Loman ajankohta Mallilausekkeet

Loman ajankohta. Pelaajan vuosiloman ja muiden lomajärjestelyiden ajankohtaan sovelletaan yleissopimuksen kohdassa 3.5.3. (Loman ajankohta) mainittuja ehtoja ja määräyksiä, joita Osapuolet sitoutuvat kaikin puolin noudattamaan.
Loman ajankohta. Pelaajien vuosiloma pidetään yhtäjaksoisesti työnantajan tarkemmin määräämänä ajankohtana kesäkuukausien (kesä-, heinä ja elokuun) aikana ennen yhteisharjoittelun alkamista. Liigaseurojen on ilmoitettava pelaajille heidän em. vuosilomansa ajankohdasta mahdollisimman hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään yksi (1) kuukausi ennen vuosiloman alkamista. Liigaseura voi poiketa tästä määräajasta, mikäli pelaajasopimus pelaajan kanssa solmitaan alle kuukausi siitä, kun vuosiloma alkaa edellyttäen, että vuosiloman alkamisajankohta kerrotaan pelaajalle ennen pelaajasopimuksen allekirjoitusta.
Loman ajankohta. Loma on annettava lomakauden aikana ja työnantaja määrää loman ajankohdan. Kesälomakausi alkaa 2. päivänä toukokuuta ja päättyy 30. päivänä syyskuuta. Työnantajan on selvitettävä vuosiloman antamisen yleiset periaatteet ja työnteki- jälle on ennen loman määräämistä varattava tilaisuus esittää mielipiteensä. Se on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon ja lomien sijoittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta kuukautta aikaisemmin, jos se ei ole mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Se osa lomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana nk. talvilomakautena, joka alkaa 1. päivänä lokakuuta ja päättyy 30. päivänä huhtikuuta seuraavana vuonna. Pääsääntönä on, että kesäloma (24 arkipäivää) ja talviloma (enintään 6 arkipäivää) on annettava yhdenjaksoisesti. Mikäli yritystoiminnan ylläpitäminen edellyttää, tai jos työntekijä siihen suostuu, voidaan kesälomasta antaa 12 päivää ylittävä osa erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Talvilomaviikon jakamiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa lomapäivien vähenemiseen. Lomaa ei siis voi määrätä alkamaan esimerkiksi lauantaina. Ilman työntekijän suostumusta, ei lomaa voida määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos lomaa ei em. vapaiden vuoksi voida pääsääntöjä noudattaen antaa, loma voidaan antaa 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. 1.8.2022 lukien vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa raskaus- ja vanhempainvapaan 105 ensimmäiselle päivälle. Vuosilomalain muutos pidentää aikaa isien osalta 51 päivällä. Lisäksi vastaava kielto koskee jatkossa myös adoptioäitejä. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että lomaa jaetaan tai ajoitetaan edellä sanotuista säännöistä poiketen. Sopimismahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset ja vuosilomalaissa määritetty. Yli 24 päivää menevän lomaosuuden voi esimerkiksi sopia pidettäväksi lyhennettynä työaikana.

Related to Loman ajankohta

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Vuokranantaja Helsingin kaupunki, jota edustaa kaupunkiympäristölautakunta. Vuokranantajalla tarkoitetaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelua.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Sopimusasiakirjat Tähän yhteistoimintasopimukseen ja sitä koskeviin asiakirjoihin sovelletaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja kuntalakia.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.