei vastaa vahingosta, joka johtuu lain määräyksestä, viranomaisten toimenpiteistä, sotatapahtumista, lakosta, boiko- tista, luonnonmullistuksesta, saarrosta tai muusta Leasingyhtiöstä riippumattomasta syystä.
Tulityöt Vakuutus ei korvaa esinevahinkoja, joiden syynä on palo, noki tai räjähdys ja jotka ovat seurausta sellaisesta tulityöstä, jonka suorittajalla ei ole Finanssialan Keskusliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymää tulitöiden turvallisuuskoulutusta ja voimassaolevaa henkilökohtaista tulityökorttia.
Vuorokautinen ylityö Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityö- korvausta.
Ylityö 1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu. Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan si- ten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän seuranta- jakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä kos- kevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso voi olla enintään 12 kuukautta.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL- ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka. Milloin viikoittaista ylityötä on kertynyt 8 tuntia, makse- taan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla ko- rotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- tä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palk- ka. Lisä- ja ylityötyökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta voidaan maksaa lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on so- vittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40 tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi an- netun vapaan pitämisen, liukumavapaan, palvelusvuosiva- paan, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai liittojen väliseen koulutussopimuksen tar- koittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viik- kotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityök- si työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityö- korvaussäännön perusteella. Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen välillä kirjallisesti. Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjes- telmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustan- nusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaat- teiden yksinkertaistamiseen.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuoro- työn jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työ- hön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ot- taa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provi- siopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksel- lisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityö- korvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaa- listi alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES- ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityö- nä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuo- rotyötä, jota tehdään siten järjestettynä, että työviikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty kes- kimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukai- sesti.
9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvit- tää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan. Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 10 8 1,5 10 - lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia - edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia - jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotet- tu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sun- nuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna. Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 pro- sentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa vii- koittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnun- tain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.
Vuosiloman antaminen Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin. Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen. Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien. Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa. Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen: Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa. Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.
Vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään kertymiska- lenteri-vuoden loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla ra- hakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työn- antajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille toimi- henkilöille tai työosastolle, noudatetaan tässä sopimuksessa mainittua kahden viikon il- moitusaikaa työajan tasaamisjärjestelmän muuttamisesta. Henkilökohtaisesti annetusta vapaasta on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitus- ajoista voidaan paikallisesti toisin sopia. Vapaiden antamisessa tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilön yksi- lölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palvelu- aikojen sallimissa rajoissa. Toimihenkilökohtaisesti annettavana tasaamispäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan toimihenkilölle normaalin palkan lisäksi korvaus kuten viikkoylityöstä, mikäli työskente- lystä ao. työajan tasaamispäivänä sovitaan toimihenkilön kanssa myöhemmin kuin viik- koa ennen tasaamispäivää. Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Vapaa voidaan antaa myös muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan. Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oi- keutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin työehtoso- pimuksen 7 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä. Jos tasaamisvapaita ei ole pidetty työsuhteen päättyessä, niitä ei ole voitu antaa ennen kalenterivuoden päättymistä tai, jos toimihenkilön kanssa on sovittu, ettei niitä pidetä, korvataan pitämättömät vapaat toimihenkilölle yksinkertaisella palkalla.
Suunnitelmat ja asentaminen Liittyjä on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kvv-laitteiden asennusten alkamisesta ja edistymisestä laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Jos liitettävässä kiinteistössä on aikaisemmin rakennettuja kvv-laitteistoja, jotka liittyjä haluaa edelleen pitää käytössä, liittyjän on esitettävä vaadittaessa laitteistoista laitok- sen määrittelemät piirustukset. Laitos voi suorittaa laitteistojen tarkastuksen sekä päättää, missä laajuudessa laitteistot ovat hyväksyttävissä. Jos liittyjä haluaa muuttaa tai täydentää kvv-laitteistoja tai ottaa käyttöön laitokselle aikaisemmin ilmoittamiensa kvv-laitteiden lisäksi muita laitteita tai lisää huomattavasti veden käyttöä tai viemäriveden johtamista tavalla, jota ei ole voitu edellyttää kiinteis- tön vesijohtoja ja viemäreitä mitoitettaessa, on niitä koskevat suunnitelmat ennen muutostöihin ryhtymistä esitettävä kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviran- omaiselle ja edelleen laitokselle. Laitos huomauttaa havaitsemistaan puutteista liittyjälle, mutta laitteistojen, piirustus- ten tai suunnitelmien toimittaminen rakennusvalvonnalle, muulle viranomaiselle tai laitokselle ei siirrä asiakkaan vastuuta suunnitelmien toteuttamiskelpoisuudesta tai kiinteistön kvv-laitteistojen asianmukaisesta toiminnasta laitokselle.
Lisä- ja ylityö Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perusteena oleva kuukausipalkan jakaja on 127. Lisätyötä on työ, joka tehdään kolmiviikkoisjaksossa yli 90 tunnin 120 tuntiin saakka.
Ansionmenetyksen korvaaminen Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta. Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
Säännöllinen työaika 1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on • päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona • edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.
4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä. Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu.
5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.
6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.
7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.
